Originaalit > Sanan säilä

Vain jää ja me (S • jääkiekkoa ja piilotettua rakkautta, kertoja/hän [slash] • shotti)

<< < (2/3) > >>

Kineza7:
Tykkäsin tästä aika paljonkin. Mukavan simppeli ja imaiseva teksti kaikin puolin. Olisin voinut lukea heistä enemmänkin. Itse en jääkiekosta pahemmin välitä, mutta tässä oli kyllä siitä mukavaa kuvailua.
Mun lemppari oli tosiaan se, missä "Sille jäälle jäimme" tai jotakin tuohon suuntaan. Tavallaan se kielikuva "Sille tielle jäimme" oli korvattu jää sanalla. Hauskaa leikittelyä kielen kanssa, vielä aiheeseen sopivasti! En tosiaan jaksanut etsiä sitä kohtaa, koska kommentoin puhelimella.

Waulish:
kaaos, kivaa että tämä tarttui luettavaksesi Kommenttikampanjasta, ja kivaa että oli ilo lukea! :) Hyvä kuulla, että kieli toimi ja ettei sanoilla leikittelyä ollut liikaa. Kieli on mulle sellainen aikuisen leikkikalu, ja olen aina sitä vääntelemässä ja kääntelemässä, välillä varmaan liikaakin. ::) On siis helpottavaa kuulla, että kielikikkailua oli tässä tekstissä sopivasti eikä niin, että lukeminen olisi käynyt raskaaksi.

Olen iloinen myös siitä, ettei hahmojen tilanteen taustalla oleva vääryys tehnyt lukukokemusta pohjattoman surulliseksi. Tarkoitus oli nimenomaan keskittyä tähän rauhalliseen kahdenkeskiseen luisteluhetkeen, vaikka taustoja tulikin lopulta avattua aika paljon.

Kiitos kovasti ihanasta kommentista! :-*

Kineza7, simppeli ja imaiseva, voi että, minä melkein punastun täällä tällaisista kehuista! Mukavaa jos koit tekstin helposti lähestyttäväksi ja mukaansatempaavaksi ja luit mielelläsi, vaikket jääkiekosta erityisemmin välitäkään. Mietinkin, irtoaakohan tästä tarinasta mitään sellaiselle lukijalle, joka ei jääkiekosta niin piittaa, joten hienoa kuulla, että irtosi ainakin sinulle. :)

Kivaa että pidit tuosta sanaleikistä! Se oli alun perin juuri perinteisessä muodossa "sille tielle me jäimme", mutta päätin vähän muokata sitä, kun jää on tarinassa niin vahvasti läsnä paitsi miljöön, myös jääkiekon puolesta.

Kiitos paljon ihanasta kommentista! :-*

Dokumentti:
Ensinnäkin ihan kamalaa kuinka kauan mulla on kestänyt tän kommentin kanssa! :'(
Tää teksti on aivan ihana ja musta on tuntunut ettei mulla ole ollut sopivaa hetkeä rauhoittua ja oikeasti kirjoittaa tähän sellaista kommenttia kuin tahtoisin.

Nytkään hetki ei ole ihan sellainen kuin ajattelin, mutta eipä se mitään, jos nyt vihdoin jätän edes pienen puumerkin sen merkiksi, että ihan todella olen lukenut tämän ja pitänyt tästä!

Tässä on monia teemoja joista ollaankin sun kanssa puhuttu. Jääkiekko ja homoseksuaalisuus, kuinka tabu se onkaan. Kuinka vaikeaa on olla pukukopissa, jossa läppä lentää ja saa pelätä, että joku saa tietää. Miettiä ymmärrtäisikö joukkue, entä jos ei?

Tässäkin he vielä ovat samassa joukkueessa ja joutuvat joukkueen kesken pitämään välinsä vain kohteliaan ystävällisinä, ettei kukaan arvaisi. Todella surullista. Niin väärin, että pitää esittää jotakin mitä ei ole. Tai salata niinkin suurta osaa itsestään, piilottaa rakkaus.
Ei todellakaan saisi mennä niin. Pitäisi olla joku, joka todellakin murtaisi ennekkoluuloja, näyttäisi, että voi pelata jääkiekkoa, suuntautuu seksuaalisuus mihin suuntaan vain. Ei seksuaalisuus helkutti vieköön vaikuta taitoihin.
Tammisenkin ujutit tarinaan hyvin. Sulle puhuinkin siitä, että muistan hyvinkin kuinka paljon mua silloin suututti ne kommentit joita se heitteli! Argh!

(Puhaltelee hetken rauhoittuakseen.) Noh, jos nyt kuitenkin sitten ihan vaan tähän ihanaan tarinaan, joka aiheutti kyllä tunteita laidasta toiseen.
Kerronta tapa on sellainen, josta en yleensä piittaa, minä/hän on yleensä etäännyttävä, mutta tässä se toimi loistavasti! Ihan kuin kertoja olisi pelännyt että, jos hän kertoisi jotain tunnistettavaa, nimiä tai muuta, he voisivat jäädä kiinni. Tässä kerronta toi siis vain lisäulottuvuuden tarinaan ja tuntui siis luontevalta. Oikein hyvä oivallus siis!

Voihan Walle ja sun ihanat sanaleikit aina! En muista oonko ikinä niistä itse maininnut, muut ovat kyllä sen tiedän, mutta pakko nyt nostaa tuolta kaksi.
sulkemaan meidät mielessäni siihen kaappiin jota ei avata muiden nähden (ei varsinaisesti sanaleikki, mut hieno viittaus homokaappiin.)
sille jäälle me jäimme. ( <3 !!! )
Oot niin loistava kääntämään tälläistä sananparsia jääkiekko aiheisiksi, nostavat aina hymyn huulille!

Mä oon tosi onnellinen, että kirjoitit tän! Tää tarina todellakin ansaitsi tulla kirjoitetuksi ja olen otettu, että lahjoit sillä mua!<3 Tämä todellakin on meitä yhdistä aihe ja osasit kirjoittaa tän juuri niinkuin pitikin.

Noh olen kommenttikamppanjasta jo yli ajalla, mutta kommentoinnista muutenkin tämän kanssa super myöhässä, anna anteeksi. :'D <3

Kiitän ja kumarran tästä ihanasta lahjasta!<3

Waulish:
Voi Dokumentti, eihän sinulla mitään kestänyt! ♥ Minun kommentoimislistallani on roikkunut ties miten monta rästikommenttia kuukausia ja kuukausia, joten siihen verrattuna olit salamannopea! Eikä sillä sitä paitsi loppujen lopuksi ole väliä, milloin kommentoi. Tiedän kuitenkin, että olet tämän tarinan lukenut ja tästä tykännyt, ja se on tärkeintä!

Tämä tarina tosiaan keskittyy vahvasti niihin aiheisiin ja asioihin, joista ollaan keskusteltu. Tämäntapainen tarina on pyörinyt mielessäni meidän keskusteluista asti, mutta en vain koskaan päässyt toteutukseen asti - tai no kerran yritin, mutta yritys kuivui kasaan, kun tuli sellainen tunne, etten vain osaa kirjoittaa näistä asioista tavalla, jolla ne ansaitsisivat tulla kerrotuiksi. Sitten kuitenkin tuli sinun synttäripäiväsi, joka tarjosi täydellisen mahdollisuuden kirjoittaa ees jotain jääkiekkoa ja homoseksuaalisuutta ja niiden yhdistelmään liittyviä ongelmia liippaavaa. Niinpä syntyi tämä teksti, ja lopulta kirjoittaminen kävikin aika helposti, tai ei välttämättä helposti mutta ikään kuin sellaisen intohimon palon ohjailemana! Se johtui varmaankin siitä, että kirjoitin juuri sinulle, jonka tiedän ajattelevan ja tuntevan näistä asioista samalla tavoin kuin minä. Oli hieno kirjoituskokemus siis, ja onpa ihanaa, että tarina puhutteli sinuakin! :)

Olen tosi iloinen siitä, että minä/hän-kerronta mielestäsi toimi! Ajatus tällaisen kertojaratkaisun taustalla oli juuri sellaisen fiiliksen välittäminen, että kertoja haluaa pysytellä mahdollisimman anonyymina ja välttää tunnistetietojen jakamista. Se tuntui sopivan tekstin teemoihin ja kertojan elämäntilanteeseen: hän ei ole vielä valmis tulemaan kaapista yhtään kenellekään, ei ees tämän tekstin lukijoille, eikä ole varmaa, onko hän koskaan valmis, voiko hän koskaan olla. Minäkään en yleensä piittaa tällaisista etäännyttävistä kerrontatyyleistä, mutta tämän tarinan kertomiseen se tuntui oikealta valinnalta, ja iloitsen siitä, että sinäkin tavoitit ajatuksen sen takana! :)

Kiitos ja kumarrus itsellesi aivan ihanasta kommentista! :-* On ihan superia, että pidit tästä pienestä lahjasta!

Pura:
Vaihdokkaista hyvää päivää!

Voi että, ihan alkuun pakko sanoa, että odotin jo nimen ja alkutietojen perusteella söpöä tekstiä, mutta tää sitten löikin naamaan sellaisella hurjalla määrällä tunnetta ja kauneutta, että oon ihan pöllämystynyt ja sanaton! Loistavaa työtä <3<3

Oon pyörinyt engalnninkielisen jääkiekkofandomin puolella aika paljon, ja se vaikutti lukukokemukseeni monella tapaa. Siellä monessa ficissä tulee samalla tavalla aika traagisestikin esille salailun pakko niin kuin tässäkin, ja samalla kun surin näiden kahden miehen puolesta, mietin myös kaikkia niitä muita, samoin kuin muutenkin ihmisiä jotka joutuvat piilottamaan rakkautensa koska laji tai yhteiskunta tai laki ei sitä salli. Se on kamala asia, mutta jotekin olet onnistunut käsittelemään sitäkin todella kauniisti; salailu syö ihmistä, mutta toisaalta se ehkä korostaa tallaisen pienen, vapaan hetken merkityksellisyyttä.

Joissakin kohdissa sijoitin omia shippejäni jääkiekkofandomista näihin nimettömiin hahmoihin, mutta enimmäkseen he olivat vain 'hän' ja 'minä' juuri niin kuin oot kirjoittanut, ja se toimi tosi hyvin niinkin. Heistä ihmisinä ei kerrota kovinkaan paljon, mutta etenkin kertojaan kiintyy kovasti tätä tekstiä lukiessaan, ja hänen huoliinsa samaistuu vahvasti. On miun mielestä iso taidonnäyte kirjoittajalta, että pystyy kirjoittamaan hahmoista joilla ei ole edes nimiä, mutta silti saa lukijan rakastumaan heihin ja tuntemaan todella paljon heitä ja tätä koko tekstiä kohtaan.

Lainailen vähän parhaita kohtia:


--- Lainaus ---Mietin ohimennen, miltä me näyttäisimme satunnaisen ohikulkijan silmissä: kaksi rotevaa aikuista miestä luistelemassa käsi kädessä, jääkiekkomailat mukanaan. Kohauttaisiko joku olkiaan matkaansa jatkaen? Järkyttyisikö joku? Hämmentyisikö joku? Huutaisiko joku meille pari valittua sanaa? Hymyilisikö joku?
--- Lainaus päättyy ---
Kyyneleet tuli silmiin tuon ihan vikan lauseen kohdalla, mutta mie ainakin hymyilin mielikuvalle. Voi poikia :') tarina ei kerro, mutta toivottavasti he vielä joskus pystyvät olemaan yhdessä avoimesti ;__; <3


--- Lainaus ---Kotona hän purskahti itkuun olkapäätäni vasten, ja minä ajattelin, että me olemme hulluja.
--- Lainaus päättyy ---
Voi heitä ;__; Tuntuu niin pahalta heidän puolestaan.


--- Lainaus ---Rintakehän puristus hellittää, jäsenten jännitys raukeaa.
--- Lainaus päättyy ---
Ihana kuvaus siitä, miten toisen läsnäolo ja rakkaus rentouttaa ja helpottaa oloa ihan fyysiselläkin tasolla.

Ai että miten tykkäänkin tästä!! Kiitos tosi paljon tästä tekstistä, ja kiitos että laitoit sen vaihtoon! En muuten ehkä olisi tullut avanneeksi sitä, ja olisin menettänyt paljon! <3

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu