Harry Potter -ficit > Godrickin notko

Case Charlie | K-11 | Harry/Charlie | 4/4 25.2.2020

(1/4) > >>

Alice Katarina:
Paritus: Harry/Charlie (Harry/Ginny)
Ikäraja: K-11
Genre: Angst, draama, romance
Vastuuvapaus: J. K. Rowling omistaa kaiken hänelle tunnistettavan ja minä vain leikin.
Tiivistelmä: Harry on hajalla, eikä tiedä mitä tai kenet haluaa. Charlie on kyllästynyt elämän seisomiseen paikallaan.

K/H: Älkää mestatko, sillä tämä on ensimmäinen ikinä kirjoittamani kunnollinen slash-ficci. Jostain syystä löysin itseni kuitenkin kirjoittamassa Harrysta ja Charliesta ja viihdyin miesten matkassa. Näköjään vanhakin koira voi oppia uusia temppuja.  :D

***

Case Charlie

1
Seinällä on pelkkää tyhjää. Vielä viikko sitten se oli ollut täynnä Ginnyn ripustamia valokuvia, mutta tietysti Ginny otti ne mukaansa. Kiljui ensin, itki ja heitti alas muutaman Harryn palkinnon ennen kuin leijutti tavaransa matkalaukkuihin ja lähti. Sirpaleet ovat lattialla edelleen. Ei Harry jaksanut siivota silloin tai nyt.

Harryn hiukset ovat normaaliakin pahemmin takussa. Vaatteet ovat monta päivää vanhat ja lattialta jälleen uudelleen päälle vedetyt. Pöydällä olevassa tuliviskipullossa on vain pohjallinen jäljellä ja vieressä likainen lasi. Harry on kiskonut lattialle peitot ja tyynyt sängystä. Siinä nukkuminen ilman Ginnyä tuntuu vain väärältä.

Asunnossa tuoksuu vieläkin heikosti naisen hajuvesi, mutta vahvemmin pohjaan palaneet munakkaat ja kärähtäneet paahtoleivät, joilla Harry on elänyt. Ikkunasta paistava äärettömän kirkas aurinko viiltää silmiä, kun Harry vilkaisee huhuiluun havahduttamana ikkunalaudalla istuvaa pöllöä.

Charlien pöllö on helppo tunnistaa tumman punertavista höyhenistä, mutta Harry ei liikahda lähemmäs lintua. Se istuu hetken paikallaan ja liitää sitten aivan liki. Nokkaisee miestä, ja saa tämän kiroamaan. Lopulta Harry irrottaa kirjeen, mutta lintu ei lähde. Pöllön silmät tuntuvat seuraavan Harryn omia. Tietysti Charlie on käskenyt sitä odottamaan vastausta.

Pöllö on kärsivällisempi kuin Harry. Kun mies ei liikahdakaan avatakseen kirjettä, kirjoittaakseen vastausta tai edes antaakseen pöllölle sen kaipaamia virvokkeita, lintu vain pysyy paikallaan ja tuijottaa. Sen kellertävissä silmissä on syyttävä katse, mutta se ei lähde.

Puolen tunnin kuluttua Harry luovuttaa. Avaa kirjeen ja lukee. Ginny on käynyt huutamassa Charliellekin. Tai vain välillisesti. Hän ei sentään lähtenyt Romaniaan asti vaan lähetti sen sijaan räyhääjän. Harrya nolottaa Charlien puolesta. Hän olisi edes voinut varoittaa tätä. Mutta tietysti Charlie vain vitsailee kirjeessään ja viittaa kintaalla siskonsa kiukulle. Ja kertoo tulevansa Lontooseen viikon päästä.

Aika kulkee tahmeasti eteenpäin. Lintu tuijottaa edelleen. Nyt vaativasti ja samalla kiihtyvään tahtiin huhuillen. Harry ei tiedä mitä vastata, mutta pöllön ääntely raastaa hänen valmiiksi tuliviskistä kipeää päätään, joten hän raapustaa paperille vain muutaman sanan.

Tule. Odotan sinua. Harry

Thelina:
Ei todellakaan mestata, vaan toivotetaan uusi Harry/Charlie ilolla tervetulleeksi! Oli pakko katsoa heti, mitä olet saanut aikaan ja täytyy sanoa, että hyvältä vaikuttaa!

Ginny on kyllä tulinen ja hieman yllätyin, että ilmeisesti Harrylla onkin jo valmiiksi juttu Charlien kanssa: kuvittelin tietysti, kun erosta kerrottiin, että hän vasta myöhemmin alkaisi kiinnostua Charliesta oltuaan tähän asti Ginnyn kanssa. Miten Ginnymäistä lähettää Charlielle räyhääjä, olkoonkin veli :D Harryn tunteet ovat selvästi ristiriitaisia. Hän vaikuttaa olevan pahoillaan erosta, ei nuku sängyssäkään, eikä heti avaa kirjettä, mutta kuitenkin odottaa Charlieta kiihkeästi. En oikein itsekään malta odottaa, että Charlie tulee!

Hyvä aloitus tarinalle, tykkäsin myös mm. tuoksujen ja Harryn ja hänen kotinsa tilan sekä pöllön kuvailusta. Jään ehdottomasti seuraamaan, mukavaa kun kirjoitit vaikka olikin uusi paritus/aihe sinulle!

Alice Katarina:
Thelina: Ihanaa, että löysit itsesi tämän pariin! Harry on tosiaan hukassa itsensä ja tunteidensa kanssa. Oon aina nähnyt Harryn sellaisena, joka takertuu helposti siihen hyvään, mitä on saanut eli tässä tapauksessa Ginnyyn. Ginny on jotenkin tuttu ja turvallinen ja siksi ehkä vaikea jättää taakse. Kiitos kommentista ja toivottavasti pidät myös jatkosta.

A/N: Tässä kohtaa hypätään vähän ajassa taaksepäin, koska loogisesti eteneviin tarinoihin en oikein nykyään näköjään pysty.  :D

***

2
Kesä oli pakahduttavan kuuma. Harry seisoi lammessa nauttien vyötärölle ulottuvan veden viilentävästä vaikutuksesta. Vaikka vesi alkoi olemaan lähes yhtä lämmintä kuin ilma, tuntui se silti virkistävältä. Charlie oli jäänyt rantaan lukemaan uusinta lohikäärmeiden koulutusopastaan.

Kahden viikon loma oli tullut huonoon aikaan, sillä Ginny oli valmennusleirillä Saksassa ja Ron töissä. Hermione sentään oli myös lomalla, mutta väsäsi päivät pitkät jotain töiden takia rästiin jääneitä vapaaehtoishommia, joten hänestäkään ei varsinaisesti ollut seuraksi.

Niinpä Harry oli ilahtunut nähdessään Charlien virnistävän Kotikolon ovella. Molly oli kutsunut Harryn viettämään osan lomastaan heidän luonaan. Hän oli hetken vastustelun jälkeen suostunut, sillä kuka todella kieltäytyisi Mollyn täysihoidosta.

Charliessa oli paljon samaa kuin Ginnyssä: sadat pisamat, leikkisä virne ja ainainen kiinnostus seikkailuihin. Mutta oli myös eroja. Charlie tempaisi Harryn mukaansa helpommin, sai nauramaan enemmän ja kosketti avoimemmin kuin Ginny. Charlie myös oli enemmän läsnä kuin Ginny, joka tuntui jotenkin lipsuvan pois otteesta vaikka Harry yritti pitää kiinni.

Lammen pinta oli tyyni kunnes Charlie juoksi pitkin askelin Harryn takaa ja kaatoi tämän kanssaan lampeen. Naurettiin. Heitettiin vettä toisten niskaan. Jossain välissä Charlie veti Harryn lähelleen ja suuteli. Harry ei estellyt. Charlie suuteli uudestaan ja nauroi Harryn suuta vasten. Mies tuoksui kevyesti muskottipähkinältä ja hieltä.

Sen iltapäivän jälkeen Harry ei olisi halunnut jäädä kaksin Charlien kanssa, mutta jättäytyi silti. Ginnyn lähettäessä kirjeen valmennusleiriltä Harry tunsi huonoa omatuntoa ja suuteli sitten suihkussa Charlieta. Iltaisin he joivat yhdessä kermakaljaa ja puhuivat kaikesta mahdollisesta: Harryn töistä, lohikäärmeistä, Romanian matkailukohteista ja Weasleyn Welhowitsien uusista tiloista.

Kaksi viikkoa irti omasta elämästä. Aina välillä Molly katsoi heitä mietteliäänä, mutta harhautui sitten päivittelemään Charlien uusia arpia tai kyselemään Ginnyn kuulumisia Harrylta. Kaksi viikkoa ihanaa unohdusta, jota Harry ei ollut tajunnut kaipaavansa.

Charlien lähdettyä Harry jäi vielä päiväksi ennen töihin paluuta. Kotikolo oli hiljainen. Molly hyräili tiskatessaan. Arthur rakenteli innoissaan televisiosta taiottua versiota autotallissa ja väitti Mollylle maalaavansa uusiksi vanhoja tuoleja. Bill oli Simpukkamökissä Fleurin ja vauvan kanssa. Percy ja George töissä. Molly tuntui olevan hyvillään, kun Harry kolisteli ympäriinsä. Niin tottunut hän oli meluun ja melskeeseen.

Seuraavalla viikolla Harry sai ensimmäisen kirjeensä Charlielta. Hän ei avannut sitä. Ginny ihmetteli pöllöä, ja Harry valehteli ensimmäisen kerran. Viimeiseksi se ei jäänyt, vaikka ei Charlie kovin montaa kirjettä jaksanut lähettää, kun Harry ei koskaan vastannut.

Thelina:
Ihana oli tuo kesämuisto! "Kaksi viikkoa ihanaa unohdusta, jota Harry ei ollut tajunnut kaipaavansa." Niin, Harry ei taida aina ihan tajuta, mitä oikeasti haluaa... Niin hän ajatui valheisiin, vaikka ei avaakaan kirjettä.

Jännä tuo, miten Molly katsoo välillä poikia (tai miehiä :P) mietteliäänä, mutta varmaan sitä näkee, mitä haluaa nähdä. Eihän Molly tietenkään toivo, että hänen tyttärensä poikaystävä, joka on melkein kuin oma lapsi hänelle, olisi pettäjä. Tulee itsellekin vähän ristiriitainen olo, kenen puolella pitäisi olla: Harry ja Charlie yhdessä on ihanaa, mutta tällaisessa tilanteessa heidän juttunsa väistämättä satuttaa jotakuta.

Kiitos tästä, odotan taas innolla seuraavaa :))

Alice Katarina:
Kiitos jälleen kommentista ihana Thelina! Harry on tosiaan enemmän tai vähemmän hukassa useimmiten. Onneksi hänellä on ympärillään muita, jotka tietävät ehkä hänenkin puolestaan mitä tehdä. Hyvä, jos sinulla on ristiriitainen tunne! Halusin, ettei tämä ole kellekään liian helppoa ja sen on tarkoituskin näkyä. Tässäpä sinulle hieman lisää vastauksia.

K/H: Tästä tuli tunnelmaltaan vielä angstisempi kuin ajattelin. No, ehkäpä sitten positiivisempaa juttua seuraavalla kerralla.  ::)

***

3
Charlie ei ole muuttunut syksyn ja talven aikana. Hänellä on kasvoillaan samat pisamat ja virne. Harrykin hymyilee hiukan. Miehen ote on vankka, ja halaus saa Harryn muistamaan lämpimät kesäillat sylikkäin. Viistokujan jäätelöbaari on melkein tyhjä keskellä viikkoa ja päivää. Charlie haluaa pallon jokaista makua, joten Harryn ei tarvitse tehdä päätöksiä, mikä sopii hänelle mainiosti.

He istuvat tuntikausia pienessä pöydässä. Enimmäkseen Charlie puhuu ja Harry kuuntelee. Kaikki tuntuu liian vaivattomalta. Ginnyn kanssa seurustelu ei koskaan ollut vaivatonta. Harryn tekee mieli kirota. Jos hän olisi tajunnut tämän kaiken aiemmin, joskus silloin, kun he Hermionen ja Ronin kanssa stressasivat kokeista ja miettivät tulevaa, hän ei olisi ehkä satuttanut niin montaa ihmistä. Ei Ginnyä tyhjillä lupauksillaan, ei Mollya valheellisella olemuksellaan, ei itseään hukkaan menneillä vuosilla.

Harry ei ole puhunut kahteen viikkoon kenenkään kanssa. Hän on jättänyt avaamatta muilta tulleet kirjeet ja antanut ihmisten turhaan hakata ovea. Kirjeitä on kertynyt melkoinen pino, mutta hän ei halua tietää, miten Hermione neuvoisi puhumaan asiasta tai suosittelisi jonkinlaista kirjaa, ehkä opasta oman seksuaalisuuden tunnistamiseen. Ron olisi oikeutetusti vihainen. Molly vain pettynyt.

Kun yhteensä 34 jäätelöpalloa on syöty, Charlie tarttuu Harryn käteen. Harryn rinnassa lepattaa aavistuksen. Charlie ei vaadi mitään. He kävelevät Harryn asunnolle asti. Raikas ilma elvyttää molemmat. Muut ihmiset tuntuvat jäävän jonnekin taustalle, ja Harry hengittää ensimmäistä kertaa kunnolla Ginnyn lähdön jälkeen.

Asunnon kunto hävettää Harrya, vaikka hän on yrittänytkin siivota vähän, mutta Charlie ei välitä. He istuvat puhumatta lattialla. Sohvaa ei ole, sillä Ginny oli vienyt sen. Hän sen oli hankkinutkin. Hiljaisuus on lempeä, ja Harry uskaltaa ajatella, että ehkä kaikki vielä järjestyy. Charlie kietoo kätensä hänen ympärilleen ja parransänki kutittaa Harryn poskea.

Charlie kertoo jutelleensa Ginnyn kanssa kasvotusten ennen tänne tuloaan. Hän oli jo laantunut vihassaan. Sellainen Ginny on ollut aina: kiihkeä ja armoton muttei pitkävihainen. Ginny ei halua nähdä heitä, ja sen Harry ymmärtää. Petos oli suuri. Mutta ehkä vielä joskus he voisivat yhdessä nauraa tälle kaikelle.

Ehkä vielä joskus hänestä tuntuu jälleen kokonaiselta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu