Harry Potter -ficit > Godrickin notko

Uusi ystävä | S | Scorpius, Albus, (Harry/Draco) | kid!fic | 20/20 raapaletta - VALMIS 10.10.2019

(1/6) > >>

Vendela:
Nimi: Uusi ystävä
Hahmot: Scorpius, Albus, Harry/Draco
Ikäraja: S
Kirjoittaja: Vendela
Tyylilaji: Angstin kautta siirappiin, kid!fic, lievä AU (Astoria kuolee aikaisemmin)
Pituus: 2000 sanaa (20 sadan sanan rapsua)
Vastuuvapaus: En omista hahmoja tai universumia, kaikki kunnia Rowlingille.

Tiivistelmä: Scorpius Malfoy on yksinäinen ja kaipaa leikkikaveria. Eräänä päivänä hänelle esitellään Albus niminen poika, jonka läsnäolo kartanossa muuttaa Scorpiuksen elämän monella tavalla.


Vapaa sana: Tahdoin kirjoittaa jotain kevyttä ja söpöä. No, tästä ei tullut aivan sellaista, mutta ehkä lähelle. Tämän tarinan päähenkilö on Scorpius ja tapahtumat kuvataan hänen lapsensilmiensä kautta.

Koska menin osallistumaan vuosi raapalehtien -haasteeseen, niin kirjoitin tämän raapalemuodossa, jokainen on tasan 100 sanaa. Teksti on oikolukematon, joten virheet ovat omiani. Julkaisen tämän neljässä osassa, aina viisi rapsua kerrallaan.
Tämä osallistuu myös haasteisiin Harry/Draco – kaikkien aikojen paritus #2 sekä FFF1000 sanalla 123. Basiliski (esiintyy kahdeksannessa raapaleessa)

* - * - *

Vuoden 2019 HP-ficci, jaettu 3. sija! Lämmin kiitos :)




Uusi ystävä

i.
Kartano oli liian iso yhdelle lapselle, sen Scorpius Malfoy oli huomannut jo hyvin pienenä. Hänen huoneeseensa olisi mahtunut vaikka kuinka monta lelulaatikkoa ja pylvässänkyä tai sinne olisi voinut rakentaa pienen huispauskiitoradan. Eikä äidillä ja isällä ollut koskaan riittävästi aikaa leikkiä hänen kanssaan.

Sitten he olivatkin yhtäkkiä isän kanssa kahden.

Aluksi isä istui Scorpiuksen huoneessa, nojasi selkäänsä seinään ja katseli kuinka Scorpius leikki lohikäärmeellä ja velholla. Mutta jossain vaiheessa Scorpius huomasi olevansa taas yksin. Isä teki töitä eikä ehtinyt leikkiä, vaikka iltasadun tämä lukikin aina.

Scorpius toivoi, että olisi jo yksitoista niin että pääsisi Tylypahkaan. Siellä hän ei joutuisi olemaan yksin.


ii.
Eräänä päivänä heille tuli vieraita. Scorpius katseli toisen kerroksen kaiteiden lomasta, kuinka tummatukkainen mies asteli aulan poikki, tummatukkaisen pojan pitäessä tämän kädestä.

”Scorpius, tule tänne!” isä huusi.

Varovasti Scorpius laskeutui portaita, katse tiukasti toisessa pojassa peläten, että tämä katoaisi, jos hän räpäyttäisi silmiään. Poika tuijotti takaisin suu hieman raollaan.

”Scorpius”, isä laski käden hänen olalleen. ”Tässä on Albus. Haluaisitko näyttää hänelle huoneesi?”

Hitaasti Scorpius nyökkäsi, vilkaisi Albusta joka hymyili ujosti.

”Minun huoneeni on yläkerrassa”, Scorpius sanoi kuiskaten ja Albuksen hymy leveni.

He kävelivät portaita ylös ja Scorpius huomasi tummatukkaisen pojan katselevan kiinnostuneena ja uteliaana ympärilleen.

Scorpius työnsi huoneensa oven auki.


iii.
”Vau!”

Scorpius oli mielissään Albuksen reaktiosta. Tämä kierteli huoneessa, kosketteli Sorpiuksen tavaroita ihaileva ilme kasvoillaan ja kääntyi lopulta katsomaan Scorpiusta.

”Onko tämä kaikki sinun?” Albus kysyi.
”On”, Scorpius myönsi vaivautuneena.
”Siistiä! Voidaanko leikkiä Tylypahkaa?”
”Minä en taida osata sitä”, Scorpius sanoi nolona, ja mietti lähtisikö Albus nyt pois.
”Ei se mitään, minä opetan”, tummatukkainen sanoi ja ryhtyi selittämään leikin sääntöjä.

Tylypahkan leikkiminen oli kivaa. Sen jälkeen Albus opetti kuinka leikkiä tonttuhippaa ja miten leikkilohikäärmeen sai karjumaan. Scorpiuksella ei ollut koskaan ennen ollut niin hauskaa. Oli lähes sääli, kun isä tuli sanomaan, että Albuksen oli aika lähteä.

”Voiko hän tulla uudestaan?”


iv.
Ja Albus tuli uudestaan. Aluksi satunnaisesti, silloin tällöin, mutta joka kerta iloisena ja riemuissaan. Scorpius kuuli, että Albuksella oli isoveli ja pikkusisko ja hetken hän oli heistä kateellinen, kunnes Albus kertoi, etteivät nämä koskaan leikkineet hänen kanssaan. Albuksella oli myös serkkuja, monta, monta serkkua joiden nimet Scorpius unohti heti.

Isä ja Albuksen isä eivät tulleet koskaan leikkimään heidän kanssaan. Nämä näyttivät istuvan aina salongissa tai puutarhassa, joivat teetä ja keskustelivat aikuisten asioita. Joskus Albuksen isällä oli mukanaan monta pergamenttikääröä, joskus pino kirjoja tai kansioita. Mutta hän hymyili Scorpiukselle aina ystävällisesti kun he istuivat teepöytään tai jos he juoksivat ulos leikkimään.


v.
Eräänä iltana Scorpius ei saanut unta. Hän lähti huoneestaan, vaelsi käytävällä ja toivoi ettei isä olisi vielä nukahtanut, mutta isän makuuhuone oli pimeä. Sen sijaan työhuoneen ovenraosta kajasti valo.

”Kiitos kun Albus on käynyt täällä”, isän ääni oli matala.
”Totta kai. Olen iloinen, että siitä on ollut apua.”

Scorpius jähmettyi oven taakse. Hän tiesi ettei saisi salakuunnella, mutta entä jos isä sanoisi ettei Albus saa enää tulla.

”Kuinka sinä itse jaksat?” Albuksen isän ääni oli pehmeä.

Isä naurahti surumielisesti.

”En tiedä.”

Huoneessa oli pitkään hiljaista ja Scorpius mietti joko Albuksen isä lähti.

”Kiitos”, isä sanoi.

Kuului suhahdus kun hormiyhteys sulkeutui.

Fairy tale:
Voi miten kiva.  :)
Kid!fic, jee. Mielenkiintoista seurata maailmanmenoa nuoren Scorpiuksen silmin.


--- Lainaus ---”Siistiä! Voidaanko leikkiä Tylypahkaa?”
”Minä en taida osata sitä”, Scorpius sanoi nolona, ja mietti lähtisikö Albus nyt pois.
--- Lainaus päättyy ---

Mäkin haluan leikkiä Tylypahkaa.
Mukavaa että Scorpius sai Albuksesta hyvän kaverin jo ennen koulun alkamista.

hiddenben:
Taitaa olla ensimmäinen lukemani kidfic! Ja ensimmäinen ficci, jossa Scorpius ja Albus ovat päähenkilöinä. Mielenkiintoista! Hauskaa tulla seuraamaan tätä, varsinkin, kun tarina on jo valmis. En voi esittää kysymyksiä ja salaisesti toivoa hieman ohjailevani tarinaa niin kuin Haparoidessa, vaan saan esittää kysymyksiä ja katsoa, saanko vastauksia ;)

Onnistut mielestäni hyvin lapsen näkökulmasta kirjoittamisessa! Tämä ei ole mitenkään liian yksinkertaisesti kirjoitettua tai kuvailtua, että minua lukijana ärsyttäisi (koska jotenkin on sellainen olo, että kidfic voi helposti muuttua sellaiseksi – en kylläkään osaa selittää miksi, koska tämä on ensimmäinen kidficcini). Sen sijaan tähän tulee yksityiskohtia, joihin Scorpius kiinnittyy, ja lapsen loogista ajattelua, kuten tuo viidennen raapaleen salakuuntelu, mikä on mukavaa, luonnollista luettavaa :)

Viisi sadan sanan raapaletta kerralla tuntuu hyvältä määrältä, siinä ehtii tapahtua paljonkin, mutta samalla ei liikaa. Odotan hurjan uteliaana, mitä tässä tulee tapahtumaan! Kaksikko on tutustunut, mitä seuraavaksi? Angstin kautta siirappiin kuulostaa hyvältä genreltä – tykkään muutenkin alkutietojen vihjeistä, FF1000-haasteen sanasta varsinkin! Saan yrittää miettiä itsekseni, mitä seuraavissa osissa tulee tapahtumaan.

(P.S. Leikin lapsena Tylypahkaa – se oli mahtavaa :D)

Thelina:
Lapsen näkökulmasta kirjoitetut tarinat ovat usein hauskoja ja suloisia, jos ovat hyvin kirjoitettuja, ja tämä on! Tämmöinen viiden rapsun setti oli mukavan kokoinen palanen tarinasta. Scorpius on niin suloinen, huolehtii osaako leikkiä ja saako Albus enää tulla uudestaan leikkimään. Hauska nähdä, miten Harryn ja Dracon suhde näyttäytyy lasten silmissä ja onko se (vai ne Harryn kantamat pergamentit) alkuperäinen syy Harryn ja Albuksen vierailuihin. Kiitos näistä, pidin kovasti ja ehdottomasti luen jatko-osatkin! P.S. Mekin leikittiin lapsena siskojen kanssa Tylypahkaa, mutta emme itse olleet oppilaita tai mitään, vaan meillä oli leikkiin valjastettu kaikki mahdolliset pikku ukkelit ja nuket, jotka edustivat Potter-hahmoja. Mm. pieni Aladdin-hahmo oli Harry, koska sillä oli musta tukka, Ron ja Ginny olivat taikahiekan mukana tulleet hahmot, Hermione taas oli jokin noitahahmo, jolla oli musta viitta :D Ja meillä oli kaksi nukkekotia, toinen oli Kotikolo ja toinen Hermionen koti ja Tylypahka oli sellainen prinsessalinna :D

Angelina:
Haha, tuli hiddenbenin ja Thelinan kommentteja lukiessa mieleen, että mäkin oon leikkinyt kaverin kanssa Tylypahkaa ;D Se oli kyllä huippua, joten ei mikään ihme, että Scorpiuskin siitä innostui! Scorpius ja Albus ovat molemmat muutenkin niin awws ja ihanaa, että tää on kirjoitettu lapsen näkökulmasta! Mielenkiinnolla odotan, miten Harryn ja Dracon suhde etenee pikku-Scorpiuksen silmin :3

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu