Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Se, joka muutettiin hämähäkiksi / Ron&Hermione/ S/ slice of life

(1/3) > >>

Kelsier:
Ficin nimi: Se, joka muutettiin hämähäkiksi
Kirjoittaja(t): Kelsier
Fandom: Potter
Tyylilaji/Genre: Slice of life, romanttisuutta
Ikäraja: S
Paritus: Ron/ Hermione




Se, joka muutettiin hämähäkiksi


Ron luki uudestaan äitinsä kirjeen. Mollyn siisti ja koukeroinen käsiala kulki säntillisen suorassa. Päästyään viimeiselle riville hän ryttäsi sen ja heitti paperikoriin. Pallero osui korin reunaan ja putosi lattialle. Ron kirosi mielessään, mutta se tuntui kummallisen ontolta. Fredin kuolinpäivänä oli tehnyt mieli itkeä ja niin teki nytkin. Tylypahkan taistelusta oli kulunut jo kuusi vuotta ja hän oli asettunut Hermionen kanssa jästi-Lontooseen. Monet, hänen perheensä mukaan lukien, parantelivat vielä haavojaan ja totuttelivat elämään ilman yhtä tai useampaa rakasta perheen jäsentään. Onneksi lähiaikoihin oli mahtunut paljon valoakin: Harry ja Ginny olivat menneet naimisiin ja Ron tiesi seuraavansa pian perässä Hermionen kanssa. Olikohan äiti kirjoittanut Georgelle? Voi olla ettei ollut.

Hermione kolisteli eteisessä palatessaan kotiin ministeriöltä. Hän oli kohonnut nopeasti taikalakien osastolla ja oli yhdenvertaisuuslakikampanjan keulakuva. Nyt hän oli kuitenkin vihainen ja ärtyisä, sillä hän oli joutunut jättämään työpöydälleen valtavan sekamelskan huomenna selvitettäväksi. Hän tuli keittiöön, näki Ronin silmät kyynelissä ja vinot pinot unohtuivat saman tien.

”Mikä on?”, hän kysyi lempeästi. Samassa Hermionen huomasi tollon, joka lepäsi orpona roskiksen vieressä. ”Ei kai keneltäkään ole tullut huonoja uutisia? Sinä itket, Ron.”

Ron nosti kätensä kasvoilleen ja pyyhkäisi silmäkulmaansa. Hän näytti perin yllättyneeltä, kun hänen sormensa kostuivat. Hermione meni hänen taakseen ja kiersi kätensä miehensä hartioiden ympäri.

”Ei.... ei minulla mitään hätää ole. Tämä... tämä johtuu äidin kirjeestä”, Ron takelti.

”Niin minä ajattelin, pöhkö”, Hermione sanoi ja kosketti nenänpäällään Ronin korvanlehteä. ”Ei kai Fleurin synnytys ole vain käynnistynyt vielä?”

Ron yritti raapia päätään, mutta Hermionen poski oli tiellä. Hän raapaisi sitä ja sai tytön kirahtamaan. ”Ei äiti kirjoittanut mitään Fleurista. Minä...”, Ron pysähtyi ja mietti miten muotoilisi asian niin, ettei se kuulostaisi  naurettavalta.

”Hän kirjoitti, että Tanili on hajonnut lopullisesti.”

Hermione nosti päänsä punaisten hiusten lomasta hämmentyneenä. ”Anteeksi vain, kultaseni, mutta mikä Tanili oikein on?”

”Tanili oli leikkiteddykarhuni. Äiti antoi sen Victoirelle silloin, kun tämä syntyi. Ja se hajosi lopulta. Minä annoin sille nimen Kanili Tanilin mukaan, vaikka se oli nalle”, Ron säkätti yhteen menoon.

Hermione hymyili miehensä takana.”Voi, Ron, sinä olet niin suloinen. Minä en tiennytkään, että sinussa on tällainen herkkä puoli”, hän lisäsi kujeilevasti.

Ron niiskautti nenäänsä. ”Tarvitsisin nokkaliinaa”, hän sanoi. Hermione irrotti kätensä ja kurottautui keittösaarekkeella olevaa pakettia kohti. Juuri kun hän oli tarttunut päällimmäiseen liinaan, Ron koppasi hänet syliinsä.

”Nyt kuuntelet mokomakin viisastelija. Tanili oli se nalle, jonka Fred ja George muuttivat hämähäkiksi kepposena, kun olin pieni. Siksi pelkään vieläkin niin kovasti niitä pirun ötököitä. En tiedä muistiko äiti asiaa, mutta kirje oli päivätty Fredin kuolinpäivää seuraavana päivänä ja veli tuli niin elävästi mieleeni...” Ronin ääni särkyi.

Hermione halasi häntä tiukasti ja asetti päänsä hänen rintaansa vasten. He istuivat hiljaa jonkin aikaa muistoihinsa uponneina.
”Mahtaakohan George muistaa Tanilin?”, Ron aprikoi sitten puoliäänneen.

Hermione kohotti päätään. ”Emme olekaan pitkään aikaan vierailleet hänen luonaan puodissa. Olisikohan matka Viistokujalle hyvä idea?”

Tunnin kuluttua he sulkivat oven takanaan ja lähtivät kohti Weasleyn Welhovitsejä.

Dokumentti:
Vaihdokkaista iltaa!

Luen todella vähän Ron/Hermione paritusta tai no ylipäätään hettiä. En oikeastaan ole edes varma miksi. :D Musta Ron/Hermione on kuitenkin oikein toimiva paritus ja kirjoitan heidät itsekin yhteen omien ficcieni sivuparituksissa yleensä. Harvoin vain tulee valittua luettavaksi Ron/Hermionea. Oli siis kiva saada tämä vaihdokkaista, niin tuli pitkästä aikaa luettua heistäkin. :)

Slice of Life on aina mukavaa luettavaa, etenkin tälläisinä lyhyinä kurkkauksina. Tässä oli toki tiettyä synkkyyttä, Fredin kuoleman kautta. Ronin kyyneleet veljen muistojen kautta olivat suloisia ja naurahdin kyllä Teddykarhun nimeä. :D

Ronin ja Hermionen yhteiselo oli tässä kuvailtu hyvin, Hermione on kovin kiinni töissään ja edennyt nopeasti, tietenkin, mutta Ronin murheet menevät silti töiden edelle. Kuten tietysti pitääkin.

Tässä oli tiettyä synkkyyttä, mutta jollain tavalla tämä kuitenkin pysyi kevyenä ja tästä tuli kaikesta huolimatta mukava fiilis. :)

Kelsier:
Dokumentti: kiitos kommentistasi! Kiva kuulla, että harvemmin lukemasi paritus iski sinuun.

Larjus:
Tämä oli söpö fici, tykkäsin kovasti :) Alkuun hymähtelin ajatukselle, että Ron olisi alkanut kyynelehtiä pehmolelunsa takia, mutta sitten kun asioiden todellinen laita paljastui, niin kyllä sitä itsekin tuli vähän herkistyttyä (ei sentään kyyneltasolle). Kyllä se Fredin kuolema sattuu itseenkin yhä :'( Jos voisin yhden kuoleman kirjoista perua, niin se olisi Fredin.


--- Lainaus ---Minä annoin sille nimen Kanili Tanilin mukaan, vaikka se oli nalle
--- Lainaus päättyy ---
Jostain syystä tää oli kohta oli mun mielestä ihan extrasöpö :D  Ronilla oli selkeästi tarve puhua, edes jotain.

Tykkäsin, miten Ronin ja Hermionen dialogi ja vuorovaikutus kulki. Siinä mukavasti hellyyttä ja kepeää kiusoittelua, ja kaikki eteni mukavan luonnollisesti. Ei tullut missään vaiheessa olo, että jokin vuorosana tai teko olisi mitenkään pakotettu tai tilanteeseen sopimaton. Tätä olisin mielelläni lukenut pidempäänkin!

Kaiken kaikkiaan kiitos tästä mukavasta pienestä ficikokemuksesta :)

Kelsier:
Larjus: kiitos kommentistasi. Minusta oli kirjoittaessa lohduttavaa ajatella, että tuollainen pikkuisen ikäväkin muisto oli Ronille kultaantunut eikä hän ole siitä katkera. Kiva kuulla, että dialogi kuulosti sujuvalta  :) Kun Ronin herkkyyden päästää esille on tästä parituksesta mukava kirjoittaa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta