Vapaa keskustelu > Saivartelija

Sherlock Holmes (kirjat, elokuvat, tv-sarjat yms.)

(1/18) > >>

Funtion:
Tänne siis keskustelua kaikesta Sherlock Holmesiin liittyvästä. (No shit, Sherlock.)

Kaikkien Sherlock Holmes -kirjoihin perustuvan materiaalin luetteleminen veisi iäisyyden, joten tyydyn esittelyiden sijaan heittämään keskustelua herätteleviä kysymyksiä: miten tutustuit ensimmäisen kerran Sherlock Holmesiin? Kuka on sinun mielestäsi "se aito ja oikea" Sherlock Holmes? Kuka on lempihahmosi? OTP?


**

Mun tutustuminen Sherlock Holmesiin oli vahinko! Kesällä 2012 eräs nimeltä mainitsematon finiläinen kertoi menevänsä katsomaan Sherlockia telkasta ja kysyinpä siinä sitten et mitä ihmeen Sherlockia. Olin niin tylsistynyt silloin, et päätin itsekin avata television ja katsoa vaikka sitten toisella silmällä --- vaan miten kävikään! Koukutuin fandomiin ja sarjaan (BBC:n Sherlockiin) välittömästi eikä siitä ollut enää paluuta. Se oli hurjaa aikaa, itkin silmät päästäni nähdessäni ensimmäistä kertaa Reichenbachin ja olin shokissa koko loppuillan ja yön. Tosin mä itkin pääosin siksi, että Jim Moriarty kuoli siinä jaksossa. En oo toipunut siitä vieläkään näin kahden ja puolen vuoden jälkeen. </3

Tästä päästäänkin lempihahmooni joka on, ylläri ylläri, Moriarty. Ihastuin Jim Moriartyyn ensisilmäyksellä, mutta varsinainen rakkaus sitä kohtaan syntyi mitä enemmän aikaa kului. Nykyään rakastankin kaikkia professori ja ei-professori Moriartyja, vaikkakin Andrew Scottin Jimillä tulee aina olemaan spesiaalipaikka mun sydämessäni.

Oon yks niitä harvoja jotka ei shippaa Holmes/Watsonia (eli Johnlockia); suoraan sanottuna Johnlock on mun NOTP. Oon täysin fine sen kanssa niin kauan kun kukaan ei tuputa sitä mulle tai väitä sitä canoniksi yhteyksissä joissa se ei ole canonia jne. Itse liputan Sheriartyn eli Sherlock/Moriartyn puolesta ja rakastan Elementarya ikuisesti siitä et ne teki Sheriartysta canonia, heheh. Rakastan Elementarya lukuisista muistakin syistä, niistä ensimmäinen on naispuolinen Moriarty ja toinen on naispuolinen Watson. Sit kun saan naispuolisen Holmesin, kierin hautaani tyytyväisenä pallona.

Entäs te? Sana on vapaa ja suosittelen sanoja käyttämään nyt, kun meillon viimein oma topic, eikä tartte enää vallata milloin Tv-sarjat-topicia, milloin Fanifiilistelyn yleistopsua. :D

Mustekehrääjä:
Koska joku murhaa mut, ellen avaa suutani niin sanotaan nyt sitten jotain!

Mun tutustumistarina on oikeastaan aikalailla samanlainen kuin sensaation, paitsi että tämä nimeltä mainitsematon finiläinen vaati meikää katsomaan, vaikka olin täynnä ennakkoluuloja. Mitä ihmeellistä muka ikivanhassa, piippua polttelevassa etsivässä olisi? Kyllä, se oli mun ensimmäinen ajatus, kun kömmin vanhempien sänkyyn avaamaan telkan. Mutta no… Mähän koukutuin kanssa aivan täysillä, kerrankin sarja jota oikeasti jaksaa katsoa. Muutoin en ole tutustunut Holmes-adaptaatioihin niin paljon kuin haluaisin. Novelleja olen lukenut jonkin verran ja Elementarya katsonut pikkaisen. Ja mä tykkään sen sarjan ideasta, se on loistava, mutta toteutus ei vain onnistu viehättämään, mikä on musta tosi surullista. Vanhempia adaptaatioita pitäisi joskus katsastaa mutta ei ole vaan tullut niin tehtyä.

Miks mä toistan kaiken, mitä sensi on sanonut? Tavallaan, koska Moriarty on löytänyt erityisen paikan sydämessäni lempihahmona. Olen aina pitänyt älykkäistä hahmoista, joten… minkäs teet?

Mua väsyttää… mut ehkä mä voisin silti vähintään selittää pikkaisen OTP:istäni. Pidän Sheriartysta, Jarenesta… Mormorista… ja tykkään myös Molstradesta. Olen kuitenkin aika avoin parituksille, joten uudet kombinaatiot on aina jänniä. Oikeesti, mitä mä edes puhun? Pakko mennä olee hiljaa, bye.

Hallahäive:
Voisi itsekin liittyä joukkoon. Ensimmäinen Sherlock variaatio, johon törmäsin oli varmaankin Basil Hiiri - Mestarietsivä, josta pienenä pidin. Yläasteella tuli luettua myös Baskervillen koira ja jossain välissä tykättyä noista RDJ:n Holmes leffoista, mutta varsinainen Sherlock huuma alkoi minunkin kohdallani silloin vuonna 2012, jolloin kahden ystävän vinkistä liimauduin kesällä TV:n ääreen Sherlockia katsomaan. Pieniä ennakkoluuloja oli sen suhteen kiinnostuisinko, koska etsiväsarjat eivät tuohon aikaan olleet mielestäni järin kiehtovia. Mutta sitten, voi sitten. A Study in Pink oli niin loistava, että silmissäni oli sydämiä. Kuvaustyyli, tekstiviestit, näyttelijöiden välinen kemia ja hykerryttävän fiksut juonenkäänteet tempaisivat matkaansa. Elementarya yritin myöhemmin, mutta mikään siinä ei oikeastaan iskenyt.Se Mycroftkaan kun ei vaan oo Mycroft...

Aloin jo ensimmäisen jakson myötä shippaamaan Johnlockia ja sillä tiellä olen pysynyt tänne saakka. Rakastuin myös herraan nimeltä Mycroft Holmes ja joku voisi väittää että olen lievän obsessiivinen häntä kohtaan. Holmesin veljesten välinen suhde jaksaa aina vain kiehtoa mieltäni. Tykkään myös tavallaan Gregin ja Sherlockin kanssakäymisestä.

Ficcejä aloitin lukemaan mielestäni ykköskauden katsottuani (ykkös ja kakkos kausihan tulivat silloin peräkkäin telkasta) ja voi sitä riemun määrää kun tajusin kuinka paljon loistavia ficcejä oli tarjolla. Taisin alkaa ficcaamaan Sherlockista itse Reichenbachin jälkeen (joka tuli katsottua nenäliinojen kanssa, voi hyvä luoja kuinka se jakso silloin sattuikaan). Olen kirjoittanut niin monta post-Reichenbach ficciä, ettei sitä edes kehtaa ajatella.

Sittenhän oli se pitkähkö odotus, jonka aikana tuli hankittua jonkun asteinen addiktio ao3:seen ja pyörittyä tumblrissa (joskin lähinnä kavereiden ja ficcareiden blogeissa, oman uskalsin spoilereiden pelossa hankkia vasta kolmoskauden jälkeen (tätä nykyä set!lock onkin sitten suorastaan huume)) ja sitä rataa. Sherlock kamaakin omistan jonkun verran, lähinnä noita kirjoja, mutta myös avaimenperän, kirjanmerkin ja ihastuttavan julisteen. Ja... täällä sitä nyt ollaan. Tulipa kauhea sepostus, joka ei varmaan edes kiinnosta ketään, mutta anyways. Aloin myös muuten jokin aika sitten lukemaan alkuperäisiä tarinoita englanniksi, jotka ovat ihan kivoja nekin (plus kirjassani on Gatissin alkupuhe <333).

Onko teillä jotain suosikkia noista alkuperäisistä tarinoista? Entä mikä on suosikkijaksonne BBC:n versiossa? Itselleni tuo viimeinen kysymys on kauhean hankala ja tuntuu että se vastaus vaihtelee. Oman top kolmoseni muodostavat kenties Reichenbach, His Last Vow ja A Scandal in Belgravia. Joskin A Study in Pink ei koskaan ole menettänyt hurmaavuuttaan.

Funtion:

--- Lainaus käyttäjältä: Hallahäive - 26.01.2015 00:33:27 ---Yläasteella tuli luettua myös Baskervillen koira ja jossain välissä tykättyä noista RDJ:n Holmes leffoista, mutta varsinainen Sherlock huuma alkoi minunkin kohdallani silloin vuonna 2012, jolloin kahden ystävän vinkistä liimauduin kesällä TV:n ääreen Sherlockia katsomaan.
--- Lainaus päättyy ---
Nyt kun sanoit niin hups, olinhan mä nähnyt sen Ritchien ekan leffan ennen BBC Sherlockia! En vaan osannut mieltää sitä silloin Sherlock Holmesiksi. En tällä tarkota sitä et se olis jotenkin canonille epäuskollinen; pikemminkin BBC:n sarja on se joka rikkoo canonia ahkerasti ja mä vertasin sitä leffaa sillo siihe sarjaan kun en kirjoja tuntenut.

Kirjoista en vieläkään perusta. Oon lukenut Baskervillen koiran, Neljän merkin ja sit abt 300 sivua novelleja tosta 1200 sivuisesta tiiliskivestä. Doylen kirjoitustyyli on musta hirveän tylsä ja ne tarinat puuroutuu toisiinsa.

Mä olin aluks Elementary-vastainen koska olin niin syvällä BBC:n Sherlockissa --- oon iloinen et oon päässyt kuplani sisältä. :p On vaikea edes verrata näitä toisiinsa tai sanoa kumpi on parempi kun niissä on kaikki niin erilaista. Tykkään BBC Sherlockissa siitä et jaksoja on vähän koska oon laiska seuraamaan sarjoja, tykkään myös sarjan nopeatempoisuudesta, siitä et jokainen jakso on ikään kuin oma elokuvansa. Tykkään monista näyttelijöistä ja miljööstä ja sarjan visuaalisuudesta. Siinä ne isoimmat seikat taitaakin olla. Elementaryssa puolestaan rakastan sitä miten hahmot kasvaa ja kehittyy, miten jokaisella sivuhahmolla on oma elämänsä Sherlockin ulkopuolella ja miten siellei oo ketää joka palvois Sherlockia. Elementaryssa juonissa ei oo isoja aukkoja, toisin kuin BBC:n Sherlockissa, ja rikokset on hyvin toteutettuja. Naishahmoja ja POC-hahmoja piisaa ja ne on todella hyvin kirjoitettuja. Löytyyhän sieltä myös trans nainen, rouva Hudson, mikä on suunnattoman iso plussa. Kummankaan sarjan puutteita en lähde tän tarkemmin ruotimaan koska muuten tän viestin merkkiraja tulis vastaan, mut BBC:n Sherlock vetoaa muhun enemmän just sen visuaalisuuden ja elokuvamaisuuden vuoksi. Elementaryssa ne jaksot tuppaa Doylen tarinoiden tapaan puuroutumaan toisiinsa. Jokaisessa jaksossa on aina rikos, mikä on pitkästyttävää kun niitä jaksoja on niiiiiin paljon et niihin mahtuis kyllä mukaan yks tai kaks sellasta jaksoa, jossa keskitytään pelkästään hahmoihin. BBC Sherlockissa taas on just toistepäin, en tahdo mitään ihmissuhdedraamaa siltä sarjalta koska 1) niitä jaksoja on niin vähän 2) ne jaksot kestää niin hemmetin kauan. Mä haukottelin jo katsoessani Johnin ja Maryn häitä.

Onko teillä jotain suosikkia noista alkuperäisistä tarinoista? Entä mikä on suosikkijaksonne BBC:n versiossa?
The Final Problem ehdottomasti tarinoista, jaksoista taas The Great Game. Tykkään enemmän Jimin hiuksista ja vaatteista Reichenbachin jaksossa (senhän perusteella se lempijakso valitaan, right?) mut TGG:ssa on juonellisesti enemmän mua miellyttäviä kohtauksia. Rakastan katsella sitä Jimin ja Sherlockin peliä ja se ensimmäinen tapaaminen uima-altaalla... aah. Ainoo miinus siitä et Jim toi mukanaan sen gooseberryn, mut toisaalta niin mä itsekin olisin tehnyt, John toimi hyvänä suojakilpenä vaikka mitään todellista vaaraa siinä tilanteessa ei ollutkaan. Ofc Sherlockilla oli ase, Jim tiesi sen jo alusta saakka, viittaisihan jo se aloitusrepliikki siihen, mut Jim tiesi myös ettei Sherlock käyttäisi sitä asetta. Tässä uima-allaskohtauksessa Jim on enemmän leikkisä ja flirttaileva kuin esim. Reichenbachissa jossa se näyttää vanhentuneen viidellä vuodella vaik aikaa on kulunut.... vuosi? Lisäks tykkäsin hirveesti siitä Jimin ja Irenen puhelinkeskustelusta vaikka me ei paljoo tiedetäkää mitä ne sano toisilleen (lol Jimin teatraalisuus) mut tää kohtaushan on vasta seuraavassa jaksossa, ASIB:ssa, joka on ehdottomasti top kolmosessani. Top kolmoseni on siis The Great Game, Reichenbach ja A Scandal in Belgravia. Ne on oikeestaan ainoot jaksot jotka jaksan katsoa yhä uudelleen ja uudelleen, alusta loppuun. Top kolme inhokkijaksoani ovat puolestaan His Last Bow, The Empty Hearse ja The Sign of Three. Eli kolmas kausi, tosin mainittakoon et mietin hetken kumpaa pidän tylsempänä, The Sign of Threeta vai The Blind Bankeria. Periaatteessa ne vois kyl jakaa ton pronssin.

Vlad:
Mäkin tunnustaudun täälläkin Sherlockianiksi, tosin löysin fandomin muistaakseni 2012, kun joku siitä jotain taisi mainita ja sitten olin vähän utelias ja pakkohan se oli katsastaa. En ole tutustunut muihin variaatioihin kuin BBC:n Sherlockiin ja pakko myöntää, että oon kyllä ehdottoman Sherlock ja Moriarty -fani, molemmat on suosikkihahmoja koko sarjassa ja rakastan Sheriartya vähän liikaa. Elementaryyn taas en oo juurikaan tutustunut, tiedän sentään mikä se on ja joskus aina on pitänyt kurkata sitä, mutta jotenkin se on aina vähän jäänyt - tavallaan vähän vierastan koko asetelmaa.

Suosikkijaksoja mulla on oikeastaan the Great Game ja the Reichenbach Fall, tykkään vaan liikaa Jimin ja Sherlockin välisestä kemiasta ja kitkasta, kolmoskausi on muutenkin sellanen, että en pahemmin siitä välitä, koska hahmot on jo ehkä vähän turhan OoC ja poikkeaa siitä, miten haluan ne ajatella (ja hemmetin asylum). Scandal in Belgravia on kanssa mukava jakso, tykkään Irenestä kauhean paljon ja tykkään siitä, miten BBC:n sarjan jaksot onnistuu kerran toisensa jälkeen herättään niin paljon tunteita - monet sarjat ei siihen pysty enää sillon, kun ne on katsonut moneen otteeseen läpi, mutta tää pystyy. Huomaan aina kerta toisensa jälkeen nauravani tai itkeväni jaksoja katsoessani, mikä on kyllä osasyy siihen, miksi kerta toisensa jälkeen jaksan niitä katsoa uudelleen. Eli mun suosikkijaksojen top kolmonen on kyllä ihan samanlainen kuin sensaatiollakin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu