Kirjoittaja Aihe: My Hero Academia: Ruusukultaa ja ruostumatonta terästä, S, Ms. Joke & Eraser/Mic (7/7)  (Luettu 848 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
Ficin nimi: Ruusukultaa ja ruostumatonta terästä
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: My Hero Academia
Ikäraja: S
Mukana: Ms. Joke & Eraser/Mic
Genre: Draama, slice of life

Summary: Emin orastava mielenkiinto muuttui puhtaaksi ällistykseksi. Present Mic paukauttanut kihloihin jonkun kanssa?

A/N: Kirjoitusblokin selätysyritys! Tämäkin on sarjassamme niitä tarinoita, joka olisi tehnyt mieli kirjoittaa jo hyvä tovi sitten. Alun perin ajattelin Ms. Joken tilalle Midnightia, mutta loppujen lopuksi Emistä sai enemmän irti. Mietin sitäkin, julkaisisinko tämän yhtenä mölttinä, mutta toimiihan tämä osissakin. Ainakin saa pitkästä aikaa jotain tekstiä ulos pöytälaatikosta. :D Osia tähän tulee muutama ja vähän päälle, ehkä viisi kuusi seitsemän. Osallistuu haasteeseen Neliottelu.

Hahmot siviilinimineen ja alter egoineen
Emi Fukukado – Ms. Joke
Hizashi Yamada – Present Mic
Shōta Aizawa – Eraser Head




***


RUUSUKULTAA JA RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

1. JYMYPALJASTUS
2. SPEKULOINTIA
3. VISIITTI
4. KIUSALLISTA
5. TILANTEENPURKUTURINOITA
6. KILPAKOSIJA
7. MUUTOKSIA


***



1. JYMYPALJASTUS


Viikonloppu ei todella olisi voinut antaa odottaa itseään yhtään enempää. Emi kopautti teekupin sohvapöydälle, oikaisi sohvalle ja nappasi käteensä puoliväliin luetun naistenlehden. Hetken mielijohteesta hän kurkotti naksauttamaan radion päälle, jottei hänen olisi lukiessaan tarvinnut kuunnella vain seinäkellon raksutusta. Pari kanavaa selattuaan hänen korviinsa osui menevän kuuloinen tanssikappale, jonka soundi sai hänet heiluttelemaan jalkaansa.

Pakko myöntää, Present Micilta löytyi koko joukko hyviä biisejä radioshow’nsa ohessa soitettavaksi.

Joo-o, menohan vaikuttaisi olevan ihan katossa!” kommentoi matala miesääni musiikin hiljalleen hiipuessa puheen tieltä. Micilla taisikin olla studiossa sinä iltana vieras.

Meno kohoaa kattojen ylikin, kun antaa biitille kunnolla vallan, Morooka-kun!” Mic pisti hilpeänä väliin, ja samassa Emi tajusi toisen äänen kuuluvan samalla kanavalla työskentelevälle toimittajalle. Sen verran mitä Emi muisti, Morooka-nimisen kaverin heiniä oli raportoida julkisuuden henkilöiden ja muiden vähääkään silmäätekevien yksityisasioista vihjailevan äänensävyn kuorruttamana.

Kyllä vain, ja kohonneeseen tunnelmaan on olemassa taustalla monenlaisia syitä!” Morooka kommentoi samaan vihjailevaan sävyyn, josta oli ehtinyt muodostua miekkoselle jonkinlainen tavaramerkki. ”Miten on, Mic-kun? Mennäkseni suoraan asiaan, olet pitänyt studion väkeä epätietoisuudessa ja jännityksessä jo hyvän tovin, senkin velmu!

Emin mielenkiinto harhaili aikakauslehden meikkijutusta radion suuntaan. Mistä lie epätietoisuudesta Morooka puhelikin, ei sellainen ainakaan ollut radioyleisölle välittynyt. Tai ehkä hän oli avannut radion vähän liian myöhään ja tullut siksi menettäneeksi jotain olennaista informaatiota Present Micin sielunelämästä.

Hold on, älä liikoja hutki! Olin palaamassa siihen tuota pikaa!” Mic virkkoi. ”Ei kai sitä minnekään auta pötkiäkään!

Ehei, tämä uteliaisuus ei päästä sellaista tapahtumaan!” Morooka hörähti takaisin, ja Emi huokaisi tahtomattaankin. Morookan juttujen kuunteleminen oli jokseenkin tuskallista. ”Eipä sitä radion välityksellä saatakaan heti kaikkea päätellä, arvon kuuntelijat, mutta on tässä aihetta otsikkoon jos toiseenkin! Ei sitä nimittäin joka päivä tuikata kultasormusta vasempaan nimettömään!”

Tarkemmin virkaten tämä on ruusukultaa!” Mic tokaisi. ”Kirottu valaistus ei tee oikealla tavalla kunniaa –

Aaa, tarkennuksen sana: ruusukultasormus vasempaan nimettömään!

Emin orastava mielenkiinto muuttui puhtaaksi ällistykseksi. Present Mic paukauttanut kihloihin jonkun kanssa?

Tässähän sitä herää kysymys jos toinenkin!” Morooka tuumaili. ”Väki palaa halusta kuulla siitä toisesta osapuolesta, Mic-kun!

Yeeah, ymmärtäähän sen! Ja jos minä liimaisinkin leipäläpeni umpeen, median utelias sumu ei hälvenisi millänsäkään!

Mene nyt jo pahus soikoon asiaan, Emi huokaisi myrtyneenä. Koko kanava oli täynnä pahan sortin jaarittelijoita.

Okay, dear listeners, tiedonjanoonne on olemassa vastauksia!” Mic aloitti. ”Totta puhuen olin aikeissa antaa enimpien pölyjen laskeutua ennen kuin olisin pukahtanut mitään, mutta tässä kohtaa koko homma taitaa olla se pöly!

Normaalisti Emi olisi hymähtänyt sen tason huonolle huulenheitolle, mutta sillä hetkellä siitä ei ollut naurattamaan.

Joo-o, kävi tosiaan sitä rataa, että eräs säännöllinen päiväunieni kohde – siinä samalla myös ultraparas kamuni – meni ja sanoi kyllä, ja näin meidän kesken vieläpä ekalla yrittämällä!” Mic kertoili iloisesti. ”Se kävi aika härön helposti, tai sitten minä olin turhaan varautunut kaiken maailman piiritykseen oikein olan takaa... Oli miten oli, se taisi kylläkin olla hän, joka minua ulos joskus silloin pyysi!

Jo vain, vastavuoroisuutta!” Morooka tokaisi ärsyttävän innostuneena. ”Mitenkäs oli ensipusun laita? Kumman aloitteesta se kävi?

En minä sitä muista!” Mic tuumasi huvittuneena. ”Niissä kemuissa oli yksi sun toinen ihan saakelin turvat, ja on siitä kokonainen teini-ikäkin jo aikaa!

Kanavalla roihahti hekotus, jonka Emi katkaisi napsauttamalla radion kiinni. Sen lisäksi, että hän koki saaneensa kiintiönsä täyteen sekä Micia että varsinkin Morookaa, omituinen levottomuus oli löytänyt tiensä hänen rintaansa. Ehkä se johtui vain epätietoisuudesta, vaikkei Emi koskaan ollutkaan luokitellut itseään mitenkään erityisen uteliaaksi ihmiseksi.

Tosiasia kuitenkin oli, ettei Mic ollut suoraan heitellyt kenenkään nimeä esiin äskeisessä keskustelutuokiossa, ja se jos mikä lisäsi tahallaan aiheutettua jännitystä kuulijoissa ja muuta mediaa seuraavassa yleisössä. Present Mic oli siinä määrin tunnettu julkisuuden henkilö, että tuore kihlausilmoitus poikisi taatusti otsikoita seuraavan viikon juorulehtiin.

Vaan ehkäpä jotain olisi saattanut paljastua, jos hän olisi malttanut kuunnella ohjelmaa hitusen kauemmin. Typeryyttään kiroten Emi avasi radion uudelleen, mutta samalla kanavalla raikasi parhaillaan jokin hänelle entuudestaan tuntematon rockbiisi. Näemmä Micin ja Morookan keskustelu oli päättynyt harvinaisen nopeasti, tai ainakin katkennut musiikin hyökätessä taktisesti väliin.

Vaistomaisesti Emi poimi puhelimensa jäähtyneen teekupin vierestä ja avasi välilehtiin muutaman eri viihdesivuston. Toistaiseksi hänen silmiinsä ei kuitenkaan osunut kuin pari pikku uutista liittyen Micin hetki sitten tekemään paljastukseen. Kuten arvata saattaa, nekin olivat täynnä ainoastaan spekulaatioita kihlauksen toisesta osapuolesta, eivätkä tarjonneet sisällöllisesti mitään uutta. Kotvan verran etsiskeltyään oleellisempaa informaatiota Emi päätti luovuttaa sillä erää ja painua lämpimän suihkun kautta suoraan sänkyyn. Kenties hyvin nukuttu yö tasoittaisi tunnelmia.
« Viimeksi muokattu: 09.01.2019 16:06:47 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Röhkö

  • ***
  • Viestejä: 1 171
  • Oot kuuma.
Jälleen nautiskelen aamupalaksi sun "sanomia".  ;D
Parasta tässä oli mielestäni se, ettei Emin tunteita puettu suoraan sanoiksi, vaan tilanne oli jollain tapaa aidon epämääräinen. Itse tulkitsin, että Joke hämmentyy omista tunteistaan ja olettaa, että Mic on mennyt kihloihin nimenomaan Eraserin kanssa.
Mustasukkaisuutta, iloa, hämmennystä, varmaan Emi tunsi kaikkia noita yhtäaikaa.

Mic oli mahtavan IC.

Lainaus
”Meno kohoaa kattojen ylikin, kun antaa biitille kunnolla vallan
Esim. tää ;D

Lisäksi aloin haikailla viikonloppua heti tekstin alussa! -,-
Plääh, minäkin haluan sohvalle teekupposen kanssa ja kuuntelemaan radiosta supersankareita!
//Hoo, ja tajusin vasta, että tää onkin jatkis!

- Röh
Mitä tapahtuu ficissä, jossa päähenkilö kirjoittaa ficciä? Ficcinception, K-15

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
A/N: Kiitoksia, Röhkö! <3 Kyllä sitä usein ficit voittavat aamun sanomalehdet ja muut sellaiset! Ja joo, jatkis on kyseessä ja tästä seuraava osa! Ei ole Emille helppoa elää epätietoisuudessa noin tärkeän asian kanssa. Arvatenkin suurin huoli liittyy nimenomaan siihen toiseen osapuoleen... :P


***


2. SPEKULOINTIA



Emi tiedosti nukkuneensa harvinaisen kehnosti, ja vielä enemmän häntä ärsytti se vakaa todennäköisyys, että hänen unensa laatu oli kärsinyt Micin kihlauksen ansiosta. Niin typerää kuin se olikin, häntä toden totta oli jäänyt häiritsemään se, ettei tilannetta ollut valotettu kunnolla. Ohimennen Emi tuli miettineeksi, olisiko hänet ja Micin voinut laskea siinä määrin tutuiksi, että hän olisi kokenut tämän olevan hänelle muutaman tarkentavan yksityiskohdan velkaa. Tokkopa heitä sinänsä läheisiksi saattoi sanoa, mutta jos he joskus osuivatkin samaan paikkaan samaan aikaan, Micista sai helposti juttuseuraa, eikä yksiin osuva huumori sarjatulena puolin ja toisin tykitettyine puujalkavitseineen latistanut tunnelmaa lainkaan.
 
Kaikki olisi luultavasti selvinnyt yksinkertaisella puhelinsoitolla, mutta kynnys sellaiseen oli ylitsepääsemätön.

Normaalisti toimiminen ja keskittyminen mukavaan vapaapäivään osoittautuivat iltapäivän mittaan sen verran haastaviksi tavoitteiksi, että Emi jätti purkamatta lähikaupasta mukaan tarttuneet ruokaostokset ja istua lysähti suoraan sohvalle. Vain suurella vaivalla hän oli saanut itsensä raahatuksi ihmisten ilmoille saadakseen jotain muuta ajateltavaa.

Ehkä hänen olisi pitänyt olla juoruviihteen yläpuolella, mutta kiusaus tietää lisää jyysti hänen aivojaan massiivisissa määrin. Emi avasi saman viihdesivuston, jonka parissa hän oli kuluttanut aikaansa ennen nukahtamistaan. Uusien uutisten joukosta löytyi tuota pikaa artikkeli, joka mainosti Micin eilisiltaisessa radioshow’ssaan paljastamaa jymyjuttua. Arvatenkin joku myöhään valvonut toimittaja oli kuullut uutisen ja päätynyt heti jakamaan sen suurelle yleisölle. Sisällöltään artikkeli tosin oli ontto, eikä vastannut yhteenkään oleelliseen kysymykseen. Ainakin jokainen viihdettä seuraava oli nyt tietoinen Micin tempauksesta.

Artikkelin lopussa avautuva anonyymi kommenttipalsta sen sijaan kuhisi kuin paraskin muurahaispesä.



HolyMoly
Voi sitä reppanaa, joka meni ottamaan pallon koipeensa ja joutuu kuuntelemaan Present Micin hölinöitä 24/7

Voihannenä_
Jaa vai että ihan ruusukultaa? Piti taas noinkin tärkeä info jakaa...

Kassialma
Niin oliko kellään mitään sisäpiirin tietoa siitä toisesta? Ei kuitenkaan ole Kayama...?

Priimaa
Lainaus
Jaa vai että ihan ruusukultaa? Piti taas noinkin tärkeä info jakaa...
Yksityiskohdilla on väliä!!

Varmaa tietoa?
Lainaus
Ei kuitenkaan ole Kayama...?
Ei ole Midnight, vaikka liikkuvatkin usein kimpassa.

Uh ah
Lainaus
Ei ole Midnight, vaikka liikkuvatkin usein kimpassa.
Varmana ovat nusaisseet kerran tai pari

Ääääääh
Poistui Mic sitten vapailta markkinoilta, saakeli D; #masennusjäätelöä

PalloJalka
Lainaus
Voi sitä reppanaa, joka meni ottamaan pallon koipeensa ja joutuu kuuntelemaan Present Micin hölinöitä 24/7
Ööh, näetkö itse omaa puolisoa 24/7? Niin.

Siis?
Lainaus
Ei ole Midnight, vaikka liikkuvatkin usein kimpassa.
Niin muuten onko kyseessä edes morsian vai sulhanen? Joku nyt sanoo jotain oleellista, kun ei tuo moottoriturpa sitä tee!

Huutavaa_vääryyttä
Lainaus
Joku nyt sanoo jotain oleellista, kun ei tuo moottoriturpa sitä tee!
Varmaan selviää tuota pikaa... Aika onnentyttö tai -poika se on silti... Yhtään en ole kade </3

Hmmmm...
Lainaus
Niin muuten onko kyseessä edes morsian vai sulhanen?
Jos PM on hetero, minä syön hatullisen paskaa

Somethingaboutyou
Lainaus
Niin muuten onko kyseessä edes morsian vai sulhanen?
Lainaus
Jos PM on hetero, minä syön hatullisen paskaa
On kertonut olevansa bi

Elämä_
Keitä tämäkin juttu jaksaa niin pirusti kiinnostaa?



Emi luki uusimman kommentin pieni hymy suupielessään. Senpä hänkin olisi halunnut tietää.

Samalla hän huomasi pohtivansa Micin mahdollisia puolisokandidaatteja. Kieltämättä hänkin oli ensin tullut ajatelleeksi Nemuri Kayamaa. Midnight ja Present Mic olivat tuttu näky tietyissä Tokion yökerhoissa, ja läheisestä menosta olisi helposti voinut päätellä yhtä sun toista. Tarkemmin ajatellen lehdet ja netti olivat jaksaneet spekuloida niiden kahden läheisiä välejä jo vuosikausia, eikä sillä saralla ollut ilmaantunut iäisyyksiin mitään uutta tarjolle.

Jotenkin se olisi vaikuttanut liian ilmiselvältä, eikä olisi yllättänyt ketään. Tuskin Kayaman kanssa sormusten vaihtamisesta olisi edes tarvinnut tehdä mitään niin salamyhkäistä. Sen kuin olisivat vain myöntäneet kaiken parilla lyhyellä tokaisulla ja jatkaneet elämäänsä tuiki samanlaiseen tapaan kuin siihenkin asti.

Lainaus
Niin muuten onko kyseessä edes morsian vai sulhanen?
Lainaus
On kertonut olevansa bi

Sellaisetkin jutut olivat ihan pohtimisen arvoisia, kun oli kyse Micista. Emi lukaisi artikkelin uudemman kerran ja palautti mieleensä Micin kommentointia edelliseltä illalta. Muistin tueksi lehtijuttu tarjosi suoria lainauksia.

”päiväunien kohteeksi” ja ”ultraparhaaksi kamuksi” luonnehdittu toinen osapuoli –

”ultraparhaaksi kamuksi”

Eli siis...

”Hiton hitto...” Emi huokaisi lysähtäen sohvalle kyljelleen ja antoi kännykkänsä tömähtää matolle. Ehkä hänen olisi sietänyt ynnätä pari lukua yhteen jo hieman aiemmin, vaikka samalla hän oli yrittänyt laittaa epäilyksensä ylivilkkaan mielikuvituksen piikkiin.

Väärässä oleminen olisikin tuntunut rutkasti miellyttävämmältä.
« Viimeksi muokattu: 24.12.2018 23:02:51 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
3. VISIITTI



Ottaen huomioon, miten järkevänä naisena Emi itseään piti, hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, miksi oli tullut junailleeksi tiensä toiselta puolelta Tokiota Shōta Aizawan asunnolle.

Hänen kätensä olivat syyhynneet koko päivän soittaa Aizawalle muutaman valikoidun kysymyksen ja sanan leijuessa kielen päällä. Se olisi kuitenkin ollut siinä määrin vaivaannuttavaa, ettei lopputulemasta olisi kai tullut mitään mieltä ylentävää. Toinen vaihtoehto oli sitten ollut saapua itse paikan päälle jututtamaan vanhaa kaveria ja kollegaa. Kenties hän olisi voinut ilmoittaa pikavisiitistään etukäteen, mutta loppujen lopuksi helpommalla selvisi, kun ei nostanut aiheen tiimoilta mitään meteliä. Aizawa olisi saattanut saada tekosyyn karata toisaalle ennen sovittua ajankohtaa. Toki oli mahdollista, että hän saisi oven päin näköä, mutta sekään ei kävisi niin yksinkertaisesti kuin luuri korvaan.

Rohkeuden keräämiseen oli silti kulunut koko päivä, eikä Emi vieläkään voinut väittää tietävänsä, mitä oli tekemässä. Epätoivoiset ajat todella vaativat epätoivoisia tekoja.

Pari kertaa ovikelloa soitettuaan Emi hengitti syvään ja loihti kasvoilleen niin valloittavan hymyn, että kuka tahansa olisi vastannut siihen heti paikalla. Tarkemmin sanoen kaikki muut paitsi Shōta Aizawa, jonka kasvot valahtivat neutraalista avoimen ärsyyntyneiksi siinä siunaamassa, kun ovi raottui.

”Heipä hei, Eraser!” Emi huikkasi kättään heilauttaen. ”Pitkästä aikaa!”

”Mitä sinä täällä teet...?”

”Voi, olin ohimennen kävelyllä ja kunhan sitten päätin kipaista moikkaamassa!” Emi virkkoi tietäen varsin hyvin, ettei hänen selityksensä ottanut mennäkseen läpi. Hänen oli kuitenkin pakko pitää yllä hilpeyden naamariaan vielä jokunen hetki.

”Tämä liittyy Miciin, eikö niin?” Aizawa murahti. Tylyiltä kasvoilta ei voinut lukea mitään suuntaan tai toiseen. Emi toivoi, että sama olisi pätenyt häneenkin.

”No, sanopa sinä se!” hän tokaisi kiroten samalla hienoista passiivisaggressiivista äänensävyään. ”Minä en todellakaan ole ainoa, jota kiinnostaisi tietää hieman lisää!”

Aizawa huokaisi ärtyneenä ja siirtyi sivuun ovelta. ”Älä ainakaan jää metelöimään siihen ulos.”

”Et suinkaan ollut vielä nukkumaan menossa?” Emi kysäisi istahtaessaan pienen keittiön pöydän ääreen.

”No en. Minulla on kesken kasa työjuttuja, jotka minun oli tarkoitus saada pikimmiten kuntoon”, Aizawa murahti istuessaan alas itsekin.

”Pyydän anteeksi iltasi häiritsemistä!” Emi virkkoi ja nojasi kyynärpäätään pöytään samalla silmäten miehen päästä varpaisiin. Aizawa vaikutti kaikissa määrin samalta kuin ennenkin, mutta se mikä liikutti häntä eniten, oli se, ettei tällä ollut vasemmassa nimettömässään minkään valtakunnan sormusta. Emi olisi voinut huokaista helpotuksesta, mutta päätti jättää sen tekemättä. Sen sijaan hänen hymynsä kävi täysin vilpittömäksi.

”Joten... Näköjään sinäkin olet tietoinen asiasta, jonka Mic päätti illalla tuoda julki?” Emi aloitti keskustelua. Kieltämättä motiivi tavata Aizawan kanssa ainoastaan siitä puhuakseen oli aika päälleliimattu. Samapa se. Pääasia kuitenkin oli, että hän saattoi viskata koko päivän mieltä kalvaneita epäilyksiä roskakoriin ja hengittää normaalisti.

”Olen tietoinen siitä”, Aizawa sanoi. ”Olin oikeastaan jo ennen kuin hän oli aikeissa sanoa mitään julkisesti.”

”Arvatenkin, kun olette niin hyvää pataa keskenänne.”

”Niin voisi sanoa.”

”Arvaas, ketkä myös ovat keskenään hyvää pataa...?” Emi virkkoi ja nautti katsella, miten Aizawa painoi sormillaan nenänsä siltaa kuin keräten kärsivällisyyttä istua saman pöydän ääressä. Aizawan ärsyttäminen oli aina yhtä kivaa, ja sillä hetkellä se maistui tavallistakin makeammalta. ”Pitäisikö meidänkin yllättää kaikki ja tuikata sormukset sormiin?”

”Jätän väliin.”

”Noh, Eraser, kerran tässä vain eletään! Hynttyyt yhteen ja kekkerit pystyyn!” Emi hekotti lätkäisten pöytää hilpeästi.

”Ei kukaan järkevä hyppää kihloihin hataralla harkinnalla”, Aizawa tuhahti pitäen hänen potentiaalista päähänpistoaan selkeästi huonona ideana.

”Voi, olisi meillä aikamme tutustua kunnolla...”

”Paras kun lopetat hyvän sään aikana.”

”Hmmh, ilonpilaaja”, Emi hymähti silmäänsä iskien. ”Mutta ihan tosi, eipä se Mic ole meteliä pitänyt siitä toisesta osapuolesta! Mahtoivatko olla yhdessä kovinkaan pitkään?”

”Tarpeeksi kauan hänen mukaansa”, Aizawa sanoi.

”Kuka se ylipäätään on? Sano ihmeessä jotain, kun kerran tiedät!” Emi rapsutti poskeaan mietteliäänä. Aizawa rykäisi kurkkuaan ja risti käsivartensa puuskaan luultavasti miettien, miten asiasta puhuisi.

”Mikäli kaiken maailman roskalehtijulkaisut eivät ole saaneet asiaa toistaiseksi selville, lienee viisainta antaa Micin itsensä kertoa. En minä ala juoruta.”

”Hmmh, netti ei ole kertonut mitään oleellista koko päivänä!” Emi huokaisi nuristen. ”Usko pois, olen kyylännyt tunnin välein paria suurinta ja tietorikkainta sivustoa, mutta kaikkialla tarjoillaan pelkkää eioota!”

”Harmin paikka”, Aizawa tuhahti. ”Sitten sinun ei kai auta kuin –”

Aizawan lause jäi kesken, kun ulko-ovelta alkoi kuulua lukon avautumisen ääniä. Ohikiitävän hetken Emi ehti ajatella murtovarkaita, mutta sellaiset tuskin koikkelehtivat ihmisten asuntoihin niihin kuuluvilla avaimilla.

”Odotatko jotakuta, Eraser?” Emi kysyi kummastuneena.

Aizawa näytti kohtalaisen vaivaantuneelta. ”Sanotaan niin, että ainakaan sinun vierailuasi en odottanut.”

Ulko-ovi naksahti auki ja eteisestä kuului kenkien kärsimätöntä kopahtelua.

Hooi, Eraser baby!” huikkasi ääni, josta ei voinut erehtyä parhaallakaan tahdolla.

« Viimeksi muokattu: 24.12.2018 23:03:43 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
4. KIUSALLISTA



Emi silmäsi Aizawaa pingottunut virne kasvoillaan.

”Eraser baby?” hän toisti äskettäin ilmoille lentäneen hellittelynimen, eikä ihmetellyt, miksei Aizawa kohdannut hänen katsettaan. Kaikenlaista lässytystä tämä sietikin parhaalta ystävältään.

Emi oli melkeinpä kade. Olisi häneltäkin löytynyt Aizawalle liuta kaiken maailman lempinimiä.

”Kuule, en tiedä mikä tuota lukkoa vaivaa, mutta se on niin pain in the ass, että –” Micin ääni kuului ensin etäämmältä, mutta varsin pian tämä kurkisti keittiön puolelle ja silminnähden hätkähti nähdessään hänet. ”Heey, Joke! Mistäs sinä tänne eksyit?”

”Minä, öh... Olin tässä lähistöllä ja ajattelin käväistä Eraseria moikkaamassa!” Emi selitti niin huolettomasti kuin osasi.

”Ei huono idea, oltiin samoin aikein liikenteessä!” Mic virkkoi riisuessaan nahkatakkinsa ja pyyhkäisi hapsottavan kalanruotolettinsä olkansa yli. ”Mutta mitä varten sinulla ei ole teetä nokan edessä? Eraser, keitin laulamaan!”

”Älä turhia, olin tästä lähdössä!” Emi kiirehti sanomaan. ”Ai niin muuten, paljon onnea kihlauksen johdosta! Tosi mukava uutinen.”

Mic kattoi omatoimisesti kaapista pöytään kolme kuppia ja istahti häntä vastapäätä. Hetken Emi olisi voinut vannoa tämän näyttävän jokseenkin häkeltyneeltä, mikä taas vaikutti vähän oudolta. Totta kai kihlautuminen oli iloinen asia?

”Hmmm, kiitosta thank you vain!” Mic virnisti heikosti. ”Se... öh... mahtoi olla aikamoinen ylläri?”

Emi naurahti. ”Siinä määrin se on edelleenkin, ettei kukaan tiedä mitään siitä toisesta tyypistä. Eraserkaan ei sanonut juuta eikä jaata!”

Mic vilkaisi tiskipöytää vasten nojailevaa Aizawaa suupieli nytkähtäen. ”Jaa ei vai?”

”Päätin olla viskomatta lusikoita sinun keittämääsi soppaan”, Aizawa vastasi tyynesti.

Uuuuh, no saa nähdä, kannattiko...” Mic irvisti ja kääntyi Emiä kohti. Kiusaantuneisuuden ja syyllisyyden sakeaa sumua olisi voinut leikata veitsellä. Selkeästi muut tiesivät jotain paremmin kuin hän.

Eikä Emin tarvinnut pohtia sen enempää. Jumaliste, eikös hän ollut sen arvannut.

”Siis oikeasti?” hän takersi ja yritti etsiä Micin olemuksesta jotain asian kiistävää. ”Sinä ja Eraser.”

”Yeah... Juuripa niin”, Mic hengähti työntäen lasejaan paremmin nenälleen. Toteamusta seurasi vaivaantunut hiljaisuus, jonka rikkoi lopulta vedenkeittimen piipitys. Terävä ääni tuntui herättävän Emin selittämättömästä horroksesta, johon hän oli ehtinyt upota.

”Siiiis... Ettekä te nyt väännä vitsiä? Heitä herjaa? Laske luikuria?” hän prosessoi Micin tokaisua toistamiseen.

Tämän takia olisikin ollut niin maan penteleen mukavaa, jos sinä hyväkäs olisit viitsinyt sanoa jotain etukäteen!” Mic puuskahti teepurujen kanssa askartelevalle Aizawalle.

”Etkä virkannut mitään, kun utelin tästä meneillään olevasta hommasta! Sahasit minua silmään oikein urakalla!” Emi murahti hänkin syyttävästi.

”Siitä olen eri mieltä”, Aizawa totesi olematta moksiskaan saamistaan haukuista.

”Ja millä tavalla?”

”Et kysynyt mitään minun mahdollisesta osuudestani kokonaiskuviossa, joten päätin jättää tiettyjä asioita kertomatta.”

”No voi hertsileeri”, Mic tuhahti vieden sanat Emin suusta. ”Pakkoko sinun on aina vääntää kaikki vaikeamman kautta?”

”Turvauduin silkkaan logiikkaan tässä kohtaa”, Aizawa sanoi sekoitellen kannussa hautuvaa teetä.

”Hervoton miinus sille karseankuuluisalle logiikallesi, tolvana”, Mic ärähti päätään pudistellen, ja jostain syystä Emin teki mieli hymähtää. Jos tilanteessa jotain hyvää oli, ainakin Mic oli hänen puolellaan ja yhtä näreissään Aizawan edesottamuksista ja toimintatavoista.

”Hetkinen, yksi juttu!” Emi heristi sormeaan Aizawan suuntaan. ”Miksei sinulla ole sormusta?"

”On minulla.”

”No ei saakeli vie ole ainakaan siinä, missä ne yleensä ovat. Näytä.”

Aizawa veti paitansa alta esiin kaulaketjua, jonka päästä löytyi koruton metallisormus. Sen pinta välähti kauniisti osuessaan valoon.

”Ruostumatonta terästä. Kestää kuulemma aikaa ja vaivaa”, Mic tuumasi, ennen kuin Emi ehti kysyä mitään.

”Käytännöllistä”, Emi hymähti kuivasti. ”Et sitten voinut laittaa sitä normaalisti sormeen, vaan päätit kierrellä tilannetta kuin katti kuumaa puuroa?”

”Oletin saavani niskaani liudan tarkentavia kysymyksiä, jos olisit nähnyt sen heti”, Aizawa totesi pujottaessaan ketjun takaisin paitansa alle.

Älä nyt?” Emi ei ehtinyt estää sarkastista sävyä äänessään. Eraser, mokoma typerys. ”Ikään kuin koko jutun pointtina ei edes olisi ollut se, kuka Micin kanssa on kipittämässä vihille!”

Aizawa kohotti kulmiaan. ”Epäilitkö sen olevan minä?”

”Sanotaan niin, että kyllä se mielessä kävi”, Emi sanoi suu tiukkana viivana. ”Eikä se näemmä sittenkään ollut niin kaukaa haettua. Siltikin minusta nyt tuntuu, etten pysy kärryillä saati tajua yhtään mitään...”

”Tämä vaatii nyt istahtamista alas teen ääreen tilannepurkuturinoineen”, Mic sanoi pöytää tympääntyneesti naputellen.

”Minulla oli työjuttuja kesken –” Aizawa aloitti, mutta vaikeni kohdatessaan Micin pelottavan virnistyksen, jonka perusteella tämän olisi mitä ilmeisimmin tehnyt mieli antaa tuoreelle kihlatulleen ympäri korvia.

”Arvaa kaksi kertaa, oletko karkaamassa mihinkään – in your worst dreams”, Mic pusersi hampaidensa välistä ja veti pöydän viereistä tuolia taaksepäin. ”Kuumaa kuppiin ja persaus penkkiin, Eraser.”

« Viimeksi muokattu: 17.08.2020 00:25:11 kirjoittanut Maissinaksu »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
5. TILANTEENPURKUTURINOITA



”Joten...” Emi rykäisi kurkkuaan ja pakottautui katsomaan vastapäätään istuvaa kaksikkoa. ”Miten julkista tästä on tarkoitus tulla?”

”Niin vähäisissä määrin kuin on mahdollista”, Aizawa sanoi penseästi. Arvatenkin, sillä tämän syvä rakkaus mediaa kohtaan oli kaikkien tiedossa.

”Väkisinkin tämä synnyttää jonkinlaista härdelliä, mutta sekään ei kestä ikuisuuksia. Kansa ja kuuntelijat saavat vastauksensa ja that’s it, toivon mukaan”, Mic sanoi olankohautuksella. ”Eraser on sankarina aika tuntematon kaveri, joten voi olla, että osa pitää tätä juttua jo sen puolesta samantekevänä.”

Ketkä pitivät, ketkä eivät.

”Mmm... Ehkä niinkin”, Emi myönsi ja ryysti teetään varoen polttamasta kieltään.

”Totuuden nimissä meikäläinen oli vähän leväperä sen eilisen kanssa.” Mic pyöritteli sormustaan mietteliäänä. ”Olin mennyt unohtamaan tämän sormeen, ja totta ihmeessä Morookan mokoma saa minut haaviinsa saman tien. Oikeasti, sillä kaverilla on joku superkatse! Sitä sietäisi epäillä varsinaiseksi kyvyksikin, ellei se tosiasiassa olisi selästä törröttävät siiventyngät –”

”Kauanko te olitte ehtineet olla kihloissa ennen eilistä?” Emi kysyi jaarittelun väliin.

”Muutamisen päivää.”

”Neljä”, Aizawa tarkensi.

Niinkin kauan. Eikä hänelle ollut pukahdettu puolikasta sanaa.

”Parille tyypille meidän sieti kertoa kohtuullisen vikkelästi”, Mic sanoi. ”Rehtori Nezu tietää, samaten Nemuri ja Tensei, tai no Midnight ja Ingenium, jos nimet eivät sano mitään... Niin ja totta kai minun kotiporukkani.”

”Sinunko eivät tiedä?” Emi kysäisi Aizawalta, joka naksautti niskaansa välinpitämättömästi.

”Varmastikin he kuulevat asiasta median välityksellä.”

Vastaus oli jokseenkin erikoinen, mutta Emi päätti antaa olla.

”Milloin olitte sitten ajatelleet itse häitä viettää?”

”Sitä pitää miettiä”, Aizawa sanoi Micia vilkaistuaan. ”Samaten niiden mittasuhteista ja näyttävyydestä on olemassa pari toisistaan eriävää mielipidettä.”

”Yeah, ja kompromissien väkertämisessä menee oma huitaisunsa.”

”Ihan pakko kysyä”, Emi poikkesi uusille raiteille, ”kauanko te olette olleet kimpassa?”

”Jaaa-a”, Mic tokaisi. ”Sen kun tietäisi.”

Emi kallisti päätään. ”Kukaan muukaan ei tiedä, ettekä siinä sivussa tekään? Jo nyt on metkat markkinat!”

”Enemmän tai vähemmän yli kymmenen vuotta”, Aizawa totesi teekuppinsa takaa.

”Kymme – siis ihan suhteessa-suhteessa?

Aizawa katsahti häntä kulmiensa alta. ”Määrittele suhteessa-suhteessa.”

”No sellaista... mitä pariskuntien välillä tapahtuu!” Emi sanoi epämääräisesti. ”Puhutaan syvällisiä, kränätään, kuherrellaan... ja... no...”

”Aikuisten leikkejä siinä sivussa?” Mic puki sanoiksi hänen ajatuksensa. ”Meiningillä boom bang bang?

Sekä Emi että Aizawa pärskähtivät kuppeihinsa.

”Vaikka niin, kyllä jokainen tajuaa, saamari soikoon”, Emi ärähti hätistäessään pääkopastaan kasan lapsilta kiellettyjä mielikuvia. Kutsumatta hänen mielessään pyörähti sellaisiakin, jotka pitivät sisällään Shōta Aizawan virnuilemassa pehmoisia hänen korvaansa saman peiton alle kaivautuneena.

Micin laskelmoivan virnistyksen näkeminen ei ollut milloinkaan risonut yhtä rankasti. Että sellaista sitten.

Jos silkkaan myrkynvihreään kateuteen olisi voinut kuolla, hän olisi tarjonnut sellaiselle oivan tilaisuuden. Hetken Emi olisi toivonut saavansa jostain tekosyyn kiskaista Micia lättyyn ja piiskata tästä ilmat pihalle.

”Kappas vain, alkaa tulla myöhä”, hän päivitteli todetessaan kellon kirmanneen jo päälle tunnin eteenpäin siitä, kun hän oli saanut teekupin eteensä. ”Minun joutaa tästä jo hilpaista kotiin päin.”

”Et halua toista teekupposta?” Mic kysäisi.

”Kiitos ei”, Emi sanoi ja onnistui pitämään äänensä tyynen rattoisana. ”Olen häirinnyt teidän iltaanne jo aivan riittämiin.”

”Mene varovasti”, Aizawa kehotti hörpätessään viimeisen, varmaan jo hyvää vauhtia jäähtyneen teetilkkansa. Toivotus oli sisällöltään lämmin, mutta vähäeleinen tapa esittää se sai sen kuulostamaan velvollisuuden pakottamalta fraasilta.

Sellaisia Aizawalla olikin aina ollut tarjota hänelle yllin kyllin.

”Hold on, minä nakkaan sinut!” Mic tokaisi ja nousi pöydästä samaan aikaan hänen kanssaan.

”Hmm? Ei sinun tarvitse, juniahan kulkee muutaman hassun minuutin välein!” Emi kummasteli puun takaa hypähtänyttä ehdotusta.

”Nääh, kuka jaksaa niitä ankeita julkisia menopelejä?” Mic kilisteli nahkatakkinsa taskusta esiin autonavaimia. ”Tekisi gutaa päästä vähän kurvailemaan näin iltamalla!”

Emi huomasi olevansa kahden vaiheilla. Toisaalta ajatus kyydistä henkilöautolla kuulosti houkuttelevalta, mutta se tarkoitti, että hänen täytyi jaksaa istua Micin seurassa hyvä tovi. Jälkimmäinen ei sinänsä innostanut.

”Olenko haistavinani jonkin taka-ajatuksen?”

Hänen ei ollut tarkoitus udella sitä ääneen, mutta meni jo.

”By all means, silkkaa hyvää tahtoa!”

”Ehkä se olisikin hyvä idea”, kommentoi vuorostaan Aizawa. ”Saisin viimein hoidettua ne työasiani.”

”Jepulis, kun minä olisin poissa jaloista!” Mic virkkoi tuolinsa selkänojaa naputellen.

Emi pohti hetken ja huokaisi sitten syvään.

”Miten vain, jos se molempia auttaa ja liikuttaa.”

Jos ei yhteisestä automatkasta muuta hyvää seuraisi, ainakin hän säästäisi muutaman sata jeniä junalipuissa.
« Viimeksi muokattu: 17.08.2020 00:32:12 kirjoittanut Maissinaksu »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
6. KILPAKOSIJA



Yöllinen Tokio näytti henkilöautosta käsin kovin mielenkiintoiselta. Emi katseli neonvärien kyllästämiä maisemia ja yritti olla kiinnittämättä huomiotaan Micin ratin naputteluun. Autoon oli laskeutunut hiljaisuus kohtapuoliin sen jälkeen, kun he olivat kurvanneet pois Aizawan kerrostalolta. Mic oli kommentoinut pari juttua hopeanharmaasta Toyotastaan, asettanut navigaattoriin hänen osoitteensa ja vääntänyt radion kiinni sen käynnistyttyä automaattisesti.

Sinänsä Emi ei olisi laittanut pahakseen musiikkia, sillä sen puuttuminen sai hänet kuumottelemaan keskustelua, joka vain odotti ensimmäistä kommenttiaan. Navigaattorin osoittaman reitin perusteella heillä olisi aikaa keskustella melkein puoli tuntia. Se olisi pitkä aika kyräillä hiljaisuudessa.

Ilta oli muuttanut hänen käsitystään muutamasta eri henkilöstä, mukaan lukien hänestä itsestään. Emi oli oppinut muun muassa sen, että tarpeen vaatiessa hän osasi istua aloillaan ja tyynenä, oli tilanne miten naurettava tai epämukava hyvänsä. Jos joku olisi varoittanut illan kulusta ja käytävistä keskusteluista etukäteen, hän ei varmaankaan olisi suostunut osallistumaan niihin.

Sivusilmällään Emi vilkaisi Micia, joka jäyti alahuultaan sen näköisenä kuin olisi halunnut sanoa jotain, muttei löytänyt oikeita sanoja tuoda asiaansa esiin. Loppujen lopuksi Mic osasi olla hienotunteinen kaveri, mitä ei ehkä olisi voinut aavistaa kaiken sen läpänheiton ja huomionhakuisuuden alta. Se oli pääasiassa pelkkää imagoon kuuluvaa roolisuoritusta. Sama päti häneen itseensä, sillä ei Emi pitänyt itseään siviilissä läheskään niin energisenä kuin sankarinvaatteissaan. Toisinaan oli mukavaa olla tavallinen Emi Fukukado.

Samassa Emi tajusi jotain.

”Kuule, tämä on nyt aika noloa, mutta olen tainnut unohtaa siviilinimesi.”

Mic nauraa pärskähti. ”No worries! Tuskin me edes ollaan hengailtu sellaisissa olosuhteissa, jotka olisivat vaatineet siviilinimeä.”

”Eipä kai.”

”Sinut minä kyllä muistan, ei sillä. Minulla sattuu olemaan virtuoosillinen nimimuisti”, Mic tuumasi. ”Meikäpoika on Yamada, Hizashi Yamada.”

Esittely kuulosti äkkiseltään James Bondin suuntaiselta ja hymyilytti Emiä.

”Onpa tavallinen sukunimi.”

”Älä muuta viserrä. Ei ihmekään, ettei se jää koskaan kenenkään päänuppiin.”

”Tuleeko sinusta sitten jossain kohtaa Aizawa?” Emi kysäisi tavoitellen huoletonta sävyä, vaikka sanat kirpaisivatkin.

”Nääh, eikä Eraserista Yamadaa”, Mic sanoi. ”Se kysymys sai ratkaisunsa parissa sekunnissa, kun molemmista oli paras pysyä vanhassa ja omassa. Jumaliste, Hizashi Aizawa tai Shōta Yamada kuulostaisi niin oudolta...”

”Hmm, vai niin.”

Vielä sinä iltapäivänä Emi oli jaksanut leikitellä fantasialla, jossa hän saisi joskus esittäytyä Emi Aizawaksi.

”Jäin miettimään sitä mitä Eraser sanoi kotiväestään”, hän sanoi sitten. ”Olikohan hän ihan tosissaan sen suhteen, että he saisivat teidän uutisenne selville vasta mediasta käsin?”

Micin rattia naputteleva sormi pysähtyi.

”Jep, jos yhtään häntä tunnen”, tämä sanoi kuulostaen aika vaisulta. ”Taisi olla Honda-san ainoa, joka siitä suunnasta sai infon henkilökohtaisesti. Honda-san on Eraserin vanha nanny.”

”Lastenhoitaja... Onko Eraser rikkaasta perheestä?”

”Ikään kuin. Eraserin isäukko on Denryokun toimari.”

Emi kohotti kulmiaan. ”Sen sähköfirman?”

”Jep, koko suku täynnä tärkeitä tyyppejä. Ja tärkeileviä siinä samalla”, Mic tokaisi. ”Lyhyesti tuumaten ei ole mitään aurinkoista jengiä se Aizawan klaani.”

”Ahaa... Miten Eraser heidän kanssaan toimii?”

”Hmm, yhteyttä pidetään pari kertaa vuodessa ja sekin jotain asiapitoista. Kutsu visiitille paukahtaa aina uuden vuoden tienoilla, mutta muuten... eipä sieltä juuri mitään kuulu. Eraser ei omien sanojensa mukaan pane pahakseen.”

”Onko hän sitten perheensä musta lammas?”

”Tavallaan, ja omasta puolestaan hän on adoptoinut sen tittelin ihan mielellään”, Mic sanoi. ”Tähän meidän juttuumme liittyen hän heitti vain, että ’voivat lukea uutisen netistä, jos nyt ylipäätään antavat sen suurempia vittuja päätöksistäni’.”

Emin olisi tehnyt mieli kysyä, miten Aizawan perhe oli suhtautunut Miciin itseensä, mutta ehkä se ei kuulunut hänelle. Saattoi silti olettaa, että sekä Mic että Aizawa olivat saaneet nähdä vaivaa päästäkseen siihen pisteeseen, missä olivat nyt.

”Aika kylmästi tuumattu”, Emi sanoi. ”Eraser osaa olla paha suustaan.”

”Mm-hm. Ihan sitä joskus hirvittää, vaikka paljon on kuultu ajan saatossa.”

”Itse olen kuullut vähemmän”, Emi sanoi laskeskellen samalla tunteneensa Aizawan suunnilleen seitsemän vuotta. Sekin oli pitkä aika monella mittapuulla, muttei silti tarkoittanut, että hän olisi todella tuntenut tätä. ”Saattaa olla niinkin, ettei Eraser ole koskaan kokenut tarpeelliseksi valaista minua henkilökohtaisemmilla asioillaan.”

”Sinäkin sen tiedät, Eraser ei ole sellainen, jonka saa esiin kuorestaan noin vain”, Mic sanoi. ”Minultakin se on vaatinut paljon effortteja, eivätkä ne kai koskaan ota loppuakseen. Toisaalta se oli tiedossa jo aikoja sitten, joten samapa se.”

”Eraser kuitenkin sanoi sinulle kyllä ensimmäisellä kosinnalla?” Emi tiukkasi. ”Vai mitä sinä radiossa selitit?”

”Niin se olikin”, Mic totesi ja pysäytti auton hänen kerrostalonsa eteen. Emi ei ollut yhtään huomannut maisemien käyneen jo niin tutuiksi. ”Minä tosin pohjustin asiaa vuosikausia varoittelemalla, että jonain päivänä minä heitän häntä ultravakavalla kosinnalla, ja että silloin hänen on tehtävä niin kuin parhaaksi näkee.”

”Ahaa, ehkä minunkin olisi sopinut käyttää tuota taktiikkaa”, Emi tuhahti. Hänen kommenttinsa sai aikaan pienen hiljaisuuden, jonka Mic lopulta rikkoi.

”You know, minä luulin sinun aina heittäneen läppää.”

”Hm?”

”Ihastuksestasi Eraseriin.”

Jostain syystä Emiä hymyilytti. Miten halvatun ironista.

”Leikinlasku minulta sujuu aiheesta kuin aiheesta, mutta näin meidän kesken se oli yksi asia, johon en suhtautunut koskaan vitsillä", hän letkautti. "Ei niin hienoista herjaa, etteikö puolet totta, vai miten sitä sanotaan."

”Kiva tietää.” Mic näytti sekä syylliseltä että myötätuntoiselta. Sääliä hän ei onneksi katseesta löytänyt.

”Oli miten oli, en ole aikeissa asettua poikkiteloin mihinkään suuntaan, jos sinä tai Eraser sellaista kuumottelette. Sen vain sanon, että toivottavasti minusta oli jotain iloa kilpakosijana”, Emi heitti ja avasi oven. ”Omasta puolestani se oli aika hulvatonta. Kiitosta vain kyydistä.”

”Hoi, venaahan hetki”, Mic sanoi vielä. ”Tuntuu aika perseeltä kysyä tässä kohtaa, mutta –”

”Ei, en ole aikeissa juoruta millekään uutistaholle. Saavat ne pölleröt tehdä itse jotain palkkansa eteen.”

”Kiitti, mutta en minä sitä.” Mic huitaisi kädellään kuin medialla ei olisi ollut mitään väliä. ”Kysymys oli pikemminkin sitä sorttia, että mahdatko haluta ottaa kekkerikutsun vastaan sitten joskus...”

Emi käänsi juuri ajoissa päänsä talonsa suuntaan, kun hänen silmänsä kostuivat.

”Pilailetko?” hän naurahti onnistuen ihmeen kaupalla pitämään äänensä tasaisena. Samalla hän käski itseään ryhdistäytymään, sillä säälittävälle itkeskelylle oli olemassa omat valikoidut hetkensä. ”En jättäisi väliin mistään hinnasta.”

”Huisaa”, Mic hymähti tajuten hänen sanansa vilpittömiksi.

Katsokin että pistät kutsun minun postiluukkuuni ensimmäisten joukossa”, Emi määräsi sormeaan toruvasti heristellen ja oli aikeissa läimäistä autonoven kiinni, mutta pysähtyi viime hetkellä.

”Ja kuule, Yamada, senkin rontti. Pidä Aizawasta hyvää huolta minun puolestani.”

Ellei hän ihan väärin nähnyt, myös Micin silmäkulmassa kiilsi jokin.

”Mitä suurimmassa määrin”, Mic köhähti ja heilautti peukkuaan hyvästiksi. ”Öitä vain, Joke! Törmäillään!”

"Älä sinä sentään törmäile kotiin ajellessa!"

Emi tokaisi perään terveiset Aizawalle ja laahusti väsynein jaloin kolmanteen kerrokseen. Sisälle päästyään hän jäi nojaamaan selkäänsä ovea vasten kuin olisi kuvitellut jonkun pyrkivän sisään hänen perässään. Vuodattamattomat kyyneleet pistelivät tukalasti silmänurkkia, ja Emi nielaisi paksusti koettaen jättää huomiotta niiden olemassaolon. Hän ei millään olisi viitsinyt porata kenenkään miehen takia, oli se sitten Shōta Aizawa tai ei.

No jaa, ehkä hän saattoi sallia itselleen viiden minuutin heikkouden. Itkulla kun tapasi olla oma puhdistava vaikutuksensa.
« Viimeksi muokattu: 17.08.2020 00:43:42 kirjoittanut Maissinaksu »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 120
  • Kurlun murlun
A/N: Sainpa vielä tämänkin loppuun ennen uutta vuotta! Mukava projekti oli tämä, ja loppuun päästiin ilman inspiraatiokuolemia. Se jos mikä on ultraharvinaista. ;O Jotenkin hauskan paljon sälää tähän kyllä tuli kaikkien viestintäalustojen taiteilujen kanssa, mutta ainakin niitä oli kivaa pohtia. :D Ja tosiaan, mukaan päätynyt linkki ei johda minnekään.


***


7. MUUTOKSIA



Kuten arvata saattoi, lehdistö ei kauaa viitsinyt kuhnailla pyrkiessään selvittämään, kenen kanssa Present Mic oli vaihtanut sormuksia. Juorut olivat alkuviikosta napanneet haaviinsa niin Midnightin kuin Uwabaminkin, ja molempien oli täytynyt antaa erillinen lausunto osattomuudestaan asiaan. Uwabami kyllä myönsi kihlautuneensa lähiaikoina, mutta sulhanen oli kuulemma joku ihan toinen, joku Micia komeampikin. Omien sanojensa mukaan Uwabami ei ollut koskaan edes jutellut Micin kanssa kasvotusten.

Midnight sen sijaan oli lausunut iloisesti ja selkä suorana, ettei ollut jutussa mukana muuten kuin että hänelle olisi varattu sekä kaason että ylimorsiusneidon roolit, kun aika tulisi. Sarjatulena sinkoutuneet lisäkysymykset hän oli kuitannut virnistyksellä ja lopettanut haastattelun kätensä huolettomalla heilautuksella, kun joku toimittajista oli tarjonnut monen tuhannen jenin rahasummaa korvaukseksi paljastuksesta ja lisäinformaatiosta.

Viikko Aizawan ja Micin tapaamisen jälkeen Emi ryysti sunnuntaiaamuna misokeittoa ja toisella kädellä selasi viihdeuutisia. Sivuston päivityttyä lusikka miltei lipsahti hänen näpeistään.

JUURI NYT: Onko tässä Present Micin salainen kihlattu? Muuttavat yhteiseen asuntoon?

Emi klikkasi linkin auki ja keskittyi lukemaan. Uutiseen liitetty sumeahko kuva käsitti kauempaa napatun otoksen, jossa Mic ja Aizawa kanniskelivat isoja pahvilaatikoita kohti Micin kerrostalon portaita. Emi olisi tunnistanut poninhäntäpäisen tummatukan Aizawaksi missä tahansa, mutta artikkelista päätellen nurkan takana kyyläilleellä toimittajalla ei ollut tarkkaa tietoa toisen osapuolen henkilöllisyydestä. Sen sijaan anonyymi kommenttipalsta tarjosi vastauksen kuumeisesti askarruttavaan kysymykseen tuota pikaa.



AhaJaha
Jaa ei se sitten ollut morsian?

HomeSweetHome
Jännä että vasta tässä kohtaa suhdetta muutellaan yhteen. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan?

HOI
Tuo toinen on Shōta Aizawa, käyttää sankarinimeä Eraser Head ja opettaa U.A:ssa. Ei usein esiinny julkisuudessa.

...
Lainaus
Tuo toinen on Shōta Aizawa, käyttää sankarinimeä Eraser Head ja opettaa U.A:ssa.
Työpaikkaromanssi? Aika pummilta näyttää tuo toinen...

Tääh
Lainaus
Jaa ei se sitten ollut morsian?
No ei näköjään, mitä nyt taas...

Kuningatar keskiyön
Voi mussukat. <3

Hetkinen
Lainaus
Tuo toinen on Shōta Aizawa, käyttää sankarinimeä Eraser Head ja opettaa U.A:ssa.
Sori, mutta kuka ihmeen Eraser Head? Ikinä kuullutkaan...

Pallopää
Lainaus
Sori, mutta kuka ihmeen Eraser Head? Ikinä kuullutkaan...
Tekee sankarihommiaan aika pimennossa ja poissa julkisuudesta. Yksi Micin parhaita kavereita ja nyt näköjään jotain vähän muutakin. Aaaaa, kamalan söpöä! <3



Nähtävästi kansa oli mediaa kohtuullisesti valveutuneempi taustatietoineen. Parilla sormen pyyhkäisyllä Emi kopioi artikkelin ja linkkasi sen LINEen Aizawalle nähtäväksi.

09:43
MINÄ
Hoi, Eraser
https://www.pysykanavalla.ja/viihde/tuoreimmat/onko-tassa-present-micin-salainen-kihlattu
Taisitte jäädä kiinni (ーー;)

09:47
ERASER<3
...
Eipä siinä kauan kestänyt
Antoivatpa silti tehdä muuton rauhassa

09:47
MINÄ
Olisitte pyytäneet muuttoavuksi!

09:48
ERASER<3
Kannettavaa oli kolme pahvilaatikkoa

09:48
MINÄ
Ohoh
Etpä sinä koskaan olekaan liiaksi haalinut kamaa ympärillesi, mutta tuo on jo taitolaji


Vastauksena Emi sai tarran, jossa harmaa kissahahmo pyöritteli lankakerää tassuissaan. Hän hymähti sille ja oli jo sulkemassa LINEn, kunnes keskustelua katsoessaan huomasi sydänhymiön Aizawan nimen jatkeena. Sen näkeminen herätti tietynlaista nostalgiaa, sillä siihen muotoon hän oli alun perin tallentanut Aizawan numeron, ja olihan se ollutkin hänen puhelimessaan jo vuosikausia. Hänellä oli ollut omat hilpeät syynsä antaa hetken mielijohteesta näppäillyn sydämen säilyttää paikkansa, mutta viimeisen viikon valossa se herätti erilaisia ajatuksia kuin aikaisemmin.

Ensinnäkin se näytti aika pöljältä, ja toisekseen se ei enää puolustanut paikkaansa miltään kantilta katsottuna. Jos oli koskaan puolustanutkaan muualla kuin hänen mielikuvituksessaan.

Emi oli juuri saanut pyyhittyä sydämen nimen perästä, kun Aizawa lähetti hänelle uuden viestin.

09:52
ERASER
Mic lähettää terveisiä

09:52
MINÄ
(・∀・)ノ
Sano takaisin!


Viestin lähetettyään Emi klikkasi uudestaan auki juoruartikkelin ja sen lopussa avautuvan kommentteja kuhisevan osion. Tovin päätteeksi hän lisäsi joukkoon yhden viestin ja hymähti sitä silmätessään.



Joke’sOnYou
Taisi olla vain ajan kysymys!


« Viimeksi muokattu: 17.08.2020 00:47:17 kirjoittanut Maissinaksu »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."