Kirjoittaja Aihe: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot  (Luettu 1955 kertaa)

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Jäälautat iskevät väsyneesti toisiaan vasten, niiden reunat särkyvät, ja niin särkyy jokin minunkin sisälläni.

Nimi: Jäälautat
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Tyylilaji: tajunnanvirta, angst, scifi
Ikäraja: S
Varoitukset: itsetuhoisuus

A/N: Kirjoitin tämän tajunnanvirtana inspiraatiopalojen innostamana. Nämä palat löytyvät tarinan lopusta! Hämärä tarinahan tästä tuli, mutta ehkä sillai sopivalla tavalla! Kiitos paljon kaikille aivan ihanista kommenteista, joita sain tähän edellisellä julkaisukerralla, pus <3

Kirjoitin tälle myös esiosan Sininen hetki, K-15




J Ä Ä L A U T A T


Tuuli puhaltaa pohjoisesta ja liikuttaa lahdella seilaavia jäälauttoja kohti rantaa. Vastarannalla metsä kumartaa meille ja uusi tuulenpuuska riuhtoo hupun päästäsi. Nenänpääsi on punainen, pakkasen purema, ja huulesi halkeilevat.

"Sinun olisi pitänyt ottaa hattu mukaan", minä sanon ja nostan hupun takaisin pääsi suojaksi, mutta sinä et kiitä tai katso edes takaisin. Silmissäsi on tummansinistä pimeää – sellaista, joka upottaa eikä päästä takaisin pintaan –, ja minä mietin, saanko sinusta enää koskaan kiinni.

"Lähdetään kohta takaisin", jatkan ja otan kädestäsi kiinni. Sormesi ovat kylmät ja laihat, kämmenselkäsi on kuivunut ja punaisen ihottuman peitossa. Se on vain aavistus, kun näen mustuneet verisuonesi ranteesi ihon läpi, mutta sekin on jo liikaa. Jäälautat iskevät väsyneesti toisiaan vasten, niiden reunat särkyvät, ja niin särkyy jokin minunkin sisälläni.

"Tulevatkohan Ne tänään?" kysyt ja näytät toiveikkaalta.

Nielaisen.

*

Tik. Tak. Tik. Tak.

Kuinka kauan siitä on?

Tik. Tak. Tik. Tak.

Tunti,
päivä,
viikko,

kuukausivuosivuosikymmen.


Sinä makaat sohvalla ja täriset. Olen sytyttänyt takkaan valkean ja käärinyt sinut kolmeen täkkiin, kuin pienen lapsen, ja silti sinä täriset. Olen epätoivoinen. Huuliesi railoissa on kuivunutta verta, raudanmakuista, tiedän, ja silmiesi alla on yötä tummemmat varjot. En näe kehoasi, mutta muistan, mitä ihosi alla luikertelee.


Tik. Tak. Tik. Tak.

Ehkä tunti,
päivä,
viikko,

kuukausivuosivuosikymmen.


Yskit verta nyrkkiisi. Ja minä ajattelen: Liian kauan. Ja liian pitkään vielä. Me elämme tyhjää tilaa tarinoiden välissä, enkä tiedä, kuinka kauan jaksan tätä enää.


Tik. Tik. Tik.

*

"Tapa minut."

Mustat valtimot ja laskimot, kohta kuivuvat, kiemurtelevat ihosi alla kuin juurakko. Ja samaan tapaan kuin juuret, ne imevät sinusta jotain, ja minä katson sinun kuopalle painuneita silmiäsi kauhuissani. Itken, enkä osaa muuta.

"Tapa minut."

Metsästysveitsi painaa kädessäni. En minä halua, en minä halua.

"Tapa minut, ole kiltti. Ole kiltti."

En minä haluaisi, en todella haluaisi.

"Kiltti."

Luoja armahda en minä halua en minä halua tätä en halua ole kiltti älä pakota en minä halua luoja armahda —

*

En minä halunnut.

*

Ilta on sininen, kun Ne tulevat. Kuten tuuli, pommikoneet saapuvat pohjoisesta ja pakottavat vastarannan metsän kumartamaan minulle. Paineaalto särkee jäälautat rantaan, ja minä hengitän sisääni samaa tummansinistä pimeää johon sinäkin katosit.



A/N: Kuva ja sitaatti: ”We lived in the gaps between the stories.” – Margaret Atwood, from The Handmaid’s Tale
« Viimeksi muokattu: 12.01.2019 21:18:41 kirjoittanut Avaruuspiraatti »

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 362
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #1 : 02.01.2018 17:59:14 »
O____O
Odotapas viisi vuotta, että saan itseni kasattua jostain tuolta lattian rajasta, johon vajosin alemmuuskompleksieni kanssa, niin kommentoin sitten.

Mä en kyllä kutsuisi tätä hämäräksi tarinaksi, ainoastaan erilaiseksi. Mä en tiedä, miksi tai oliko se tarkoitus, mutta jotenkin noista pommikoneista ja niiden tuomasta paineaallosta tuli mulle mieleen atomipommi. Tämä mielikuva kuitenkin sopii tähän tekstiin jotenkin tosi hyvin, vaikka atomipommi tappaakin heti kaikki tielleen osuvat, mutta sen vaikutus säilyy pidempäänkin ja sen vaikutuksen alle joutuneet voisivat varmasti reagoida samaan tyyliin kuin tämän tekstin hahmot. Tai ainakin niin minä kuvittelisin.

Tämä oli kyllä tosi vaikuttava teksti, joten kiitoksia tämän linksuttelusta! ((:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ansa

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #2 : 07.01.2018 12:34:42 »
Oi voi, älä kompleksoi! x_x Mutta huisia, että pidit tästä <3 Hauska myös lukea, miten eri tavoin ihmiset aina tulkitsee tekstejä, tämän kirjoitinkin tosi avoimeksi! Kiitos paljon kommentistasi LillaMyy ^.^

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 701
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #3 : 30.01.2018 17:21:53 »
Ohh, olipa tämä hieno! Samaistun ehdottomasti LillaMyyn tuntemuksiin, tästä tuli myös itselle sellainen 'voi kunpa minäkin osaisin!' -fiilis. Suhtaudun tajunnanvirtaan yleensä vähän varauksella, mutta tämä tuntui minusta todella ehjältä ja hyvällä tavalla tiiviiltä kokonaisuudelta, joka ei missään vaiheessa lähtenyt teemojensa taikka muun puolesta harhailemaan liikaa. Ihailen sitä, miten paljon tunnetta ja ajateltavaa sait mahtumaan näin lyhyeen sanamäärään - melankolia konkretisoitui tosi vahvasti hahmojen kanssakäymisessä ja välittyi näin selkeästi myös lukijalle. Plus, kirjoitat ylipäätään tosi upeasti ja oivaltavasti.

Lainaus
Yskit verta nyrkkiisi. Ja minä ajattelen: Liian kauan. Ja liian pitkään vielä. Me elämme tyhjää tilaa tarinoiden välissä, enkä tiedä, kuinka kauan jaksan tätä enää.
Hienoja ja pysäyttäviä kohtia tässä oli vaikka kuinka, mutta tässä esmes yksi. Scifi-elementit olivat tekstissä todella mielenkiintoisia, mutta toisaalta pidin siitä, että kaikki siihen liittyvä jäi lopulta hyvin tulkinnanvaraiseksi. Tämän tunnelmaan sopii se, ettei valmiita vastauksia anneta - se heijastelee mielestäni hyvin sitä, miten tarinan hahmot vaikuttavat elävän jatkuvassa epävarmuudessa. Loppu oli kaikessa vähäeleisessä kolkkoudessaan todella vaikuttava, sellainen, joka jää mieleen kummittelemaan. Kiitos lukukokemuksesta, tykkäsin tästä hirmuisen paljon!
sentimentaalista löpinää.

ava © benchable

Tuntematonn

  • ***
  • Viestejä: 37
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #4 : 30.01.2018 19:05:54 »
Synkkää!! Tästä todella välittyi sellainen toisen ihmisen menettämisen pelko. Nään päässäni nämä kaksi henkilöä jossain kaukana :)
Jäälautat iskevät väsyneesti toisiaan vasten, niiden reunat särkyvät, ja niin särkyy jokin minunkin sisälläni.
Tästä pidin jotenkin erityisesti.

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #5 : 31.01.2018 09:39:55 »
Okakettu, Kiitos paljon! ^.^ Tajunnanvirta ei ole ominta alaani, mutta on ollut kiva kuulla, että se on purru ihmisiin! Ehkä tällaisen hyvin auki jäävän tarinan viehätys sitten juuri on tuossa, kun lukija pääsee itse täyttämään kaikki tyhjiksi jäävät kohdat. Kiitos hurjasti kommentistasi <3

Tuntematonn, Kiitos paljon kommentista! Kiva kuulla, että pidit tästä ^.^

Ayudara

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 1 610
  • "Mitä sinä urkupilli oikein urputat?!"
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #6 : 02.02.2018 00:17:49 »
No niin, tuota noin, mistä sitä aloittaisi...

Ihan pirun hieno teksti. O__O Jo summaryn kanssa pyörittelin uteliaana peukaloita ja rouskutin tämän pari kertaa heti putkeen. Tavattoman kiehtovaa on, miten henkilöitä, miljöötä (suuremmassa mittakaavassa) ei ole selitetty takemmin, saati kuolettavaa sairautta, tai että keitä Ne mahtavat olla... Niin paljon kysymyksiä. ^^ Ensimmäinen persoona kertojana tuo vielä enemmän tarinaa lukijan iholle, ainakin itse tapaan ajatella niin.

Jäin ensimmäisistä lauseista alkaen ajattelemaan jonkinlaista apokalypsen jälkeistä dystopiaa karuine maastoineen, epävarmuuksineen ja ahdistavine tunnelmineen. Ja ai että, miten raadolliseksi tarinan kulku sitten meneekään. Rakastan tuota erillistä lausetta yhtenä kappaleenaan. Ei hän halunnut, muttei voinut muutakaan. o.o Ylipäätään tekstin asettelu on kiintoisa sekä monet monet sanavalinnat niin upeita, että ihan sydän menee kiemuralle. Lyhyt mutta kattava, synkän ahdistava mutta ah niin kaunis. Kiitoksia tästä! <3<3

- Ayu

PS: Tämä on muuten juuri sellainen novelli, josta saisi loistavasti esimerkiksi äikän YO-kokeeseen tulkintaa vaativan tekstin. ;D


"Well, I like peanut butter, and I like peanut butter cookies, but I hate peanuts. They're so dry.
Also, I sweat a lot. I mean in general, unrelated to the peanuts."
- Katie "Pidge" Holt

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #7 : 24.05.2018 21:00:51 »
Ääks, kiitos paljon kommentista Ayu! <3 Mahtavaa, että tämä tarina nappasi. Hehe, olisi kyllä hauska lukea, millaisia salaisia piiloviestejä ylioppilaskokelaat tästä tekstistä löytäisivät ;D Varmaan jotain mielenkieroumia, joista en ole itsekään tietoinen!

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 025
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #8 : 17.11.2018 18:08:50 »
Vaihdokkaista iltoja! :)

Oi voi apua, miten vaikuttava teksti! Usein kartan tajunnanvirtaa, koska en aina koe pääseväni siihen sisälle ja se saattaa tuntua myös raskaalta lukea, mutta tämän tarinan kanssa sellaisista ongelmista ei ole tietoakaan. Teksti on selkeää eikä liian koukeroista niin kuin tajunnanvirta minusta joskus on. Virkkeistä ja niiden kirjaimellisista merkityksistä saa hyvin kiinni, mikä on kivaa, mutta ehdottomasti kivaa on myös se, miten virkkeisiin ja niiden taakse ja väleihin tuntuu jäävän niin paljon lisää merkityksiä, ehkä kuvainnollisia ja abstrakteja mutta kuitenkin merkityksellisiä! Kokonaisuus on ilmava, ja lukijalle jää paljon tilaa tulkita ja tuntea ja mietiskellä, mutta samaan aikaan tarina tuntuu painavalta tai ehkä pikemminkin painokkaalta, koska vähäisiinkin virkkeisiin latautuu paljon painoa ja tarinan painostava tunnelma tihkuu sanoista tänne ruudun toiselle puolelle. Ihan huikeaa, miten tekstissä voikin olla tällä tavalla kaksi puolta! Toisaalta on ilmavuutta ja avaruutta niin kuin jäälauttojen asuttamassa lahtimaisemassakin, mutta toisaalta painostavuutta ja tukaluutta niin kuin ehkä ihon alla mustuneissa verisuonissa. Aaah miten mieletöntä! Tämä on vähän niin kuin sellainen readgasm, vai onko sellaista termiä olemassa!

Minulle välittyy tästä tarinasta vähän sellainen uhkaava maailmanlopun tunnelma. Tarinan sinä tuntuu hiljalleen hiipuvan sisällään versovalle kamaluudelle, kunnes pyytää kuolemaa, ja kertoja taas tuntuu tajuavan tilanteen vääjäämättömyyden jopa tuskallisen hyvin. En tiedä, mitä Ne ovat, mutta tulee sellainen hyytävä fiilis joistain avaruusolennoista jotka tavalla tai toisella istuttavat sen tummansinisen pimeän, ehkä fyysisesti niin että sairastuu tai ehkä henkisesti niin että sille antautuu tai ehkä sekä että. Ehkä Ne jossain vaiheessa tulevat saattamaan loppuun sen, minkä ovat aloittaneet, ja ehkä tarinan sinä odottaa sitä joko päästäkseen tuskistaan tai antautuakseen lopullisesti pimeälle sisällään. Lopusta minulle tulee sellainen kutina, että kertoja saattaisi haluta syystä tai toisesta kokea saman kohtalon. Ehkä syyllisyydestä, ehkä rakkaudesta, ehkä siitä pimeästä joka häneenkin istutetaan. Niin mielenkiintoista ja niin ihanan tulkinnanvaraista! Tämä tarina tarjoaa minusta juuri sopivasti tilaa hengittää ja tehdä omia tulkintoja. Toisaalta tämä tarjoaa myös juuri sopivasti aineksia niiden tulkintojen rakentamiseen.

Haluan nostaa vielä erikseen esille tarinan nimen, koska kaikessa lyhyydessään ja yksinkertaisuudessaan se vetää lukijan (tai siis ainakin tämän lukijan) puoleensa kuin magneetti. Tekstissä esiintyvissä jäälautoissa on samanaikaisesti jotain tyyntä ja rajua, ihan niin kuin tarinassa itsessäänkin tuntuu olevan. Ne kelluvat osana olemassaoloaan -- ei välttämättä erityisen helppoa tai ihanaa olemassaoloa mutta olemassaoloa kuitenkin --, ja sitten paineaalto tulee ja särkee ne. Tässä on ehkä havaittavissa mielenkiintoinen yhteneväisyys tarinan hahmoihin, ja onkin jännittävää, että juuri jäälautat on nostettu koko tarinan nimeksi.

Minusta tuntuu, ettei höpinöissäni välttämättä ollut päätä eikä häntää, mutta pidin tästä tarinasta joka tapauksessa ihan valtavasti! Kiitos hienosta lukukokemuksesta! :-* -Walle

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #9 : 23.12.2018 11:32:44 »
Voi Walle, Walle, kun sinä oot taas ihan liian kiva <3 Että ihan readgasm ;–; Olen otettu!! Kiitos paljon kommentistasi, nautin taas ihan hirmuisesti lukea, millaisia ajatuksia ja fiiliksiä teksti sinussa nosti! <33

liljankukka

  • flower princess
  • ***
  • Viestejä: 599
  • As cunning as a fox, as scary as a wolf
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #10 : 03.01.2019 22:46:04 »
Voi, olipas tämä kiva!

Tässä on aivan ihana tunnelma, pääsi heti mukaan tai sillai sisälle tähän :3 Tajunnanvirta on minusta aina kovin mukavaa luettavaa, mutta tämä oli erinomaista! Kuvailu, kirjoitustyyli ja tunnelma ja kaikki on vaan niin <33 Tästä kyllä välittyy semmonen maailmanlopun jälkeinen fiilis, tai minulle itselleni ainakin :>

Niin kuin ovat jo muutkin sanoneet, niin tästä kyllä tulee just sellanen olo, että osaispa itsekin :D Tykkään kaikista sinun teksteistä, mutta tämä on kyllä ihan äärettömän hyvin kirjoitettu <33

Kiitos paljon tästä <3

Your imperfections make you beautiful

(ava & bannu by minä)

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #11 : 04.01.2019 01:52:00 »
liljankukka: Nyyh, kiitos paljon kehuista <3 ;–; Tuntuu, etten ihan ansaitse kaikkia, mutta otan ne silti ilolla vastaan ja talletan sydämeni sopukoihin! Ihana kuulla, että tämä ilmava, lyhyt pätkä on vetänyt kuitenkin mukaansa ja välittänyt jos jonkinmoisia fiiliksiä! Kiitos kommentista <33

Crysted

  • Queen of dead plants
  • ***
  • Viestejä: 2 768
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #12 : 20.01.2019 15:14:05 »
Muistinpas viimein tulla lukemaan tän ja menee kyllä tääkin kirjanmerkkilistalle koska apua asddffgghhh tää jätti mut sanattomaksi ihan niin kuin tuo sininen hetkikin :D Tykkäsin kovasti tuosta Jäälautat iskevät väsyneesti toisiaan vasten, niiden reunat särkyvät, ja niin särkyy jokin minunkin sisälläni koska se oli jotenkin tosi osuva vertaus, pystyn ihan kuulemaan jäälauttojen voimakkaan iskeytymisen toisiaan vasten. Vaikka tää oli tosi avonainen, ei varsinaista kontekstia kuitenkaan tarvinnut siihen että tän dystopiamaailman perustilanne avautui.  Jotenkin oon aina ajatellut että scifiä ei voi kirjottaa lyhyesti, vaan tarvii aina kauheesti pohjatietoja, mutta ei näköjänä tarvitse, sä ainakin oot tosi hyvin onnistunut sekä tässä että sinisessä hetkessä :)

Tykkäsin hirmuisesti :)
-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Avaruuspiraatti

  • ryöväriruhtinas
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 999
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #13 : 20.01.2019 19:39:43 »
Kiitos kommentista Crysted <3 Kivaa, että tulit tämänkin lukemaan!!

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 405
Vs: Jäälautat | S | tajunnanvirta, angst, scifi | one shot
« Vastaus #14 : 22.01.2019 19:59:50 »
Heissan ja terveisiä minulta. Nappasin tämän, vaikka tämä taitaa olla aikajärjestyksessä myöhempi, mutta olit tämän kuitenkin aiemmin kirjoittanut. Ehkä tutustun tuohon toiseenkin tässä jos sairaspäivät jatkuvat. Mutta asiaan. Tässä on jotenkin alusta asti kuvailtu niin elävästi ja kauniisti. Nyt pakkaspäivien jälkeen varsinkin saatoin mielessäni nähdä kirkkaasti tuon lahden ja toisiinsa törmäilevät jäälautat. Tämä minä/sinä kerronta myös tuo kaiken tästä niin lähelle. Heti alussa alkaa pohtimaan, että mikä on vialla tässä "sinässä". Mustat verisuonet ja punainen ihottuma. Minäkin tuntuu olevan aidosti huolissaan.

Lainaus
Jäälautat iskevät väsyneesti toisiaan vasten, niiden reunat särkyvät, ja niin särkyy jokin minunkin sisälläni.
Minäkin launaan tätä kohta koska ai, että<3 voin kuulla sellaisen meren jäätyvän paukkeen ja nähdä ne valkoiset jäälautat. Tämän on jotenkin satuttavan kaunista. Lisäksi tahdon kehua tän tekstin jaottelua. Tuo tuollainen kertovampi pätkä aluksi ja sitten väliä ja näitä ajanmääreitä. Sulla on aina ollut hallussa tekstin visuaalinen asettelu ja tässäkin nuo ajanmääreet on jotenkin tosi kauniisti kirjoitettu tuonne tekstiin. Vähän niinkuin runon omaisesti. Vaikutelma on aivan eri kuin jos ne olisi kirjoitettu vain normaalisti rivi kerrallaan tekstin sekaan. Pidän myös kuinka noita aikoja toistettiin uudelleen enemmän siinä ehkä muodossa.

Jäin myös miettimään, että ketä ne Ne ovat. Genrenä on scifi niin ehkä jotain alieneita? Vai odotettiinko perhettä? Toisaalta Ne oli kirjoitettu isolla niin kai siinäkin joku merkitys oli. Sinä on selkeästi sairas. Se, että ihon alla luikertelee jotakin, kertoisi jostain elävästä. Ehkä se on ne alienit tai jotain muuta vierasta. Ehkä näiden alienien mukanaan tuoma sairaus tai jotain? Tämä sairasosakin on jotenkin niin hauras ja kauniisti kerrottu: huuliesi railoissa on kuivunutta verta ja silmiesi alla on yötä tummemmat varjot <3 sulla on tässä sana tosi hallussa.

Lainaus
Luoja armahda en minä halua en minä halua tätä en halua ole kiltti älä pakota en minä halua luoja armahda —

*

En minä halunnut.
SIis tämä oli ehkä jotenkin hienoin kohta tekstistä. Niin vähällä on saatu sanottua niin paljon. Musta on kanssa jotenkin surullista, että kun sinä niin pitkään odotti Niitä, niin ne sitten tulivat hänen kuolemansa jälkeen. Ne olivat siis ilmeisesti pommikoneita? Ehkä sinä odottikin kuolemaa? Oletan että tämä minä sitten kohtasi myös kuoleman näiden pommikoneitten kautta ihan suoraan, eivätkä nämä pommikoneet sitten levittäneet tätä tautia. Ihanan paljon saa tarinaa näin lyhyessä tekstissä esille. Tottakai tässä heräsi monia kysymyksiä, mutta tämä oli jotenkin kaunis ja ihanan yksinkertainen tällaisena. Nautin tämän lukemisesta ihan todella paljon <3 oot todella taitava kirjottamaan <3