Originaalit > Sanan säilä

Hurmuri on aina imagonsa vanki | S | Roope/Janne | 12+ virkettä - haaste |

<< < (2/2)

Pura:
Vaihdokkaista hyvää yötä!
Ihan ensimmäisenä anteeksi, että oon tämän kommentin kanssa näin myöhään liikkeellä. On ollut kaikenlaista irl-sotkua, mutta nyt viimeistään ehdin kunnolla paneutua tähän tekstiin!

En tunne näitä hahmoja, mutta se ei tätä tekstiä lukiessa haitannut ollenkaan! Roopen pään sisään mennään luontevasti, ja hän tuntuu heti tutulta. Jääkiekkopojat on aina ihania, niin myös tämä yksilö <3 Suurin osa jääkiekkoteksteistä joita olen lukenut, on käsitellyt suhdetta jääkiekkoilijoiden välillä. Siispä olikin kiinnostavaa nähdä tällaista näkökulmaa, suhdetta NHL-tähden ja tavallaan 'ulkopuolisen' miehen välillä. Tuollainen olisi varmasti rasite suhteelle ja tekisi elämästä ajoittain hyvinkin vaikeaa. Kuvaat sitä kaipuuta tässä kauniisti.


--- Lainaus ---Hänen itsetuntonsa on kokenut kovan kolahduksen Jannen epävarmuudesta muuttaa hänen kanssaan Kaliforniaan tulevana syksynä, eikä Roope ole lainkaan varma miten asiaan suhtautuisi.
--- Lainaus päättyy ---
En tiedä hahmojen tilanteista paljoakaan, mutta miusta on ihan ymmärrettävää, jos toinen ei ole ihan heti valmis jättämään kotimaata ja koko elämää muuttaakseen rakkaansa perässä ulkomaille, etenkään niin karmeaan paikkaan kuin Yhdysvaltoihin :'D Toisaalta on hirveän suloista miten kovasti Roope haluaa olla Jannen kanssa ja miten hän jopa miettii jättävänsä NHL:n tämän takia. Nyyh <3


--- Lainaus ---Ikävä oli kohdellut heitä kaltoin viimeiset kaudet ja rakkaus oli saanut osakseen naarmuja ja haavoja
--- Lainaus päättyy ---
Tää oli todella kaunis ja kuvaava lause, tykkään!
Ihanaa, että pojat saavat ainakin nyt hetken olla yhdessä, vaikkeivät lopulta päätyisikään Jenkkeihin kumpikin. Suhde vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaiselta ja vahvalta, ja varmasti kestää kaukosuhteen tuomat rasitteet.

Kiitos tästä, tykkäsin tästä tekstistä ja näistä pojista paljon. <3

Waulish:
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! :-* Päädyin tämän tekstin pariin, koska Janne/Roope ja 12+ virkettä -haaste houkuttelivat.

Etäsuhteessa kipuilu on aina kiinnostava asetelma, etenkin kun siihen yhdistää jääkiekon, rakkaan työn ja tärkeän uran ja unelmien tavoittelun. Roopen ristiriitaiset tunnelmat käyvät tekstistä hyvin ilmi: toisaalta hänelle on selvää, että tyytyväisyyden saavuttaakseen hänen täytyy tavoitella suuria ja katsoa loppuun asti, mihin rahkeet maailman isoimmissa kiekkoympyröissä riittävät, mutta toisaalta hän taas olisi valmis sitoutumaan Janneen. On helppo kuvitella, että itsevarma imago saa säröjä, kun toinen ei olekaan oikopäätä valmis seuraamaan kumppaninsa suuria unelmia. Myös Jannen puolta on helppo ymmärtää, sillä hänellä on Suomessa oma elämänsä, oma työnsä ja omat ympyränsä. Vaikka kuinka rakastaisi toista, ei päätös lähteä nimenomaan toisen jalanjälkiä seuraamaan ole varmastikaan helppo tai yksinkertainen. Veikkaan, että eripuraakin on saattanut miesten välille syntyä.

On kuitenkin ihanaa, että miesten välinen rakkaus vaikuttaa molemminpuoliselta, ja että kumpikin on valmis taistelemaan suhteen puolesta vaikeidenkin aikojen läpi. ♥ Tällaiset yhteiset illat ovat harvinaista herkkua ja siksi varmasti vaalittuja ja arvostettuja. Minulle tulee hyvä mieli myös omastakin lapsuudestani tutusta Leijonakuninkaasta ja erityisesti Pumbasta, joka popsii suurta ja mehevää toukkaa. ;D Lohtuelokuva parhaimmillaan, kipeydestään ja haikeudestaan huolimatta!

12+ virkettä -haasteen näkökulmasta tämän tekstin toteutus on mielestäni oikein onnistunut! Olet saanut ujutettua haastavatkin sanat mukaan saumattomasti. Sen sijaan minulle tästä tekstistä tekee hieman haastavan ja sekavan lukukokemuksen se, että aikamuodot pomppivat vähän miten sattuu. Ensin aloitetaan harmonisesti preesensissä ja perfektissä, mutta sitten menneisyydestä aletaankin kertoa pluskvamperfektissä, ja lopulta nykyhetki siirtyy imperfektiin ja sitten taas preesensiin...? Menin päästäni pyörälle! :D Olen jotenkin sellainen lukija, että kaipaan selkeitä aikakehyksiä ja -viitteitä, jotta lukukokemus pysyy ehjänä. Pomppivia aikamuotoja lukuun ottamatta kerronta on kuitenkin kaunista ja mukaansatempaavaa, ja nautin tämän tekstin lukemisesta. Hienoa työtä erityisesti 12+ virkettä -haasteen tiimoilta!

Kiitos tästä koskettavasta tarinasta, olipa kivaa lukea taas näistä miehistä! :-* -Walle

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu