Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S  (Luettu 1006 kertaa)

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 989
  • monokkeli huurussa
Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S
« : 23.10.2016 02:36:09 »
Petoja
fandom: Yuri!!! on Ice
hahmot/paritus: Juri Plisetsky + Viktor/Yuuri (ja vissiin kans Viktor/Juri)
ikäraja: S
genre: paatoksellinen draama

yhteenveto: Vähät Viktor Nikiforovista. Vitut Viktor Nikiforovista.

A/N: Selkeyden vuoksi käytän lempparijunnun nimestä nyt tässä toisenlaista kirjoitusasua, toivottavasti ei lukiessa töki suomettuminen pahasti silmään. Ja öööhh, tää on nyt tarkotuksella vähän melodramaattinen kielikuviltaan, koska Juri on niin nuori ja hirvee draamakuningatar ;D  Kiva revitellä välillä. Sillä, että kirjoitin tän yöllä ihan silmät ristissä, lienee myös osuutta asiaan...

Osallistuu Fandominvalloitukseen sekä Sanaboolihaasteeseen, josta nappasin hylätyn sanalistan vaitonainen, viileä, kirpeä / puu, hajuvesi, susi / kahlita, irrottaa, koskettaa.









Juri Plisetsky oli kissapeto, joka oli pakon edessä vetänyt kyntensä piiloon.

Katsuki Yuuri sen sijaan oli kuorinut kiltin nahkansa ja paljastunut vaarattoman kotikoiran sijaan täysiveriseksi sudeksi — hän oli vartonut vaitonaisena tilaisuuttaan, liukunut jäälle kuin uudesti syntyneenä ja avannut eroksensa ahnaille katseille. Hänen tavanomainen suloton kömpelyytensä tuntui valuneen keholta pois kuin sula vesi, sillä hänen jokainen solunsa huokaili numeron aikana aistikkaasti, kurkotti kohden katsojaa ja kutsui koskettamaan.

Se ei ollut jättänyt ketään kylmäksi, ei viipyilevän viileäksi tai edes kädenlämpöiseksi; jopa vastentahtoinen kilpakumppanikin oli syttynyt sitä seuratessaan, ja olisi valehtelua väittää, että Juria olivat pelkät vihan lieskat korventaneet.

Juri oli jo taksissa istuessaan etsinyt puhelimella ensimmäiset twiittaukset aiheesta. Hän oli tuijottanut valokuvaa Yuuria pitelevästä Viktorista niin järkähtämättä, että lopulta silmiä oli alkanut särkeä ja vatsassa pyörteillyt ellottava tunne kasvanut niin, että se puristi jo kurkkua. Ne kaksi olivat oksettavia.

Ja niin oli häviäminenkin, toiseksi jääminen.

Grand Prix’ssa hän näyttäisi taas kyntensä, saalistaisi ja sivaltaisi tavalla, jonka vain hän osasi.



Kun päivät kuluivat ja muuttuivat viikoiksi, pettymyskin muutti muotoaan. Yakovin ohjauksessa muovautuva ohjelma ei kuulostanut lainkaan niin mediaseksikkäältä, mutta vähät Viktor Nikiforovista — Yakoviin ainakin saattoi luottaa, ja se oli jo paljon se. Ja numero oli helvetin hyvä.

Joten vähät Viktor Nikiforovista.

Vitut Viktor Nikiforovista.

Toisinaan Juri muisteli sitä tarinaa, jonka Yuuri oli kuvaillut tunnistaneensa Eroksessaan; kaikki hurmannut playboy ja tämän tavoittelema kaupungin sulokkain nainen, parfymoiduissa kylvyissä kaunistettu ja jokaiselta liikkeeltään muita viehkompi. Ja kun Juri oli silloin nähnyt, kuinka Viktor oli Yuuria katseellaan ahminut, oli selvää, että se sepitetty kertomus oli potkaistu liikkeelle todellisuudessakin kuin joku itseään toteuttava ennustus.

Oli kai omalla tavallaan sairasta, että Viktorin kaltainen ykköspoikamies sillä tavalla haksahti johonkin kisakausien välissä pöhöttyvään urpoon, mutta niinhän sitä tavattiin sanoa, että elämä on ihmeellistä.

Ja viimeinen nauru tässä koko paskassa tulisi lopulta kantautumaan Jurin huulilta. Vaikka hän nyt seurailikin netin välityksellä, kuinka sivu suun mennyt huippuvalmentaja hioi jotakuta aivan muuta kirkkaaksi timantiksi ja liehitteli siinä sivussa häpeilmättä, hän myös tiesi paremmin kuin kukaan muu, etteivät Viktorin lupaukset pitäneet. Ikinä. Viktor saattoi selittää kirkkain silmin, että yleisö piti aina yllättää, mutta tosiasiassa hän tahtoi yllättää ensisijaisesti itsensä.

Viktor Nikiforov ei ollut puu, joka juurtuisi paikoilleen mieluisan maaperän löydettyään. Hän oli se kivi, joka ei koskaan pysähtynyt sammaloitumisen pelosta.

Eikä maailmassa ollut mitään sellaista, joka jaksaisi häntä loputtomiin kiinnostaa; ei niin sirosti siipiään lyövää perhosta, ei niin kauniisti kihartuvia niskakiehkuroita tai tarpeeksi tenhoavaa hajuvettä tai herkkäänotkeaasensuellia kroppaa, etteikö jotain vieläkin kiehtovampaa lopulta löytyisi. Ja pedoista kaikkein kavalin onkin juuri se, joka ei itseään edes saalistajaksi kunnolla tunnista — joka vain seuraa villejä viettejään asiaa sen suuremmin ajattelematta.

Viktoria on mahdotonta kahlita. Hänestä voi yrittää pidellä kiinni kynsin, hampain, mutta lopulta ote täytyy kuitenkin irrottaa, halusit sitä tai et.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Kyllä Juri sen tietää. Mutta kun hän visioi mielessään sitä hetkeä, jolloin Yuurin tarina playboysta ja Hasetsun viehkeimmästä ilmestyksestä saavuttaisi surkean kliimaksinsa, eivät ne marjat lopulta niin hillittömän kitkeriltä enää vaikutakaan. Jokseenkin kirpeiltä kyllä, mutta sen kanssa hän voi elää vallan mainiosti, sillä kaikkein pahin maku siitä sotkusta ei suinkaan hänen suuhunsa jäisi.   
« Viimeksi muokattu: 24.10.2016 00:10:16 kirjoittanut Verinen Paronitar »
sano mua rovastiks

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Vs: Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S
« Vastaus #1 : 23.10.2016 22:08:31 »
Odottelinkin että millon tästäkin putkahtaa ficcejä ilmeoille! Hahaa, tuntuu et onnistuit maalaamaan Jurin olemuksen tosi hyvin tässä :D siitä jotenkin kumpuaa sellanen ärtymys ja vitutus ihan koko ajan. (alkutietoja lukiessa meni hetki miettiä et what juri ja yuuri no kumpi on kumpi ja mitä ihmettä mut ois ollutkin aika urpoa puhua kahdesta yurista)

Tosiaan tykkäsin tästä paljon, tosi herkullista kuvailua ja nokkelia lauseita, tää oikeesti onnistui piristämään ja naureskelemaan Jurille.

Lainaus
Oli kai omalla tavallaan sairasta, että Viktorin kaltainen ykköspoikamies sillä tavalla haksahti johonkin kisakausien välissä pöhöttyvään urpoon

Tää aiheutti ihan totaalihajoamisen :DDD

Huh nyt oon kai sanottavani sanonut, tää oli ihana ja toivottavasti kirjoittelet lisääkin samasta fandomista! Kiitos
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 472
  • ava Claire + bannu Ingrid
Vs: Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S
« Vastaus #2 : 23.10.2016 23:38:53 »
Aaaaa, mä en kestä. Ihastuin jo tähän sarjaan kovin, koska se vaan on niin <3, mutta enpä uskonut, että siitä vielä saisi ficciäkin luettua ja vielä suomeksi, herranjestas. Eli siis joo, otan suurella ilolla vastaan tämänkin fandomin Finiin, hienoa, että joku saa kirjoitettuakin jotain t:lusmu. Täytyy sanoa, että tosi toimiva ratkaisu suomentaa Jurin nimi ja jättää toinen paikalleen. Ei ainakaan tule sekaannuksia, kun muuten niin samannäköiset nimet on. Plus Juri nyt on yksi lempihahmoistani teiniangstissaan, joten tosi ilahduttavaa saada kuulla kundin mietteitä näin tekstin muodossa. Olit hyvin tavoittanut sen pettymyksen, kuinka sitä yritetään niellä. Ja tietysti ehkä jollain tavalla yritetään mollata toista hiukan alemmas, vähätellen, ettei itselle tulisi niin paha mieli loppujen lopuksi. Melko tyypillistä häviäjän puhetta, että kyllä se voittaja sieltä vielä tulee rysähdyksellä alas. Ja tietysti teinimustasukkaisuutta tyyliin "veit mun valmentajan, oot ihan mälsä tyyppi".

Meinasin jo lainailla tuolta yhden kohdan, mutta näköjään haryu olikin jo ehtinyt sen ottaa, joten en uudestaan laita samaa. Komppaan vaan, että siinä oli kyllä itselläkin naurussa pidättelemistä, ja ihan tottahan tuo on. On se varmasti hämmentävää, kuinka toinen ottaa ja lähtee toiseen maahan ihan vaan, kun on nähnyt jonkun hassun luisteluvideon.

Lainaus
Ja pedoista kaikkein kavalin onkin juuri se, joka ei itseään edes saalistajaksi kunnolla tunnista — joka vain seuraa villejä viettejään asiaa sen suuremmin ajattelematta.
Ah, kyllä. Tää oli hieno kohta!

Kiitos tästä ja minäkin pidän peukkuja pystyssä sen puolesta, että vielä kirjoittelet jotain tästä fandomista! ^^
Hyppää lehtikasaan!

Tas

  • Nettikauppias
  • ***
  • Viestejä: 165
  • kitaristit.com - siellä ne aidot kitaristit on
Vs: Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S
« Vastaus #3 : 16.11.2016 06:04:15 »
Ei hitto. ;D

Mä olen haksahtanut tähän animeen ihan liian pahasti (itselleni täysin käsittämättömistä syistä) ja sitten sä menet ja pahennat asiaa... Toivottavasti tuntuu nyt hyvältä, kun mun on pakko päästä katsomaan kaikki jaksot uudestaan (essee huomiseksi... essee? mikä se sellainen on?)... No musta ainakin tuntuu. ;D eli kaikki hyvin, jos pienoista Yuri on Ice riippuvuutta ei lasketa.

Mun mielestä Jurin nimen kirjoittaminen J:llä oli hyvä valinta, loppuen lopuksi sehän on kuitenkin venäjäläisittäin oikea kirjoitusasu. Yuurin nimen mä kyllä kirjottaisin yhdellä u:lla, se kuitenkin kirjotetaan sarjassa yhdellä (lausuminen vähän vaihtelee, välillä hahmot lausuu sen tavallaan puolenatoista u:na ja välillä lyhyesti. Kyllä, mä kävin vartavasten tarkistamassa xD).

Juri on kyllä niin draamakunigatar, ettei paremmasta väliä, ja sekä se että Jurin nuoruus ja kolhittu ylpeys tulee tässä hienosti läpi. Heinointa on mulle kuitenkin, että sä onnistuit kirjottamaan tän niin, että Juri on selkeästi kateellinen ja vihainen ja tuntee itsensä petetyksi, mutta ei kaikesta huolimatta ole rakastunut Viktoriin. Mihin tää olisi helposti voinut liukua.

Hauskasti mulle tuli oikeastaan fiilis, että kaiken teiniangstin alla Juri on jo valmiiksi pahoillaan Yurin puolesta; raukka, kun tulee takuulla särkemään sydämmensä leikissä Viktorin kanssa.

haryu ja Grenade lainasi jo mun suosikki kohdat, otetaan siis järjestyksessä seuraava:
Lainaus
Juri Plisetsky oli kissapeto, joka oli pakon edessä vetänyt kyntensä piiloon.

Katsuki Yuuri sen sijaan oli kuorinut kiltin nahkansa ja paljastunut vaarattoman kotikoiran sijaan täysiveriseksi sudeksi
Erinomainen vertaus, suorastaan.  ;D ;D <3

Kiitos tästä
~Tas~
"Samasta maljasta myrkyt ja mehukatit
eikä saa toisistaan irti niitä kun ne sekotetaan"
Apulanta

We can be both, God and the Devil.
Since we’re trying to raise the dead against the stream of time.

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S
« Vastaus #4 : 29.01.2018 11:59:26 »
Katsoin tuolla Suliksessa, että käh, aktiivinen Kalkkuna, mitämitä, miksen ole törmäillyt ja sit kävin katsoon sun viimeisimpiä aiheita ja lakkasin ihmettelemästä, ei meidän fandomit oikein enää kohtaa ;D mut löytyi sieltä jotain yhteistäkin, katsoin itte ihan vasta YOI:t ja vaikka en (toistaiseksi) oon lähtenyt kirjoituspuolelle, niin lukupuolelle sitä aina mielellään hulahtaa ;D

Mä sain vahvat kaiut Otayurista kun katsoin sarjaa ja sen jälkeen noita kaikuja on kyl kovasti vahvistettukin jälkipuinnin aikana, mut onneks sarja on sen verran avoimena mun päässä, että kaikenlaiset paritukset nappaa ja oloni on vielä varsin multishipperi!

Yuri tai Juri (tai Yurio ja kuinkakohan monta muuta lempinimee sillä oli jo sarjassa, plus Luotettava Lähde kertoi mulle, että venäläisillä voi olla kymmeniä eri lempinimiä jotka kaikki opitaan jo äidinmaidossa x)) on kyl hahmona tosi kiinnostava. Just tollainen teiniangsti ja raivokakara, joka varmasti säilyttänee ominaisuutensa myös vanhetessaan (tosin toivottavasti nyt ees pikkasen tasoittuu x)).

Lainaus
Viktor Nikiforov ei ollut puu, joka juurtuisi paikoilleen mieluisan maaperän löydettyään. Hän oli se kivi, joka ei koskaan pysähtynyt sammaloitumisen pelosta.
Me likey. Kuvastaa varsin hyvin Viktoria jonka kauden aikana oppi tuntemaan ;) joskin oma fluffinen #hc toki sanoo sitä, että Yuuri on sitten se multa, johon Viktor voi juurensa työntää (hehe, pun indeed intended), mutta eh.

Ja joo! Toi Yuurin tarina Eroksestaan, sehän on kyllä varsin pahaenteinen, kun sitä peilaa Viktuuri-suhteeseen, kjäh. Ilmankos Juri siihen takertuu ;D

Tää oli kiva! Oli tarpeeksi räiskettä ja rätinää ja kiroilua ja happamuutta (niistä pihlajanmarjoista) ja katkeruutta, kapinaa ja kateutta, että tämän Juriksi hyvinkin tunnisti!

Tykkäsin kovasti, kiitos tästä <3
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 808
Vs: Yuri!!! on Ice: Petoja | ficlet, S
« Vastaus #5 : 14.01.2021 20:50:31 »
Kas kehveliä. Plisetski! Olet kyllä saanut tähän Russian tigerin pikku-Yurin ajatukset just kohdilleen, eivätkä tämän fikletin aikana kaikkia jaksoja ollut vielä edes näytetty. Tyrskähtelin osuville ilmauksille tuon tuostakin.

Lainaus
Ne kaksi olivat oksettavia.
Tämä on se pointti joka tuntuu pullahtavat kaikissa fikeissä ylös, kun Yurin ajatukset kohdistuvat Yuuriin ja Viktoriin ja nimenomaan heihin yhdessä ja kiinni toisissaan. Tämä on ajatus, jota en ole tainnut itse istuttaa Yurin pääkoppaan. En tiedä miksi minä en ole Yuria tulkinnut niin, kuin kaikki muut ovat sen esille nostaneet.

Lainaus
Oli kai omalla tavallaan sairasta, että Viktorin kaltainen ykköspoikamies sillä tavalla haksahti johonkin kisakausien välissä pöhöttyvään urpoon, mutta niinhän sitä tavattiin sanoa, että elämä on ihmeellistä.
  ;D
Tottakai häviäminen on hanurista. Ja tietysti Viktor on hanurista, kun ei pidä lupauksia, mutta se mies taitaa pitää vain ne lupaukset jotka häntä oikeasti kiinnostavat. Rakastuminen possuun taitaa olla vähän kestävämpää.

Vihainen teini ei ole tässä vaiheessa vielä itse rakastunut. Tai ollut edes kenenkään ystävä.  ;)

Plitsetskin teiniänkyrää olisi kiva lukea enemmänkin. (Vai pitäisikö sitä sitten alkaa kirjoittaa).