Kirjoittaja Aihe: Korvenkalvama | K-11 | draama, kevyesti karmiva, slash | raapalesarja, 1/7  (Luettu 199 kertaa)

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 630
  • Psychrolutes marcidus
Nimi: Korvenkalvama
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti

Ikäraja: K-11
Tyylilaji: draama, kevyessä määrin karmiva, slash (yllättäen)

Haasteet: Spurttiraapale V (18. kierros), Vuosi raapalehtien VII


A/N: Jotenkin minä aina vaan haluun aloittaa jotain uutta spurtteihin, enkä jatkaa ikinä mitään vanhaa. Ikuinen huono tapa. Kiitän nimeämisavusta Lupaa. Creepyt paikannimet eivät ole mun vahvin alani. Tämä on omistettu Sokerisiivelle, koska se on kiva ja kirjoittaa asioita, joita vingun siltä lollero pollero ♥





K O R V E N K A L V A M A




1.
200 sanaa

Se alkaa lokakuussa. Ilari ei ole juuri koskaan nähnyt unia, ei ainakaan mitään niin todentuntuista. Siitä unesta tulee hänelle kuitenkin jokaöinen vieras.

Unessa huppupäinen hahmo on häneen aina selin. Se kutsuu häntä puoleensa sanatta ja eleettä, kuin liekin lämpö yössä paleltunutta. Se johdattaa hänet aina samaa hiekkatietä pitkin korkeiden kuusien katveeseen. Niiden keskellä on maalaiskartano, jonka seinillä kasvaa murattia ja sammalta ja jonka ikkunat ovat tuulessa särönneet. Ilari seuraa hahmoa yläkertaan. Puutalon rakenteet narisevat tuulessa ja nurkissa haisee home. Kolmas ovi vasemmalta on aina raollaan. Kun Ilari työntää sen auki, ulkona on jo säkkipimeää ja hän näkee vain hahmon siluetin ikkunaa vasten. Tuuli puhaltaa voimakkaammin ja kartanon takkahormi ulisee. Kuuset kumartavat niin syvään, että Ilari pelkää niiden repeävän juuriltaan. Silloin hahmo kääntyy ja osoittaa huoneen takaseinää. Sillä ei ole kasvoja. Ilari ei halua kääntyä katsomaan, mitä hahmo osoittaa, ja silloin se yrittää puhua.

Ilari herää aina, ennen kuin se ehtii sanoa mitään.

”Meidän pitäisi löytää se paikka”, Aku sanoo. He ovat haravoineet jo kolmatta päivää lähitienoiden metsiä satelliittikartoista. Ilari on vastahakoinen: hän ei ole varma, haluaako selvittää mysteeriä.

”Muistatko talosta mitään yksityiskohtia?” Aku kysyy.

Ilari toivoo, ettei muistaisi. Tienviitta on vinossa ja sen päällä istuu aina sama kottarainen.

Korvenkalvaman kartano



Äänestysaika 1.–15.1.

listaustaidetopic

moodrose

  • tulesta syntynyt
  • ***
  • Viestejä: 196
  • created by fear
    • vlaurelia.blogspot.com
Uu, tämähän oli jännä alku sarjalle! 8) Kevyesti karmiva oli juuri oikea genre tähän, tuli juuri mieleen sellainen vähän creepyn elokuvan alku tai sitten jokin painajaisunikohtaus. Kerrontatyyli tässä oli juuri todella elokuvallinen ja osasin kuvitella kaiken todella selkeästi mielessäni, aina kuva- ja äänimaisemaa myöten :) Tässä oli todella tehokkaita lauseita ja hienoa kuvailua, oma suosikkini oli tämä:

Lainaus
Kuuset kumartavat niin syvään, että Ilari pelkää niiden repeävän juuriltaan.

Ensimmäinen lause oli myös upean karmiva ja mukaansatempaava! Samaten loppu, jossa mainitaan tuo kottarainen, joka on aina sama.

Jännittyneenä jään odottamaan tämän mysteerin aukeamista!

 

© Ingrid

the dark is generous and it is patient and it always wins
but in the heart of its strength lies its weakness -
one lone candle is enough to hold it back.