Kirjoittaja Aihe: Lyöty | K-11 | teinislash | Karri/Matias  (Luettu 2556 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 999
Lyöty | K-11 | teinislash | Karri/Matias
« : 23.09.2016 01:49:43 »
Nimi: Lyöty
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: angst, slash
Paritus: Karri/Matias
Haaste: Ficlet300 157. Ruskea
Muuta: Tästä saa enemmän irti, jos lukee edeltäjät: Kaikki on sinusta kiinni, K-11 ja Ehdotus on jo tarpeeksi, niinhän? K-18

A/N: Inspiraatio kumpuaa jännistä paikoista. En aivan ajatellut, että ficlet ottaisi tällaisen suunnan, kun lähdin kuvailemaan Karrin hiuksia, mutta mutta. Poikien elämä jatkuu ja suhdedraama sen mukana :D

Lyöty

Karri haroi vastavärjättyjä hiuksiaan. Pari vuotta ne olivat olleet mustat, mutta siihenkin kyllästyi. Oli jo vittu aikakin vaihtaa vähän lookia. Sävy oli kiva: intensiivinen, mutta viileä. Karri ei kaivannut päähänsä mitään eloisan vivahteikasta tai lämpimänsävyistä ruskeaa. Tarkoitus ei ollut näyttää söpöltä naapurinpojalta, jota saattoi potkia pitkin katuja ja joka iskeytyisi maahan yhdestäkin säälimättömästä lauseesta. Karri oli lujempaa tekoa, ja se sai myös näkyä päällepäin. Tämä ruskea ei kerjännyt vaikeuksia. Väri oli tyylikäs, mutta sulautui joukkoon. Karri nyökkäsi tyytyväisenä peilikuvalleen. Kerrankin pakkaus oli antanut sellaisen lopputuloksen, minkä oli luvannutkin.

Muutaman päivän päästä ruskea kuitenkin tuntui jo virheeltä. Karri ei halunnut myöntää itselleen, miksi sävy oli alunperin viehättänyt häntä, mutta toistuvat unet ja karkailevat ajatukset kavalsivat pojan. Hän oli ajatellut Matiasta ja tämän ruskeita silmiä, joita oli sitten vissiin tullut tuijoteltua liikaakin. Karri narskutti vittuuntuneena hampaitaan ja yritti ajaa Matiaksen mielestään. Matias ei enää ansainnut hänen ajatuksiaan. Ei enää sen jälkeen, kun jätkä oli pannut välit poikki.

”Me halutaan eri asioita”, Matias oli mutissut ja väännellyt käsiään. ”Sä tiedät, mitä mä haluisin.”

Lupauksia, sitoutumuksia ja poikaystävän. Joo, vittu, ei ikinä.

”Kyllä mä haluaisin, että oltais vielä kavereita, mut nyt sekään ei tunnu hyvältä. Sä oot vaan liikaa mulle tällä hetkellä ja – no, ehkä jonkin ajan kuluttua taas, kun oon päässy yli susta.”

Päässy yli susta. Karri nauroi fraasille kolkosti jälkikäteen. Jos Matiakselle oli luonnollista päästellä suustaan noin karmeita leffakliseitä, olikin parempi, etteivät he olleet enää tekemisissä keskenään. Karri oli muutenkin kyrpiintynyt siihen, että hänen oli täytynyt jatkuvasti pönkittää Matiaksen paskaa itsetuntoa. Se oli vienyt voimia. Jes, eipä tarvinnut enää vaivautua. Matias pärjäsi selvästikin ilman häntä.

Se sattui. Karri yritti kieltää, mutta luovutti heti, koska ei sitä päässyt kiertämään. Sattui ajatellakin, että Matias oli noin vain kävellyt Karrin elämästä kuin ei mitään. Mitäpä puolentoista vuoden mittaisesta kaverisuhteesta, tulihan näitä. Karrin antama ei ollut ollut tarpeeksi. He olivat olleet niin lähellä seurustelua kuin saattoivat vain Karrin mittapuulla olla. Käytännössähän he olivat olleet yhdessä. Karrilla ei ollut muita. Mitä muuta Matias oli kaivannut? Parisuhdepäivitystä Facessa, vai? Vittuako se muille kuului, mitä he olivat ja mitä he eivät olleet.

Karri makasi sängyllään ja halasi tyynyä, joka oli pehmeä, mutta silti helvetin huono korvike. Piinaava läheisyydenkaipuu tuntui kivistävän koko ruumiissa. Tänään hän oli liian väsynyt pitääkseen yllä kaiken kestävää panssaria. Matias oli hakannut sen niin pahasti lommoille, ettei Karri meinannut edes tajuta, miten paljon hän loppujen lopuksi välitti ja ikävöi.

”Vittu saatana”, Karri kähisi. Hänestä tuntui pahemmalta kuin silloin, kun hänet oli hakattu. Nyt Karri melkein toivoi, ettei Matias olisi silloin puuttunut tilanteeseen ja vienyt hänelle kuuluvia potkuja ja nyrkiniskuja. Silloin hän ei olisi tässä vikisemässä jonkun jätkän perään. Paha olo yritti ryömiä silmien kautta ulos, mutta Karri ei halunnut itkeä. Se tuntui liioitellulta eikä Matias edes ollut sen arvoinen –

ja oli kuitenkin. Matias oli sen arvoinen ja enemmänkin. Hän halusi Matiaksen takaisin. Poika tunsi vartalonsa tärisevän. Karri painoi kasvonsa tiukasti tyynyyn ja nyyhkäisi. Hänet oli isketty maahan.

« Viimeksi muokattu: 27.06.2018 13:48:26 kirjoittanut Sokerisiipi »

Räntsäke

  • Vieras
Vs: Lyöty, K-11 | teinislash | Karri/Matias
« Vastaus #1 : 23.09.2016 13:42:22 »
No niin ja minä onneton kävin sun listauksesta sit kattoon aikajärjestystä vähän tarkemmin jaaa.... perssuti. Mä oisin voinu elää onnellisesti kuvitellen, et tää on sitä "Kaikki on sinusta kiinni"-aikaista angstia, mut ei sitte. : (

Mutta toisaalta hirveen kiva, et tätä angstia kuvataan välillä Karrin näkökulmasta. Tainneet ne aallonpohjatekstit olla tähän asti lähinnä Matiaksen ruikutusta, ja nyt sitten valotettiin vähän Karrinkin mietteitä. Voi ettäää se on ihana tyyppi, yrittää muka ajatella että vitut jostain Matiaksesta, mut sitten kuitenkin... niin. Ei se ihan niin meekään.

Molemmat jätkät sais kyllä vähän niinku herätä. Karri sais herätä siihen, ettei se seurustelu nyt ehkä kuitenkaan ois niin paha. Eihän se eroais paljon mitenkään entisestä. Ja Matias sais herätä siihen, et Karri vittu rakastaa sitä, oikeesti. Noo, en ole menettänyt toivoani näiden suhteen. Ne kuuluu yhteen, ne on ihana pari ja Karri on elämän suola. <3 Matias, tajua se, ja piä siitä kiinni.

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 999
Vs: Lyöty, K-11 | teinislash | Karri/Matias
« Vastaus #2 : 25.09.2016 12:59:18 »
Räntsäke: Olen pahoillani :'D angstaava Karri oli itsellekin uutta, koska tosiaan, yleensähän se on itsetunto-ongelmainen Matias, joka on aiemmin näissä tarinoissa angstannut. Karri tajuaa kyllä ja myöntääkin vähän, että se tahtoo Matiaksen, mutta Matias ei tosiaan tiedä/usko, että Karri oikeasti välittää. Se näkee liiaksi Karrin viileää ulkokuorta tajuamatta mitä kaikkea siellä sisällä on. Katotaan, minne jätkät päätyy. Kiitos hurjasti kommentista!

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 642
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Lyöty | K-11 | teinislash | Karri/Matias
« Vastaus #3 : 16.10.2018 10:07:43 »
Tervehdyksiä taas vaihdokkaista! (:

Ohoh, katsoin otsikkoa ja alkutietoja kahdesti, mutten siltikään osannut odottaa ihan näin angstista tulkintaa tai näinkään kirjaimellasta versiota tuosta otsikosta. Onnistuit siis yllättämään siinä. Itsehän en ole lukenut näistä pojista ainakaan muistikuvani mukaan mitään (kävin jopa luuramassa listaustasi, eikä mikään vaikuttanut tutulta), mutta kyllä tästä silti sai sellaisen kuvan, ettei tämän tyylinen angstaus olisi tyypillistä Karrille. Mulla ei siis ole ihan samanlaista kosketuspintaa näihin hahmoihin, kuin yllä kommentoineella Räntsillä, mutta kyllä tämä silti meni omalla tavallaan ihon alle.

Tästä on jotenkin kovin vaikea sanoa mitään, kun tavallaan tämä on niin yleispätevä, että varmaan lähes kaikki voi ajatella itsensä Karrin asemaan, mutta sitten taas toisaalta tässä ei kerrota juuri mitään siitä, mitä on tapahtunut aiemmin. Kamalasti on pieniä viitteitä asioihin, mutta ei ihan tarpeeksi kuitenkaan, että niistä saisi sen suurempaa selvyyttä.

Mä kuitenkin tykkäsin tästä, joten kiitoksia tästä! (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Ripple

  • ***
  • Viestejä: 717
Vs: Lyöty | K-11 | teinislash | Karri/Matias
« Vastaus #4 : 05.01.2019 14:17:47 »
Lisää draamaa ja angstia! Kiitän  :-* Tosin, tälle tarinalle ei oo enää juurikaan jatkoa, apua en mä kumminkaan surullista loppua toivo ikinä koskaan!  :o Uskallanko nyt lukea viimeistä osaa... vähän on hämmentävä tilanne heillä kyllä. Tavallaan molemmat toivovat samaa ja molemmat välittää toisistaan ihan täysillä. Mikä siis mättää? Joku yks hitsin termi? Poikaystävä? Seurustelu? Puhuisivat nyt hyvät ihmiset, vaikkapa tulevaisuudesta, että mitä he toisistaan haluavat. Karrin täytyisi nyt kyllä ryhdistäytyä siinä mielessä, koska hänelle tuntuu nyt kyllä olevan turhan vaikeaa tuo tunteista puhuminen. Nyt vaan vähän mukavuusalueen ulkopuolelle Karri hyvä, ja taistele Matiaksesta.

Kiva kun kirjoitit Karrin fiiliksistä, nautinnollista  nähdä että hänelläkin on oikeat tunteet ja että ikävä voi iskeä lujaa.
"Forget the people from the past, there is a reason why they didn't make it to your future."