Vapaa keskustelu > Saivartelija

Kirjat & kirjasarjat #3

(1/60) > >>

flawless:
Edellinen topic täyttyi, joten nyt on uuden aika. Uusi topsu, mutta vanhat kujeet: edelleen siis kaikenlaista keskustelua kirjoista ja kirjasarjoista, tai kuten vanhimman topsun aloitusviesti kuului:

"Otsikko kertoo kaiken. Keskustelua siis finiläisten suosikkikirjoista. Tämän olisi tarkoitus olla myös eräänlainen lukuvinkki-topic.

Huom! Jos esittelet kirjan juonta, muista olla paljastamatta loppuratkaisua, älä spoilaa!"

Aiempi topic.

desmond:
Korkkaanpa heti topicin mainostamalla paria hyvää kirjaa, jotka olen lukenut nyt kesän aikana :)

Eilen luin loppuun Casey McQuistonin kirjan Red, White & Royal Blue. Kyseessä on YA- tai NA-kategoriaan kuuluva romanttinen komedia, jossa Yhdysvaltojen presidentin poika rakastuu Englannin prinssiin. Ensi alkuun tuntui vähän, että tämä kirja ei ole mua varten, mutta mitä pidemmälle kirja eteni, sitä enemmän tykkäsin, ja lopulta hymyilin jo aika typerästi. Aika kevyttä, hauskalla dialogilla varustettua lukemista, mutta mukana oli kiinnostavasti myös politiikan sisäpiiriä USA:n presidentinvaalien muodossa ja yleensäkin kiva vaihtoehtohistoria maailmalle, jossa on Trump.

Aiemmin kesällä tuli luettua Julie Berryn Lovely War. Kyseessä on ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva rakkaustarina (tai parikin rakkaustarinaa), joiden kertojana toimii jumalatar Afrodite, joka yrittää tarinan kertomalla välttää oikeudenkäynnin Olympoksella. Rakkaustarinoiden sisällössä ei sinänsä ole mitään erityisen uutta tai omaperäistä, vaan sotagenrestä löytyy paljon tuttua, mutta tästä kirjasta teki ihanan juuri tuo kertojanäkökulma. Tapahtumia katsotaan usein Afroditen tai muiden kreikkalaisten jumalien näkökulmasta, ja kirja on kirjoitettu niin, että arkiset asiat ja kuolevaisuus ja rakkaus näyttäytyy tosi kauniina. Lisäksi jumalten / jumalatarten keskinäiset kaunat ja sanailu toi kirjaan erinomaista huumoria.

Muutenkin olen lukenut tosi paljon kesän aikana, yhteensä varmaan jonkun parikymmentä kirjaa tai ylikin. Lomalla parasta on lukea, koska arkena tuntuu, että siihen ei ole koskaan tarpeeksi aikaa tai tulee huono omatunto siitä, ettei lue jotain tieteellistä, joten lomalla on ihanaa, kun saa lukea fiktiota hyvällä omallatunnolla. Aiemmin lukemattomista kirjoista olen lukenut kesän aikana paaaljon dekkareita, aikoinaan paljon hypetetyn DIMILY-sarjan (olin selvästi ihan liian vanha lukemaan näitä kirjoja, ei ollut mun juttuni, ei :D) sekä sekalaisen valikoiman chick lit -oopuksia. Lisäksi oon uudelleenlukenut vanhoja suosikkeja, koska jostain syystä kesällä tekee aina mieli palata vanhojen rakkaiden kirjojen pariin. Käykö muille näin? Yleensä luen ainakin jonkun Pottereista kesän aikana, minkä lisäksi tänä kesänä oon lukenut myös Tuija Lehtisen Mirkkoja (hyviä edelleen!) ja hevoskirjoja, joista tykkäsin joskus kymmenenvuotiaana :D. Heppakirjoja lainatessa tuntui melkein siltä, että pitäisi selitellä näiden menevän jollekin sukulaiselle, mutta noh, mitäpä se mulle kuuluu, mitä kirjastontäti musta mahdollisesti ajattelee :D

Violetu:

--- Lainaus käyttäjältä: desmond - 01.08.2019 19:15:47 ---Lisäksi oon uudelleenlukenut vanhoja suosikkeja, koska jostain syystä kesällä tekee aina mieli palata vanhojen rakkaiden kirjojen pariin. Käykö muille näin?

--- Lainaus päättyy ---

Joo, sama homma suunnilleen joka kesä. Tämän takia en ole hävittänyt mitään vanhoja suosikkeja, oli kyse sitten Witch-lehdistä, Replica-sarjasta tai jostain muusta teiniajan suosikista, joka on todettu toimivaksi aikuisiälläkin.
Tänä kesänä luin esimerkiksi kaikki Neljä tyttöä ja maagiset farkut -sarjan kirjat. Edelleen jotain tavattoman syvälle menevää.

Tämä vuosi muutenkin ollut hyvin runsas kirjojen lukemisen suhteen, olen lukenut läpi 10-osaisen Roswell high -sarjan (ties kuinka monetta kertaa), tää oli teinivuosien UST-herkkujen aatelia, ja palvelee edelleen samaa tarkoitusta. Vaikuttanut myös omaan kirjoittamiseen, tuolta on tullut napattua kivoja sanontoja.
Sitten Artemis Fowlit tuli pulikoitua läpi, nämä ovat ikävä kyllä vuosien saatossa vähän kärsineet, enää en naura kippurassa, ja välillä tuntuu vähän liian selitetyltä tai mukanokkelalta :-\

Joku Potter kuuluu myös yleensä kesälukemistoon, tänä vuonna en kyllä vielä ole lukenut.
Uudeksi kesälukemisperinteeksi ajattelin jotain kauhua, pari vuotta sitten luin Kingiltä Carrien ja Hohdon, tänä vuonna oli vuorossa Tohtori Uni. Minulla King on selkeästi kesäkamaa, valoisina öinä ei pelota niin paljon😂

Kelsier:

--- Lainaus käyttäjältä: Violetu - 01.08.2019 20:09:20 ---Joo, sama homma suunnilleen joka kesä. Tämän takia en ole hävittänyt mitään vanhoja suosikkeja, oli kyse sitten Witch-lehdistä, Replica-sarjasta tai jostain muusta teiniajan suosikista, joka on todettu toimivaksi aikuisiälläkin.
Tänä kesänä luin esimerkiksi kaikki Neljä tyttöä ja maagiset farkut -sarjan kirjat. Edelleen jotain tavattoman syvälle menevää.

--- Lainaus päättyy ---

Neljä tyttöä ja maagiset farkut -sarja toimii tosiaan vielä aikuisellekin hyvin. Itse palasin sarjan pariin tänä kesänä. Olen joskus teininä lukenut ne kaksi ekaa osaa ja jatkoin nyt sujuvasti kolmannesta. Lieneekö musta tullut vanha käpy, kun suomennoksessa käytetty teinikieli tuntui ajoittain ärsyttävältä. Muuten oli kyllä ilo palata vanhojen tuttujen hahmojen pariin.
Niistä tehdyt leffatkin ovat muuten minusta hyviä (vaikka tämä ei olekaan elokuvatopa). Mietin tossa yhtenä päivänä, että castingkin on niissä yllättävän nimekäs mm. America Ferrera, Blake Lively ja Alexis Bledel pääosissa.

Luin juuri Jin Yongin Kotkasoturien tarun ensimmäisen osan Soturin oppivuodet. Suosittelen sitä lämpimästi, tyyli on aika erilainen kuin länsimaisissa kirjoissa yleensä (kirjailija siis kiinalainen), mutta kuitenkin helpostilähestyttävä.

Naela:
Minäkin luen aina kesäisin todella paljon enemmän kuin muina vuodenaikoina. Osin syynä tähän on varmasti lomat ja rennompi aikataulu, mutta minulla on muutenkin kesäisin paljon enemmän aikaa ja energiaa käyttää muuhun kuin kouluun tai työntekoon.

Tämän kesän hitti ovat olleet Astrid Lindgrenin kirjat, niitä olen lukenut ja kuunnellut äidin lukevan niin kauan kuin muistan, joten niihin on ihana palata vuosienkin jälkeen. Veljeni Leijonamieli on minusta edelleen paras kirja, jonka olen koskaan lukenut. Muita kesän suosikkeja ovat olleet erilaiset dekkarit, erityisesti olen tykästynyt Camilla Läckbergin tuotantoon. Harmittaa kyllä vähän, että lähikirjasto on kesäisin niin huonosti auki, (tyyliin arkisin tunnin-pari keskellä päivää) niin sinne ei oikein meinaa keretä.


--- Lainaus käyttäjältä: Violetu - 01.08.2019 20:09:20 ---Minulla King on selkeästi kesäkamaa, valoisina öinä ei pelota niin paljon
--- Lainaus päättyy ---
Minulla on vähän eri juttu kauhun kanssa. Tykkään lukea kauhua nimenomaan syksymmällä, kun on jo vähän hämärää ja sade piiskaa ikkunoita ja muuta vastaavaa... Pelottava tunnelma on taattu, ja kirjaa lukiessa tulee ihan eri fiilis. Tietysti siinä on vaarana menettää yöunensa, mutta saapahan ainakin kirjasta kaiken irti :D


--- Lainaus käyttäjältä: Kelsier - 02.08.2019 12:53:16 ---Lieneekö musta tullut vanha käpy, kun suomennoksessa käytetty teinikieli tuntui ajoittain ärsyttävältä.
--- Lainaus päättyy ---
Itse olen huomannut tämän saman myös joitakin lapsuuden ja nuoruuden suosikkeja lukiessani. Minusta monet suomennukset yleensäkin tuntuu vähän kököiltä, varsinkin erilaisia kielileikkejä on tosi hankala suomentaa, koska ne eivät tietenkään toimi samalla tavalla eri kielissä.

Osittain tästä johtuen minut on tänä kesänä vallannut innostus lukea kirjoja alkuperäiskielellä, pääosin englanniksi ja ruotsiksi. Ongelma tässä on kuitenkin se, että ainakin minua lähinnä olevissa kirjastoissa on aika huonosti muunkielistä kirjallisuutta. En raaskisi ostaa kirjoja omaksikaan, varsinkin, jos minulta löytyy jo sama kirja suomennettuna. Olenkin yrittänyt bongailla kirjoja kirppiksiltä, ja pari Potteria olenkin jo onnistunut haalimaan.

Englanniksi lukeminen sujuu ihan mukavasti, mutta olen yrittänyt kompuroida myös Ronja Ryövärintytärtä ruotsiksi, ja voi taivas, kuinka se on hidasta! Aloitin heinäkuun ensimmäisillä viikoilla, enkä vieläkään ole kuin vähän yli puolenvälin. Mutta kaipa se siitä ajan kanssa helpottuu, minulla oli sama tilanne englanniksi lukiessani vielä joitakin vuosia sitten.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu