Kirjoittaja Aihe: Taikoja hiekkalaatikolla | S | iloinen draama  (Luettu 590 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 999
Taikoja hiekkalaatikolla | S | iloinen draama
« : 30.05.2021 22:18:39 »
Ikäraja: S
Tyylilaji: iloinen draama
Haaste: Originaalikiipeily (41. usva)

A/N: Inspiroiduin sanasta "paha" kuin salamalla iskien ja naputtelin tämän pikkuisen. Saa jakaa ajatuksia!



Taikoja hiekkalaatikolla

Yöllä oli satanut. Hiekka oli raskasta ja kosteaa. Birgitta työnteli sitä keltaisella lapiollaan ja nyökkäili tyytyväisenä. Hän istui alas laatikon puiselle reunalle ja alkoi täyttää kirkkaanvihreää muoviämpäriä. Birgitta kuunteli lintujen viserrystä ja hengitti aamu-usvaa haaveillen kesästä ja sen seikkailuista.

Kun ämpäri oli täynnä, Birgitta tasoitti reunat sileiksi napakoin läimäyksin. Hän otti kiinni ämpäristä ja kumosi sen sujuvalla liikkeellä. Birgitta rykäisi, alkoi taputtaa ämpärin pohjaa ja lausui loitsun:

”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!”

Hän odotti hetken mieli juhlallisuutta uhkuen ja alkoi sitten varovasti nostaa ämpäriä. Birgitta hihkaisi mielissään nähdessään sileäreunaisen hiekkakakun. Päällinenkin oli vain hiukan epämuodostunut, mutta se antoi kakulle vain lisää persoonallisuutta.

”Kaunis olet”, Birgitta kehaisi ja otti taskustaan hammastikun, johon oli askarrellut vaaleapunaisen lipun. Hän tuikkasi sen kakkuun. Birgitta tuijotti luomustaan kuin tietäen, ettei se olisi täällä enää, kun hän tulisi kotiin.

Birgitta otti älypuhelimen ja ikuisti mestariteoksensa. Sen tehtyään hän oikaisi kivistävät säärensä ja lähti töihin.



Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 764
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Taikoja hiekkalaatikolla | S | iloinen draama
« Vastaus #1 : 30.05.2021 23:58:04 »
Voi että! Rakastan tekstejä, joiden lopussa on jonkinlainen twisti, joka saa ajattelemaan koko tekstin vähän eri näkökulmasta tai eri valossa. :D Ja tämä osoittautui juuri sellaiseksi! Ajattelin Birgitan ihan tavallisena hiekkalaatikolla leikkivänä pikkulapsena vielä siinäkin vaiheessa, kun hän ikuistaa luomuksensa älypuhelimella, koska nykylapset varmasti kuljettelevat älypuhelimia mukanaan nuorempina kuin uskallan edes kuvitella, ja koska Birgittakin voi aivan hyvin olla älypuhelinajan lapsen nimi, vaikkei se viime vuosikymmeninä olekaan suurimmassa suosiossaan ollut. Mutta sitten! Töihin lähtö! Kivistävät sääret saavat minut ajattelemaan, ettei kyseessä ole mikään lapsityövoima, vaan Birgitta on ihan oikeasti aikuisena hiekkalaatikolla rakentamassa hiekkakakkuja varmaan jokaisen lapsuudesta tuttujen tapojen ja lorujen turvin. Miten mielenkiintoista! Lapsenmielisyys on minusta aivan mahtava juttu, jota soisi jokaisella aikuisella olevan ainakin jossain määrin, mutta jotenkin Birgitan loitsiminen ja inspissana "paha" saavat minut miettimään jonkinlaista noitaa, noituutta ja pahoja aikeita. Vaikka tyylilajina onkin iloinen draama. :D No, ainakin Birgitta on iloinen upeasti onnistuneesta kakustaan, ja olipa taustalla mitä hyvänsä, olen aivan liekeissä siitä jos aikuinen tekee hiekkakakkuja!

Kiitos iltalukemisesta, tämä herätti ajatuksia ja kutkutti kivalla tavalla! -Walle


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day