Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) > Rinnakkaistodellisuus
Voltron: Punainen myrsky | S | Keith/Lance | kepeä draama | raapalesarja, 7/7
Avaruuspiraatti:
Ohirin punaiset myrskyt olivat sen universuminkolkan hurjimpia. Näin Coran oli osannut kertoa, kun tuuli Ohirin pinnalla oli yllättäen yltynyt ja tavalliselle tiedustelumatkalle lähetetyt Keith ja Lance olivat jääneet saarroksiin.
Nimi: Punainen myrsky
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Voltron: Legendary Defender
Paritus: Keith/Lance
Ikäraja: S
Tyylilaji: kepeä draama
Haasteet: Finikesä (Juhannustaikoja), Spurttiraapale V (12. kierros)
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Voltron: Legendary Defenderin luojille. En ansaitse tällä rahaa.
A/N: Hyvää kesää Sielulintu! Nappasin sinun inspiraatiosanoistasi myrskyn ja sen ympärille sitten muodostui tällainen raapalesarja. Tämä otti vähän kepeämmän suunnan kuin olin aluksi ajatellut, mutta toivottavasti tällainenkin sinulle maistuu! Olen ajatellut, että tähän tulisi kolme raapaletta, mutta katsotaan, intoudunko kirjoittamaan enemmänkin.
PUNAINEN MYRSKY
1.
Raivoisa tuuli pöllytti punaista hiekkaa ympäriinsä. Sen ulvonta kuului Sinisen leijonan ohjaamoon paksujen panssarienkin läpi, ja pienet hiekanjyvät hakkasivat ikävän kuuloisesti ikkunaa. Ohirin punaiset myrskyt olivat sen universuminkolkan hurjimpia. Näin Coran oli osannut kertoa, kun tuuli Ohirin pinnalla oli yllättäen yltynyt ja tavalliselle tiedustelumatkalle lähetetyt Keith ja Lance olivat jääneet saarroksiin.
"Parhaimmassa tapauksessa pääsette sieltä pois muutamassa päivässä", Coran oli sanonut, "ja pahimmassa… no, joidenkin myrskyjen tiedetään kestäneen jopa dekafiibejä!"
Keith siirsi holokortin hänen ja Lancen väliin. ”Mene kalaan.”
”Tsk”, Lance naksutti kieltään.
Aina välillä tuuli tyyntyi sen verran, että Keith saattoi erottaa Punaisen leijonan ääriviivat hiekkamyrskyn keskeltä. Joka kerta hänelle tuli toiveikas olo: jospa myrsky oli jo laantumassa. Mutta silloin tuuli ulvahti tavallista ärhäkämmin ja Punainen jäi jälleen hiekkaseinän taakse. He olivat sopineet, että odottaisivat enintään viikon ja yrittäisivät sitten lentää takaisin Leijonalinnaan. Heidän täytyisi keksiä jokin toinen keino hakea Punainen takaisin, jos he joutuisivat jättämään sen jälkeen. Nyt oli liian riskialtista lähteä ulos pelkässä avaruuspuvussa.
”Perkaan”, Lance sanoi ja nosti kolme korttia holopakasta vain pistääkseen takaisin viisi.
”Huijari.”
He pelasivat Lahnanonkijaa, erittäin suosittua degfoneylaista korttipeliä, jossa Coran ilmeisesti oli nuoruusvuosinaan ollut oikea haka. Keith ei ollut vieläkään täysin varma, miten peliä oikeastaan edes pelattiin tai mikä sen päätavoite oli, mutta eipä hänellä ja Lancella ollut parempaakaan tekemistä.
”Mitä kello on?” Lance kysyi, kun he olivat omasta mielestään pelanneet kolme menestyksekästä kierrosta loppuun, ja painoi holokorttipakan pois päältä.
”Vartin yli kolme.”
”Ääh, täällä kuolee tylsyyteen.”
”Valittaminen tuskin auttaa.”
”Ei autakaan. Mutta se ärsyttää sua, joten siksi sitä kannattaa jatkaa.”
Keith pyöritti silmiään ja nousi lattialta. Hän istahti Sinisen ohjaustuoliin ja tarkasti jo viidennen kerran sen tunnin aikana säätutkan lukemat. Myrsky ei osoittanut laantumisen merkkejä – vieläkään.
”Eikö me voitaisi vain lentää takaisin Linnaan?” Lance kysyi. ”Täällä ei ole mitään tekemistä.”
”Liian vaarallista”, Keith sanoi ja osoitti tuulilukemia.
”Mä voisin yrittää.”
”Et silloin, kun mä olen kyydissä.”
Lance huokaisi, kuin ei olisi vielä elämässään kohdannut mitään näin suurta vastoinkäymistä, ja palasi lattialle istumaan. ”Mulla olisi pari pulloa nunvilia piilossa. Pelataanko jotain juomapeliä?”
Keith katsoi Lancea terävästi. ”Mä en aio vetää täällä kännejä, etkä aio kyllä sinäkään.”
Lance huokaisi entistä surkeammin. ”Ilonpilaaja…”
A/N: Spurttiraapale V, 12. kierros, kolmas päivä, sanalla sininen.
Maissinaksu:
Klancea ja kepeää draamaa, tui. :3
Ohir(i?) ja sen myrskyävät hiekkameret kuulostavat aika ikävältä paikalta jäädä jumiin, mahdollisesti pidemmäksikin aikaa! Onneksi hulluksi tulemista on mahdollista välttää jutustelun lisäksi pelailemalla. Kuulosti kovin mielenkiintoiselta tuo Lahnanonkija, pelaisin mielelläni itsekin! <3 (Ja ihme, että Coran on siinäkin ollut aikoinaan kunnon mestari. xD Mitä Coran ei taida, sitä ei taida kukaan muukaan!)
--- Lainaus ---Keith siirsi holokortin hänen ja Lancen väliin. ”Mene kalaan.”
--- Lainaus päättyy ---
Luulin kyllä tässä parin sekunnin ajan, että Keith kehottaa Lancea tyyliin menemään ulos ja vähän kuin kalastamaan Punaista kaiken kaaoksen keskeltä. :'DD Olen tainnut herätä tänään ihan liian aikaisin...
Nunvil kyllä kuulostaa loistavalta ajatukselta tappaa aikaa ja rakentaa paladiinien keskinäistä sidettä vähän vahvemmaksi! Keith nyt tietenkin yrittää esiintyä kypsästi, eikä lämpeä ajatukselle pienestä juomapelistä, mutta pahimmassa skenaariossa hän kai sitten joutuisi katselemaan nunvilpöhinäistä Lancea selvin päänupein... Ties vaikka Lance innostuisi kiskaisemaan kunnon tylsyyskännit ihan vain Keithiä ärsyttääkseenkin?
Saapa nähdä mitä tapahtuu seuraavaksi, kiitos tästä! <3
- Ayu
Sielulintu:
Oi, ihana juhannustaika! Klance on mahtavaa ja tällainen kepeä tunnelma on tosi ihanaa luettavaa. Hauska tuo korttipeli, vaikka täytyy myöntää, että itsekin luulin hetken, että kyseessä oli ihan todellinen kehotus lähteä kalastamaan. :D
Nautin tässä myös suunnattomasti Keithin ja Lancen välisestä kemiasta ja keskusteluista. Molemmat oli aivan täydellisesti omia itsejään, ja voisin ihan hyvin kuvitella heidät puhumaan ja käyttäytymään juuri noin. Tässä vielä yksi erityisistä lempparikohdistani, joka vaan oli niin perinpohjaisesti Lancen ja Keithin tapaista kommunikointia, ettei mitään rajaa.
--- Lainaus ---”Valittaminen tuskin auttaa.”
”Ei autakaan. Mutta se ärsyttää sua, joten siksi sitä kannattaa jatkaa.”
--- Lainaus päättyy ---
Kiitos ihan älyttömästi ihanasta taiasta! Jään innolla seuraavia raapaleita odottelemaan. :)
Avaruuspiraatti:
Ayudara: Kyllä, Ohir olisi varmasti aika kurja paikka jäädä jumiin, mutta onneksi Lancella ja Keithillä on toisensa :P Viihdettä se on ärsyttävä viihdekin… Hehe, ihan totta, ei taida olla mitään, missä Coran ei olisi joskus ollut haka ;D Ehkäpä Keith tosiaan lämpenisi alkomahoolille ja bondaamiselle, ken tietää. Kiitos kommentista <3
Sielulintu: Ihana kuulla, että pidit tästä ekasta osasta! Kalaan kehottaminen tuli vähän puun takaa, mutta sellainen on Lahnanonkijan luonne ;D Ihanaa, että nostit juuri tuon kohdan kommentissasi, se on minunkin lempparini näiden kahden välisestä keskustelusta! Kiitos sinullekin kommentista <3
2.
He olivat olleet saarroksissa jo neljä päivää ja Lance alkoi toden teolla käydä Keithin hermojen päälle. Siinä, missä Keith olisi halunnut vetäytyä edes tunniksi omaan rauhaansa pohtimaan käsillä olevaa pulmaa, Lance ei halunnut jäädä yksin minuutiksikaan. Minne Keith ikinä menikin, Lance seurasi sinne hänen kannoillaan. Lance oli kuin varjo – harvinaisen puhelias ja ärsyttävä sellainen.
“Ole jo hiljaa!” Keith ärähti, kun Lance aloitti uuden monologin pilasta, joka olisi tuonut aikoinaan hänelle potkut kasarmilta, jos komentaja Iverson olisi koskaan saanut tietää, kuka oli tuonut rupikonnan tämän tyynylle. Lancen puhetulva katkesi seinään ja hän jäi tuijottamaan Keithiä loukkaantuneen näköisenä.
“Mä arvostan sitä, että sä olet täällä pitämässä mulle seuraa”, Keith jatkoi sovittelevampaan sävyyn, “mutta voisitko sä hitto soikoon olla edes kaksi minuuttia hiljaa. Mun täytyy ajatella.”
Lance risti kädet rinnalleen ja tuijotti häntä yrmeänä takaisin. Keith odotti, että Lance tiuskaisisi jotain vastalauseeksi, mutta kun tämä näyttikin pysyvän hiljaa, hän käänsi katseensa takaisin Coranin lähettämiin sääennusteisiin. Ne eivät näyttäneet lupaavilta heidän kannaltaan. Keith olisi ollut siitä ehkä enemmän harmissaan, jos hän ei olisi tuntenut Lancen pistävää tuijotusta niskassaan. Se teki ennusteiden lukemisesta varsin hankalaa. Sekunnit matelivat eteenpäin. Ulkona tuuli ulvahteli.
“Siinä”, Lance sanoi yhtäkkiä.
“Hä?”
“Siinä meni kaksi minuuttia.”
Keith katsoi Lancea väsyneesti olkansa yli. Lance hymyili tyytyväisenä itseensä.
“Miksi sä olet niin ärsyttävä?” Keith huokaisi.
“Miksi sä näytät siltä, että sulla on ampiaisia perseessä?”
He tuijottivat uhmakkaasti toisiaan. Lance puhui ensin:
“Mä haluaisin vain tehdä jotain yhdessä.” Hän jatkoi nopeasti, ennen kuin Keith ehtisi sanoa mitään masentavaa tai takakireää: “Jotain hauskaa, joka ei liity ennusteiden lukemiseen tai Lahnanonkijan pelaamiseen.”
Keith puuskahti ja nousi Sinisen ohjaustuolista. “No otan ehdotuksia vastaan.”
“Mulla on edelleen ne pari nunvil-pulloa.”
“Me ei juoda niitä.”
Lance huokaisi dramaattisesti. “Mahtaa harmittaa, että takapuolessa pistelee…”
Keith pyöritti silmiään ja töytäisi Lancea hartiallaan kävellessään tämän ohi.
“Tehdäänkö sopimus?” Lance ehdotti. “Sä pelaat mun kanssa hetken jotain juomapeliä ja mä lupaan olla sen jälkeen koko loppuillan hiljaa.”
Keith kohotti kulmiaan. Hän epäili, pystyisikö Lance olemaan edes selvin päin enemmän kuin kaksi minuuttia hiljaa, mutta ehdotus oli siitä huolimatta houkutteleva. Muutama tunti omaa rauhaa tekisi heille molemmille varmasti hyvää. Keith ojensi kätensä.
“Sovittu.”
A/N: Spurttiraapale V, 12. kierros, neljäs päivä
Maissinaksu:
Voi elämän kevät, mahtaa olla raivostuttavaa, jos sään puolesta pelastuminen ei vaikuta vielä ajankohtaiselta, ja jos ainoa seuralainen oikein työkseen käy hermoille. ;D Ehkä Lance raasu pyrkii jatkuvalla jaarittelulla torjumaan pelkoa, joka tuollaisessa tilanteessa helposti ottaisi herätäkseen. Pelottavaa olisi sekin, jos matkakaveri hylkäisi, joten yksinjääminen pariksi hetkeksikin olisi kammottavaa. Voi Lance. <3
--- Lainaus ---“Siinä”, Lance sanoi yhtäkkiä.
“Hä?”
“Siinä meni kaksi minuuttia.”
--- Lainaus päättyy ---
:-------D Voin niin kuvitella Keithin naamalle sellaisen kunnon "no voi nyt helkkari" -ilmeen.
--- Lainaus ---Hän jatkoi nopeasti, ennen kuin Keith ehtisi sanoa mitään masentavaa tai takakireää
--- Lainaus päättyy ---
Tälle puolestani repesin. :D Ei kai se kovin kaukaa haettua ole olettaa Keithin suunnalta muunlaista vastakaikua?
Noniin, nunvilia kehiin vain ja hiljaisuus päälle! Odotan innolla, mitä peliä päädytään pelaamaan ja millä lopputulemilla!
- Ayu
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta