HP-ficit > Godrickin notko

Särkyneitä | S | Harry Potter/Draco Malfoy | hurt/comfort

(1/2) > >>

Aurinkolapsi:
Nimi: Särkyneitä
Kirjoittaja: Aurinkolapsi
Tyylilaji: hurt/comfort
Paritus: Harry Potter/Draco Malfoy
Ikäraja: S
Oma sana: Piraatti pyysi H/C Drarrya, who would I be if I didn’t deliver?


SÄRKYNEITÄ

Ensimmäinen
sanoja 100

“Draco, Draco herää!” Harry kuiskaa. Hän istuu sängyn reunalla, niin lähellä Dracoa kuin uskaltaa. Hänen kätensä on puolimatkassa Dracon olalle, muttei kosketa. Draco mutisee jotain tukahtunutta tyynyään vasten, puristaa lakanaa rystyset valkoisina, tummat ripset kyyneleistä märkinä. “Draco,” Harry anelee.

Draco hätkähtää hereille. Hän katsoo Harrya kuin pelästynyt eläin, suurin surullisin silmin. Harry hymyilee lempeästi. “Se on unta,” Harry lupaa. “Olet turvassa.”

Draco vastaa huteralla nyökkäyksellä, sulkee silmänsä ja kääntyy selälleen. Harry katsoo tätä hetken hiljaa, menee sitten lähemmäs. Hän silittää Dracon hiuksia, pyyhkii peukalolla silmäkulmaa.

“Anteeksi,” Draco kuiskaa käheällä äänellä.

“Älä pyydä. En minä ole ainoa, joka saa olla rikki.”

Toinen
sanoja 100

Hetken Harry pysyy nojautuneena Dracon ylle. Seuraa, kun tämä tasoittaa hengityksensä McGarmivan suositteleman mieliparantajan ohjeiden mukaan. Harry on nostamassa kättään, kun Draco kuin vaistonvaraisesti ottaa tätä ranteesta kiinni ja painaa Harryn kämmenen takaisin olalleen. Harry painaa nopean suudelman Dracon huulille. Pian Dracon silmät avautuvat. He jäävät katsomaan toisiaan, mutta hiljaisuus ei tunnu painostavalta.

“Haluatko teetä?” Harry kysyy lopulta.

“Kiitos.”

Hän painaa uuden suukon Dracon suupieleen ja nousee sängystä. Portaat natisevat askelten alla, keittiön lattia on kylmä vasten jalkapohjia. Harry lämmittää vettä ja tuijottaa ikkunasta aamun ensimmäisiä valonsäteitä harmaiden pilvien väleistä. Hän tekee laventeli-vadelmateetä kahteen mukiin ja ottaa ne mukanaan yläkertaan.

Kolmas
sanoja 100

“Haluatko puhua siitä?”

Draco miettii. Juo pitkän kulauksen, ettei tarvitsisi sanoa mitään. Lopulta hän päätyy vain sanomaan “Enpä tiedä.” ja sormeilee lakanoita.

“Se yleisin?” Harry kysyy varovasti. Draco nyökkää. Harryn ei tarvitse tietää muuta. Välillä Draco haluaa puhua, välillä ei. Yleensä hän näkee unta siitä, että Voldemort voitti hänen avullaan. Se on yleisin, mutta välillä Draco näkee painajaista siitä, että tappaa Harryn tai että Voldemort tulee takaisin ja rankaisee häntä häviöstään.

“Voitko lukea minulle?” Draco pyytää. Harry laskee teemukinsa yöpöydälle ja ottaa käsiinsä kirjan, joka kertoo noidista avaruudessa. Hän asettuu vasten sängynpäätyä ja alkaa lukea siitä, mihin he viimeksi jäivät.

Neljäs
sanoja 100

Draco juo teensä loppuun ja painautuu Harrya vasten. Harry laskee kirjan syliinsä, jotta voi työntää sormensa Dracon hiuksiin ja käännellä sivuja yhdellä kädellä. Kirja on kevyttä draamaa, taialla höystetty avaruusseikkailu. Ennen sitä he lukivat 20-luvun romanssin, ja sitä ennen... Draco aina pyysi häntä puhumaan, ja Harry kertoi kommelluksistaan Hermionen ja Ronin kanssa.

Kirjassa mekaanikko Jinx ärsyttää Kapteeni Malediciä tapansa mukaan, ja Harry haukottelee kappaleiden välissä. Silloin hän huomaa, että Draco jo tuhiseekin hänen olkaansa vasten. Harry sulkee kirjan, työntää Dracon parempaan asentoon ja asettuu nukkumaan tähän kiinni.

Harry tietää, että seuraavalla kerralla, kun hän on vuorostaan rikki, Draco on siinä.

Pura:
Tää on aivan ihana, just sitä mitä tarvitsin just nyt. Rakastan näiden välistä luottamusta ja hellyyttä. Kiitos tästä, oot upea <3

Vendela:
Oih! Tämä oli kaunis ja ihana. Tykkään aivan valtavasti h/c:tä, joten tämä oli juuri täydellistä sellaista. Se, että nämä tukeutuvat toien toisiinsa pahassa paikassa on juuri parasta. Molemmilla on painajaisensa ja ahdituksensa, ja tällainen sodan jälkeinen homma on tosi hyytävää, siis hyvällä tavalla.

Hienosti toimi myös tämä raapale-mitta tässä. Tarina eteni hyvin, mutta kuitenkin jokainen rapsu oli kokonaisuus :)

Kiitos, oli kiva iltapala tämä!

Vendela

Avaruuspiraatti:
Nyhyy, my boys <////3 No siis joo, minä pyysin h/c:ta, mutta kun en minä sydämessäni sitä kuitenkaan halaja! Paitsi taidan ehkä vähän halajaa. KOSKA se vaan on sitten kamalan ihanaa, kun se lopun söpöys iskee kaiken kipuilun ja angstin jälkeen <3 Minusta on aina kiva, kun sellainen kuoreensa piiloutunut ja muille vain vähän itsestään antava hahmo (aka Draco) uskaltaa laskea kaikki muurinsa ja näyttää heikkoutensa sellaiselle ihmiselle, joka on ehkä joskus ollut hänen inhokkinsakin (aka Harry), mutta joka nyt kuitenkin on hälle se turvasatama ja sellainen "i won't tolerate your dumb shit" tyyppinen, öö, tyyppi. Siinä on varmasti jotain tosi lohdullista, kun saa kuunnella toisen lukemaa tarinaa. Itselleni siitä tulisi ainakin ihan lapsuus mieleen! Harry on kans ihana, kun se tietää, ettei kannata liikaa udella, mutta kuitenkin vähän kannattaa koettaa puhua, jotta tulisi parempi mieli. Snif <3

Kiitos tästä, oli oikein makoisa ja kipuisa, mutta enemmän makoisa <3

Fairy tale:
Voi kuinka hellyyttäviä hetkiä yhdessä. Ihanaa välittämistä ja huolenpitoa. Kyllä tällaista kelpaa lukea, vaikka siellä taustalla onkin isoja ja pahoja juttuja jotka eivät aivan heti ole poissa elämästä, vaan vaikuttaa vielä pitkän ajan.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta