Harry Potter -ficit > Godrickin notko

Albuksen silmin (Albus Dumbledore, S, ficlet)

<< < (3/3)

Vendela:
Hienovaraisesti potkin, niin no, voihan sen noinkin ilmaista ;D Mutta ihanaa, että kommentoit Angie :D Ja kivaa myös, että pidit. Tuo Mollyn ja Arthurin homma on kyllä sellainen mistä olisi kiva kirjoittaa joskus ihan kunnon fluffya ja jonkun tosi ihanan ficin olen kyllä niistä joskus lukenutkin. Tietenkin Albus miettii Harrya ja Dracoa, aivan kuten jokaisen pitäisi miettiä ;) Sillä niiden rakkaus on kuitenkin se juttu mikä siirtää vaikka vuoria!

Meldis:
Olen lukenut ihan hirveästi sinulta hoodeetä, joten vaihtelun vuoksi otin arpajaisiin jotain muuta. Minä tykkään tosi paljon Dumbledoren hahmosta ja minua aina harmittaa, kun seiskan jälkeen tuntui, että monien mielestä hän olikin äkkiä hirviö, mikä ei minusta ole totta. Hän on ihminen. ;D Tässä oli kohdallaan tosi moni asia, miten itsekin ajattelen Albuksesta ja tosi hyvin sanoitit hänen asenteensa rakkauteen. Ihanasti sanottu, että rakkaus on siirtymäriitti ja hyvin albustamaista!


--- Lainaus ---Näiden oli itse huomattava rakkauden varjopuolet ja opittava taistelemaan niitä vastaan. Sillä jos joku oli rakastamisen arvoista, sen eteen oli oltava valmis tekemään töitä.
--- Lainaus päättyy ---

Tykkäsin tosi paljon, miten Albus koki oppilaidensa kautta rakkauden tuntemuksia, mutta ei silti nähnyt tarpeelliseksi mennä neuvomaan heidän elämäänsä. Välillä voi vähän kulkea rinnalla, mutta epäonnistumiset ja takaiskut pitää kokea itse. Koska Albus ei oikein hirveän hyvin asetu siihen "vanha viisas mies" stereotypiaan, hän tiedostaa tehneensä virheitä, eikä todellakaan tiedä parhaiten. Minusta oli hienoa, miten Albus tässäkin epäröi monessa kohtaa, miten olisi paras toimia. Albuksen suunnitelmat kirjoissa tuntuvat välillä ihan mahdottomilta ja jos ei näe tätä puolta hänestä, joka oikeasti ei ole varma onko hän oikeassa, voi herkästi sortua ajattelemaan häntä ylimielisenä jumaolentona. Koska hänhän vasta virheen tekikin Gellertin kohdalla.


--- Lainaus ---Hän oli rakastanut koko nuoren sydämensä voimalla, intohimoisesti ja tulisesti ja ollut varma, että hänen rakkautensa pelastaisi niin hänet kuin Gellertinkin.
--- Lainaus päättyy ---

Vihaan sitä, kun tarinoissa herkästi sorrutaan trouppiin, että ihmisen voisi pelastaa, jos häntä vain rakastaa oikein ja ihanasti kuvasit, miten se ei todellakaan pidä paikkaansa. Rakkaus voi olla voima, mutta ketään ei voi pelastaa omilta demoneiltaan rakastamalla häntä. Gellertin olisi pitänyt itse uskaltaa jättää omat tavoitteensa taakseen, sille Albus ei voinut mitään, ei edes hänen tulenpalava rakkautensa. Ahh, kun särkee ajatella koko Albuksen ja Gellertin elämää. Minä haluan ajatella, että Gellertin tunteissa oli myös rakkautta, eikä hän pelkästään käyttänyt Albusta hyväkseen.


--- Lainaus ---Harryn itsepintaisuus ja luja tahto kutsui seireenin lailla Dracoa luokseen.
--- Lainaus päättyy ---

Oi miten kivaa, että tässä kuitenkin oli pikkuinen Harry/Draco! :D Kiva, miten tässä oli tuo sama asetelma kuin Albuksen ja Gellertin välillä, mutta Draco tämän ihastuttavan kuvauksen kautta oli se aktiivinen toimija. Hän näki Harryn luonteessa jotain sellaista, joka saisi hänet muuttamaan omaa itseäänkin, ei niin, että Harry muuttaisi häntä konkreettisesti. Tuo oli aivan ihana kohta. <3

En jotenkin ole erityisesti ajatellut sitä, miten Albus tiesi koko vuoden ajan kuolevansa ja miten se vaikutti häneen. Harryn näkökulmasta mikään ei ole toisin, mutta Albus kun nyt on ihan vain ihminen, on kamalaa ajatella, miten hän on joutunut odottamaan kuolemaa yksin, voimatta kertoa kenellekään (paitsi Kalkarokselle) mistään mitään. Toisaalta ihanan rauhallinen ajatus, että Albus oli hyvin sinut kuoleman kanssa. Se on jotain, mitä toivoisi itsellekin. :'')
Kiitos tästä kauniista tarinasta tosi paljon, kommentti meni jotenkin epäselväksi tajunnanvirraksi. :D Jos ei nyt saanut selvää niin nautin tästä tosi paljon, tämä oli hyvin ajatuksia herättävä ja oli ihanaa lukea sinulta Albuksesta! <3

Vendela:
Kiitos todella paljon ihanasta kommentistasi Meldis, eikö huolta, ei ollut lainkaan tajunnanvirtaa! Albus on tosiaan ihana hahmo ja mukavaa kuulla, että pidit tästä tulkinnasta. Albuksen ja Gellertin tarina on kyllä tosiaan sydäntäsärkevä, harmi että se päättyi miten päättyi. Mutta kyllähän tähän piti pieni H/D-vivahde saada, sen verran sydäntä lähellä tuo paritus on ;D Kiva kuitenkin, ettei se haitannut liikaa :) Lämmin kiitos kommentista!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu