Originaalit > Sanan säilä

Koivu |S| raapale

(1/2) > >>

Odo:
Nimi: Koivu
Kirjoittaja: Odo
Vastuunvapaus: Kaikki on omaa käsialaani.
Genre: draama, angst
Ikäraja: Sallittu
A/N: Kaikenlaisiin höpöilyihin sitä tulee lähdettyä ja tällä kertaa se ilmeni osallistumalla Kasvata puu-haasteeseen kirjaimellisesti aiheella puu(t). Vaikka tämän piti olla höpöilyä niin huomasin, että jotain tällaista mä olen kaivannut blokin purkamiseeni, joten tämä on tavallaan myös kirjoitushanojen aukaisua ja kokeilevaa kirjoittamista. Jos kirjoittaminen maistuu puulta, on kai otettava neuvosta vaari. Tämä on haasteen ensimmäinen teksti, eli raapale.


Koivu
Syksyn tuuli vavisutti ruskan värjäämiä lehtiä saaden ne kirpoamaan irti niistä kiinni pitelevistä oksista. Punaiset ja keltaiset lehdet tuudittautuivat tuulen pehmeään keinutukseen eikä puulla ollut muuta mahdollisuutta kuin katsella niiden kauemmaksi etenevää tanssia.

Koivu joutui jälleen sanomaan hyvästit lapsilleen ja vastaanottaisi pian talven purevuuden. Talven tullen koivu saisi kuurakerroksen ja lumi taivuttaisi oksistoa, joka oli kannatellut lehtiä läpi kesän helteiden ja sateiden.

Hyvästeltyään viimeisetkin lapsensa koivu oli valmis kohtaamaan pakkasen ja sen kylmät viimat.

Koivu tuntisi juurissaan maata peittävän roudan ja vaikka se oli nähnyt kymmeniä talvia, silti se itkisi odottaessaan kesän paluuta, kun lumi sulaisi sen oksilta kevään merkiksi.

Odo:
kuuskidi, hyvä että tämä oli antoisa! Itselleni myös ensimmäinen kerta, kun kirjoitan puusta, joten onhan tämä hieman höpöä. Saa nähdä, miten haaste tulee onnistumaan, vaikka minulla inspiraatio onkin jo jokaiseen osaan. :D

Mirror:
Olipa jotenkin hämmentävän hupsu mutta surullinen raapale 🤔 Koivu suree kun sen lapset (lehdet) lähtevät ruskan värjääminä pois ja tietää että pian tulee talvi. Talvi joka peittää koko kesän lehtiä kannatelleet oksat taas kuuraan. Mielenkiintoinen aihe.

Kiitos, tästä sain mukavan lukukokemuksen hyvältä kirjoittajalta, yhden kommentin kommenttiterttuun sekä vähän hoidettua omaa taimeani tuolla Kasvata puu-haasteessa :)

Odo:
Joo, aihe on kieltämättä hieman erikoinen, mutta tätä oli kuitenkin hauska kirjoittaa. En voi käsittää, miten vitsiksi heitetty ajatus puista yltyi inspiraatioksi, mutta näin pääsi käymään. :D Ihanaa kuulla, että on ollut surullinenkin!

Kiitoksia paljon kommentista ja onnea tertusta ja taimesta!

Crys:
Oi, tämäpä oli tavallaan suloisella tavalla surullinen :D Tunnelmaa ja angstia löytyy, kaks mun lempijuttua tekstissä :D

Ihana syksyinen tunnelma tästä välittyi. Tulee melkein suru tuon puun puolesta kun se joutuu katselemaan koko kesän rakkaudella vaalimiaan lehtiä tippumaan ja miettii kauhulla miten kestää seuraavan talven taakan, sillä se on aina yhtä epämiellyttävä vaikka kuinka montaa vuotta sen olisi kokenut.


--- Lainaus ---Koivu joutui jälleen sanomaan hyvästit lapsilleen ja vastaanottaisi pian talven purevuuden.
--- Lainaus päättyy ---
Lempparikohtani!

Kiitos tästä :3

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu