Tulin myöhässä | S | ahdistusuniraapale

[DulzGraham]

Author: Duzku
Beta: -
Rating: S
Genre: PTP? irtipäästämisahdistusangstia
Summary: Katsomme enää vain tyhjää näyttöä.

A/N: Näin kolme unta peräkkäisinä öinä. Noin. Nyt tämä on purettu.


TULIN MYÖHÄSSÄ


Pakenet, pakenetko? Haron ilmaa.

Maan alla kaikuvat askeleet huudot, otan sinut kiinni ja ripustaudun kaulaan, katsot ylitseni etsien kuin mitä tahansa muuta, pelastakaa joku, joku, hei? Pujotat sormesi hiuksiini. Pidät kiinni kuin pelkäisit minun särkyvän. Päsähtävän siruiksi.

Oven välissä froteeta ja pellavaa, käytävässä rajat hävittävä valo. Ikkunan peittona paksu viltti. On hiljaista, me kylki kyljessä yhteen vedetyillä sängyillä, käytävän päässä odottavat enkä mene. Punnerran ylös railosta, vilkaisen, hiuksesi hapsottavat, niin lähellä niin kaukana, lattioilla tyhjiä alkoholitölkkejä, kukaan ei humalassa, menetin kaiken tulin myöhässä

katsomme enää vain tyhjää näyttöä. Nettiongelmia. Samoilla napeilla samaa animea, hämärä on valjua, niin kaukana niin lähellä.

[Waulish]

Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! Ahdistusuniraapale kuulosti niin kiinnostavalta, että halusin tulla kurkkaamaan, mitä täältä oikein löytyy. Ja täältähän löytyi kiehtovia unitunnelmia, epäloogisuutta ja surrealismia ja epämääräistä, väijyvää ahdistusta. Tempauduin tähän oitis mukaan, ja lukemisen lomassa tuli ihan mieleen kaikenlaiset omat omituiset unet, joiden syövereissä on tullut seikkailtua.

Nautin kovasti kaikenlaisista ristiriitaisista havainnoista, joita tässä tekstissä on: lattioilla lojuu alkoholitölkkejä, mutta kukaan ei kuitenkaan ole humalassa, ja hämärä on samanaikaisesti lähellä ja kaukana. Unimaailma mahdollistaa kaiken. Minuun vetoaa myös se pahaenteisyys, jonka olen havaitsevinani tästä tekstistä ikään kuin pohjavireenä. Se ilmenee esimerkiksi pakenemis- ja pelastamisajatuksissa ja mijöön mystiikassa. Ketkä odottavat käytävän päässä? Niin kiehtovaa ja vähän karmivaakin, vaikka tässä on paljon myös pehmeää ja kaunista: yhteen vedetyt sängyt ja hiljaisuus, frotee ja pellava... Ehkä juuri valon ja varjon yhdistelmä on se, mikä minua erityisesti tässä raapaleessa kiehtoo.

Kiitos, pidin paljon! -Walle