Harry Potter -ficit > Pimeyden voimat
Vs: Hopeaa silmissä | S | Raapaleita Mustista, 8. raapale 26.9.
vaahtokarkkiunelma:
Kirjoittaja: vaahtokarkkiunelma
Ikäraja: S, ainakin toistaiseksi, saattaa mahdollisesti kohota
Genre: angst
Varoitukset: laitan erikseen joka raapaleeseen, mahdollisesti ainakin perheväkivaltaa, väkivaltaa ja päihteidenkäyttöä ehkä tulevaisuudessa
Hahmot: Sirius ja Regulus Musta
Vastuuvapaus: Mikään ei ole minun vaan kaikki kuuluu J.K. Rowlingille, enkä hyödy kirjoittamisesta rahallisesti.
1. Äidille
Hahmo: Regulus Musta
Äiti, minä en tahdo. Äiti, minä pyydän. En tahdo pitää häntä kädestä kiinni, en tahdo olla kelmeänkohtelias silkkipuserossa ja antaa maireiden tyhjänpäiväisyyksien lipua ulos huulieni välistä. Pyydän, ettet tee minusta vastinetta, älä tee minusta suomukasta varanäyttelijää käsinukketeatteriisi. Minä en ole hän, etkä sinä voi pyyhkiä minulla virheitäsi.
Minun olkapääni ovat hauraat linnunluut, liian hennot langettamallesi painolle. Sille en voi mitään, ettei minulla ole voimaa niin kuin hänellä on. Minua ei saa syttymään, en ole roihuava liekki hänen laillaan. Käytön jälkeen voit asettaa minut takaisin hyllylle, äiti kultaisin.
2. Veljelleni
Hahmo: Regulus Musta
Eebeninpuunmustat suortuvat, hopeiset silmät, ylväs aatelisen nenä ja posliininvalkea iho. Sinä olet minun veljeni, suonissamme virtaa mustaa. Mutta siinä missä sinun hiuksesi ovat tuulen tuivertamat, ovat minun hiukseni eleganssin latistamat. Siinä missä sinun silmissäsi on nousevan myrskyn harmaus ja sen välähtelevät salamat, ovat minun silmissäni utuisat pilvet, joiden läpi eivät auringonsäteet tanssi. Minä olen tyyni ennen myrskyä, sinä olet myrsky. Minä olen sinun veljesi, mutta sinä et tahdo olla minun.
vaahtokarkkiunelma:
A/N; Tässä nyt tämmöinen puhelimeni kätköistä. Olen tänään syventynyt pohjoismaisiin taruolentoihin, siitä tämä idea saarnettaresta. Saarnetar on saarnipuun suojelushenki, yleensä pahansuopa naishahmo.
3. Rakkaudesta
Hahmot: Regulus ja Sirius Musta, muut hahmot tulkinnanvaraisia. Ensimmäisessä kappaleessa ulkopuolinen POV, toisessa Reguluksen POV ja viimeisessä Siriuksen.
Hänen kosketuksensa on jäinen ja silmät vielä jäisemmät. Käsi toisen päällä on kolea ja ääneen sanotut valheet hyisiä. Kun taas hänen kosketuksensa polttaa ja silmissä raivoavat liekit. Käsi toisen ympärillä on kiivas ja huulien välistä purkautuvat valheet kuumeisia.
Regulus piiloutuu rakkaudelta, kun taas Siriuksen rakkaudelta on piilouduttava. Regulus on aina varonut heittäytymästä peliin, eikä Sirius koskaan oppinut vetäytymään mistään. He eivät ymmärrä, että rakkaus ei ole peli.
Minun sydämeni on kätkössä saarnipuuni siimeksessä, kalsean saarnettaren vartioima. En ole vastuussa sydämestäni, vaan sen juurilla seisoo sydämeni saarnetar. Sinun ei ole syytä varoa minua, vaan saarnettaren raastavia kynsiä. Siksi minä rakastan hiljaa, koska pelkään meidän molempien puolesta.
Minun rakkauteni on se painajainen, joka painaa rintaasi öisin. Se painajainen, johon heräät kylmänkostena ja jonka osaat odottaa saapuvan. Sinä et ole typerä, vaan tiedät rakkauteni taakan. Ehkä sinä uskot, että ansaitset painajaisesi. Minä rakastan lujaa, koska en osaa pelätä puolestasi.
vaahtokarkkiunelma:
A/N: Ensimmäinen vähän pidempi raapale!
4. Kalmanhanaukio
Hahmot: Orion, Walburga, Sirius ja Regulus Musta
Pimeiden huoneiden, painavien seinien ja himmeiden ikkunoiden keskellä seisoo nainen. Hän kantaa tummaa hiuspilveään kuin kruunua, silmänsä tummanpuhuvina kuin merellinen myrsky. Hänessä on vaarallista voimaa, voimakasta vimmaa ja vimmaista kiihkoa. Tämä on hänen valtakuntansa.
Mahonkisten kaappien ja samettisten verhojen piilottamana, istuu mies työpöytänsä ääressä. Hän on väsynyt mies, monien vastuiden ja velvollisuuksien kuluttama varjo. Vaikka hänen sormissaan komeilevat hopeiset sormukset ja ihoa hivelevä silkki on ylellistä, hän ei tunne olevansa vallassa. Oikea valta on vaikuttamista, eikä hän ole kuin olosuhteiden uhri. Olisitko niin ystävällinen, että kaataisit lisää viskiä?
Kylmempi kuin isänsä, on tämän poika. Nuori pajunvarsi, taipuisa ja kaunis. Kesytetty ja kiitollinen, mutta kolea. Hänellä on menestystä ja suosiota, mutta ei sankaritekoja tai ystäviä. Hennoilla harteillaan monien odotusten paino, hän on vain toinen olosuhteiden uhri. Sulje ovi perässäsi, viitsisitkö?
Ikkuna on auki, antaen hyisen ilman virrata jo ennestään viileään huoneeseen. Ikkunalaudalla istuu poika, joka mustine suortuvineen on kuin jumaltarustosta. Viehkeän pinnan alla on kuitenkin mustia, rumia tunteita. Vihaa, raivoa, kiivautta. Häntä tulisi käsitellä silkkihansikkailla, mutta tässä talossa kalliita asioita ei pilata rakkaudella. Tämä on hänen ruhtinaallinen tyrmänsä.
vaahtokarkkiunelma:
A:N: Pitkästä aikaa sain kirjoitettua edes jotakin. Olen aikaisemmin kirjoittanut enemmän Mustan veljeksistä, joten päätin tällä kertaa poistua mukavuusalueelta.
5. Kolme siskosta
Hahmot: Bellatrix, Andromeda ja Narcissa Musta
Trilogian ensimmäinen osa, joka synkkänä syysyönä syöksyi maailmaan.
Bellatrix, naissoturi.
Tummaa verta valkealla silkkipuserolla,
tummia mustelmia valkealla iholla.
Hän ei kavahda väkivaltaa.
Tällä naisella oli suden hymy punatuilla huulillaan. Te muut olitte lampaita hänen jalkojensa juuressa. Hän oli nainen, jota miehet pelkäsivät. Nyt hän on vain varjo itsestään, luuranko mustassa kaavussa, kasvoillaan kolkko naamio. Ja kun hän sulkee silmänsä, hän kuulee tuhansien vaikerruksen ja meren aaltojen jyskeen vasten kivisiä seiniä.
…..
Trilogian toinen osa, raskaan kesäpäivän piristävä rankkasade.
Andromeda, prinsessa, joka oli tulla uhratuksi.
Yksi käsi ovenkahvalla,
toisessa matkalaukku, joka painaa yhden elämän verran.
Hän astuu viimeisen kerran ulos talosta,
eikä ole koskaan päätöksestään varma.
Hän istuu keittiön pöydän ääressä vielä aamuyön pimeimpinä tunteina, naputellen levottomasti pöydän puista pintaa. Hän istuu vieraassa kodissa, vieraiden esineiden ympäröimänä, ja tuntee itsensä enemmän ihmiseksi kuin koskaan ennen.
…..
Trilogian viimeinen osa, talvisen pakkaspäivän keskonen.
Narcissa, kaunein kukka suvun hopeavaasissa.
Poski vasten kylmää ikkunaa,
vartioivat hallaiset silmät kartanon pihaa.
Hänen ympärillään isät antavat poikansa ja pojat henkensä suurelle aatteelle,
turhaan.
Hän tuntuu lipuvan kuin unessa, kartano on hiljaisuudessaan tyyni ja niin on hänkin. Seinillä kymmeniä kuvia ihmisistä, joita hän ei tahdo muistaa ja jotka ovat jo menneet. Hän on yksin, niin kovin yksin.
Hopearausku:
Uu, tämähän oli hieno! Pakko näin alkuun sanoa, että tässä oli paljon todella kauniita virkkeitä ja kielikuvia. Lainauslista olisi paisunut todella pitkäksi, jos olisin kaikkia hienoja kohtia lähtenyt nostamaan ylös :D
Reguluksen tunteet ekassa raapaleessa ja tietynlainen, käänteinen “veljen varjoon” jääminen säväyttivät. Käy hyvin ilmi paine olla se edustuskelpoinen kiiltokuvapoika, kun veli nähdään suvun mustana lampaana. Toisessa, Siriukselle osoitetussa raapaleessa tämä korostui vielä entisestään. Tulkitsin sitä niin, että Regulus todella kaipaisi isoveljeä - itsellänikin on vain yksi sisarus, ja pahalle tuntuisi, jos hän lähtisi kokonaan elämästäni.
--- Lainaus ---Käytön jälkeen voit asettaa minut takaisin hyllylle, äiti kultaisin
--- Lainaus päättyy ---
Oi että, tämä hymypoika hyllyllä -mielikuvakielikuva riipaisee kyllä syvältä. :'(
Kolmannessa raapaleessa tykkäsin näiden kahden rakastamistyylien välisestä kontrastista! Tuo, että Regulus piiloutuu rakkaudelta ja Siriuksen rakkaudelta on piilouduttava oli mielestäni osuva kuvaus näiden kahden veljessuhteesta. Nelos- ja vitosraapaleiden kuvaukset hahmoista olivat todella osuvia ja hienosti kirjoitettuja, tykkäsin!! :) Etenkin Andromedan ja Orion Mustan osuudet jäivät mieleen oivaltavina, erityisesti tämä virke:
--- Lainaus ---Hän istuu vieraassa kodissa, vieraiden esineiden ympäröimänä, ja tuntee itsensä enemmän ihmiseksi kuin koskaan ennen.
--- Lainaus päättyy ---
Mustien suvun jäsenenä eläminen on varmasti niin raadollista. Tykkään todella paljon siitä, että tässä Andromeda on löytänyt uuden kodin ja samalla itsensä jostain ihan muualta kuin puhdasveristen verenpuhtauspippaloista. ♥
Paljon kiitoksia tästä tekstistä, tämän lukeminen oli todella mielenkiintoista. :)
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta