Originaalit > Pergamentinpala

Joel pelastaa maailman ja rakastuu 48 tunnissa | K11 | interaktiivinen huumorijatkis | JATKOA 6.4.2024

<< < (2/5) > >>

Fiorella:
Jee, jatkoa tähän! Päivän piristys.

Joelin ja Millan seikkailu ei saanut naista unohtamaan puhelintaan hetkeksikään. Kaksikon takkuilevasta suhteesta huolimatta aloin jo miettiä, onkohan Milla juuri tämä 48 tunnin sisällä tapahtuvan rakkauden kohde, vai ehtiikö siinä ajassa tavata vielä montakin naista? ;)


--- Lainaus ---Sitten hän ninjaili itsensä sisään ja suoraan baaritiskin taakse. Siinä se oli, aivan hänen nenänsä edessä: hana, josta tuli kokista. Joel nosti pistoolin suuhunsa ja suihkutti.
--- Lainaus päättyy ---
Mietin jo hetken, miksi Joelilla oli niin kova hinku päästä pubiin sisälle. ;D Mutta olihan nyt kokisvaje täytettävä edes jotenkin! Tärkeysjärjestys kaikessa nyt sentään.

Onneksi Millan keskittyminen taitaa olla parempaa laatua kuin Joelilla. Nyt alkoi kiinnostaa Spockin näköinen tyyppi siellä satamassa. ;) (Minäkään en tiedä Star Trekistä lähestulkoon mitään, mutta se taisi tulla silloin vain mieleen. ;) Hyvä, ettei este ollut ylivoimainen!)

Jos jatkoa on jo seuraavassa luvussa, ei se mitään, mutta varmuuden vuoksi esitän toiveen, että luvassa voisi seuraavaksi olla jo romanttinen tuokio!

Nyyhti:
Fiorella, Joel voi olla hyvinkin ehtiväistä sorttia! ;D Kiitos paljon ihanasta kommentista ja toiveesta!
mimamu, muistelinkin jossain joskus törmänneeni siihen, että olisit Star Trek -fani (missä tämä on tullut esiin, siitä mulla ei ole hajuakaan ;D). Voit siis naureskella tietämättömyydelleni sitäkin enemmän :D Ihanaa kun kommentoit, kiitos!




Perjantaiaamu klo 6.00 – jäljellä 42 h 0 min
Veneet heiluivat rauhallisesti veden mukana. Pienessä soutuveneessä istui yhä äärimmäisen vakavan näköinen mies, jonka Joel oli edellisellä kerralla tuominnut suoraan kalamieheksi tämän sadeviitalta näyttävän mustan vaatetuksen ja veneen kokassa huterasti keikkuvan katiskan perusteella. Mies oli jo vähän harmaantunut ja hänellä oli parin päivän epäsiisti parransänki. Nyt mies katsoi heidän tuloaan vakavana, ja kun he lähestyivät, nosti kätensä ylös sormet vähän harallaan kämmen kohti Joelia ja Millaa.

”Live long and prosper!” mies sanoi syvällä äänellä ja kohotti hätkähdyttäviä, ulkoreunoilta hiusrajaa hipovia kulmakarvojaan.

“Ööh”, Joel sanoi ja yritti vaivata muistiaan. ”Duu… juu… spiik… english?”

”Mitä?” mies kysyi. Jostain syystä Milla tyrskähteli Joelin vieressä.

”Ei kun siis finnish!” Joel korjasi.

Mies pudisteli päätään ja Joel huomasi, että tällä oli todella kummalliset ylöspäin suippenevat korvat. ”En tiedä, mitä helvettiä sinä selität, mutta jos kiinnostaa kyyti majakalle, niin minä tarvitsisin soutajaa.” Mies viittoi houkuttelevasti airoja. Joel yritti olla hätkähtelemättä tämän kulmakarvoja ja korvia katsellessaan.

”Kiitos, me tullaan mielellämme!” Milla sanoi reippaasti. Hän hyppäsi ketterästi veneeseen ja viittoili Joelia seuraamaan.

”Live long and prosper!” mies sanoi ja huitoi taas käsimerkkiä Millaa kohti. Joelin suureksi yllätykseksi – ja valitettavasti kesken hänen sulokkaan veneeseen siirtymisensä, joten hän ei saanut tehtyä aivan niin taidokasta laskeutumista kuin oli ajatellut – Milla vastasi miehelle samanlaisella käsieleellä.

Jotenkin kummassa Joel päätyi soutamaan. Milla ja mies istuivat veneen vastakkaisissa päädyissä.

”Oletko sinä Spock vai onko sinulla omaakin nimeä?” Milla kyseli reippaasti.

”Voitte kutsua minua Spockiksi”, mies vastasi.

”Mitä olet mieltä, onko larppaajat parempia kuin cossaajat? Siis Tinder-treffeillä, ei muuten. Mietin vain, lähdenkö, kun tämä yksi yrittää pyytää…”

”Larppaajat ovat kaikki jotain ihme hihhuleita”, Spock vastasi syvällä äänellään. Joelia olisi kovasti houkuttanut osallistua keskusteluun, mutta hänellä ei ollut hajuakaan, mistä puhuttiin, ja hän huohotti aivan liikaa voidakseen kysyä.

**
Liian pitkän ajan kuluttua, kun Joel oli soutanut ja soutanut ja noudattanut välissä Spockin ohjeita, edessä alkoi näkyä kivikkoista maata.

”Mikä paikka tämä on?” Milla kysyi.

”Se, johon tuon kaikki”, Spock vastasi. Joel näki Millan pyörittelevän silmiään ennen kuin alkoi taas sipsutella puhelintaan.

Joel rantautui sulavasti pienelle hiekkapoukamalle, ja hän ja Milla nousivat veneestä. Spock teki taas käsimerkin, ja Millan esimerkkiä noudattaen Joelkin vastasi siihen. Sen jälkeen Joel ja Milla lähtivät kapuamaan pienelle kalliolle nähdäkseen, mihin oikein olivat päätyneet.

He olivat herttaisella pikkuruisella saarella, jonka keskellä kohosi vanha rapistunut majakka. Juuri muuta saarella ei ollutkaan: vähän kalliota, kiviä, pikkuruinen hiekkapoukama ja pari pensasta. Aurinko oli jo noussut, ja valo kimmelteli saaden kaiken näyttämään satumaisen kauniilta.

”Mitäs sitten?” Milla kysyi.

Joel kaiveli jo taskujaan. Hänen oli turha mainita, että Millan ei pitäisi olla mukana, koska mihinpä Milla täältä saarelta pääsisi. Sen sijaan Joel näki oivallisen tilaisuuden leveilylle.

”Me Skannaamme® saaren”, Joel sanoi itsevarmasti ja alkoi kaivella taskujaan. ”Odotahan vain, kun näet, mihin Suomen Sala-agenttibyroon agentit pystyvät!”

Juuri silloin alkoi kuulua iloista kirkumista ja epämääräistä puheen pulputusta. Taustalla alkoi huutaa jokin ruksuttava ääni. Joel keskeytti etsiskelyn ja tähyili ympärilleen. Onneksi saari oli niin pieni, että äänen lähde selvisi saman tien: pieneen hiekkapoukamaan oli rantautumassa kirkkaankeltainen kaksikerroksinen lautta, jonka kattokerroksessa hälisi kasa turisteja.

”Mahdollisuus tutustua majakkaan”, kuului megafonista särisevä, kyllästyneen nariseva ääni. ”Aikaa kaksikymmentä minuuttia. Ottakaa paljon kuvia. Ainutlaatuinen tilaisuus. Lautta lähtee kello kahdeksan neljäkymmentäviisi. Älkää pudotko veteen.”

”Turisteja!” Milla sanoi.

”Niin, hyvin päätelty”, Joel murahti.

Ja siinä heidän katsellessaan turistilauma purkautui saarelle ja valloitti se sekunneissa. Ihmiset hyppelivät kivikolta toiselle, juoksentelivat pensaiden ympärille, piirtelivät hiekkapoukamaan, ottivat toisistaan valokuvia ja punnersivat loivaa kalliota vasten. Sitten Millan puhelin kilahti.

”Oi!” Milla huudahti. ”Matchi!”

”Mätsi? Matsi?”

”Match! Tinderissä! Joku näistä svaippasi oikealle!” Milla hihkui ja alkoi naputella vimmatusti puhelintaan.

Joel huokaisi. Kunpa hänellä olisi edes kokista. Ehkä hän sitten tajuaisi Millan puheista jotakin.

Äkkiä turistijoukosta erkaantui eräs adonis. Hänellä oli päällään läpinäkyvä valkoinen t-paita ja rennosti lanteilla roikkuvat vaaleansiniset levikset, ja Joel erotti selvästi puunatun pyykkilautavatsan. Adonis pyyhkäisi sulavasti otsatukkaa silmiltään ja katsoi suoraan Joelia silmiin ennen kuin lähti häntä kohti.

Joel valpastui. Tämän täytyi tarkoittaa jotain. Nyt he pääsisivät tehtävässä eteenpäin.

Sitten adonis harppoi etäisyyden umpeen, kaappasi Millan syleilyynsä ja upotti Millan huulet omiinsa. Milla kikatti, kietoi kätensä adoniksen harteille ja vastasi suudelmaan.

Fiorella:
Jee, jatkoa. :D


--- Lainaus ---Jotenkin kummassa Joel päätyi soutamaan.
--- Lainaus päättyy ---
Tämä jotenkin nauratti. Joelilla on taito joutua hämmentäviin tilanteisiin, ja Millalla mitä ilmeisemmin taito käyttäytyä luontevasti hämmentävissäkin tilanteissa. ;) Laiska soutaja Spock oli lysti lisä tarinaan, olipa sitten cossaaja tai aidompi versio. ;)

Milla olikin se, jolla romantiikka ehti kukkimaan ensin. Jännitys tiivistyy vielä Joelin suhteen. ;D Millan adonis-match ei tainnut kuitenkaan olla larppaaja? Vai mistäs sen tietää.

Nyt kun aihe tuli kerran puheeksi, seuraavassa luvussa voisi vaikkapa tilanne, jossa Joel pääsee tutustumaan larppaamiseen lähempää kuin olisi ehkä halunnutkaan. ;)

Welhokaniini:
Tämähän on mielenkiintoinen ja hauska idea! Silmäilin tarinan pääpiirteittäin läpi, mutta jätän tähän merkin käynnistäni, että muistan lukaista koko tarinan ajatuksen kanssa vähän myöhemmin :)


--- Lainaus käyttäjältä: Fiorella - 15.07.2020 00:52:06 ---Nyt kun aihe tuli kerran puheeksi, seuraavassa luvussa voisi vaikkapa tilanne, jossa Joel pääsee tutustumaan larppaamiseen lähempää kuin olisi ehkä halunnutkaan. ;)
--- Lainaus päättyy ---
Tähän larppaukseen voisi yhdistää jotenkin basson soittamisen ja vantaalaisen rock-bändin Shiraz Lane (kosja *köhköh* kyseisen bändin basisti on nimeltään Joel :D)

marieophelia:
Tämä on nerokkaassa pöhköydessään aivan huikea! Vaadin, että jatkat tätä! Ei luoja, miten nauroin MoniKäynnistysAvainta ja Super-lapiota. Myös Joelin kokisriippuvuus yhdistettynä Millan puhelinriippuvuteen on hulvatonta. Joel vaikuttaa hieman höppänältä ja helposti harhautettavalta ollakseen salaisista salaisin agentti, mutta sehän tästä juuri niin hauskan tekeekin. Ja annettakoon pieni tehtävään käynnistymiskankeus hänelle anteeksi, kun on kerran (pakko)eläkeläisestä kyse. :D


--- Lainaus ---”Me Skannaamme® saaren”, Joel sanoi itsevarmasti ja alkoi kaivella taskujaan.
--- Lainaus päättyy ---

^Lempikohtani. :D

Ehkäpä alkava kesä houkuttelisi sinua jatkamaan tätä? Itsehän löysin tämän FF1000-haasteesta: jäin nimittäin miettimään, mikä ihme on hierofantti :D (googlasin asian, ei hätää!) ja sen lisäksi ihmettelin, miten tällaisen otsikon fandomiksi on siellä merkitty Harry Potter! Jos et usko, tässä todiste:


--- Lainaus ---209. Hierofantti: Joel pelastaa maailman ja rakastuu 48 tunnissa, K11, Harry Potter (kirjoittaja: Nyyhti)
--- Lainaus päättyy ---

Tämä lienee jokin inhimillinen kämmi (vai onko?), mutta siitä inspiroituneena, toivoisin jatkoon jonkin Potter-viittauksen. :)

Toivon todella, että innostuisit jatkamaan, sillä tämä olisi niin parasta kesälukemista!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta