Kirjoittaja Aihe: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus  (Luettu 4265 kertaa)

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 164
Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« : 23.05.2016 03:30:58 »
Otsikko: Kun kukkivat kanervasi
Kirjoittaja: Kiirsu
Ikäraja: S
Tyylilaji: fluffy
Paritus: Severus/Remus
Vastuuvapaus: Hahmot kuuluvat Rowlingille, minä vain lainaa niitä hetkeksi.
Yhteenveto: Jossa Severus olisi jonkun kanssa onnellinen.

A/N: Syntymäpäiväficci Karvalakkirakastajalle. Vaaleanpunaista, pehmoista, pörröistä ja onnellista Severusta. Nyt on kyllä niin kliseistä hempeilyä että :D Osallistuu Felix Felicis -haasteeseen, jotta sain hyvän syyn olla selittelemättä sitä, kuinka nämä nyt yhtäkkiä ovatkin onnellisina elossa, elämä vain sattui olemaan onnellista.


Kun kukkivat kanervasi

Sodan kaiut olivat jo kauan sitten vaimenneet punaisiin puuvillaverhoihin ja kohokuvioiseen persialaiseen mattoon. Lämpimin värein sisutettu olohuone loi vahvan kontrastin menneisyyden harmauteen, joka oli kahlinnut heidät omakseen vuosikymmeniksi. Katsellessaan nauravia kasvoja seiniä täyttävissä valokuvissa ja maljakossa kukkivia kanervia (joiden Severus oli kertonut olevan ulkokasveja, mutta ei Remus siitä välittänyt) oli vaikea uskoa, että sotaa oli koskaan ollutkaan.

Keittiöstä leijaileva kahvin tuoksu sai Severuksen huokaisemaan tyytyväisenä. Kiireettömät sunnuntaiaamut, joina sai selata Päivän profeetan kahvikuppi kädessä täydellisessä hiljaisuudessa, olivat hänen suosikkihetkiään. Maailma hengitti hiljaa ja ikkunalaudalla varpuspariskunta visersi tyytyväisenä.

Severus kietaisi aamutakin ylleen ja hiipi varovaisesti toisen makuuhuoneen ohi kohti keittiötä. Pöytään oli katettu lautaset ja kahvikupit, tuoreita sämpylöitä sekä heidän pienessä puutarhassaan kasvatettuja tomaatteja. Pekoni tirisi pannulla ja Remus etsi kaapista sokeria hyräillen tyytyväisenä.

”Vieläkö Teddy nukkuu?” Remus kysyi kantaessaan kukikasta sokerikippoa pöytään.

”Oletan niin. Hänen heräämisensä yleensä kuulee.”

Remus naurahti hiljaa ja sai Severuksenkin suupielet kaartumaan hymyyn. Teddy oli vasta viiden, mutta puhetta hänessä riitti täyttämään koko talon. Kysymykset alkoivat aikaisin aamulla ja jatkuivat vielä valojen sammuttuakin, silmien jo painuessa umpeen.

Mistä pöllöt tietävät, minne niiden pitää lentää? Ovatko ne sukua variksille? Koska minä saan oman pöllön? Voidaanko me ottaa kissa? Mitä on allergia? Severus, miksi isä ei pidä kissoista? Voidaanko me ottaa kissa, jos ei kerrota siitä isälle? Severus, voitko kertoa iltasadun pojasta, jonka isä osti lemmikkikissan?

Severus oli nauranut pojan murjotukselle ja siitähän Teddy oli suuttunut entisestään. Lasta lepytelläkseen oli Severus kertonut tarinan miehestä, joka vei poikansa eläinkauppaan, joka oli täynnä toinen toistaan upeampia eläimiä. Tarinaa hän oli elävöittänyt taikomalla seinälle kuvia kissoista, pöllöistä, freteistä, kaikista keksimistään taikaeläimistä ja jopa möhköfanteista, joita hän oli nähnyt Remuksen hankkimassa jästien satukirjassa.

”Isä, isä, minä haluan sittenkin hevoskotkan!” oli Teddy ilmoittanut seuraavana aamuna ja Remus oli mulkoillut Severusta murhaavasti. Severus oli kohauttanut olkapäitään pahoittelevasti ja haudannut hymynsä kirjansa taakse.

Remus oli saanut hänet hylkäämään kyynisyytensä, kuinka vapauttavaa olikaan antaa itsensä rentoutua ja nauttia elämästä. Nauttia pienistä hetkistä, jolloin höyryävä kahvikuppi lämmitti käsiä tai ihmissuden rakastava katse sydäntä.

”Sittenhän saammekin olla hetken kahden”, Remus sanoi antaessaan Severukselle suukon ja istuessaan hänen viereensä. Suhteen alussa oli kahden keskeiset hetket vietetty makuunhuoneeseen lukittuna, mutta vuosien mittaan he olivat oppineet arvostamaan myös hiljaisia hetkiä yhdessä – hetkiä, joina ei tarvinnut kuin olla ja kuunnella toisen läsnäoloa.

Sormet nousivat Severuksen olkapäälle, kulkeutuivat niskaan ja jäivät sinne pyörittämään hiuksia solmuille. Remus nojautui lähemmäksi lukemaan Severuksen eteen avattua sanomalehteä ja Severus haistoi partaveden ja kasvimaalta vaatteisiin tarttuneen mullan. Sormien pehmeä kosketus sai Severuksen sulkemaan silmänsä ja hengittämään syvään.

He istuivat hiljaa lehteä selaillen, aina välillä Remuksen käsi laskeutui Severuksen kädelle pyytäen hidastamaan sivujen kääntämistä. Remus tahtoi lukea pienimmätkin uutiset säätiedotuksista hääilmoituksiin. Välillä hän kommentoi tutkijoiden löytämää uutta puhpalluralajia (miksei hän voi haluta tuota hevoskotkan sijaan) tai vastasyntyneen lapsen saamaa hauskaa nimeä. Severus hyppi moisten turhanpäiväisyyksien yli, mutta kritisoi ministeriön uusien ihmissusiasetusten järjettömyyttä ja tuhahti sivun 37 artikkelille velhomaailman sankarin viimeisimmistä saavutuksista.

”Potter tapansa mukaan paistattelee otsikoissa. Kuinka he vieläkin jaksavat ruotia hänen elämäänsä? Jos joudun lukemaan vielä yhdenkin artikkelin hänen suosikkisukistaan, lakkaan tilaamasta tätä roskalehteä.”

”Ja sinä jaksat valittaa siitä joka kerta”, Remus nauroi päätään pudistellen. ”Minusta on upeaa, että Harry on löytänyt itselleen rakastavan kumppanin ja onhan tuo varsin kiinnostava tarina. Rohkelikko ja luihuinen huomaavat, että heillä on sittenkin jotain yhteistä, hautaavat sotakirveen, antavat toisilleen uuden mahdollisuuden ja lopulta rakastuvat. Kamalan tutun kuuloinen tarina, en vain keksi missä olisin sen kuullut aiemmin.”

Severus pyöritti silmiään miehen hempeilyille ja käänsi sivua sanaakaan sanomatta. Hän kieltäytyi myöntämästä, että hänellä ja kultapojulla olisi noin paljon yhteistä. Hiljaisuus kuitenkin riitti Remukselle voiton merkiksi ja tämä aloitti innokkaan selostuksen Potterin häävalmisteluista. Severus vähät välitti morsiusneitojen mekko-ongelmista tai Narcissan vaatimuksista saada riikinkukkoja hääpaikalle (voitko kuvitella, Severus, riikinkukkoja), mutta selostus sai Remuksen silmät loistamaan kuin lapsella eikä Severus välittänyt mistä hän puhui, kunhan tuo katse säilyisi mahdollisimman kauan. Ja niin Severus nyökkäili ja naurahteli oikeissa paikoissa Remuksen jatkaessa luennointia Potterin vuosisadan häistä.

”Minä olen tässä miettinyt ja mehän olemme eläneet täällä ties kuinka kauan, minä, sinä ja Teddy”, Remus aloitti ja Severus kuunteli yhä puolella korvalla, hörppi samalla kahviaan ja luki huispaustuloksia.

”Ja kyllähän mekin voisimme, tiedäthän, mennä naimisiin.”

Kahvi läikkyi huispauspokaalia pitelevän Weasleyn tytön kasvoille ja Severus yski estääkseen itseään tukehtumasta. Remuksen poskille oli noussut hento puna ja hän väänteli pöydän alle piilotettuja käsiään, vaikka yrittikin esittää edellisen olleen vain huoleton ehdotus. Remus ei koskaan tehnyt suuria päätöksiä hetken mielijohteesta ja Severus pohti, kuinka kauan hän oli tätä mielessään pyöritellyt.

Severus oli haudannut ajatuksen naimisiinmenosta vuosia sitten. Avioliitto oli hänestä tarpeeton juridinen sopimus, jota ei tarvittu todistamaan sitoutumista – hän pärjäisi hyvin ilmankin. Mutta Remuksen toiveikas katse, johon oli sekoittunut ripaus pelkoa, sai Severuksen sydämen hakkaamaan hieman lujempaa. Remukselle kyse ei ollut palasta paperia, oli kyse elämänmittaisesta lupauksesta. Lupauksesta, jonka Severus oli valmis täyttämään.

”Niin kai sitten”, Severus vastasi ja alkoi irrotella kahvin yhteen liimaamia sivuja.

Remukselta kesti noin kolme ja puoli sekuntia ymmärtää, mitä Severus oli sanonut, ennen kuin hän heittäytyi Severuksen kaulaan. Hetken Severus jaksoi esittää, ettei edes huomannut syliinsä ängennyttä ihmissutta, mutta pian hänen kasvonsa sulivat tyytyväiseen hymyyn ja hän antoi Remuksen täyttää hänen kasvonsa pienillä suudelmilla.

Remuksen haudattua kasvonsa hänen niskaansa, Severus katseli maljakossa lepääviä kanervia ja pohti, ehtisivätkö he järjestää häät vielä ennen joulua.

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Karvalakkirakastaja

  • Vieras
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #1 : 23.05.2016 10:48:24 »
Nyt on päivä pelastettu tuplasti, kun on niin ihanat synttärificit tullut! ;D Tämä toteuttaa just eikä melkein tuon romantiikkapuolen ja vaaleanpunaisuuden. Severus ja Remus onnellisina yhdessä kasvattamassa Teddyä! Aivan ihana, ja olen heikkona juuri tällaiseen arkiseen romantiikkaan, jossa ollaan oltu jo vähän kauemmin yhdessä. Severus ja Remus ansaitsee rakkautta ja mikäs sen parempi kuin että ne saa sitä toisiltaan.

Lainaus
Keittiöstä leijaileva kahvin tuoksu sai Severuksen huokaisemaan tyytyväisenä. Kiireettömät sunnuntaiaamut, joina sai selata Päivän profeetan kahvikuppi kädessä täydellisessä hiljaisuudessa, olivat hänen suosikkihetkiään. Maailma hengitti hiljaa ja ikkunalaudalla varpuspariskunta visersi tyytyväisenä.

Tämä on musta ehkä romanttisinta mitä voi olla. Yhteiset kahvihetket kiireettömänä sunnuntaiaamuna, sanomalehti pöydällä, kahvikuppi edessä ja rakas ihminen vieressä. Uusi sulaminen tuli siinä kohtaa, kun tajusin, että Severus ja Remus tosiaan kasvattaa yhdessä Teddyä ja Teddy on vielä pieni viisi vuotias poika, joka haluaa tietää kaiken maailmasta. Mielikuva Severuksesta lukemassa Teddylle iltasatuja on aivan ihana.

Lainaus
Mistä pöllöt tietävät, minne niiden pitää lentää? Ovatko ne sukua variksille? Koska minä saan oman pöllön? Voidaanko me ottaa kissa? Mitä on allergia? Severus, miksi isä ei pidä kissoista? Voidaanko me ottaa kissa, jos ei kerrota siitä isälle? Severus, voitko kertoa iltasadun pojasta, jonka isä osti lemmikkikissan?

Siinä vaiheessa repesin, kun Teddy muutti mielensä ja halusikin hevoskotkan. Ei piisaa tyytyä liian pieneen eläimeen. Teddy kuulostaa ihanalta lapselta.

Lainaus
Remus oli saanut hänet hylkäämään kyynisyytensä, kuinka vapauttavaa olikaan antaa itsensä rentoutua ja nauttia elämästä. Nauttia pienistä hetkistä, jolloin höyryävä kahvikuppi lämmitti käsiä tai ihmissuden rakastava katse sydäntä

Mulle riittää mainiosti onnellisen suhteen selitykseksi se, että Remuksen katse sulattaisi kyynisimmänkin sydämen. Olen siitä ihan varma. Mutta oikeastaan parasta tässä oli se, ettei Severus ollut kuitenkaan liian imelä ja noi erot lehden lukemisessa ilmensi hahmoja erittäin hyvin. En osannut yhtään odottaa, että vastaan tulisi maininta Potterista, joten repesin tälle:

Lainaus
”Potter tapansa mukaan paistattelee otsikoissa. Kuinka he vieläkin jaksavat ruotia hänen elämäänsä? Jos joudun lukemaan vielä yhdenkin artikkelin hänen suosikkisukistaan, lakkaan tilaamasta tätä roskalehteä.”

Muutenkin alkoi naurattaa, kun selvisi, että Potter on löytänyt itselleen kumppanin Dracosta. H/D tämän taustalla piristi ja Remuksen kommentti asiaan oli loistava.

Lainaus
”Minusta on upeaa, että Harry on löytänyt itselleen rakastavan kumppanin ja onhan tuo varsin kiinnostava tarina. Rohkelikko ja luihuinen huomaavat, että heillä on sittenkin jotain yhteistä, hautaavat sotakirveen, antavat toisilleen uuden mahdollisuuden ja lopulta rakastuvat. Kamalan tutun kuuloinen tarina, en vain keksi missä olisin sen kuullut aiemmin.”

Vaikka tuossa puhuttiin Potterin häistä, en osannut ollenkaan varautua loppuun ja siihen, että Remus ehdottaa, että ne menisi Severuksen kanssa naimisiin. Vaaleanpunaisuuden huipentuma ja mun lukuhetken pahin sulamispiste, kun Remus ehdottaa sitä vähän tuolleen vaivihkaa ja Severus kuitenkin tietää, ettei Remus ehdota mitään hetken mielijohteesta. Tässä on paljon kaikkea romanttista, mutta juuri tuo, että tunnetaan toinen niin hyvin, on yksi parhaista ja romanttisimmista asioista. Kosinta on suloinen juuri tuolla tavalla ilman mitään suurempia eleitä. Severuksen reaktio alkoi kyllä naurattaa. Voisi siinä mennä kahvi väärään kurkkuun ja läikkyä, mutta onneksi vastaus oli oikea. Oikein severusmainen.  ;D

Kiitos! Tämä oli aivan ihana! :D

qfeiss

  • ***
  • Viestejä: 21
  • Snape/Lupin, always.
    • Blogi. Suht akateeminen nykyään, sori siitä.
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #2 : 23.05.2016 10:51:18 »
Aaannanannnnaaaa~!!!  *halirutistus* Kiitoskiitoskiitos!
Ihanaa, ihanaa, ihanaa, Severus/Remusta, ja suomeksi, ja näin söpössä paketissa! Aww~!!

Hmm. Tuossa ensireaktio.
Tässä jälkireaktio:

*pyyhkii kyyneleitä paidan hiaan*
Niin ihana, eikä edes kunnolla 'out of character' kummallekaan hahmolle. Ihana Severus!
Pelkäsin ensin, että jos kerran liemimestarin kyynisyys olisi tipotiessään (kuten tekstissä vihjattiin) Severuksen hahmosta ei oikein olisi enää mitään jäljellä. Mutta toisin kävi! Nimittäin nämä:


...joiden Severus oli kertonut olevan ulkokasveja...

”Niin kai sitten”, Severus vastasi ja alkoi irrotella kahvin yhteen liimaamia sivuja.

Jos joudun lukemaan vielä yhdenkin artikkelin hänen suosikkisukistaan, lakkaan tilaamasta tätä roskalehteä.

Siis, ihan loistavasti pidetty minun iiiihan lemppari hahmo kasassa, niin ettei miehestä lähtenyt yhtään sitä tarvittavaa särmää. (No ehkä vähän, mutta niinhän rakastuessa käy. Varsinkin Remukseen rakastuessa.) Ja Remus, ei pidä kissoista vai? Ihana yksityiskohta! Samoin kuin artikkeli Potterin suosikki sukista! Ja Riikinkukkoja! Totta kai Malfoyn häissä tulee olle riikinkukkoja, tämä nyt on päivänselvää! DUH!

Siis, en osaa antaa yhtään mitään rakentavaa, koska siitä tuntuu olevan miljoonia vuosia aikaa, kun viimeksi olen lukenut näin tajuttoman täydellisen kuvauksen suomeksi näistä kahdesta ja vielä lisäksi näin järjettömän ihanilla yksityiskohdilla! Ja olihan sinne sujahtanut Harry/Dracokin piiloon, mikä piristi, sillä vaikka en pidä sitä suosikkiparinani, H/D on ja tulee aina olemaan se just perus täydellinen oheisparitus, jolla saada aikaan joko draamaa tai huumoria, tässä tätä jälkimmäistä.

Haluaisin niin halata ja kiittää, että tein tämän viikon alusta minulle ihan täydellisen!

P.S.  Mikä rakentava?   Tämä ole mikään rautakauppa, vaan kommentti! <3

muoks://  Ihan epistä, että jotkut saa näin ihania synttärilahjoja! *mulkoilee karvalakkirakastajaa kateudesta vihreänä* No onnea nyt silti! Hmph!  ;)

[outouksia] Minulla on tavoitteena lukea Finin jokainen Severus/Remus-ficci, kunhan eivät ole AU.
Mikäli en ole käynyt kommentoimassa sinun ficciäsi, vinkkaathan siitä minulle? [/outouksia]

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 164
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #3 : 23.05.2016 14:42:09 »
Karvis ihanaa, että tykkäsit! Tulin itsekin hyvälle tuulelle onnellisesta Severuksesta kirjoittaessa, nämä herrat ovat onnensa ansainneet. Kosinta tuli mullekin yllätyksenä, en tosiaan ollut suunnitellut tällaista lopetusta, mutta sitten se tuntuikin tosi sopivalta ratkaisulta tähän. Ja salakavala H/D piristää aina :D Kiitos kaunis ihanasta kommentista, joka ilahdutti suuresti!

qfeiss kiitoskiitoskiitos itsellesi! Ihanaa aloittaa viikko tällaisilla kommenteilla. Rakastuminen pehmentää kyynisintäkin ihmistä, mutta kiva, että Severus vaikutti silti itseltään. Tällaiseen hömppätekstiin ei mitään rakentavia kaipaakaan, hauska kuulla, että miellytti. Halaukset ja kiitokset minunkin puolestani näistä piristävistä kommenteista!

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Verinen Paronitar

  • monkerias
  • ***
  • Viestejä: 1 989
  • monokkeli huurussa
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #4 : 11.06.2016 20:36:11 »
Ai että kun tää onkin niin ihana <3<3  Snupin-fluffia ei ole koskaan liikaa eikä edes tarpeeksi, kiitos siis tästä herkkupalasta.

Kosinnat ja naimisiinmenot ovat jotenkin sellainen aihe, joka ei ole mua koskaan sen suuremmin innostanut, joten pidin suuresti siitä, miten Remus tässä tekstissä avioehdotuksen ilmoille heitti ja miten Severus otti sen vastaan. Myös pariskunnan yhteinen arki oli tässä mukavasti esillä, kun monenlaisia huomioita tekstissä esitettiin esim. Teddysta ja kanervista ja Severuksen tavasta kommentoida lehtijuttuja; oli sellaista tyyntä rauhaa ja hahmojen keskinäistä luontevuutta, jollaisen tavoittaa vasta pitkän tuntemisen jälkeen. Ihanaa.

Teddyn kysymyslista oli kauhean soma ja kuvaus Severuksen kertomista iltasaduista tosi hellyyttävä, pidin suuresti siitä miten olit toteuttanut tässä Severuksen rennon olemuksen sekä pehmeämmät puolet -- vaikka lempeyttä onkin ja hahmo sitä uskaltaakin ihan reilusti näyttää, eivät särmät olleet kuitenkaan hioutuneet liiaksi, ja hihittelin ilahtuneena sille, miten Severus meuhkaa lehtiotsikoihin jälleen kerran päätyneestä Harrysta. Lempisukat, ah  :D

Ja hei erityispointsit sekä paljon rakkautta vielä Malfoyden valkoisista riikinkukoista ja Ginnyn huispausurasta! <3  Tämä oli kaikin puolin hurjan soma eikä silti ollenkaan yhtään liian imelä, tykkäsin tosi paljon.   
sano mua rovastiks

wishbone

  • L'enfant terrible
  • ***
  • Viestejä: 337
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #5 : 11.06.2016 21:35:25 »
Jee, onneksi tämä pomppasi taas esiin foorumin hämärästi, niin palautui mieleen etten aikanaan ehtinyt tätä kommentoida. Muistan lueskelleeni tätä jonakin ankeana kouluaamuna metrossa; en yleensä ole fluffin suuri ystävä, mutta tämä jaksoi hymyilyttää pitkälle iltapäivän puolelle. Auringonpaisteisesta arjesta huolimatta hahmojen käytöksessä pilkahteli tuttuja särmiä, Severuksen kyynisyyttä ja Remuksen viiltävää vitsikkyyttä. Jotenkin ajatus siitä, että nämä kaksi elelevät rauhassa omaa arkeaan kaiken velhomaailman hulabaloon ulkopuolella, oli erityisen ihana ja juurruttava: kun Harryn häät ovat kaiken kansan huulilla, täällä naimisiinmenosta sovitaan arkisissa puitteissa. Toisaalta tähän oli myös kekseliäästi tuotu aamulehden välityksellä katsaus muun maailman menoon, joka hyvin sitoi tapahtumia laajempaan kontekstiin. Severuksen armoton kommentaari oli juuri sitä mitä saattoi olettaakin.

Edellisten kommentoisijoiden tavoin virnistelin erityisesti Narcissan toivomukselle riikinkukoista ja Remuksen tälle letkautukselle:

Lainaus
”Minusta on upeaa, että Harry on löytänyt itselleen rakastavan kumppanin ja onhan tuo varsin kiinnostava tarina. Rohkelikko ja luihuinen huomaavat, että heillä on sittenkin jotain yhteistä, hautaavat sotakirveen, antavat toisilleen uuden mahdollisuuden ja lopulta rakastuvat. Kamalan tutun kuuloinen tarina, en vain keksi missä olisin sen kuullut aiemmin.”

Sniikki H/D -viittaus upposi myös meikeläiseen, tässä tulikin pari omaa paritussuosikkia samalla kertaa. Kiitos tästä, tämä oli ihana silloin ja nyt jälleen uuden lukukerran kohdalla <3
I will love you as misfortune loves orphans,
as fire loves innocence, and as justice loves to sit
and watch while everything goes wrong.

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 164
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #6 : 31.03.2017 23:48:35 »
Voi ei, unohdin ihan täysin, etten ikinä vastannut näihin kommentteihin!!

Vepa, kiitos <3 Naimisiinmeno ei ole mitenkään minunkaan lempiaiheeni ja se tuntui tosi oudolta näiden herrojen kanssa, mutta jostain sekin vain tähän tekstiin tupsahti. Mietin, että menikö tämä liian siirappiseksi ja epäuskottavaksi, mutta kiva kuulla, että ei. Ihanaa, että tykkäsit!

wishbone, kiitos <3 Niin hattara en sentään minäkään ole, että menisin Severuksen kyynisyyden häivyttämään :'D Eihän siitä miehestä jää muuten mitään jäljelle. Nämä kaksi kyllä ehdottomasti tarvitsevat oman rauhan kaiken sen melskeen jälkeen. Kiitos kauniista sanoista!

mimamu, kiitos <3 Tämä tosiaan oli ihana haaste ja oli hauska kirjoitella jotain siirappista ja onnellista. Remuskin varmasti synkistelee Tonksin vuoksi, mutta ehkä hänkin osaa viimein siirtyä elämässä eteenpäin.

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 808
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #7 : 05.04.2017 07:49:35 »
Hienoa että tämä on noussut sen verran "ylös" että nappasin luettavaksi. Toisinaan on mukava jättää kommentti vaikka olisi vanhempikin ficci kyseessä. Minulle tämä oli kuitenkin uusi ja sopi mainiosti aamuun tunnelmaltaan ja kuvaukseltaan. Ihana luettava paketti. (Ei kaikille kommentoijille tarvitse vastata. Tämä tällaisena ylimielisen pikku luihuisen mielipiteenä.) Pääasia on jos iloitset että olen kommentoinut. Sinä olet kuitenkin kirjoittanut mukavaa tekstiä ja minä luen.  :)

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 164
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #8 : 31.05.2017 22:43:45 »
Fairy tale, ei tämä nyt kuitenkaan niin kovin vanha ficci ole, joten kiva, että tulit kommentoimaan :> Ei toki tarvitse kaikille vastata, mutta tykkään kuitenkin jotenkin noteerata sen, että olen huomannut kommentit ja olen niistä ilahtunut! Joten kiitos sinullekin <3

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros

Ygritte

  • [igrit]
  • ***
  • Viestejä: 444
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #9 : 16.11.2022 14:54:30 »
Tonttuiluhaasteen tiimoilta päädyin löytämään tämän ihanan Snupinin! <3 Odo oli ehdottanut sinua kommenttilahjan saajaksi, ja onneksi olikin, sillä Snupinia ei voi koskaan lukea liikaa :D

Severus on ihanan sarkastinen ja sanavalmis. Hieman itseensä vetäytyvä myös. Siinä missä Remus taas on paljon avoimempi ja luontevampi. Rakastan lukea heistä juuri tällaisena! Miten Severus ei ole edelleenkään se kaikkein helpoin persoona, mutta hänen on helppoa olla Remuksen kanssa.

Lainaus
”Vieläkö Teddy nukkuu?” Remus kysyi kantaessaan kukikasta sokerikippoa pöytään.

”Oletan niin. Hänen heräämisensä yleensä kuulee.”

Valitsin tarkoituksessa listauksestasi tällaisen rakkaudentäyteisen ficin, enkä todellakaan pettynyt. Tämä on niin kauniisti kuvattu kohta, että voin hyvin kuvitella sen. Ei mitään liikaa, ei ole kyse mistään teinirakkaudesta ja suurista tunteenpurkauksista, vaan arkista läsnäoloa, joka riittää. Ah.

Lainaus
Sormet nousivat Severuksen olkapäälle, kulkeutuivat niskaan ja jäivät sinne pyörittämään hiuksia solmuille. Remus nojautui lähemmäksi lukemaan Severuksen eteen avattua sanomalehteä ja Severus haistoi partaveden ja kasvimaalta vaatteisiin tarttuneen mullan. Sormien pehmeä kosketus sai Severuksen sulkemaan silmänsä ja hengittämään syvään.

Sinällään ei yllättä, että Narcissa järjestää poikansa häihin riikinkukkoja, mutta onneksi Remus ja Severus eivät kaipaa sellaista suurta hössötystä ympärilleen :D Mutta olipa kiva, kun tässä oli tuo viittaus Harryynkin ja kuinka tämänkin elämä on saanut positiivisen suunnan. Harryn kun luulisi olevan ainakin Remukselle hyvin tärkeä ihminen.

Tätä kohtaa lukiessa ihan sydän suli <3 Tämä on kuvailtu niin hienosti. Molemmat tuntevat toisensa jo lähes läpikotaisin, tietävät, mitä toinen tarkoittaa sanoillaan (eikä kaikkea tarvitse edes sanoa ääneen) ja molemmat haluavat yhteisen, onnellisen tulevaisuuden.

Lainaus
”Ja kyllähän mekin voisimme, tiedäthän, mennä naimisiin.”

Kahvi läikkyi huispauspokaalia pitelevän Weasleyn tytön kasvoille ja Severus yski estääkseen itseään tukehtumasta. Remuksen poskille oli noussut hento puna ja hän väänteli pöydän alle piilotettuja käsiään, vaikka yrittikin esittää edellisen olleen vain huoleton ehdotus. Remus ei koskaan tehnyt suuria päätöksiä hetken mielijohteesta ja Severus pohti, kuinka kauan hän oli tätä mielessään pyöritellyt.

Severus oli haudannut ajatuksen naimisiinmenosta vuosia sitten. Avioliitto oli hänestä tarpeeton juridinen sopimus, jota ei tarvittu todistamaan sitoutumista – hän pärjäisi hyvin ilmankin. Mutta Remuksen toiveikas katse, johon oli sekoittunut ripaus pelkoa, sai Severuksen sydämen hakkaamaan hieman lujempaa. Remukselle kyse ei ollut palasta paperia, oli kyse elämänmittaisesta lupauksesta. Lupauksesta, jonka Severus oli valmis täyttämään.

”Niin kai sitten”, Severus vastasi

Tämän fikin julkaisusta on jo hieman aikaa, mutta olipa ihana löytää tällainen aarre! Kiitos tästä fikistä :)
This won't turn into a hyperfixation
and
Other Hilarious Jokes You Can Tell To Yourself

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Vs: Kun kukkivat kanervasi | S | Severus/Remus
« Vastaus #10 : 29.11.2022 17:47:04 »
Olen kerännyt taas hirveät määrät luettavaa odottamaan hetkeä kun oikeasti ehdin taas lukea ja tämä ficci on yksi sellainen. Ihanaa, että Ygritte nosteli tämän esiin sillä aaaaaaaa miten ihana tämä oli 😍 Olen aivan kippuralla onnesta ja kaikista ihanista tunteista mitä tämän lukeminen herätti!

Koska siis ensinnäkin Snupin! Aivan ihanaa että he saavat olla tässä tekstissä elossa ja onnellisia ja että Teddyllä on rakastava ja turvallinen koti ❤️ Tietenkin pitää vähän kinuta lemmikkiä ja kyllähän hevoskotka olisi nyt niin paljon hienompi kuin kissa 😄 Mutta ehkä Teddy sitten vanhempana ymmärtää miksi ei saanut kumpaakaan.

Toiseksi ihanaa että olit tuonut oman rakkaan OTPni tähän mukaan! Kyllä Harry ja Dracokin ansaitsevat onnen yhdessä, kiitos siitä 😊

Loppu kruunasi kyllä tämän ihanuuden ja jätti hymyn huulille. Lempeän pehmeä ja suloinen tarina mikä sai todella hyvälle mielelle, tuhannet kiitokset tästä!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!