Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) > Rinnakkaistodellisuus

Yuri!!! on Ice: Niin noloa (mutta ei meille) (S, Otabek/Yuri, oneshot)

(1/2) > >>

Larjus:
Title: Niin noloa (mutta ei meille)
Author: Larjus
Chapters: Lyhyt oneshot
Fandom: Yuri!!! on ICE
Pairing: Otabek Altin/Yuri Plisetsky (+ Katsuki Yuuri/Victor Nikiforov)
Genre: Kepeä, dialogivoittoinen arkidrama pienellä silauksella jotain romancea
Rating: S
Disclaimer: Hahmoista kaikki kiitos ja kunnia Kubo-senseille ja Yamamoto-senseille ja muille YOI:n parissa työskennelleille. Teksti on kirjoitettu ilman mitään korvauksia.
Summary: Victor ja Yuuri ovat Yurin mielestä niin noloja.

A/N: Pelasin eilen illalla ihan kaikessa rauhassa The Elder Scrolls Onlinea pleikalla, miettien pelin tapahtumia, kun yhtäkkiä päähäni ryöpsähtikin jostain dialoginpätkä Yurin ja Otabekin välille. Pakkohan se oli kirjoittaa ylös ja laajentaa pikkuiseksi ficiksi :3 Täst ois voinu saada hyvän myös sarjiksena, mutta päädyin ficimuotoon, koska piirtäminen ei ole enää vuosiin ollut mun juttu.

Osallistuu haasteeseen Aina eka kerta IV, aiheena kosinta. Jokainen saa tehdä oman tulkintansa siitä, että kummalta se aloite oikeastaan lähtikään ;)

// Oon kirjoittanut tälle myöhemmin myös irtonaisen jatko-osan: Perhosmyrskyjä (S).



Niin noloa (mutta ei meille)


”Victorilla ja Katsudonilla on näköjään vuosipäivä”, Yuri totesi katse kiinni puhelimensa näytössä. ”Instagram suorastaan tulvii kuvia.”

”Kai toivotit onnea”, Otabek sanoi eikä irrottanut katsettaan kirjasta, jota oli juuri lukemassa.

Yuri hörähti siihen malliin kuin Otabek olisi sanonut jonkin hauskankin vitsin, että ihan kuin hän muka jakelisi Victorille ja Yuurille onnentoivotuksia näiden hääpäivänä tai ylipäätään koskaan. Todellisuudessa Yuri oli kuitenkin jättänyt Victorille viestin, joskaan ei sellaista kaikkein tyypillisintä ja perinteisintä. Hän kuitenkin oli täysin varma, että Victor osaisi tulkita hänen ”Olette yhtä ällön söpöjä ja noloja yhdessä vielä varmaan satavuotiainakin” -viestinsä oikein.

”Muistatko muuten muutama vuosi sitten, kun Barcelonassa oli Grand Prix, ja Victor ja Katsudon pölähtivät sinne kahvilaan sormukset nimettömissään?”

Yuri asetti kännykkänsä rintansa päälle ja yritti tavoittaa vastapäätä lojuvan Otabekin katsetta. He makoilivat sohvalla vastakkaisissa päädyissä käsinojiin niskojaan tukien, joten katsekontaktin olisi luullut syntyvän helposti. Otabekin kirja oli kuitenkin tiellä.

Yuri kurtisti kulmiaan, kun Otabek ei laskenut kirjaa käsistään vaan mumisi vastauksensa sen takaa. Hän siirsi kätensä tämän jalalle ja nipisti sitä niin lujaa kuin osasi, puristi pienen kaistaleen ihoa kynsiensä väliin. Otabek nykäisi jalkansa kauemmas.

”Mitä.” Otabek kohotti käsiään ylös niin, että pystyi katsomaan Yuria kirjan reunan alta.

”Heitä se kirja helvettiin”, Yuri tokaisi. ”Vai ovatko Lovecraftin hirviöt noin merkityksellisiä sinulle?”

”Ajattelin yrittää kutsua Cthulhun”, Otabek vastasi huolettomasti mutta Yurin tyytymätön ilme ei jäänyt häneltä huomaamatta. ”No mitä? Haluatko jutella lisää siitä, että sinun mielestäsi Victor ja Yuuri olivat noloja silloin Barcelonassa?”

Yuri kohautti olkiaan. ”No olivathan ne keskenään mätsäävät sormukset aika nolo veto. Ja kyllä oli heillä otsaa alkaa selittää, että ovat menneet kihloihin ja häät ovat sitten, kun Katsuki voittaa kultaa!”

”Olihan se joo aikamoinen haasteen heitto”, Otabek tuumasi ja laski kirjan taas naamansa eteen. ”Mutta sinähän se lopulta voitit.”

”Joo ja hyvä niin! Vaikka myöhemminhän he sitten kuitenkin menivät naimisiin. Ja voi luoja ne häät vasta olivatkin nolot! Muistatko? Miten jotkut voivatkaan olla julkisesti niin imeliä ja ekstroja?! Minä en ikinä pystyisi moiseen. Kuolisin häpeästä jos yrittäisinkin, ellen ehtisi tappaa itseäni sitä ennen. Semmoiset jättijuhlat ja noin viisi miljoonaa vierasta, ja lehdistökin paikalla! Ja kaikki paikat koristeltu joillain hiton jääpatsailla ja valkoisilla kukilla, ja Victor on kiinni Katsudonissa 24/7... Kaikki oli kuin jostain akkojen överistä liibalaabarakkauselokuvasta. Kappas kun eivät kurvanneet paikalle hevosten vetämässä vaunussa! Ja sitä julkisten hellyydenosoitusten määrää… Siis kuka oikeasti pystyy, ihan järkyttävän noloa! Jäätävä myötähäpeä jo pelkästä muistamisestakin. Minä en ikinä halua mitään sellaista moskaa, hyi olkoon. En ikinä! Minulla sentään on jotain tasoa ja itsekunnioitusta!”

”No, kerro sitten, millaiset häät meille haluat.”

Yuri hiljeni äkisti sanat kuultuaan. Otabek oli sulkenut kirjansa ja pudottanut sen lattialle. Hän nousi istumaan ja tuijotti hellän haastavasti Yurin silmiin. Tietäväinen hymynkare häälyi Otabekin huulilla.

”No, antaa kuulua, haluatko mennä kanssani naimisiin vai et?”

Yuri tuijotti Otabekia suu auki, ja näytti siltä kuin hän olisi menettänyt puhekykynsä kokonaan. Lopulta hän sai loksautettua suunsa taas kiinni mutta pysyi edelleen vaiti. Puna kohosi pikkuhiljaa hänen poskilleen.

Sitten äkisti Yuri painoi katseensa alas ja tuijotteli jonnekin lattian suuntaan.

”Ha… haluan…” hän sopersi sitten ääni koko ajan hiljentyen, jolloin viimeinen äännähdys oli enää kuin pelkkä hengenveto.

”Kuin myös”, Otabek vastasi hymyillen ja ojensi Yurille kätensä. Tämä tarttui siihen kiinni kasvot yhä punaisina, katsekontaktia vältellen. ”Sormuksia minulla ei valitettavasti tähän hätään ole, mutta voidaanhan me keksiä jotain muutakin. Sinun mielestäsihän keskenään mätsäävät sormukset ovat niin noloja, vai mitä?”

”No… Victorilla ja Katsudonilla ne ovat…” Yuri sanoi niin pienellä äänellä, että Otabek hädin tuskin kuuli.

”Eli yhteensopivat sormukset meillekin siis.”

”...Kiitos, Beka.”

tirsu:
Heips! Kommenttikampanjan kautta tämän nappasin. Silmäilin tätä jo aikaisemmin ja laitoin kirjanmerkkeihin talteen, että lukisin myöhemmin ja jättäisin kommentin. Mutta tietystihän se unohtui. Vaikka toki, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö?  ::)

(Ja siis hei, miten tällä ei oo jo kommentteja? o_O)

Tässä kävi hyvin selväksi, että Otabek (lempihahmoni YOI:ssa, btw) tuntee Yurin todella hyvin. Yuri voi väittää mitä tahansa, mutta Otabek tietää silti totuuden.

Yurin jättämä onnitteluviesti sai hymyn kohoamaan huulille. :D Vaikkei Yuri asiaa koskaan myöntäisikään, niin hän on kyllä onnellinen Victorin ja Katsukin puolesta. Pitää vain osata lukea rivien välistä.

Itse koin, että Yuri käytti Victorin ja Yuurin suhteesta/häistä/avioliitosta valittamista puhumista tekosyynä. Oikeasti hän vain vihjaili Otabekille olevansa valmis seuraavaan askeleeseen, mutta ei sitä nyt suoraankaan voinut sanoa, ettei menisi maine. :D

Victorin ja Yuurin häät kuulostivat juuri sellaisilta kuin Victorilta odottaisi. Kuvittelisin, että ne olisivat olleet vieläkin ekstrammat, jos Yuuri ei olisi ollut hillitsemässä tätä. Vaan toisaalta, mistäpähän sitä koskaan tietää. Ehkä Victor saikin Yuurin innostumaan… Ei, kyllä kallistun siihen että Yuuri hillitsi Victoria, muuten he olisivat tulleet paikalle Yurin mainitsemilla hevosten vetämillä vaunuilla.

Otabekin kosinta oli yksinkertaisesti niin mahtava kaikessa yksinkertaisuudessaan ja arkisuudessaan. Sille tuli naurettua. :D Ehkä myöhemmin on luvassa jotain romanttisempaan.

Ja Yurin reaktio oli aivan loistava! Juuri sellaista, mitä häneltä odottaakin. Kaiken sen uhoamisen jälkeen esiin tuli ujonpuoleinen, herkkä kissimirri. Siihen vielä päälle Otabekin tietäväinen hymynkare. Kirsikka kakun päälle. Siitäkin huolimatta Otabek ei tehnyt (pahemmin) asiasta kiusaa vaan helpotti sitä Yurille. He ovat kyllä ihana pari, jotka sopivat loistavasti yhteen.  :-*

Hymyni vain leveni loppua kohden. Erityisesti silloin, kun Yuri piipitti ettei yhteensopivat sormukset olisi heillä kahdella niin nolot kuin Victorilla ja Katsukilla. :D Voi Yuri, sä sitten olet niin ihana.

Tää oli aivan mahtava tarina. Todella hauska ja söpö ja suloinen. Otabek (on ihana rakas kultamuru) ja Yuri ovat yhdessä suloisia.

Sulla oli näemmä muitakin Otayuri-ficcejä, täytyypi ottaa ja lukea ne jossain vaiheessa, kun kerkiän – ja muistan. Yritän myös voittaa kommentointi ujouteni ja jättää edes lyhyen kommentin.

Kiitos tästä hyvänmielen tarinasta.

-tirsu

Larjus:
No heips! Kiva että nyt lopulta päädyit tämän lukemaan ja kommentoimaankin! Kommentit lämmittää aina mieltä, etenkin kun mulla on aika lailla omat piirini fandomieni suhteen...

Otabek on munkin lempparihahmo YOI:ssa (ja Yuri heti hänen jälkeensä), ja ne kaks kyllä todellakin tuntee toisensa hyvin. Otabek (on todellakin ihana rakas kultamuru) ja Yuri ovat niin mainio pari kaikin puolin ♥ Niin luotuja toisilleen.

Joo kyllähän minäkin tätä kirjoittaessa ajattelin, että Yuri yrittää Victorista ja Yuurista valittaessaan (sen lisäksi että se on hänestä erittäin hauskaa ajanvietettä) vähän koetella kepillä jäätä ja vihjailla Otabekille et hei, eikös mekin voitais mennä naimisiin :D Mutta eihän se ressukka sitä asiaa tuon suoremmin uskalla ottaa puheeksi, puhumattakaan siitä että itse kosisi (vaikka kyllä Yuri haluaisi, kaikkeen vaan ei kykene) :3

Ja joo Yuuri on ehdottomasti ollut hillitsemässä Victoria häiden suhteen. Ties mitä kaikkea muuta siellä häissä on ollut o.o Oliskohan pitänyt päästää Yuri oikein kunnolla vauhtiin valituksessaan.

Halusin, että kosinta olis yksinkertainen ja myös arkinen, koska eihän se todellakaan voisi olla millään lailla extra tai edes hippustakaan lässynlääromanttinen, olihan Yuri juuri sellaisesta kovaan ääneen valittanut. Halusin myös, että varsinainen The Kysymys menis tollasella "haluatko/aiotko vai et" -kaavalla, koska sillä tavallahan heidän ystävyytensäkin alkoi (siellä Barcelonassa ♥). Sen takia Otabek myös ojensi kätensä Yurille :3
Ja Otabek on onneks sen verran viisas Yurin suhteen, ettei liiaksi kiusoittele tai mitään, vaikka pitäähän sitä vähän hymyillä tietävästi ;) ja kysymyksessäkin on tarkoituksella sellainen "minä kyllä tiedän vastauksen mutta haluan kuulla sen sinulta suoraan" -sävy, koska sellaisella varsinkin saa sopivasti vähän sotkettua Yurin aivotoimintaa ja ajettua hänen "puolustuksensa" täysin alas :3 Tykkään myös ajatella, että vaikka Yuri ei todellakaan innostu mistään liian ällöromanttisesta ja överistä (etenkin jos Yuuri ja Victor ovat ehtineet sen tekemään), hän on oikeasti sisimmiltään paljon romanttisempi kuin antaa ymmärtää. Ja siksikin piti vähän piipittää, että eihän ne mätsäävät sormukset hänellä ja Otabekilla olisi noloja (koska he ovat molemmat niin pirun cooleja), vaan Victorilla ja Katsudonilla (jotka "tietenkin" ovat noloja ihan sama mitä tekivätkään). Onneks Otabek ymmärtää eikä tosiaan liiaksi kiusoittele ♥

Joo mulla on semipaljon Otayuria (ja pari muutakin YOI-ficiä), en todellakaan pane pahakseni jos satut niitäkin lukemaan ja kommentoimaankin :3 (se päinvastoin sais mut todella iloiseksi.) Lisääkin Otayuria on tulossa, sen voin luvata (nyt kun viime syksynä löysin vanhan rakkauteni tätä shippiä kohtaan ja kirjoitusintoakin kiitettävästi). Mulla on koneella 10 keskeneräistä YOI-ficiä ja niistä kahdeksan on Otayuria :D Ja niiden lisäksi on ainakin toinen mokoma ideoita (lähinnä pelkkää Otayuria), joita en ole aloittanut vielä kirjoittamaan (kyllä sit jossain välissä).

Kiitos ihanasta kommentistasi, olen lukenut sen ainakin kymmenisen kertaa ja vieläkin hymyilyttää ♥

Maissinaksu:
Tämä kyllä niin hyvin kiteyttää Yurin ajatusmaailman siitä, miten jokin toinen asia on Viktorin ja Yuurin suunnalta niin meganoloa, mutta sama ei pätisi tietenkään, jos kyse olisi hänestä ja Bekasta. :D Totta puhuen Viktorin överiekstraisuus on jollain tapaa vähän ärsyttävää, joten ei kai mikään ihme, että massiiviset hääjuhlatkin saivat niskakarvat pystyyn. Kenties sitä itseäkin vähän kuumottelisi kaikki överiys. En tiedä, olisiko Yuurilla tarpeeksi tahtoa pistää stoppeja Viktorin laukalle lähteville ideoille ja hankinnoille, mutta ehkä kokonaisuudesta tosiaan olisi voinut tulla vieläkin hurjempi, ellei Yuurilla jotain sananvaltaa olisi ollut. :D

Otayurin kohdalla puolestaan vetoaa se, miten arkisistakin asioista on löydettävissä niin paljon kaikkea herttaista. <3 Kosintahan se tässäkin esitettiin, mutta juuri niin viehättävän vähäeleisesti ja asiallisesti kuin etenkin Bekan suunnalta voi olettaa. Turha siitä on sen kummempaa sirkusta tehdä. :----D Omasta puolestani olen vähän sillä kannalla, että yhteensopivia sormuksia ei voi suotta sanoa hupsuiksi, mutta luonnollisesti sellainen on Otayurin kohdalla coolia ja tähtiin kirjoitettu valinta. En panisi pahakseni, vaikka tälle ilmaantuisi jonkinlaista jatkoa esimerkiksi häitään viime hetkellä panikoivan Yurin suunnalta. <3

- Mai

Larjus:
Onks parempaa tapaa herätä aamulla väsyneenä kuin huomata että on saanut ihanaisen kommentin? Ääää väsymykseni haihtui heti pois :3

Yurin mielestä suunnilleen kaikki, mitä Victor ja Yuuri tekevät, on noloa, mut eihän se luonnollisestikaan (ei tietenkään!) koske häntä ja Otabekia :D Se on joku Yurin perusasennoituminen kaikkeen. Mut todellakin, ihan jo järjelläkin mietittynä semmonen överiekstraisuus on kyllä jo vähän liikaa, että melkein kuka tahansakin voi todeta, että joo yli menee. Ja eiköhän se Yuuri onneksi saa Victorin menemään vähän pienemmällä vaihteella kuin muuten (vaikka toisaalta rakkaus Yuuria kohtaan on se, mikä saa Victorin niin intoilemaan o.O Eli onko hyöty plus miinus nolla?)


--- Lainaus ---Otayurin kohdalla puolestaan vetoaa se, miten arkisistakin asioista on löydettävissä niin paljon kaikkea herttaista.
--- Lainaus päättyy ---
Tää kiteyttää todella hyvin sen, miksi mä silloin muutama vuosi sitten YOI:ta seuratessa tähän paritukseen miellyin, ja miksi siitä on tullut mulle nyt erittäin antoisa aihe/paritus kirjoittaa :3

Beka osaa luonnollisesti erittäin hyvin lukea Yuria ja tietää, mitä tämä haluaa ja myös miten, joten kosinnan piti tietenkin olla vähäeleinen (ja ulkopuolisten mielestä ehkä vähän koruton? Mikäli eivät ymmärrä Yuria, Otabekia ja sitä, miten heidän yhteinen taipaleensa on alkanut). Eipä voi Yuri ainakaan syyttää Otabekia ekstraisuudesta ja yliampumisesta :D
Ja todellakin, tietty Otayurin kohdalla yhteensopivat sormukset on vain tosi cool juttu ja ne, jotka on eri mieltä, ei tajua mistään mitään ;D terv. Yuri


--- Lainaus ---En panisi pahakseni, vaikka tälle ilmaantuisi jonkinlaista jatkoa esimerkiksi häitään viime hetkellä panikoivan Yurin suunnalta. <3
--- Lainaus päättyy ---
Kuten oon tainnut joskus sulle sanoakin, mä olen miettinyt tätä, ja jos saan ideaa kirjoittaa jonkin (pienen) kokonaisuuden aiheesta, niin eipä mua sitten ole mikään estämässä (paitsi ehkä mun lukuisat muut WIP:t... mut sielläkin paljon Otayuria ;D). Nään kyllä hyvin mielessäni Yurin panikoimassa avioliittoon astumista :3

Kiitos jälleen kommentistasi Maissinaksu, voi miten mun mieltä aina lämmittääkään lukea niitä ♥ Ja kiitos kun olet kommentoinut ficejäni niin ahkerasti ♥

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu