Originaalit > Pergamentinpala

Vuoksi |K11| fantasiadraama | fikletsarja, 6/6

<< < (4/4)

Okakettu:
Ricolette: Aa, kiitos hirmuisesti kauniista sanoistasi, kommenttisi ilahdutti minua todella paljon. :) Hienoa kuulla, että pidit tämän tekstin yksityiskohdista ja että myös menneisyyden tapahtumien auki jättäminen toimi. Itsekin tykkään nimenomaan siitä, että myös lukijan tulkinnan varaan jätetään jonkin verran, mutta se on aina omanlaisensa haaste, että mikä on liikaa ja mikä liian vähän. Ilahduttavaa myös että mainitsit tuon otsikon monimerkityksellisyyden - olen todella huono nimeämään tarinoitani, mutta tämän nimeen olen suorastaan tyytyväinen. :D "Vuoroveteen viittaaminen toi mieleen meren ikuisen liikkeen ja siitä ajatuksen Airan pitkästä matkasta ei vain tällä laivalla vaan maailmassa ylipäänsä", aa, tämä oli todella hyvin sanottu. Kiitos vielä paljon kommentistasi, ja mukavaa että löysit listauksestani kommentoitavaa kommenttiarpajaisiin. ♥ Ævintýrin pituus hirvittää välillä itseänikin, heh, mutta loppu on sentään kohta senkin osalta näköpiirissä. :D

flawless:
Tämä oli tosi ihana! En ole aikoihin lukenut originaalia fantasiaa, mutta tämä muistutti siitä, että kannattaisi. Olit luonut tosi mielenkiintoisen maailman ja miljöön ja hahmon tähän, tätä tuli vaan ahmittua eteenpäin ja innolla odotettua lisätietoa tästä maailmasta. Tässä oli musta ihana sekoitus yleisiä ja tuttuja piirteitä joita noituusmaailmoissa on (esim. se että taikominen vie energiaa, noitien vainoaminen) ja uniikkeja sekä hyvin keksittyjä uusia sellaisia (esim. tuo käsien haavautuminen, josta pidin koska se toi mieleen sen, että käsin tehtävässä työssä kädet kuluu ja tässä taas se henkinen työ tuotti ruumiillisia oireita samalla tavalla).

Pidin siitä, kuinka eri hahmot suhtautuivat taikuuteen eri tavoilla ja kuinka tässä maailmassa oli tietty synkkä fiilis läsnä. Kivoimpia sivuhahmoja tässä olivat mielestäni sympaattisen ja viisaan oloinen kapteeni ja noituudesta luopunut ilotyttö, jonka kohtalo oli surullinen mutta kiinnostava. Myös päähahmo oli kiinnostava, hänen tarinaansa olisi ollut mukava lukea lisääkin. Hän oli kertojana miellyttävä ja mielenkiintoinen.

Pidin myös siitä, millä tavalla kerroit tästä maailmasta. Tässä ei ollut selittelyn oloista kerrontaa, vaan kerroit hyvin luonnollisen ja luontevan kuuloisesti. Se toi tähän todellisuudentuntua, kun kerronta oli sen oloista, että tässä kerrotaan maailmasta joka on oikeasti olemassa, kun se oli niin luontevan kuuloista. Esimerkkinä tästä luontevan tuntuisesta kerronnasta esimerkiksi se, että tuon ilotytön huumeongelmaa et suoraan sanonut lukijalle selitellen, vaan annoit sen olla asiayhteydestä selvää, mitä pöly on ja mistä tässä puhutaan.

Muutenkin tykkäsin sun kirjoitustyylistä. Kirjoitit kauniisti ja sujuvasti ja erityisesti pidin yksityiskohdista, joita tekstissä oli. Ne toivat eloa ja kiinnostavuutta tekstiin. Tätä oli tosi mukavaa lukea ja tämä oli kirjoitettu tosi taitavasti. Selkeästi fantasia on sun laji, koska tämä oli ihan tosi hieno teksti! Tykkäsin hurjasti, tätä oli ilo ja nautinto lukea. Kiitos tästä!

Okakettu:
flawless: Olipas ilahduttavaa, että päätit valita juuri tämän tekstin kommenttikampanjasta, ja mahtava kuulla, että pidit! :) Koen fantasian kirjoittamisen tällaisen lyhyemmän tekstin muodossa todella haastavaksi, etenkin mitä maailmanrakennukseen tulee. Hienoa siis, että maailma ja miljöö ja muut elementit olivat sinusta toimivia, ja että ennen kaikkea osasin niistä kertoa mielestäsi sopivalla tavalla. Etenkin luonteva oli minulle tosi iso kehu, kuten sekin, että mielestäsi tämä oli kirjoitettu taitavasti. Kiitos paljon kauniista sanoistasi! ♥

marieophelia:
Luin tämän jo silloin, kun flawless tätä nosti, mutta koska luin puhelimella, en jättänyt silloin kommenttia. Pitänee kuitenkin korjata asia, koska tämä on todella vaikuttava tarina!

Ensinnäkin laivaympäristö on jo itsessään kiehtova miljöö. Suljetun tilan tematiikka ja luonnon armoille joutuminen luo tarinalle upeat puitteet. Airan rooli merimiesten joukossa on kuvattu moniulotteisesti: hän on toisaalta välttämätön, toisaalta kiehtova, mutta myös helppo uhri vihalle ja turhautumisella, koska miehet eivät voi olla varmoja, mihin hän voimiaan käyttää. Huh! Olet aivan hurjan taitava kuvaamaan ihmisiä ja ympäristöä niin, että kummankin kuvaus tukee toistaan, tekee tunnelmasta vahvan ja vangitsevan.

Juonen kannalta on äärimmäisen kiinnostavaa, miten käännekohta pahempaan päin tapahtuukin maissa eikä merillä. Ylipäätään noitavoimista luopuneen tytön kohtaaminen tuo kiinnostavia vaihtoehtoisia tapahtumiakulkujen mahdollisuuksia Airankin kohtaloon. Pidän siitä, ettei Airan taustoja aivan valtavasti avata. Noituus on samalla voima että kirous, mikä tekee hahmosta ristiriitaisen ja samaistuttavan.

Tämä on karun kaunis, kiehtova teksti, jonka luen varmasti joskus vielä uudelleen! Kiitos! :)

Okakettu:
marieophelia: Aivan ensimmäiseksi; anteeksi, että tässä kommenttivastauksessa on kestänyt näin hävettävän pitkään! Vuoksista on vähän vaivihkaa muodostunut minulle tärkeä teksti, ja muistan yhä elävästi, miten ilahduttavaa oli huomata palautteesi siihen töissä kahvitauolla, heh. Kommenttivastaus olisi siis sietänyt ilmaantua jo aiemmin, mutta nyt viimein sentään. :) Oli todella hienoa kuulla, että mielestäsi tämä oli vaikuttava, karun kaunis kuulostaa juuri sellaiselta luonnehdinnalta, mitä halusin tavoitella Havaintojasi miljööstä, tematiikasta ja Airasta hahmona oli myös antoisaa lukea. Tuo oli erittäin hyvä pointti, että käännekohta tosiaan tapahtuu juuri maissa, en ollut sitä itse tietoisesti hirveästi ajatellut, joten tuossa kohtaa piti pysähtyä miettimään itsekin asiaa. Jee, hyvä että noitavoimistaan luopuneen tytön rooli toimi kontrastina Airalle, hänestä oli mielenkiintoista kirjoittaa, ja mukavaa että sinusta toimi, ettei Airan taustoja hirveästi avattu. Kiitos paljon lukemisesta ja kommentistasi! ♥

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu