Kirjoittaja Aihe: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, S)  (Luettu 5101 kertaa)

Jester

  • a witch with a 'b'
  • ***
  • Viestejä: 85
Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, S)
« : 09.07.2007 16:09:04 »
Disclaimer: J.K. Rowling. Minä en saa tästä kuin hyvän mielen.
Rating: S
Pairing: Narcissa/Severus
Summary: Feeniksin killan jälkeinen kesä. Aviomies Azkabanissa, vaimo lohduntarpeessa ja vanha ystävä sopivasti paikalla. 300 sanaa.
A/N: Melody Midnight haastoi ficcaamaan The 69 Eyesin Velvet Touchin sanat. Arvostan palautetta. ^^


Syrjähyppynaru

”Kuvottavaa.”
”Hieman. Mutta tehokasta.”
Hymyilen Severuksen jatkamaan selontekoaan uusimmista myrkytystutkimustuloksistaan. Kevyen groteskit ja kieroutuneen kiehtovat tarinat ruokkivat lohdutuksentarvettani, kun kyynelkanavani tuntuvat kuivuneen ja sanojen merkityksillä ei ole niin väliä. ”Hidas tukehtumiskuolema” Severuksen huulilta auttaa siinä missä ”äiti, rauhoitu” Dracolta, ellei jopa enemmän.

Olen vihannut syksyjä siitä saakka, kun mieheni kuonokopan tarpeessa oleva sylikoira palkattiin Tylypahkaan, ulkomaailman koskemattomiin suurimmaksi osaksi vuodesta. Nyt eletään (ja kuollaan) hehkuvinta keskikesää, Lucius on poissa, ja minä alan todella kiinnostua syyllisyyteni piilopaikasta. Ehkä sekin lymyilee Azkabanissa, joka sijaitsee niin kovin kaukana.
Liian monta solmua liian monessa ihmissuhteessa.
Enkä minä enää edes kysy, kenen puolella Severus uskoo olevansa, me voimme leikkiä kaiken jäävän näiden seinien sisälle. Leikitäänkö, Severus, parilla ihmishengellä?

On öitä, joina lakanat muuttuvat pirunnuoriksi ja viileän ilman hyväily avoimella ikkunalla saa vapisemaan. On lievää hysteriaa, rahvaanomaisia hermosavuja riekaleiden pitämiseksi koossa ja vuosikertaviinien tuhlailevaa kulutusta. Kun pudotan mittaamattoman arvokkaan koristelautasen, se ei välttämättä ole vahinko. Velhoyhteisön katseilta piiloutuu mielellään. Mitä naapuritkin ajattelevat?

Enimmäkseen öitä, mutta myös iltapäiviä ja ovenraosta tulvivia tuulenhenkäyksiä. Draco käy ystäviensä luona; Severus poikkeaa varmistamaan, että olen kunnossa. Hän pitelee minua rintakehäänsä vasten painaessani kasvoni nuhjuiseen samettiin.
”Mitä myrkkyä käyttäisit, jos haluaisit tappaa hitaasti ja kivuliaasti? Entä jos et tahtoisi tuntea yhtään mitään?”
Kuulostan itsetuhoiselta. Severus, suutelisitko minut hiljaiseksi?

Mieheni vei sydämeni mukanaan vankilan muurien sisäpuolelle. Severus ei saa minun kesken kiertoliikkeensä jähmettynyttä vertani kuohumaan, korkeintaan pisaroimaan ulos niistä kynnenjäljistä, joita raavimme toisiimme, kohteliaasti ja tunteettomasti. Taikasauvoista on iloa, kun sidomme toisemme kiinni ja satutamme ihan vähän vain. Aviorikoksia vailla sanaakaan rakastumisista, ja silti jopa kuunvalo toistemme iholla saa meidät miltei polttamaan sormemme – vaikka eihän tulella leikkivien pitäisi moisesta yllättyä. Hillittyä kiihkoa pettureiden kesken. Hieman kuvottavaa, mutta tehokasta. Hitto, henkeäsalpaavasta paljastumisenpelosta huolimatta olen ensimmäistä kertaa kuukausiin niin elossa, että syksykin tuntuu kaukaiselta.
Mutta kun tuo väistämätön ajanjakso koittaa, tiedän ottavani myrkyt jälleen puheeksi.
« Viimeksi muokattu: 29.11.2014 23:23:22 kirjoittanut Renneto »
Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta joka mies yhtä sotaa. | Hang, rope, silver bullet, magic pill, mandrake's root.

avatar by wicked_visions

Celeporn

  • Vieras
Re: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, PG)
« Vastaus #1 : 01.08.2007 20:29:34 »
No niin, yllättäen oli pakko tulla lukemaan sulta nyt sitten jotain muitakin parituksia, kun Remus/Severus loppui kesken... Tämä on kyllä myös ihan hyvä paritus, pidän Narcissasta, mutta tästä tuntui puuttuvan sitä Jotain, josta olen muissa lukemissani teksteissäsi aivan erityisesti nauttinut. En sitten tiedä, onko tämä vain pääni sisäinen ongelma, mutta sellainen olo tästä jäi, ikään kuin sellainen viimeinen silaus olisi jäänyt pois.

Kieli oli totuttuun tapaan erittäin hyvää, kaunista mutta silti vähän raadollista, kevyen groteskit oli aivan ihana! Tässä oli taas viljelty niitä ihania pieniä yksityiskohtia, erityisesti seuraavat ihastuttivat:

Lainaus
Leikitäänkö, Severus, parilla ihmishengellä?
rahvaanomaisia hermosavuja riekaleiden pitämiseksi koossa ja vuosikertaviinien tuhlailevaa kulutusta
Hän pitelee minua rintakehäänsä vasten painaessani kasvoni nuhjuiseen samettiin.

En tiedä, mikä siinä nuhjuisessa sametissa niin vetosi, mutta jostain syystä se aiheutti täällä kovastikin awwitusta. Ja myös se kuvottavaa, mutta tehokasta -lauseenparren toistuminen lopussa ihastutti. Ficin tunnelma oli myös kohdallaan, sopi näille hahmoille loistavasti.
Juu, siis oli todella hyvä, oli hienoa löytää tällä parituksella näinkin mahtava ficci, mutta kuten jo sanoin, ei tämä jotenkin yltänyt muiden tekstiesi tasolle. Tietenkään joka kerta ei voi ylittää itseään, mutta kai minusta on jo alkanut tulla hemmoteltu kakara sinun ficciesi suhteen :)
(ja voi perkele ei olisi pitänyt lukea tätä kun olen jo pitkään halunnut kirjoittaa itse Sev/Narccia, mutta ei kyllä tämän jälkeen taatusti onnistu...)

DWW

  • ***
  • Viestejä: 45
  • Siis häh? Emmä tajuu.
Vs: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, PG)
« Vastaus #2 : 08.09.2008 20:44:27 »
Pidin kovasti tyylistä, jolla olit kirjoittanut. Teksti oli sujuvaa ja miellyttävää luettavaa. Tykkäsin käyttämistä sanavalinnoista kuvailussa, sopivat mielestäni hyvin Narcissan ajatuksiin. Etenkin kuitenkin pidin tarinan assosiatiivisuudesta. Lauseet seuraavat toisiaan loogisesti, mutta sillä logiikalla, joka toimii ihmisen ajatellessa asioita, joita hän on pohtinut aikaisemminki, joten hänen ei enää itselleen tarvitse niitä selittää. Eli lauseet "töksähtelevät" suhteessa toisiinsa, mutta luonnollisella tavalla. ;)

Tarinan juoni nyt ei varsinaisesti mitään maatajärisyttävä ollut, mutta miellyttävä kirjoitustyylisi sai miettimään ideaa enemmän kuin ehkä vähemmän sujuvasti kirjoitettu vastaava tapaus. :)
Tuleva akateeminen työtön.

Out There

  • ***
  • Viestejä: 615
Vs: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, PG)
« Vastaus #3 : 08.09.2008 21:15:58 »
Kiehtovaa! Se sana iski mieleeni heti, kun ajattelin, että jotain kommenttia voisi jättää :)

Piti lukea pariin kertaan, koska en ole tottunut näin salamyhkäisiin teksteihin, mitää selittelemättömiin. Tykkään tästä parituksesta, ja olet kirjoittanut erittäin hyvin! Tää tuntuu kun olis hieman mielisairaan (tai jonkun jolla ei kaikki ole ihan kotona) ajatuksista ja se tekee tästä todella mielenkiintoisen.. ja kiehtovan :D

En osaa selittää kunnolla mitä ajattelen, mutta pidin paljon :)
How about, I give you the finger, and you give me my phone call.

Lumous

  • ***
  • Viestejä: 332
Vs: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, PG)
« Vastaus #4 : 18.09.2008 18:17:25 »
Hienoa tekstiä.

Tykkään tästä kirjoitustyylistä, ei liikaa selittelyjä vaan arvoituksia.  :D

Tän ficin nimi on vetävä.  :D
Avatar Haavalta, kiitos!

Aura Illumina

  • ***
  • Viestejä: 159
    • ...fanfiction and other madness...
Vs: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, PG)
« Vastaus #5 : 04.10.2008 19:47:53 »
Oih... Vastustamattoman tyylikäs pieni tarina. Kiehtova, houkutteleva... Tämä herätti hienoja, synkän värisiä mielikuvia. Erilainen, ihana.

Kiitos.

Lerosa

  • ***
  • Viestejä: 250
  • Ava by Rebecca Lupin
Vs: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, PG)
« Vastaus #6 : 03.05.2009 19:37:56 »
En ole paljon ficcejä lukenut Cissyn näkökulmasta, mutta tämä on niiden aatelia.
Pidin paljon viimeisestä kappaleesta.
Se oli jotenkin koskettava.
Mutta pidin paljon


-Lerosa
Everybody left me behind...

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 336
  • Lunnikuningatar
Vs: Syrjähyppynaru (Narcissa/Severus, S)
« Vastaus #7 : 10.02.2021 20:34:53 »
Olen stalkkerinappulan kautta ihastellut tämän nimeä (ja paritustakin) usein, mutta itse teksti on jäänyt lukematta. Nyt vähän jopa harmittelen sitä, koska tämä on niin hyvä, että olisi ollut melkeinpä kiva palata tämän pariin. :D vaikka toki ensimmäisen kerran lukukokemuksessa on aina myös oma painonsa.

Pidin tästä hurjasti! Myrkkyjen merkitys, Severuksen ja Narvissan hienovarainen mutta "kuvottavan tehokas" (ah mikä sanapari!) vehtaaninen, Severuksen rauhoittava vaikutus. Molemmat hahmot olivat erittäin vahvasti omia itsejään ja tässä oli heille sopivaa hillittyä dramatiikkaa.

Kiitos kivasta tekstistä, näin kolmentoista vuoden jälkeenkin!


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.