Vapaa keskustelu > Saivartelija

Haittaa faniudesta?

<< < (3/3)

haryu:
Pahinta jonkun asian fanituksessa (siis sen takia kiusatuksi joutumisen jälkeen) on se kun kavereiden kanssa ei osu suosikit yhteen :D Itellä Potterit on niin iso rakkaus ja sitten taas Lotr on sellainen sarja jota en vaan pysty lukemaan, se on niin puuduttavaa. Haha ja sitten kävi näin että tutustuin tyyppiin joka on henkeen ja vereen Lotr-fani eikä tykkää Pottereista yhtään :D muut kaverit kattoo meitä välillä oudosti kun aletaan puolustamaan suosikkejamme ja riidellään kumpi on paras :D (se on kivaa vaikkakin vähän tyhmää)

Kirjoja ja mangaa oon aina pystynyt lukea vaikkapa koulussa, joko muita ei kiinnosta tai sit ne kysyy joko et "kiinnostaako sua oikeesti tuollanen" (manga) tai intoutuu mun kanssa fanittamaan.

Rahaa kyllä palaa ihan kiitettävästi. Jos nään ikinä missään jotain Potter-sälää, se on pakko hankkia itselle :D vanhemmat ei oikein tykkää kun oon kuluttanut lähemmäs satasen kahteen HP-aiheiseen kirjaan (Legenda ja Suuri Velhouskirja).

Mutta fanitus on ihanaa <3 varsinkin kun on muita joiden kanssa voi fiilistellä tai tapella siitä.

Pineapple_Girl:
Minut tunnetaan koulussa Potter fanina. Tai no näin ainakin oletan. Onhan siitä jonkinmoista kuittailua tullut, esimerkiksi yhdesti joku muka huitoi kynällään ja loitsi jotain kun minä olin siinä lähellä. Tämmöisiä pikku juttuja, ei mitään suurta. En häpeä yhtään Pottereiden fanittamista. Lähiaikoina mulla nyt ovat yöunet jääneet vähiin kun olen vain lukenut jotain pitkää ficciä tai katsonut fanivideoita. :D Ja koulukaan ei jaksa kiinnostaa niin paljon kun haluaisin vain koko ajan fanittaa.

Kosmik:
Kyllähän faniudesta on minullekin aikoinaan haittaa aiheutunut.

Ala-asteikäisinä oltiin kaverin kanssa hirveitä Potter-faneja ja meillä oli sellainen kahdenkeskinen projekti, että piirrettiin korttipohjille Potter-maailman taikaolentoja sen Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -kirjan kuvausten pohjalta. Me yleensä piirrettiin niitä luokassa aina ennen tunnin alkua, minä piirsin kuvat ja kaveri väritti ne. Ihanat luokkatoverit tietysti rupesivat meitä siitä kiusaamaan, kun luulivat, että tehtiin omia Pokemon-kortteja. Muistaakseni yksi poika jopa repi yhden meidän tekemän kortin kahtia. :c Joku sitten kanteli opettajalle, että me oltiin tuotu kouluun Pokemon-kortteja (ne oli kielletty meidän koulussa) ja opettaja sitten takavarikoi kaikki meidän piirtämät kortit. En muista, saatiinko niitä koskaan takaisin. :c

Mua ja kaveria kiusattiin koulussa oikeastaan ihan kaikesta, mitä fanitettiin. Jos leikittiin välkällä kaksin Hopeanuolta, niin luokan muut tytöt änkes väkisin meidän seuraan, muka leikkimään meidän kanssa, vaikka ne teki sen ihan kiusatakseen. Sitten meitä haukuttiin lesboiksi, kun kerran leikittiin Tekkeniä jossain uimarannalla, eli tapeltiin toisiamme vastaan "Tekken-hahmoina".

Myöhemmällä iällä olen saanut kuulla, että mulla on kuulemma paska musiikkimaku, mut en tollasille kommenteille viitti korvaani letkauttaa. Tuollaisen dissauksen takia en yleensä helposti kerro kenellekään mielenkiinnon- ja fanituksenkohteistani. Aina saa vaan ihmetellä, miten typerää porukkaa maa päällään kantaa, kun jotkut oikeesti näyttää kuvittelevan, että niiden oma musiikkimaku/lempiartistit/elokuvat/tv-sarjat ym. on se absoluuttinen totuus ja ne jotka ei niistä diggaa omaa vain huonon maun. Naurettavaa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu