Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 135/135 - valmis 13.11.2021

<< < (28/28)

tirsu:
Kiitos ihanasta kommentistasi, Meldis! :) Ja pahoittelut, että mulla kesti vastata.

Aloin yks päivä miettimään, että miten Rosmertasta tuli pubin omistaja. Sitten vastaan tuli sopivasti Fiorellan synttärificci-toive, jossa oli yhtenä hahmotoiveena jotain Rosmertasta, ja tämä sai sitten alkunsa siitä. Ja kun Rosmertasta ei toisaalta tosiaan ollut paljoa tietoja, niin oli kiva päästä itse luomaan millaisena itse näen (nuoren) Rosmertan ja miten hänestä tuli Kolmen luudanvarren omistaja.

Tämä tosiaan sijoittuu 70-luvulle, en tarkempaa vuotta tainnut mainita, mutta mielessäni sijoitin tämän ihan alkuvuosille eli 1971-1972. Laskeskelin, että se on juuri sopivasti ennen kuin Kelmit ja Lilyt ovat sen ikäisiä, että pääsevät Tylyahoon. Rosmertasta tein hieman päälle parikymppisen tähän, Emrys on muutaman vuoden vanhempi.

Paljastan pienen salaisuuden: Emryksen nimi on periaatteessa pieni easter egg. Sen lisäksi, että pidän nimestä, niin mielestäni oli hauskaa, että Rosmertan jästirakkaan nimi on viittaus Merliniin (erityisesti BBC:n Merliniin). ;D

Tosiaan. En ollut ensin varma, että kirjoitanko tähän mukaan romanssia, kun en halunnut viedä huomiota tarinan pääpainolta eli miten Rosmerta sai oman paikkansa. Päädyin lopulta siihen, että romanssi käy hyvin sivujuonena, mutta pääpaino on edelleen pubin synnystä ja Rosmertassa itsessään. Mutta toki, olisinhan voinut sivuta asiaa nopeasti tai yhden raapaleen verran myös siihen, että miten Emrys reagoi tietoon, että on olemassa taikamaailma, josta jästit eivät tiedä mitään.

Oon aatellut, että Rosmerta on ystävällinen, joka tulee toimeen aika lailla kaikkien kanssa, eikä häntä haittaa onko kyseessä noita, velho, surkki tai jästi. Luonne on se, joka ratkaisee, ei se osaako taikoa. Ja Rosmerta oli valmis työskentelemään jästimaailmassa toteuttaakseen unelmansa, mutta myös oppiakseen uutta ja tutustuakseen jästimaailmaan viel paremmin. Siihen liittyen ajattelin myös jästifirman palkkaamisen olevan jotain sellaista, jonka Rosmerta voisi tehdä. Eikä vain siksi, että se oli halvempaa vaikka sekin vaikutti. :D (Kaikki sujui lisäksi vielä hyvin, taikamaailma ei paljastunut, huolimatta siitä, että se olisi tuonut lisää draamaa. Mutta oli ajateltava Rosmertaa, en halunnut hänelle ihan ylitsevuotavasti stressiä. Siinä oli tarpeeksi, kun kuolonsyöjät alkoivat lahdata ihmisiä samoihin aikoihin, kun hän palkkasi jästejä töihin - ja vielä rakastui yhteen jästiin.)

Ammensin Rosmertan ja Jacobin sekä tämän perheen suhteeseen hieman omasta elämästä, erityisesti Rosmertan ja veljenlasten suhteeseen. Sen lisäksi olen aina rakastanut perheitä, jotka ovat läheisiä, välittävät toisistaan, auttavat toisiaan ja rakastavat ehdoitta toisiaan (sekä kiusoittelevat toisiaan). 💜

Koetin aina välillä lisätä mukaan jotain, mikä kertoo 70-luvusta, kuten vaatteet ja se elokuva. Olisihan sitä tosin voinut olla enemmän, varsinkin siinä miten 70-luku näkyi taikamaailmassa. Taisivat meinaan ne muutamat maininnat aina liittyä jästimaailmaan. Hups. :P

Emryksen (ja hänen ja Rosmertan suhteen) kohtalon tiedän, se muotoutui mielessäni aika nopeasti, kun hänet loin, mutta tällä hetkellä se on salaisuus. Ihan vain siksi, että haluaisin jossain vaiheessa kirjoittaa tälle jatkoa. Siihen asti jokainen lukija saa vapaat kädet sen suhteen miten itse kuvittelee heille käyneen.

Kiitos vielä kommentistasi! Se oli kiva yllätys! ^^

-tirsu

Angelina:
Kommiksesta iltaa :) Meldis oli laittanut tämän tarjolle ja Rosmertasta kertova slice of life herätti kiinnostuksen! Todella harvoin tulee luettua tekstejä joissa Rosmerta esiintyisi muuten kuin sivumainintana, joten oli todella mielenkiintoista lukea siitä, miten hän sai oman pubinsa!

Pidin heti alusta alkaen kovasti Rosmertan ja Jacobin läheisistä väleistä, sekä tietysti myös Annelisestä ja perheen lapsista :3 He olivat - ja ovat - varmasti Rosmertalle tärkeä tuki, mutta myös mukavaa vaihtelua hektiseen pubiemännän arkeen. Tykkäsin, kun Rosmerta juonitteli Sarahin kanssa siitä, miten lapset voivat jatkossa tulla tädilleen kylään ilman vanhempiaan ja syödä sohvalla jäätelöä :'D

Tykkäsin myös siitä, millaiseksi olit Rosmertan kirjoittanut! Hän oli päättäväinen ja selkeästi tiesi koko ajan mitä halusi, mutta hänelläkin oli kuitenkin samaistuttavat epävarmuutensa. Hän oli myös leikkisä ja selkeästi ahkera ja kiltti - kaikki piirteitä, jotka oli helppo yhdistää häneen.

Emrys oli oikein mielenkiintoinen twisti tarinaan, kuten ylipäätään se, että Rosmerta päätti palkata jästit kunnostamaan pubiaan :D Mulla ei ollut ihan yhtä positiivinen asenne kuin hänellä, koska olin ihan varma että jotain menee jossain kohtaa pieleen. Mutta ei sitten kuitenkaan mennyt ja Rosmerta löysi itselleen vielä kumppaninkin :3 Emrys oli oikein herrasmies ja mukava, joskin jossain kohtaa mäkin vähän Rosmertan tapaan ihmettelin että missä mättää, kun ei suukkoa kuulu ;D Mutta tulihan sekin sitten lopulta <3

Noista >> merkeistä >> olikin tuolla aiemmissa kommenteissa puhetta ja mullakin oli hieman hankaluuksia tottua niihin :D Välillä ne tekivät ehkä repliikkien seuraamisesta hivenen hankalaa, mutta kyllä niihin sitten lopulta jo tottuikin!

Kokonaisuudessaan tää oli tosi mielenkiintoinen ja erilainen lukukokemus! Oli kiehtovaa tutustua sun näkemykseen Rosmertasta ja hänen matkastaan Kolmen luudanvarren omistajaksi. Erityisesti pidin siitä, miten kuvailit Rosmertan ihmissuhteita ja miten hän oli yhdistänyt (ja yhdistää jatkossakin) jästi- ja taikamaailmaa elämässään. Kiitos tästä ♥

tirsu:
Kiitos ihanasta kommentistasi, Angelina, ja pahoittelu että vastauksessa "vähän" kesti. Mukava kuulla, että pidit tästä. :)

Läheiset perhesuhteet on mun heikkous. Jos joskus kirjoitan jotain, missä perheenjäsenien välit eivät syystä tai toisesta ole läheiset ja lämpimät, niin musta tuntuu niin pahalta. 🥺 Saatoin käyttää hieman Rosmertan ja veljenlastensa väleihin omia kokemuksiani omien veljenlasteni kanssa.

Kirjoitin Rosmertan tässä sellaisena, jollaisen kuvan hänestä kirjojen perusteella sain. Hän oli niissä hauska, mutta ahkera pubinemäntä, jolla oli sydän paikallaan. Tietenkin tässä vaiheessa häneltä puuttui hieman elämän tuomaa kokemusta, jota koetin myös tuoda esille tässä.

Ajattelin sen olevan hauska idea, että Rosmerta päätyisi palkkaamaan jästifirman töihin. Siinä samalla sai mukaan pientä jännitystä, että miten se tulee sujumaan - jäävätkö he kiinni siitä tavalla tai toisella - sekä hieman romantiikkaakin. Emrys tosiaan oli herrasmies, minkä vuoksi Rosmerta joutui suukkoaankin odottelemaan. Emryksellä oli selkeät sävelet sille, koska oli soveliasta ensisuudelmalle, hän halusi olla varma, että Rosmertakin halusi sitä. Häneltä meni ilmiselvästi Rosmertan ilmeiset vihjaukset siitä, että hän on todellakin valmis, ohitse.

Tätä kirjoittaessa mä lopetin >> käyttämisen >> repliikkien merkintään, kun kaikki aina sanoivat että niihin oli vaikea tottua (mutta lopulta lähes kaikki olivat tottuneet). Kirjoitin kuitenkin tämän loppuun niiden kanssa, koska ajattelin sen olevan hölmöä vaihtaa sitä kesken kaiken. Ne oli vaan mulle luontevin tapa merkitä reploja, sillä olen lukenut monia kirjoja, joissa niitä käytettiin repliikkien merkkaamiseen.

Tähän on suunnitteilla jatkoa, heti kun vaan saan muutaman muun tarinan pois alta, niin olisi tarkoitus alkaa kirjoittamaan.

Kiitos vielä kerran kommentistasi, se toi hymyn huulille!  :)

-tirsu

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu