Kirjoittaja Aihe: Väristys: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys S  (Luettu 3343 kertaa)

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Author: Sole
Fandom: Väristys
Genre: Tuota noin. Vaikka Draama?
Rating: S
Main character: Olivia
Disclaimer: Olivian hahmo kuuluu Maggie Stiefvaterille, minä vaan väritän tarinaa
Summary:Oliviasta oli jäljellä enää kymmenen kuvaa filminauhalla.

A/N: Osallistun tällä Se ei niin tuttu hahmo haasteeseen. Kirjoitin tämän kesätöissä tilintarkastustoimiston kahvitauolla, ja samana päivänä olin jo nukahtanut pää pahvilaatikossa, eli - luet omalla vastuulla : )
Kommenttia kaipaillen,
Sole.

Kymmenen kuvaa filminauhalla

Olivialla oli neljä jalkaa, sudentassua, jotka upposivat hankeen askel askeleelta, jättivät jäljet puuterilumeen, helmikuun helmille hangilla. Olivialla oli paljaita varpaita useampi kuin tusina, muttei käsiä, ei sormia. Olivialla oli vaalea turkki, joka hulmusi tuulessa kuonosta hännänpäähän, karvaiset koivet, kainalot. Olivialla oli suuret silmät, jotka kiiluivat pimeässä ja suuri suu, hampaita satakunta, kielellä verta, suupielissä ruostetta. Olivia oli peto, saalistaja, tappaja. Olivia oli susi, eikä muuksi muuttuisi, ei enää, ei koskaan.

Kerran Olivia oli ollut ihminen, kerran Olivia oli kävellyt kahdella jalalla, nenä pystyssä, kaulassaan kamera. Kerran Olivialla oli ollut tumma tukka, letti niskassa kauluksen alla, ujo hymy huulilla, hymykuoppa poskessa. Kerran Olivia oli kahlannut polviaa myöten lumessa, hiutaleita kielellä, hilettä hiuksissa, loskaa saappaanvarressa. Kerran Olivia oli elänyt paperilla, mustavalkoisissa negatiiveissa, filmirullilla. Ja kerran Oliviaa oli purtu, kerran Olivia oli juossut ulos pakkaseen, kaatunut nelinkontin hangelle, laskenut korvat luimuun, ja juossut.

Mutta kesä oli tehnyt Oliviasta ihmisen, sulattanut suden kerran toisensa jälkeen, kymmenesti. Olivia oli ollut vuoroin susi, vuoroin vain varjo sudesta, joka odotti ensilunta, vietti kesänsä pakastearkussa, vahdaten silmä kovana elohopean matkaa mittarin miinuspuolella. Olivia oli odottanut talvea, nukkunut kesäyöt taivasalla, mustikkakankaalla, katsellut täysikuuta, sirppiä pilvenreunan alla. Olivia oli tahtonut olla susi, ei kädellinen, kesäkissa. Olivia oli odottanut lumisadetta, kuurankukkia ikkunalasissa, jääriitettä kaslikossa, veden pinnalla.

Oli kulunut vuosi, toinen, kolmas – kymmenen pitkää kesää Olivia oli istunut vajan pölyisellä ikkunalaudalla, heilutellut paljaita jalkojaan laiturinreunalla, odottanut talvea, hallaa, paukkupakkasia. Vuosi vuodelta Olivia oli odottanut, vuosi vuodelta, päivä päivältä Olivian kesästä oli tullut viikon vapaa susiturkista, pakkoloma laiturinnokassa. Ja lopulta oli koittanut se päivä, jona Olivia oli särkynyt, päivä, jona Oliviasta oli ollut jäljellä enää kymmenen kuvaa filminauhalla. Sinä päivänä oli paistanut aurinko, sinä päivänä hiekka oli polttanut Olivian tassujen alla, kesätuuli pelmuttanut susiturkkia. Sinä päivänä oli kuollut ihminen, Olivia, tai se, mitä Oliviasta oli enää ollut jäljellä.

Lumi satoi maahan, poutapilvi tihkutti, kesä tuli, lumi suli.

Eikä Olivia enää muistanut, millaista oli olla ihminen.
« Viimeksi muokattu: 12.11.2014 10:51:06 kirjoittanut Beyond »

Lill-y

  • Vieras
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla
« Vastaus #1 : 06.07.2011 02:54:54 »
Oi hei. En olekaan ennen huomannut lukea yhtään Väristys-ficciä, olipa kiva löytää yksi sellainen ihan näin sattumalta. Vaikka kirjan lukemisesta on kyllä vierähtänyt jo useampikin tovi, piti muistella hetki jopa ennen kuin sain päähäni, kuka ja kuinka merkittävä hahmo Olivia oikein on. Mutta nyt muistuu jo! Ehkä osittain kiitos sinun.

Tämä tuntuu olevan niitä tekstejä, joista syystä tai toisesta on vain kovin vaikea sanoa yhtään mitään. Olen lukenut tämän varmaan viidesti tänään, aloittanut kommentin kahdesti ja mitä. : D Pakko kai tässä jotain on saada mielestä kaivetuksi nyt.

Pidin tästä kyllä, itse asiassa joka lukukerralla yhä vain enemmän. Oliviaa hahmona vaikken niin tarkasti muistakaan (näemmä pitäisi lukea kirjat uudestaan piakkoin), muistan, että hän on tainnut olla yksiä niistä mielenkiintoisista ja jos ei nyt ihan suosikkejani niin melkein. Ja tästähän en suuremman kokemuksen puutteessa oikeastaan voisi sanoa, mutta luulisin, ettei hän sivuhenkilönä ole niin usein kirjoitettukaan? Kiva valinta joka tapauksessa. Kuvasit hänet tässä mukavaksi, melko lailla sellaiseksi kuin olen kuvitellut, kamera ja negatiiveissa eläminen ja kaikki. Se, että hän nimenomaan tahtoi olla susi.

Kirjoitustyylistäsi yleisesti en tiedä, mutta tässä ainakin se oli minulle jotain uutta. Jännittävää. Paljon pilkkuja ja yksityiskohtia, hengästyttäviä virkkeitä, joihin piti totutella aluksi hetki. En osaa sanoa, kuinka hyvin tällainen pidemmässä toimisi ja tuntuisiko jopa puuduttavalta lukea, mutta tässä toimi ja tuki rakennetta hyvin. Varsinkin kun jätit ficin lopun tuollaiseksi kuin se on, muita virkkeitä lyhyemmäksi ja pelkistetymmäksi, oi, hieno lopetus.

Tietynlainen tarinamaisuuskin tässä ihastutti; todella pitkä ajanjakso Olivian elämästä kerrottiin todella lyhyessä tilassa. Ja vastapainoksi paljon niitä yksityiskohtia, jotka olivat aika kivoja ja joista yleisesti tykkään aina kovasti.

Eli. Tykkäsin! Oikein mukava päästä tämänkin fandomin ficcien pariin edes vähän ja lukea Olivian kohtalosta tarkemmin ja hänen itsensä kannalta. En oikein saa sanotuksi mitään kummempia enää, mutta voisin vaikka perehtyä tässä joskus Nälkäpeli-ficceihisi (selasin listaustasi nopeasti..) ja nyt yksinkertaisesti raahautua nukkumaan. Kiitoksia tästä! (:

Riika

  • ***
  • Viestejä: 171
  • leipää ja sirkushuveja
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla
« Vastaus #2 : 06.07.2011 18:15:32 »
Väristys ei mikään lempikirjani ole, mutta eksyin lukemaan koska sinun kirjoittamaa, joten kai sitä voisi kommentoidakin. (:

Tykkään kyllä Väristyksessä susiteemasta, ja varmaan siksi tykkäsin tästäkin. Kuvailua oli mukavan paljon ja se oli hyvää. Musta tämä oli jotenkin kepeä, mutta sitten kuitenkin kun Olivia unohtaa ihmisyytensä niin ei niin kepeä... Paitsi siltä kannalta, että Oliviahan haluaa nimenomaan olla susi. Tykkäsin tuosta kesäajan kuvailusta, miten Olivia viettää vain "pakkolomaa laiturinnokassa".
Se että käytät vain hahmon nimeä lauseissa toimii musta tässäkin. (;

Tuossa viestissä otsikossa on muuten huolimattomuusvirhe, siinä lukee "kymmen kuvaa" (:
the universe is big. it's vast and complicated and ridiculous, and sometimes,
very rarely, impossible things just happen and we call them miracles.

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla
« Vastaus #3 : 08.07.2011 10:59:02 »
Okei, vastailen jotain vähemmän rakentavaa.

Sperling: Et arvaakaan, kuinka paljon mulle tuotti itselleni vaikeuksia muistaa, kuka on Olivia. Luin ensin Lingerin uudelleen, ja aloin sitten väsätä siitä muutamia tälläisiä one-sh(i)otteja paperille. Yleensähän mä... runoilen vähän pitempää rimpsua teksteihin. Lukijaparat. Mutta tästä tuli tälläinen typistetty versio.
Ja totta, oliviasta ei ole taidettu ennen juuri kirjoittaa, ja se kuitenkin taitaa olla mun oma suosikkini, joten ajattelinpahan nyt sitten että jos tämän kerran valitsisin jotain - erilaista.
Kirjoitustyylini. Se vaihtelee jonkin verran. Angstaavammassa virkkeet katkeilee oudosti ja pilkkuja viljellään joka paikassa. Huumorissa... no sama juttu, mutta sanat on sellaista sekamelskaa, että hyvä jos perässä pysytään ; )
Kiitos kehuista! (mäkin tykkäsin lopusta, itserakas)
(Kannattaa lukea niitä Nälkäpeli-ficcejä, sinne ilmestyy uusia jossakin vaiheessa)

Riika: Ei ole muuten minunkaan lempikirja ; )
Oh, minun kirjoittaa! Taidanpa kirjoittaa ton ylös. Tässähän ihan punastuu.
Kyllä, teemana vähän kuin oli se, että Oliviahan oli sutena kivuton tapaus, kaikki oli sille niin helppoa. Siksi mä siitä kai hahmona niin paljon pidänkin.

Korjasin virheen, kiitos : )
« Viimeksi muokattu: 18.01.2012 17:17:46 kirjoittanut Solembum »

Crywell

  • ***
  • Viestejä: 435
  • hullua hurskaammaksi
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys
« Vastaus #4 : 18.01.2012 16:35:52 »
Tämä oli mielenkiintoinen ja hyvä. : D
Suoraan sanottuna en pitänyt yhtään tämän sarjan ekasta kirjasta, ja luultavasti osaksi superalhaisten odotusteni takia ihastuin tokaan ja kolmanteen ihan täysin. (Mutta varsinkin tokaan, heh...)
Hahmona Olivia oli omasta mielestäni valokuvausta lukuunottamatta myöskin aika tylsä, pintaraapaisu tytöstä jonka hänestä olisi ehkä voinut työstämällä saada. Mutta sait silti Olivian tässä aika tosi mielenkiintoiseksi, sen miten hän odotti talvea ja lunta ja susimaailmaa - ehkä juuri osa sitä pinnanalustaa, joka tähänkin tyttöön olisi ollut mahdollista vangita tai jotain.

Kirjoituksessa oli taas se Solembum -vivahde, josta niin tykkään, hihi, mutta myös jotain muuta, sellaista töktöktök kaavamaisuutta. Ja tämä ei siis ole huono juttu niin ollenkaan, ja sanoista päätellen olit jotenkin tarkoittanutkin sen niin? (menejatiedä) Joka tapauksessa pidin siitä tosi paljon. : D Se oli erilaista mutta tuttua ja hyvää joka tapauksessa.

Lopetus oli kaunis ja tosi vahva ja hieno. Dramaattinen ja kaunis ja tosi lopullinen. : ) Tykkäsin siitä, mutta sekään ei silti kyennyt kilpailemaan lempparikohtani kanssa:
Lainaus
Olivia oli odottanut talvea, nukkunut kesäyöt taivasalla, mustikkakankaalla, katsellut täysikuuta, sirppiä pilvenreunan alla. Olivia oli tahtonut olla susi, ei kädellinen, kesäkissa. Olivia oli odottanut lumisadetta, kuurankukkia ikkunalasissa, jääriitettä kaslikossa, veden pinnalla.
Ihanaa runoilua. Omnomnom namnam maiskis maiskis, liian kauniita sanoja! Haluaisin vaan syödä ne tai jotain : D

Mutta kuitenkin, jännittävää ja kivaa päästä lukemaan tästäkin kirjasarjasta, kiitos <3
Aamuaurinkoja, kahvia ja teetä, mielikuvitusystäviä ja piirileikkejä.

Zam

  • ***
  • Viestejä: 55
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #5 : 18.01.2012 18:28:45 »
Vau. Huomattuani fandomin ja kirjoittajan, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä luenko vai en.

Olivia on minusta kiva hahmo, vaikkei hänestä paljoa kirjoissa kerrotakaan - siksi olikin mielenkiintoista ja mukavaa lukea hänestä, sudeksi muuttumista enemmän hänen "näkökulmastaan." Olivia olikin tässä juuri sellainen kuin olen kuvitellut hänet kameroineen ja kaikkineen, hahmo oli aito ja niin poispäin; ihanasti kerroit siitä, miten Olivia odotti talvea ja sudeksi muuttumista.

Rakastan kirjoitustyyliäsi, miten ihanaa onkaan lukea tällaista tekstiä, mistä voi aistia tunnelman niin vahvasti! Kuvailu oli siis aivan täydellistä, en oikein keksi muuta sanaa millä kuvata näitä ihania pieniä yksityiskohtia (kuurankukat, hymykuoppa poskessa, jäljet puuterilumessa...) sun muita. En oikein edes jaksa yrittää sanoa muuta, tämä oli vaan niin hieno otsikkoineen ja lopetuksineen.

Kiitos tästä fandomiltaan "harvinaisemmasta" ficistä, näitä kelpaisi lukea lisää. (:

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #6 : 24.01.2012 20:01:32 »
Crywell:Väristys ei ole minunkaan oma lempikirja, eikä mulla taida edes olla lempihahmoa, mutta Oliviassa on jotain sellaista, mikä saa sen erottumaan. Ehkä se, ettei siinä ole mitään ihmeellistä. Se on aika tylsä ja katoaa taivaan tuuliin.  Se on olemassa mutta ei läsnä.
Tämon vanha ficci ja siksi varmaan kuulostaa vähän erilaiselta, oon nyt saanut ton tyylin kuriin vihdoista viimein, tässä se vielä juoksee aika lailla vapaana. Mutta kiva että tykkäsit!
Kiitos paljon kommentista.

Zam: Arvaa, tulinko hyvälle mielelle siitä, että sanoit pitäväsi musta kirjoittajana : ) Oon yhtä hymyä, hymyilen varmaan koko lopun illan ja vielä huomennakin siihen asti, että pitää herätä. Ehkä käyn lukemassa nuo sanat uudestaan ja hymyilen taas. Kiitos!
Kiva että Olivia oli IC. Ja voi, kiitos vielä kaikesta positiivisesta!

Sadie

  • Vieras
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #7 : 07.03.2012 20:58:38 »
Siitä on todella kauan kun Väristyksen ja Häivähdyksen luin, mutta päädyin kuitenkin lukemaan tämän ja - mikä vielä oudompaa - kommentoimaan.
Pidin tästä paljon, vaikka Olivian hahmo olikin jäänyt mulle todella hämäräksi, mitä nyt muistin, että se oli se kuvaaja. Se tosin toi tähän jotain, syvyyttä Olivian hahmoon, mukava lisä siihen, kenties. Nyt kun näin ajattelee, niin ehkä jopa vähän outoa, että tää oli ensimmäinen Oliviasta kertova ficci, johon törmäsin. Siitä kun sais kirjoitettua vaikka mitä! Tosin, Väristys fandomina ei taida olla kovin suosittu.
Pilkut ja pitkät virkkeet häiritsi mua ekalla lukukerralla ihan älyttömästi, hypin lauseista toisiin, mutta toisella kerralla teksti avautu jo paremmin ja kolmannella kerralla tajusin, miten hyvä ficci lyhykäisyydessäänkin - tosin toi pituus sopi tähän loistavasti - oli! Eli summa summarum vai miten se menikään - runsas pilkun käyttö toimi hyvin. Ja lol, mitä mä siitä valitin kun itellänikin tulee pilkkuja ja ylipitkiä virkkeitä, sulla vaan kauniimpia. :D
Lopuksi pitää tietenkin mainita, että melkein rakastuin tohon lopetukseen, varsinkin sekä ficin otsikossa että summaryssa olevaan kohtaan.

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #8 : 14.03.2012 09:43:43 »
Sadie: Kiitos kommentista! Se yllätti, koska olin jo unohtanut tämänkin tekstin olemassaolon. Kuten sanottu, musta Oliviasta oli ihana kirjoittaa juuri siksi, että siitä kerrotaan niin vähän. Sain tehdä siitä sellaisen kuin itse halusin.
Kirjoitustyyli tässä on vanha, tiedän, että se on sekava ja kun nyt ajattelen, en varmasti jaksaisi itsekään lukea kovin pitkää tekstiä näin kirjoitettuna, mutta kiva kun tykkäsit!

puhpallura

  • höpelö
  • ***
  • Viestejä: 620
  • aww ♥
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #9 : 14.03.2012 10:19:28 »
ikinä en ole yhtään Väristys-ficciä lukenut, joten oli ihana tämä löytää :)
kaksi ensimmäistä kirjaa olen sarjasta lukenut ja niihin täysin rakastunut, kolmatta en vain ole vielä saanut luetuksi (:

Hieno idea tehdä ficci Oliviasta :3 vaikka tämä lyhykäinen olikin niin tykkäsin siitä silti älyttömän paljon. Kirjoitustyylisi on jotenkin niin ihana :3
“We are only as strong as we are united, as weak as we are divided.”

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #10 : 21.03.2012 14:01:03 »
puhpallura: Kiitos kommentista! Oli kiva kuulla että tykkäsit. Suosittelen lukemaan kolmannenkin kirjan, kyllä se ihan aikaisempien tasolle yltää : )

Uncaring

  • Slytherin
  • ***
  • Viestejä: 286
  • "I'm not small, it's the world that's too big!"
Vs: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys K-7
« Vastaus #11 : 06.06.2012 12:59:08 »
Tykkäsin tästä tosi paljon. Olivia ei kuulu lempihahmoihini, hän ei koskaan ollut se, joka painui mieleeni mitenkään eirtyisesti, enkä pahastunut hänen poistuessaan sarjasta. Mutta tämä ficci sai mielipiteeni jonkin verran muuttumaan. Mielestäni susimuodon ihannointi oli hienoa, sillä itse kirjassa tuntuu vain, että kaikkien (Shelbyä lukuunottamatta) mielestä sudeksi muuttuminen on kuin tauti josta haluaa eroon. Olivia kuitenkin oli erilainen. Hänen ihmiselämässään ei ollut hänelle mitään, mikä merkkaisi hänelle enemmän kuin vapaus juosta villinä ja vapaana metsässä, jossa hän saattoi unohtaa ihmisyytensä.

Kiitän myös, että pääsin lukemaan ensimmäisen Väristys-ficin suomeksi. Finissä ainakaan kyseisestä sarjasta ei tunnu löytyvän ficcejä. Toivon että sinä tai joku muu loisi vielä edes yhden ficin kyseisestä sarjasta, mutta kenties eri hahmolla...  ;)

Kieliopillisia virheitä en lukiessani havainnut, ja vaikka kuvailua oli paljon, lyhyessä ficissä se ei härinnyt lainkaan, pikemminkin päinvastoin, loi tiiviimpää tunnelmaa


avatar by raitakarkki, banneri ibin

Sielulintu

  • Teen suurkuluttaja
  • ***
  • Viestejä: 799
Vs: Väristys: Kymmenen kuvaa filminauhalla, Väristys S
« Vastaus #12 : 09.03.2019 15:19:23 »
Oi, ficci Väristyksestä. Kirjan lukemisesta on mullakin jo aikaa, mutta uudelleenlukuprojekti on pian alkamassa. Siksikin oli ihan mielettömän'kiva löytää täysin sattumalta tää ficci. Pakko tämän innoittamana aloittaa kirjojen uudelleenluku heti tänä iltana. :)
Sitten itse tekstiin. Mun mielestä tää oli todella hyvin kirjoitettu, ja joku kirjoitustyylissä ja sanavalinnoissa, ihan koko tekstissä sai mut kokemaan tän jotenkin tosi vahvasti. Se, miten Olivian ihmisyys vähitellen katoaa suden hahmon, hulmuavan turkin ja suden mielen tieltä on jotenkin hirveän hyvin kuvailtu. Se, kuinka kesät muuttuvat pelkäksi talven odotteluksi ja talvet ovat sitä todellista sutena elämisen aikaa, jota Olivia kaipaa, tuo ihan käsinkosketeltavan selkeäksi Olivian kaipuun olla sutena. Kovin paljoa Olivian hahmosta en enää muista, koska kirjojen lukemisesta on tosiaan hetki mennyt, mutta jonkin verran tämä palautteli'asioita mieleen.
Kiitos valtavan paljon tästä kauniisti kuvaillusta tekstistä! :)
Tervetuloa tutustumaan kirjoituksiini
ja seikkailemaan
tarinalabyrintin sokkeloihin