Kirjoittaja Aihe: Vastavärin viehätys, S, Marcus & Percy/Oliver, ficlettejä 1/?  (Luettu 89 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 092
  • Kurlun murlun
Ficin nimi: Vastavärin viehätys
Kirjoittaja: Maissinaksu
Ikäraja: S
Paritus: Yksipuolinen Marcus Flint/Percy Weasley, taustalla Percy/Oliver
Genre: Slice of life ja teini-ikäisen nuorukaisen haaveiluja 😄

Summary: Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta eräänä lokakuisena lauantaiaamuna hänen kuudentena kouluvuotenaan.

A/N: En olisi kuuna päivänä uskonut kirjoittavani Flintistä, mutta viimeaikainen Potter-inspiroituminen edesauttoi asiaa. 😄 Linnen kanssa tuumittiin tekstiä, jossa joka tuvasta on joku kiintynyt aina-niin-ihastuttavaan Weasleyn Percyyn, ja sen pohjalta aivoni sitten pompauttivat esiin tilanteita, jossa ainakin Flintin kaltainen chad voisi yrittää tehdä vaikutusta tai ilmaista kiintymystään omalla tavallaan tai jotain. 😂 En tiedä Flintistä oikeastaan muuta kuin mitä kirjoissa on kerrottu (eli että en lukenut wikiartikkelia tai muuta tätä tekstiä varten), mutta onneksi ficeissä on tahti ja tyyli vapaanlaista. Jonkinlainen jatkumo näissä ficleteissä on, vaikka tämä pääasiassa yksittäisistä kohtauksista koostuukin. Olipa sekava selitys. xD


***



1. Huivin vallannut julkeus


Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta eräänä lokakuisena lauantaiaamuna hänen kuudentena kouluvuotenaan.

Marcus istui tupatovereineen aamiaispöydässä kourallinen perhosia vatsanpohjassaan muistuttamassa keskipäivällä koittavasta huispausmatsista. Tietysti hän osasi hommansa kentällä, mutta Korpinkynnen joukkue ei koostunut uiveloista, joten oli parempi pitää aistit turhankin terässä kuin unohtaa valppauttaan minuutiksikaan. Heidän pöytänsä ja Korpinkynnen pöydän välisen jännitteen olisi voinut aistia hömelöinkin peikonpoikanen.

“Weasley, mikä saakeli tuo on?”

“Kai sentään olet kaulahuivin nähnyt?”

Aistiensa terävöittämisen ansiosta Marcuksen huomio kiinnittyi keskusteluun, joka kantautui rohkelikkopöydästä sen verran huomiota herättävänä, että yksi jos toinenkin pää kääntyi hänen kanssaan samaan suuntaan. Että Oliver Woodin pitikin taas aukoa leukojaan niin äänekkäästi ja häiritä hänen aamuaan.

“Tekisin mielelläni palveluksen ja auttaisin sinua korjaamaan tuon huivisi vallanneen julkeuden, jos minulla vain olisi sauva mukanani”, Marcus kuuli Woodin tuhahtavan, ja nähdessään tämän kaulassa pronssin ja sinisen kirjavan kaulahuivin hänen ohimollaan käväisi ärsytyksen pistos. Totta kai Wood kannusti vastajoukkuetta huolimatta siitä, että Luihuisella oli siltä lukuvuodelta jo yksi voitto Puuskupuhia vastaan. Lisäksi heidän huippuunsa hioutunut pelitaktiikkansa oli tehnyt vaikutuksen jopa matami Huiskiin, minkä saattoi katsoa pullistelun arvoiseksi asiaksi.

Vaan punaista ja kultaa edustavalle Oliver Woodille mikä tahansa oli parempi kuin vihreä ja hopea. Sama se, vaikka Luihuinen olisi pelannut itseään vastaan kahtena tiiminä, Wood olisi silti kannattanut jotain toista tupaa. Kaikki rohkelikot eivät kuitenkaan olleet samoilla kannoilla, mikä oli samanaikaisesti huvittava ja outo havainto. Muutama Luihuisen värejä ylleen valinnut rohkelikko-oppilas keräsi osakseen katseita tupatovereiltaan samaan tapaan kuin silloin, kun joku luihuisista päätti sonnustautua Rohkelikon väreihin kotijoukkueetonta ottelua varten. Rohkelikoissa oli arvatenkin enemmän Korpinkynnen kuin Luihuisen kannattajia, mutta…

Siinä Percy Weasley kuitenkin istui tyynesti, aamiaistaan popsien, kaulassaan äänekästä kritiikkiä saanut vihreä- ja hopearaidallinen kaulaliina. Hänen tupansa värit.

Weasley kannusti Luihuisen joukkuetta mieluummin kuin Korpinkynttä.

Tuskin niin ennen oli ollut, Marcus muisteli. Tai ehkei hän ollut kiinnittänyt asiaan tarpeeksi huomiota. Vaikka olisihan hän nyt sellaisen huomannut, hemmetti soikoon, oli se sen verran harvinaista. Tokkopa Percy Weasley perheensä musta lammas oli, mutta Weasleyt eivät tunnetusti tahtoneet juuri mitään tekemistä Luihuisen kanssa, osoittihan sen jo hiusten värikin. Ei sillä, että Flintejäkään olisi koskaan lajiteltu Rohkelikkoon tai sellaista. Ehei.

“Millä mielellä olet, kapu?” heidän joukkueensa lyöjä kysäisi hänen oikealta puoleltaan.

“Loistavalla. Tulee hyvä matsi”, Marcus hymähti takaisin ja silkalla tahdonvoimallaan herkesi pohtimasta, miten komean kontrastin vihreä ja hopea loivat Weasleyn punaruskeiden kiharoiden kanssa.
« Viimeksi muokattu: 24.03.2024 21:39:32 kirjoittanut Maissinaksu »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 686
  • tuulikannel
Nyt on kyllä heti alkuun pakko myöntää, että minä julmettu olin unohtanut koko Flintin olemassaolon. Siis sitä, kun viimeksi luin Potterit, on hävyliään kauan aikaa, ja ficcimaailmassa Flintiin ei ole kyllä tullut törmättyä, no, muistaakseni koskaan, tai ehkä korkeintaan jonain sivuhahmona, johon ei ole kiinnittänyt hirveästi huomiota. Joten mun oli pakko kyllä kurkata Potterwikistä vähän tarkempia tietoja, että mikäs tämä Marcus nyt olikaan miehiään :D

Mutta siitäkin tai oikeammin, juuri siitä syystä musta on aivan ihanaa, että olet nyt tartuttunut tämän vääryydeen korjaamiseen, ja antanut enemmän näkyvyyttä ja ääntä tälle hahmolle ficcimaailmassa tällä ficlet-sarjalla. Ja vielä pisteenä i:n päälle, olet jollain ilveellä onnistunut hivuttamaan tähän Percy Weasleyn mukaan. Sä olet nero!

Täytyy myös hävyliäästi myöntää, että mulla ei ole mitään muistikuvaa siitäkään, että ovatko eri tupien oppilaat sonnustautuneet muiden tupien väreihin huispausotteluissa, joissa oman tuvan joukkue ei ole kilpailemassa. Mutta tuo ajatus on kyllä tosi söpö, ja sehän tuo enemmän tupien välistä yhteistyötäkin esiin. Pisti kyllä todella paljon hymyilyttämään Percy Luihuisen tuvan kaulaliina yllään, ja vielä enemmän pisti hymyilyttämään Marcuksen reaktio tähän. Punertava sointuu kyllä kauniisti vihreän kanssa yhteen, vaikka vastavärejä ovatkin, joten en ihmettele sitä, että Marcus kiinnitti tähän erityistä huomiota. ;)

Kiitos hurjasti, kun aloit julkaista tätä ficlet-sarjaa, jään innolla odottamaan jatkoa! <3

I threw my hands in the air and said:
Show me something



He said: ”If you dare, come a little closer