Kirjoittaja Aihe: Haaveita horisontissa (K-11 • vaellusdraama ja eräilyhygge, Iivo/Konsta • raapalesarja, 1/7)  (Luettu 1541 kertaa)

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 7 837
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50




K-11

FinFanFun1000 sanalla 281. roseeviini
FinFanFun 20 vuotta: Juhlahaaste! haasteella osallistu FinFanFun1000-haasteeseen
Hyggeyhtälö kombolla hygge + eräily
Originaalikiipeily sanalla 57. syksy

Spurttiraapale V -haasteen 34. kierroksella oli niin kivat inspissanat, että halusin niistä jotain kirjoittaa, vaikken spurttailemaan silloin ehtinytkään. Tämä raapalesarja olkoon siis tällainen varjospurtti, jossa en pyri päivittäiseen julkaisuun, mutta jonka yritän kuitenkin saattaa seminopeasti valmiiksi, jottei fiilis väljähdy. :) Nämä hahmot ovat kutkutelleet tajuntani takamailla jo hyvän tovin, ja nyt he vihdoin saavat nimet ja tarinan. Lämmin kiitos, jos luet! ♥ Kaikenlaiset kommentitkin ovat mitä lämpimimmin tervetulleita.



1.



350 sanaa, inspissana usva

Kun Iivo kuoriutui makuupussistaan, teltan yön aikana viilennyt ilma holahti hänen paljaille käsivarsilleen. Iivo etsiskeli makuupussin uumenista kerrastonsa pitkähihaisen ja kiskoi sen ylleen. Konstan makuupussi lysytti tyhjyyttään, ja vilkaisu rannekelloon vahvisti Iivon epäilyksen siitä, että Konsta oli luultavimmin noussut jo aikaa sitten. Iivo sen sijaan oli vaipunut ainakin kymmeneksi tunniksi toisiin todellisuuksiin ja seikkaillut niissä siinä määrin, ettei ollut mikään ihme, että pitkähihainenkin oli jäänyt matkasta.

Iivo odotti kohtaavansa vetoketjun toisella puolen vielä viileämmän ulkoilman, mutta sen sijaan hän kohtasikin aamuauringon, joka hälvensi syysaamun usvaa ja lämmitteli sen läpi. Lisäksi hän kohtasi kameran sulkimen räpsähdyksen. Kun hän kohotti katseensa, hän näki Konstan parin metrin päässä istumassa kivellä, järjestelmäkamera polven varaan tuettuna. Hymy häälyi Konstan suupielessä, kun Konsta tarkasteli otostaan, ja se hypähti silmiin saakka, kun hän lopulta kohotti katseensa teltasta kontanneeseen Iivoon ja toivotti hyvät huomenet.

”Huomenet vaan sulleki”, Iivo mutisi suurimmaksi osaksi huvittuneena ja vain vähän ärtyneenä. Vaikka kamera tuntui välillä vaellusretken kolmannelta pyörältä, Iivo ei voinut olla tuntematta helpotusta siitä, että Konsta intoili ja hymyili. Konsta oli ansainnut kaiken mahdollisen onnen – myös valokuvanäyttelyn, jonka avajaiset olivat suunnitteilla alkuvuoteen. Jokin taidegalleria oli kiinnostunut Konstan arkielämää ja tavallisia ihmisiä ikuistavista tilannekuvista, ja niinpä Konsta keräsi lisää materiaalia ensimmäistä näyttelyään varten.

”Kaunis”, Konsta totesi kameransa näytölle, kun Iivo pyllähti teltan edustalle kiskomaan kenkiä jalkaan. ”Aamuisen herkkä ja hauras. Se hetki ku kaikki on mahollista.”

Iivo irvisti kengännauhoilleen. ”Elä vaan väitä, että sää oot kökkiny koko yön kamera tanassa oottamassa sitä herkkää hetkeä, ku meikäukko könyää teltasta tukka pörrössä ja silimät sikkaralla…”

”Eipä tarttennu. Sää piät meinaan aika meteliä heräillessäs. Ja välillä nukkuessaski.”

”Jaa. No toivottavasti et siihen ennen aikojas heränny.”

”Nääh. Mää heräsin kello kuus reikä reikä viemään Nelliä päikkäriin…”

Konstan ilme valahti vähän väsyneemmäksi, ja Iivo ymmärsi. Päiväkoti-ikäisen lapsen yksinhuoltajaisänä Konsta ei kai koskaan nukkunut kovin pitkään, ei edes vaelluksella jolla aika menetti merkityksensä. Iivo olisi mielihyvin lahjoittanut osan omista unenlahjoistaan Konstalle, joka olisi takuulla ansainnut myös pitkien yöunien onnen.

Hymy palautui Konstan huulille kuitenkin nopeasti. Hän nyökkäsi kohti Savilammen autiotupaa, joka vielä illalla oli ollut niin täynnä retkeilijöitä, että Iivo ja Konsta olivat päätyneet pystyttämään teltan sen liepeille. ”Aamusumpit?”
« Viimeksi muokattu: 19.10.2021 22:18:52 kirjoittanut Waulish »




deep inside I think I might deserve it

flawless

  • Alempi ylilehmä
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 10 453
  • d a d d y
Lainaus
”Kaunis”, Konsta totesi kameransa näytölle, kun Iivo pyllähti teltan edustalle kiskomaan kenkiä jalkaan. ”Aamuisen herkkä ja hauras. Se hetki ku kaikki on mahollista.”

Iivo irvisti kengännauhoilleen. ”Elä vaan väitä, että sää oot kökkiny koko yön kamera tanassa oottamassa sitä herkkää hetkeä, ku meikäukko könyää teltasta tukka pörrössä ja silimät sikkaralla…”
Nawwwww. :3

Tämä oli kovin söpö ja kiva, eräilyhygge on oiva tyylilaji ja odotan innolla mitä kaikkea tänne putkahtaakaan! Vaellusmiljöö on kovin muksa ja muistan lukeneeni siitä tosi hyvän tekstin sulta aikaisemmin, joten odotukset tämän suhteen ovat korkealla :P Tässä oli tosi kivaa kieltä, tykkään siitä miten kirjoitat murteella dialogin ja miten muutenkin käytät persoonallista kieltä, sananvalinnat on monesti tosi erottuvia ja kivoja ja eniten tästä jäikin mieleen juuri ne sekä tuo lainaamani kohta, joka vaan oli niin suloisen hassutteleva että hymyilyttää vieläkin! Kiitos tästä, mielenkiinnolla jään seuraamaan muitakin osia ♥

// Pakko lisätä tuosta päikkäriin viemään heräämisestä, mistä muut ovat kommentoineet! Se vaati mullakin uuden silmäyksen, mutta tajusin kyllä heti sitten mitä sillä tarkoitettiin (eli että hän herää arkirutiinien vuoksi aikaisin vaikkei nyt olisi tarvinnutkaan) ja musta tuo oli tosi kivasti muotoiltu kohta. Oikein helposti ymmärrettävissä (lopun ... vielä korostaa musta sitä että millä ns. äänensävyllä tämä sanotaan, että tässä on joku "juju") ja muotoilu on musta tosi kiva juuri noin, se kuulostaa "aidolta puheelta" (as in että noin saattaisi oikeastikin sanoa kumppanille: asiayhteys ja kuulijan tuttuus määrittää sen että hän ymmärtää), mä en siis missään nimessä muuttaisi sitä :)
« Viimeksi muokattu: 29.10.2021 09:36:30 kirjoittanut flawless »
too hot to cry

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 413
  • kuppi teetä kaipaukseen
Kieltämättä olen pikkuisen odotellut tätä eräilyhyggeä, jota huomasin sinun haasteessa lupautuneen kirjoittamaan! Syksyinen raapalesarja sopii tähän komboksi oikein hyvin, ja hahmotkin vaikuttivat tuttuun tapaan sympaattisilta, murteineen päivineen. :)  Oletan, että heihin päästää tutustumaan sarjan aikana lisää, sinulla kun on tapana tehdä henkilöistäsi eläväisiä ja inhimillisiä tunnelmallisissakin teksteissä ♥

Lainaus
Iivo odotti kohtaavansa vetoketjun toisella puolen vielä viileämmän ulkoilman, mutta sen sijaan hän kohtasikin aamuauringon, joka hälvensi syysaamun usvaa ja lämmitteli sen läpi.

Olit tavoittanut hyvin teltasta heräämisen tunnelman, etenkin syksyllä ilma kankaan sisäpuolella saattaa olla hyvinkin viileän ja kostean tuntuista. Jos ulkona onkin parempi sää, se on aina iloinen yllätys  :D Tunnelmakuvaus on yllä lainatussa kohtauksessa myös kaunis.

Kiitos, jään odottelemaan jatkoa.  :)
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 534
Minäkin olen odottanut sinun eräilyhyggeäsi, joten napsautin tämän ilolla välilehteen odottamaan sopivaa lukuhetkeä! Ihanaa päästä lukemaan sinulta jälleen luonnonläheistä eräilyä kahden miespäähenkilön seurassa, minulla on edelleen niin vahvana mielessä Irtipäästökoe, josta nautin valtavasti. Ja tämä ensimmäinen osa asettaa jo vahvat ja lempeät raamit tälle tarinalle :)

Kirjoitin itsekin spurttiviikon aikana raapaleen, jossa päähenkilö on kumppaninsa kanssa teltassa. Oli hauskaa saada lukea näin nopeasti oman kirjoittamisen jälkeen toinen raapale, jossa myös heräillään teltassa ja on makuupussin kahinaa ja vähän kömpelöä ulos astumista ja koko telttailun yleinen fiilis noin muutenkin :) Teltta ja metsä miljöönä ovat jotenkin tosi kiinnostavia! Pidin myös siitä, miten tässä heti tulee esiin pieniä yksityiskohtia Iivosta ja Konstasta juurikin vuorokausirytmin ja nukkumistapojen suhteen. Myös Iivon pieni ärtyisyys oli hauskaa luettavaa, etenkin kun hän silti on niin pehmeä Konstaa kohtaan :P

Vähän mietiskelin tätä lausetta: ”Nääh. Mää heräsin kello kuus reikä reikä viemään Nelliä päikkäriin…” Tuosta tuli minulle se mielikuva, että Konsta oli tuona kyseisenä aamuna käynyt viemässä lapsensa päiväkotiin, vaikka he ovat käsittääkseni kuitenkin metsässä ja etäällä kotioloista? Se on tuo heräsin-sana, joka hämmentää, ja mietin, onko se murrejuttu vai pitäisikö siinä olla herään, eli että "herään aina kello kuus"? :D Se oli sellainen kohta, missä piti pysähtyä ja lukea monta kertaa, kun en ymmärtänyt heti, mistä on kyse :P Mutta muuten tykkäsin tästä ensimmäisestä osasta valtavasti! En vain saa tarpeekseni sinun mieshahmoistasi ja heidän välisestään kemiasta, murredialogista ja luontokuvailusta. Tämä ensimmäinen osa oli ihana, toivottavasti saan lukea pian jatkoa ♥

between the sea
and the dream of the sea

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 6 353
  • Maistuisiko kupponen teetä?
Kommenttikampanjasta hei!

Kaarne tarjotteli tätä tuolla kommiksessa ja ilahduin ihan valtavasti kun huomasin, että olet aloittanut tämmöisen uuden raapalesarjan :D Jostain syystä tämä on lipsahtanut kokonaan ohi silmieni, mutta onneksi bongasin tämän nyt ja pääsen fiilistelmaan uutta tarinaa! Lisäksi tosi kivaa, että spurttisanat ovat inspiroineet tähän :)

Ooh, erämaata ja slashia, aika ihanaa :) Vaikka täytyy kyllä myöntää, että telttailu on ihan ehdottomasti oman mukavuusalueeni ulkopuolella, enkä edes ymmärrä siitä mitään! Mutta siitä on kyllä tosi mielenkiintoista lukea ja fiilistellä sitä kautta asiaa, jota en varmaan itse koskaan tekisi. Joten ihan mahtavaa, että on olemassa erilaisia tekstejä joiden kautta pääsee sukeltamaan erilaisiin tilanteisiin :)

Tuollainen eri nukkumisrytmi voi olla haastavaa. Mutta onneksi tässä tuntui olevan hahmojen välillä sellainen rento ote asian suhteen. Kiinnitin muuten huomiota tuohon samaan lauseeseen kuin hiddenben ja hämäännyin hetkeksi, että siis oliko Konsta vienyt sieltä teltalta sen lapsen päikkäriin vai mitä tässä oli oikein oli. Joten minustakin siihen sopisi paremmmin tuo herään, mikä kertoisi lukijalle että asia tapahtuu joskus muulloin kun juuri sillä hetkellä.

Muutoin minusta on ihanaa, kun käytät dialogissa murretta. Se jotenkin sopii näihin teksteihisi kivasti ja tuo mukavaa väriä. Lisäksi osaat tasapainottaa dialogin ja kerronnan sillä tavalla sopivasti ettei tuota murteellista dialogia tule liikaa, niin että lukijalle tulisi siitä joku ahdistus jos ei ymmärtäisikään kaikkia murresanoja. Mutta tässäkin se on juuri sellaisena sopivana mausteena mukana :)

Jään kyllä innolla odottamaan, että minkälainen tarina tästä kehkeytyy. Nimi lupailee ainakin hyvää ja tykkään, että joka osalla on vielä oma nimensä. Toki myös tämä erähygge kiinnostaa, että minkälaista se oikein on, kun itselleni tuo eräily on tosiaan aika viera laji :D Toivottavasti on siis intoa kirjoitella tätä lisää!

Vendela

Bannu©Ingrid

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 111
Oih, erähygge kuulostaa aivan ihanalta tyylilajilta! Vilpoinen aamu, aurinko ja teltta sekä valokuvaava Konsta sekä näiden kahden jutustelu, johon olit taas tuonut mukavasti murretta, olivat mukavaa luettavaa. Mielenkiintoista, että Konstalla on lapsi, harvemmin olen ficeissä tai originaaleissa törmännyt tällaiseen pariskuntaan. Konsta ja Iivo ovat muuten ihania nimiä! Nyt kyllä haluaisin heti lukea jatkoa, toivottavasti innostut kirjoittelemaan lisää tätä!
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥