Kirjoittaja Aihe: Serpentiiniseittejä, S  (Luettu 5400 kertaa)

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 689
  • tuulikannel
Serpentiiniseittejä, S
« : 19.02.2011 16:15:54 »
Title: Serpentiiniseittejä
Author: Claire
Rating: S
Pairing: Remus/Tonks
Genre: suurimmalti osin angstinen raapale

A/N: Monikaan ei ehkä tajuaisi ilman, että näin aluksi sanon (enkä osaa sitä tekstiini mitenkään ujuttaa), että siis tässä Remus ja Tonks ovat juuri menossa naimisiin; ehkä se selventää hieman asiaa.

Osallistuu het10:een.

Kommenttia toivoisin hartaasti!


Serpentiiniseittejä

Tänään tippuu taivas ja hallansininen; pilvet niskoille sateena poskille. Jokainen näkee ettei näe ja uskomatta, sinäkin, huomaat reunat ne ovat väärän väriset, kuten serpentiiniseitit ympärillämme ja silti sinä hymyilet.

Haavat sisälläni ovat haljenneet; tänään kaunis päivä huominen yhtä ja samaa eilinen enkä näe eroa entiseen, sinä kysyt silmilläsi yhäkö -

Minä hymyilen, se on sitä hymyä, joka sanoo eikä tarkoita.

"Tahdon."

Suupieliäni pistelee, kun juoksutat huuliasi poikin pitkin ilmaa haukkoen huumasi - ennen, ei enää, vastatessani suudelmaasi et saata huomata kuinka minunkin mieleni on ja ei ja siltikin

hallansininen.

// Sca siirsi ikärajan yläotsikkoon
« Viimeksi muokattu: 01.05.2015 20:14:52 kirjoittanut Beyond »
I threw my hands in the air and said:
Show me something



He said: ”If you dare, come a little closer

shaya

  • jumalatar
  • ***
  • Viestejä: 843
Vs: Serpentiiniseittejä
« Vastaus #1 : 19.02.2011 16:48:41 »
Oi.

Tämähän oli nätti. Näin ensialkuun minun täytyy tunnustaa, että inhoan Tonks/Remusta, ja meinasin jo klikata tuota edellinen-namiskaa huomatessani parituksen - nimi oli kuitenkin kovin kaunis, ja minun on jo vähän aikaa pitänyt tutustua paremmin teksteihisi, ja kun angstkin oli genrenä niin uskaltauduin kuitenkin. Ja onneksi; tämä teksti oli upea, eikä edes paritus sitä voinut himmentää, kun ei se edes niin kovin paljoa tuolta näkynyt.

Oikeastaan en edes tiedä, mistä syvä innottomuuteni tätä paritusta kohtaan tulee, sillä yleensä pidän mistä vain; rare ja canon, slash, femme, het, kaikki menee. En ole koskaan välittänyt Tonksista hahmona, ja S/R on kuitenkin jonkinnäköinen suosikki slashparituksista, ehkä se sitten on sitä. Jotenkin Tonks/Remus on tuntunut kauhealta kirjoista lähtien, ikäero on liian suuri eikä ne vaan kuulu toisilleen, äää. :D Mutta niin, tällaiseen tekstiin he kieltämättä sopivat. Ajattelin kertojaksi Tonksin, ksoka mielestäni kertoja oli jotenkin vähän liian naisellisen oloinen Remukseksi, mutta en sitten tiedä, miten itse ajattelit? Ja onneksi kerrankin luin A/N:än kunnolla, muuten olisin melko varmasti käsittänyt tämän raapaleen ihan eri tavalla.

En ole koskaan oikein uskonut häihin - minusta täydellisen onnellinen voi olla ilmankin, ja kun ajattelee, etteivät kaikki parit edes voi mennä vihille, en sinänsä ole sen aatteen suuri kannattaja, ja juuri siksi tällaiset tulkinnat viehättävät minua kovasti. Liiton sinetöiminen sormuksilla tuntuu fiksummalta silloin, kun mitään rakkautta ei ole; että tavallaan pitää olla joku, joka pitää henkilöt kiinni toisissaan, ja kun se ei ole se tunne, niin sormukset kai ajavat saman asian (melkein). Ja koska rakastan pohtia motiiveja, syitä ja seurauksia, kaikkea sellaista, niin senkin takia tällaiset pätkät ovat suorastaan ihastuttavia! Nytkin en voi lakata miettimästä, minkä takia Remus ja Tonks ylipäätään menivät naimisiin, jos kerran eivät toisiaan rakastaneet? Vai rakastiko toinen sittenkin, tai ehkä molemmat aluksi, mutta toinen ei enää? Uskoisin tämän tekstin olevan yksi sellaisia, joiden pariin tulen vielä palaamaan - ehkä useammalla lukukerralla löydän tästä jotakin uutta ja ymmärrän paremmin.

Kirjoitustyylisi on kieltämättä ihana, ja nautin suuresti sen runsaasta kuvailusta ja tulkinnanvaraisuudesta, mutta paikoin se meni ehkä hieman liiallisuuksiin. Sinun kannattaa varoa, ettei teksteissäsi tajunta ota liikaa jalansijaa ja vedä tekstiä liian vertauskuvalliseksi ja katkonaiseksi, kun tämäkin on siinä rajalla, että ymmärtääkö lukija todella. Lopun hallansininen esimerkiksi; minulle jäi vähän epäselväksi, mitä se oikeastaan edes tarkoitti ja miksi juuri hallansininen? Muuten kyllä uskon tavoittaneeni tekstin idean, suunnilleen ainakin ja ehkä paremminkin, mutta niin. (Ja itsehän olen toki se paras puhuja, kun tapaan sortua itse ihan samoihin juttuihin... lol.) Tällä kertaa kuitenkin katsoisin tämän olleen vielä sen hyvän maun rajan paremmalla puolella, eikä minua niin kovasti tulkinnanvaraisuus häiritsekään, kun tosiaan sitä itsekin harrastan ja pohtimista rakastan.

Kiitos tästä lukukokemuksesta; tämän perusteella minun todellakin pitäisi tutustua teksteihisi enemmän! (:
At night I fell asleep with visions of myself, dancing and laughing and crying with them.

Eulalia

  • Herkkusienijumbo
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Serpentiiniseittejä
« Vastaus #2 : 20.02.2011 10:59:28 »
Aloitetaan nimestä, joka toimi ehdottomana houkuttelijana tätä lukemaan - todella hyvin keksitty siis, vaikkakaan en oikein osaa ainakaan perus paperiserpentiinistä seittejä kuvitella, sellaisesta sprayserpentiinistä ehkä :D No, pääasia että nimi on kaunis ja sopii tekstiin, jonka uumeniin se tosiaan kivasti uppoaa.

Parituksena Remus/Tonks on vähän sellainen, etten ole kamalasti jaksanut mielipidettä muodostaa. Välillä tykkään välillä en, ficcarin taito vaikuttaa asiaan aika paljon. Jotenkin kirjoja lukiessa olin vähän järkyttynyt tämän parituksen syntymisestä, mutta tavallaan olen iloinen, että joku muukin kelmeistä pääsi edes hetkeksi perhe-elämän makuun kiinni kuin James. Tavallaan oli myös jännä veto Row-tädiltä tapattaa kyseinen pari, mutta looginen siinä, että siinä missä Harryn lapsuudesta muodostui ankea sodan vietyä vanhemmat, pikku-Tedille periaatteessa kävi vähän vastaavanlaisessa tilanteessa noin miljoona kertaa paremmin, ja luulen Rowlingin halunneen tällä parituksella ja siitä syntyneellä lapsella tavallaan todistaa, etteivät kaikki orporaasut joudu Dursleyille. No joo, mitähän minä taas selittelen...?

Itse raapale oli mielestäni mukavaa luettavaa, olet kirjoittanut kauniisti ja runomaisesti. Tyylilajina varmaan vaikeaa kirjoittaa toimivasti näin "sekavalla" tavalla, mutta olet mielestäni onnistunut vallan hyvin, eikä teksti ole vaikeaselkoista tai tunnu mitenkään tekotaiteelliselta. Tajunnanvirtamaisuudestaan huolimatta tästä voi erottaa sen juonen, ja jokainen sana sinänsä tuntuu harkitulta ja yhteensovitetulta, eikä kursiivejakaan ole vain viskelty suuntiinsa, jotta homma vaikuttaisi siistimmältä. Eli hienoa kirjoitustyötä :D  A/N:n luku sinänsä helpotti ficin idean ymmärtämistä, mutta luulen, että raapale olisi toiminut ilmankin - silloin vain lukijoiden tulkinnat olisivat saattaneet poiketa toisistaan. Angstisuus tässä on ihanaa ahdistuneisuutta ja eävarmuutta, joka ei kuitenkaan pursuile mitenkään ylidramaattisena laitojen yli. Kerrassaan kiva raapale, siis :D

Lia

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 337
  • Lunnikuningatar
Vs: Serpentiiniseittejä
« Vastaus #3 : 21.02.2011 12:48:50 »
Hmm, minusta tämä oli hurjan nätti. Hassua kyllä mielsin raapaleen puhujan Tonksiksi, vaikka todennäköisemmin hän lienee Remus, kun Remus sitä avioliittoa ja suhdetta ylipäätään enemmän pelkäsi. Kun en oikein osannut keksiä, miksi Tonks nyt tuntisi olonsa surulliseksi, mutta kuten shayl jo sanoikin, kertojaääni kuulosti vähän turhan naiselliselta ollakseen Remukselle sopiva.

Sekavuutta tässä kyllä on, mutta tuo alkuhuomautus auttoi ymmärtämistä ja toisaalta näin lyhyen tekstin jaksaa (toivon mukaan ainakin) lukea useampaankin otteeseen ja siten hahmotus siitä, mistä kaikessa oikein onkaan kysymys paranee kerta kerralta.

Tykkäsin myös tämän rakenteesta. Pidän yleensä polveilevuudesta ja ehkä myös sellaisesta tietystä rikkonaisuudesta ja leikkisyydestä, jota tästä löytyi lyhyydestä huolimatta yllin kyllin. Et kuitenkaan pirsto liikaa vaan pidät paletin kasassa ja se on hienoa. :)

Remus/Tonks ei ole minunkaan suosikkiparituksiani. Vaikka pidänkin Remuksesta, Tonksiin en ole kunnolla oikein edes tutustunut (enkä lukenut viimeistä Potteria saati tule lukemaan), joten en oikein edes osaa nähdä näitä kahta parina. Ei se mitään, tämä toimi joka tapauksessa minullekin oikein hyvin.

Kiitos siis lukukokemuksesta, yritän eksyä lukemaan (ja kommentoimaan) tekstejäsi jatkossa useamminkin. (Ja olemaan kentis selkeämpi näissä palautteissa, mutta juuri nyt olen vähän väsynyt, yritän kuunnella kirkkohistorian luentoa [joo, varmaan] ja vain saada jotain aikaiseksi kun muuten kumminkin kävisi taas niin, että hyvä teksti jäisi kommentoimatta vain minun laiskuuteni ja aikaansaamattomuuteni takia.)


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 689
  • tuulikannel
Vs: Serpentiiniseittejä
« Vastaus #4 : 21.02.2011 17:31:15 »
Jes, kommentteja!

shayl
Et arvaakaan kuinka onnellinen olenkaan, kun et klikannut sitä "edellinen"-nappulaa nähdessäsi parituksen! Kirjoitan usein aivan sairaan rare parituksilla, että nyt totta vieköön oli pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa jollain, joka on Rowlinginkin lakien mukaista, jotenkin "aitoa ja alkuperäistä"... Vaikka totta puhuen en Tonks/Remusta itsekään pahemmin rakasta. Ja olen muuten aivan samaa mieltä häistä, ihan turhaa hömpötystä (ehkä olen sitä mieltä vain, koska suoraan sanoen pelkään hieman sitoutumista).

Joo, tykkään ihan kamalasti kirjoittaa tällaisella sekavalla tavalla, ja niin se liiallinen kielikuvien ynnä muun käyttö tuppaa aina tulemaan kuin itsestään; eli ihan syystäkin sanot siitä minulle, sillä myönnän käyttäväni niitä aivan liikaa, että sen seurauksena tekstistä tulee sekavaa ja niin päin pois - mutta kun se on niin ihanaa! Siitä hallansinisestä voisit potkia minua perseelle, ihan totta :D Tämäkin on vain joku oma päähänpistoni, mutta selittäisin asian niin, että hallansininen on kylmä ja kaunis, mutta jotenkin surullinen väri, joten käytän sitä tässä sisäisen kylmyyden vertauskuvana (oho, kuulostipa tyhmältä). Unohdan aina, että kaikki eivät voi tunkeutua pääni sisään ja ymmärtää päähänpistojani, joita hädin tuskin huomaan itsekään.

Ääh, sen kertojan saa nyt mieltää kummaksi tahansa (päätin juuri äsken lukiessani näitä kommentteja, haha). Itse olin sen Remukseksi ajatellut, mutta ei se hassummalta kuulosta kyllä Tonksinkaan näkökulmasta, vaikkakin minusta Tonksin ajatukset olisivat varmaan paljon riemukkaampia. Toisaalta tämä oli kuitenkin liian naisellinen Remukseksi, joten ei tätä hänenkään näkökulmaksi virallisesti voi ristiä. Höh. Hassua.

Kehut olivat ihania, rakentavasi siinä samalla opettavaista ja ihanaa, koko kommentti oli pelkkää ihanaa ihanaa ihanaa! Ja minusta on tosi ilahduttavaa ja hämmästyttävää huomata, että vaikka kuinka lyhkänen tämä ficcini olikaan, niin sait kokoon aivan huikean pitkän kommentin, joka on täyttä asiaa. Kiitoksia kovasti! :)

Lia
Ihanaa palautetta sieltäkin, jee! Hoh, minä taasen olin ajatellut serpentiiniseitit kirjaimellisesti sellaiseksi paperimössöksi, mutta eipä hassumpi ole tuo sinunkaan mielikuvasi. :D Kiva, että nimestä kuitenkin tykkäsit! Rowlingin siirto oli tosiaan looginen, vaikka en itse olisi kyseistä paria tapattanut, mutta toisaalta, jos hahmojen kohtalot minuun käsiini olisi tuotu, en olisi edes koskaan tehnyt heistä paria. Olen julma, tiedän, mutta olisiko se kuitenkaan niin paljoa haitannut? Muutamalle muulle henkilölle olisin kyllä voinut luoda seurustelusuhteen tai muuta mukavaa, kuten vaikkapa Harrylle ja Dracolle... hih.

Tiedätkö, parasta kommentistasi oli lukea, että mielestäsi teksti ei ollut mitenkään tekotaiteellista; koska sitä yleensä julkaistessani juuri pelkäänkin, ja on helpottavaa kuulla, että asia ei - ainakaan kaikkien mielestä - ole näin. Minusta on ihanan luonnollista kirjoittaa tuolla tavalla, mutta aina siinä sivussa miettii, että mitä jos se nyt on sellaista liian teennäistä ja liian olevinaan. Joten kiitos, häivytit epäilykseni. :D Muutenkin nuo sinun kehusi, äää, pistivät kyllä posket punalle!

Kamalasti kiitoksia kommentistasi!

Nevilla
Jep, oikein arvasit; olin sen alunperin tarkoittanut Remuksen näkökulmaksi, mutta kuten tuli nyt shayllekin sanottua, niin ei kai sillä loppujen lopuksi ole kamalasti väliä miksi sen mieltää, vaikka kaiken järjen mukaan sillä varmaan pitäisikin olla. :D Ja en vain mitenkään osaa kirjoittaa miehistä tekstiä, yhyy, pakko myöntää. Kyllä se vielä puoli vuotta sitten jotenkuten onnistui, mutta ei enää; kai se johtuu siitä, että käytän niin paljon noita kielikuvia ynnä muuta tekstin koristelua.

Tässä ihan by the way huomasin kommentistasi, ettet ole lukenut viimeisintä Potteria etkä aiokaan lukea - wow! Siis ymmärrän kyllä, että kaikki ne kuolemat ja koko sota ja kaikki tällainen on ihan kamalaa (jos tuo edes on se syysi, kunhan selitän), mutta en mitenkään itse pystyisi olemaan pidättäytymästä! Vaikka toisaalta, jos kuolemia ynnä muita ajattelee, niin olisin varmasti ollut paljon onnellisempi, jos en olisi lukenut viimeistä kirjaa saati neljännen jälkeen yhtäkään (en vain voi vieläkään sulattaa Siriuksen kuolemaa), ja no. Kaikki rakkaat hahmot olisivat yhä mielikuvissani elossa! :'( Mutta joo anteeksi, ei muuta, hämmästelen ja ihailen vain. :D

Olisi ihanaa, jos eksyisit kommentoimaan tai jos et sitä, niin ainakin lukemaan muitakin ficcejäni, koska minusta on aina kehittävää kuulla, mitä tekstistäni tykättiin (en patista tietenkään, kunhan totean :D ). Lisäksikin, kun kommenttisi oli aivan valtavan ihanaa luettavaa ja sai hymynkin leviämään kasvoilleni kehuillaan. Kiitoksia aivan todella, todella paljon!
I threw my hands in the air and said:
Show me something



He said: ”If you dare, come a little closer

Sirina Black

  • Queen of the Beasts
  • ***
  • Viestejä: 4 172
  • Love is a killer that never dies.
Vs: Serpentiiniseittejä
« Vastaus #5 : 16.07.2011 01:10:50 »
Ohm. Joo, eli Kommentinkerjäyshaasteesta hyvää iltaa, myöhäistä yötä.

Hmmm. Niin siis. Remus/Tonks ei ole aivan se oma suosikkiparitukseni, ei lähelläkään, mutta mutta... Johtuen ehkä juurikin Tonksista joka jäi kirjoissa aika kaukaiseksi hahmoksi. Remuksen ja Tonksin suhdettakaan ei pahemmin selitelty tai mitään, ainakaan en muista sellaista, joten voipi olla siitäkin syystä se, etten miellä tätä paritusta lähellekään kärkikymmenikköä. Toisaalta taas, vain harvat paritukset pääsee oikeasti top-listalleni, johtuen kranttuudestani.  :D Mutta yhtä kaikki...

Raapaleita on vaikea kommentoida, oikeasti ja tätä on vieläkin vaikeampi. Tämä on niin--- runollinen, jos tiedät mitä tarkoitan. Sellainen sekavan runollinen. Vaikea selittää mitä tarkoitan. Tätä olisi tosiaankin ollut vaikea ymmärtää, jos et olisi selittänyt alkusanoissa tarkoitusperiä raapaleeseen.

Sinällään harmi, etteivät Tonks ja Remus ehtineet koskaan oikeasti kasvattamaan poikaansa. Tai jotain... Aina toisinaan sitä miettii, että olisivatko he pysyneet yhdessä jos olisivat saaneet elää? Olisiko Tonks jaksanut sen jokakuukautisen riesan mikä Remuksen ihmissuteudesta aiheutui kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen? Hamaan tulevaisuuteen saakka. Vai olisiko kaikki päättynyt yhtä yllättäen kuin alkoikin? Sitä emme valitettavasti koskaan saa tietää, mutta aina voimme arvailla.

Kiitos tästä mukavasta pienestä raapaleesta. Tämä oli vallan suloinen ja kaikkea.  :-*


//Ja anteeksi, muokkaukseni takia alaotsikostasi katosi kaikki tiedot. :(
« Viimeksi muokattu: 16.07.2011 01:38:05 kirjoittanut Sirina Black »
Sodan ensimmäinen uhri on totuus.

Index librorum prohibitorum.
Tempora mutantur, nos et mutamur in illis.

Kahvin tulisi olla mustaa kuin helvetti, väkevää kuin kuolema ja makeaa kuin rakkaus.

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 689
  • tuulikannel
Vs: Serpentiiniseittejä, S
« Vastaus #6 : 22.11.2022 00:21:22 »
Sirina Black, iso kiitos kommentistasi. Olen todella leikitellyt aikanaan paljon epätavallisilla ja epäsuosituilla parituksilla, josta tämäkin fic sai osansa. Kiitos sinulle, että jätit tänne puumerkkisi, vaikka paritus ei kuulunut lemppareihisi. En itsekään tällä parituksella höystettyjä ficcejä lue tyypillisesti. Tämä raapale oli tosiaan tarkoitettukin melko runolliseksi ja sekavaksi, joten ymmärrän, että se ei avaudu helposti, siksikin koin tärkeäksi kirjoittaa alkusanoihin hieman infoa, joka ei suoraan tule ficistä itsestään esiin.

Hyviä pohdintoja Remuksen ja Tonksin tulevaisuudesta, jota ei koskaan toteutunutkaan. Voimme vain arvailla, millaista heidän yhteinen elämänsä olisi ollut, jos he olisivat saaneet elää.

Ja hei, ei todellakaan haittaa, että alaotsikon tiedot katosivat (onko sellaisiakin ollut, haha :D ). Minä puolestani pahoittelen, että kiitokset sain välitettyä sinulle kommentistasi vasta 11 vuoden jälkeen. Joka tapauksessa, suuret kiitokset sinulle! <3
I threw my hands in the air and said:
Show me something



He said: ”If you dare, come a little closer