Kirjoittaja Aihe: Hauraita, S, raapalesarja 9/?  (Luettu 1344 kertaa)

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 852
  • Ravenfluff
Hauraita, S, raapalesarja 9/?
« : 28.06.2016 22:37:09 »
Nimi: Hauraita
Kirjoittaja: Saappaaton
Ikäraja: S
Genre: Hurt/comfort, romance, angst, mahdollisesti myöhemmin fluffy, AU (mitä näitä nyt on)
Paritus: Harry/Draco
Vastuuvapaus: Mitään muuta tästä en omista, paitsi kieron mielikuvitukseni. Hahmoista kunnia Row-tädille. (Ja oheiskrääsästä kiitos trademarkien omistajille.)

A/N: Olen kirjoittanut viimeaikoina paljon tekstejä jollekin, eikä tämä ole poikkeus. Tämä pieni raapalesarja on kirjoitettu aina niin ihanaiselle Mingille. <3 Mulla on viime kuukausilta paljon kiiteltävää, toivottavasti tämä korvaa edes osan. :)
Teksti on siis taiaton!AU, ja mitään muuta ei kai etukäteen tarvitsekaan tietää. Kerään tällä Harry Potterin, sen lisäksi osallistuu seuraaviin haasteisiin: Vuosi raapalehtien V, Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus! ja One true something 20 #2.

Enjoy.


Hauraita

Dracon hiukset tuoksuvat makealta, hunajalta ja valkosuklaalta, ja Harryn tekee mieli hamuilla niitä huuliensa väliin. Hän hymyilee itsekseen miettiessään toisen reaktiota siihen, että tämän hiuksissa saattaisi olla kuolaa.

Harry parantaa otettaan toisen olkapäistä. Hän tuntee Dracon lämmön omaansa vasten, vahvat käsivarret kannattelemassa jalkojaan. Yhtään tämän lähemmäs toista ei saattanut päästä vaatteet päällä, eikä Draco arvostanut, jos hän kiemurtelisi yrittäessään. Sitä Harry on kokeillut.

Hymy pinttyneenä huulilleen Harry painaa poskensa paremmin pehmeisiin hiuksiin ja sulkee silmänsä. Tässä on hyvä. Dracon käynti on tasaista, vakaata ja vahvaa. Jälleen kerran Harryn mielessä käy miten odottamattoman voimakas Draco on ulkonäköönsä nähden.

Voimakas ja turvallinen.

*

Sinä päivänä aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Haarapääskyt lentävät vauhdikkaasti peräkkäin, kuin kilpaillen toisiaan vastaan, kadoten sitten puutalon räystään alle. Kaupunki kuulostaa tavanomaiselta, elävältä.

Aivan tavallinen päivä, olematta kuitenkaan tavanomainen.

Sinä päivänä Harry saa puhelun, joka muuttaa kaiken. Se on käännekohta, jonka ensimmäinen uhri on Dracon hänelle ostama Chewbacca-muki. Ensimmäinen syntymäpäivälahja, jonka Harry on Dracolta ikinä saanut. Se tipahtaa hänen kädestään ja hajoaa miljoonaksi sirpaleeksi kahvin levitessä laajaan lammikkoon.

Yhtä hyvin Harry olisi voinut tiputtaa hauraan sydämensä.

Hetkeen puhelun jälkeen hän ei saa henkeä. Jalkoja polttavalla nesteellä ei ole merkitystä, eivätkä jalanpohjien alle jäävät sirpaleet tunnu miltään. Draco oli satuttanut itsensä.

*

Harmaat silmät tuijottavat tyynesti ulos huoneen ikkunasta. Ne kieltäytyvät tiedostamasta muita huoneessa olevia ja jättävät kylmästi huomiotta vihreiden silmien huolestuneen katseen. Draco ei suoranaisesti hohka kylmyyttä, mutta tämän olemuksessa on jotain sellaista, että Harry ei uskalla mennä sängyn viereen ja tarttua toisen käteen.

Draco katosi häneltä.

Harry huomaa ajattelevansa, miten pieneltä ja hauraalta toinen näyttää maatessaan sairaalasängyssä. Niin kliseistä kuin se onkin. Dracon poskipäässä kulkee keskenään samansuuntaisia naarmuja ja posken puna on alkanut syventyä kirjavaksi mustelmaksi. Peiton päällä lepäävistä käsistä toisen ranne on sidottu, eikä Harry voi olla varma onko siinä venähdys vai mahdollinen murtuma. Kukaan ei ole kertonut hänelle.
« Viimeksi muokattu: 30.08.2019 19:09:33 kirjoittanut Saappaaton »


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 852
  • Ravenfluff
Vs: Hauraita, S, raapalesarja 3/?
« Vastaus #1 : 13.09.2016 22:10:02 »
A/N: Tässä on ollut pidempään kaiken kirjoittamisen kanssa vähän vaikeuksia, mutta hei, sainpa edes jotain pätkää vähän eteenpäin (toivottavasti ei näy tökkimiset ja jumitukset liikaa laadussa). o/

*

Huoneessa vallitsee hiljaisuus, kun Narcissa Malfoy ehtii paikalle. Hänen aviomiehensä seuraa rauhallisemmin askelin perästä ja pysähtyy lähelle huoneen ovea naisen jatkaessa suoraan sängyn viereen.

”Voi minun pieni Draconi”, Narcissa kuiskaa hiljaa ja silittää tärisevin käsin platinanvaaleita hiuksia. Harmaat silmät eivät käännä huomiotaan ikkunasta, eikä Draco väistä huolestuneen äitinsä kosketusta, kuten normaalisti tekisi. Hän ei vakuuta olevansa kunnossa.

Harryn vatsassa muljahtaa ikävästi. Ikinä Draco ei ole ollut näin lähellä ja kuitenkin näin kaukana samanaikaisesti. Edes kouluaikoina, kun he tappelivat ja hankkivat toisiaan vaikeuksiin, Draco ei koskaan ollut yhtä tyyni ja välinpitämätön.

Kuin millään, mitä hänen ympärillään tapahtui, ei olisi mitään väliä.

*

Harrysta tuntuu, että kestää ikuisuuden, ennen kuin lääkäri astuu huoneeseen kevyen koputuksen saattelemana. Tämä tervehtii huoneessa olijoita ja tekee oletuksen, että Lucius ja Narcissa ovat Dracon vanhemmat.

”Minä olen hänen poikaystävänsä”, Harryn tekee mieli lisätä, mutta ei lisää. Lucius ei hyväksy häntä muutenkaan ja tässä tilanteessa hän onnistuisi vain ärsyttämään vaaleaa miestä entistä enemmän.

Lääkäri viittaa avioparin käytävän puolelle. Narcissa jättää poikansa hivenen vastahakoisesti ja Lucius odottaa naisen menevän ohitseen koskettaen kevyesti tämän selkää ennen kuin seuraa vaimoaan.

Harry vilkaisee Dracoon ja huomaa tämän katseen muuttuneen, vaikka se on edelleen kiinnittynyt ikkunan takaiseen maisemaan. Tämä tietää asioiden olevan oletettua huonommin.

*

Draco kääntää katseensa ikkunasta ensimmäisen kerran vanhempiensa palatessa huoneeseen. Lucius näyttää entistä vakavammalta ja Narcissa on suorastaan lohduton. Nainen väistää poikansa katseen, eikä palaa sängyn vierelle. Harry ja Draco odottavat kumpikin kuulevansa uutiset.

Lääkäri astuu huoneeseen pariskunnan jälkeen. Hän avaa suunsa ja sanat soljuvat ulos ammattinimikkeeseen sopivalla rauhallisuudella. Hetkeksi aika huoneessa pysähtyy.

Tilanteen rikkoo kolahdus, kun Dracon yöpöydällä ollut kaadin osuu vastapäiseen seinään. Hiljaisuus katkeaa huutoon ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan.

”Valehtelija!” se mylvii monta kertaa. Samat sanat, eri sanat, voimasanat. Kaikki iskeytyvät huoneilman tyhjyyteen, mutta Harry ei kuule. Hän kuulee vain hiljaisen äänen, kun hänen sydämeensä ilmaantuu särö.


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

cassialma

  • tuulenpesä
  • ***
  • Viestejä: 1 045
Vs: Hauraita, S, raapalesarja 6/?
« Vastaus #2 : 01.08.2017 21:11:36 »
MOI, täällä minä nyt olen. Kauheata, mietein tänään että kuinkahan pitkä aika siitä on kun lupasin kommentoida tätä ja tajusin kauhuissani että viime viikon keskiviikkona, mitä, minulla on ehkä maailman surkein ajantaju (laitetaan tämän piikkiin sekin että olin melkein viisi kuukautta pois sananjaloista tajuamatta sitä edes).

AH mutta en minä kestä! Mitä on tämä. Mitä tämä on. Tämä oli jottain tosi söpöä alkuun. Minä olin ihan että voi voi sentäs kun Harrilla noin kutkuttaa Dracon tuoksu ja Dracon läheisyys ja yksinkertaisesti vain Dracon oleminen lähellä. Samalla kun luin, tajusin, että minulla on ollut kauhean ikävä sinun hp-tekstejä. : ( Kaikkia tuommoisia pieniä yksityiskohtia taas, ei ei, enhän minä yhtään kestä. Ja sinä vielä menit sanomaan että "no ei se niin erikoinen ole", mitä.

Yhtä hyvin Harry olisi voinut tiputtaa hauraan sydämensä. &

Hän kuulee vain hiljaisen äänen, kun hänen sydämeensä ilmaantuu särö.

Hauras ja säröilevä sydän on minulle kyllä vähän mjääh kielikuvallisesti mutta nyt kun tässä asiaa paremmin mietin, niin ei se niin paha ole. Tai, sinulla on sellainen tapa että saat pudotettua tämmöisiä vähän kömpelöitä ja kliseisiä kielikuvia tekstiin niin ettei se koko lukeminen tyssää siihen. En minä tiiä ymmärräkkö mitä yritän ajaa takaa, mutta, nuo ei tuntunu niin pahalta tässä kuin ne olisi tuntunut jonkun toisen kirjoittamassa tekstissä, you know? Minä kestin ja hyväksyin ne ja siittä tahdon nyt kyllä taputtaa niin itseäni kuin sinuakin selkään. : D

Draco katosi häneltä.

;___; Tule taikisin Harrin luo, hömelö ukkeli! Btw, tuo oli minun mielestäni hienoin kohta tässä. Minä tykkään niin kauhean kamalan paljon juuri tuommoisesta vähän yksinkertaisemmasta ja koruttomammasta kerronnasta ja voi että kun tuo kolahti niin kovaa ja kipeästi minun pieneen drarri-sydämeeni. Ihan vallan sattui. Draco on kadonnut, jonnekkin minne ei Harri voi kurkotella ja ;_; tämä kirvelsi.

Narcissa oli kyllä niin IC, helppo ajatella hänet juuri tuommoiseksi, ahaha, pidin minä kyllä Luciuksestakin, ihana viilipytty, kopea ja kaunis, minun Lucius. u_u


AAAH, tästä tuli ihan tyhmä kommentti : ( mutta kun. En minä vain kestä näitä miehiä, enkä minä kestä sinua. Kirjoita lissää jookos kookos, kaunis kiitos. Tämä oli kiehtova ja kaunis kerronnaltaan ja minun kauhean paljon tekisi mieli lukea lissää. H/C on lemppareinta ikinä ja tämmöinen vähän kevyempi drarri olisi kyllä poikaa. Halimuspusnus <3


(mitä hemmettiä, minun vasemman käden keskisormi oli ihan tunnoton koko aika ku kirjotin tätä kommenttia, mokomakin sormi)

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 852
  • Ravenfluff
Vs: Hauraita, S, raapalesarja 6/?
« Vastaus #3 : 30.08.2019 19:08:48 »
Ihana cassi ja ihana kommentti. ;__; <3 Hyvä, ettei paha tapani tipautella kliseitä sinne tänne ole täysin tappanut lukuintoasi. Jatkon kirjoittamisessa kesti kyllä tautisen kauan, mutta hei, olen täällä. \o/

Samalla varoitan myös, että yleisesti olen viime aikoina kirjoittanut vähän ja edellisestä Potter-ficistä on pieni ikuisuus, joten nämä seuraavat pätkät voi olla vähän kuraa. ::) Fracta fiksuna sanoi, että pitää kirjoittaa kurat pois alta, että voi kirjoittaa priimaa, että ehkä vielä jonain päivänä.

Tämä pieni jatko on myös pienenpieni onnentoivotus Angelle, joka vanhenee tänään. <3



Harry tuntee syyllisyyden painavan läsnäolon palatessaan kotiin yksin. Tuntuu pahalta olla niin huojentunut siitä, että Draco jäi yksin sairaalaan, siitä ettei hän saanut jäädä poikaystävänsä seuraksi. Järki koettaa vakuuttaa, että etäisyys helpottaisi asioiden käsittelemistä, mutta syyllisyys painaa Harryn hartiat kumaraan.

Keittiön lattialla on edelleen posliinin sirpaleita ja laajalle kuivunut kahvilammikko.

Tuntuu vaikealta ajatella. On paljon helpompaa takertua parkettiin kuivuneeseen kahvitahraan kuin kipeään todellisuuteen. Hämärässä, vaivaantumatta sytyttämään valoja, Harry kyykistyy poimimaan sirpaleita, jotka kahvi on yrittänyt jähmettää kiinni lattiaan. Sirpaleita, jotka edustavat hänelle menetystä.

Vielä silloinkin, kun hämärä vaihtuu pimeään, Harry istuu keittiön lattialla ja hinkkaa parkettia tunkkaisen kahvin hajuisella rätillä.

*

“Missä Draco on?”

Nainen tunkeutuu asuntoon ennen kuin Harry ehtii väistyä ovelta. Pansy. Harry ei koe heränneensä yöstä, jonka aikana nukkui tuskin silmällistäkään. Vaikka eivätpä kunnon yöunetkaan olisi tehneet Pansystä yhtään sen siedettävämpää.

“Sairaalassa”, Harry vastaa ääni karheana.

“Mitä sinä siinä sitten vielä teet?”

Harry väistää Pansyn katseen ja tiukasti esitetyn kysymyksen. Hänellä ei ole tahdon hiventäkään lähteä selittämään itseään Pansylle. Ei tahtoa, saati energiaa yrittää saada tuota kylmäkiskoista -

“Haluatko, että tulen mukaasi?”

Aavistuksen epäröivä kysymys saa Harryn kohtaamaan Pansyn katseen. Samassa hetkessä Pansyn muuri palaa ja nainen kohauttaa olkiaan suunnaten katseensa katonrajaan.

“Voin kyllä, jos se on sinulle helpompaa.”

*

Harry koputtaa Dracon huoneen oveen ja astuu hiljaa peremmälle. Sängyssä makaava mies vain katsoo ulos ikkunasta.

“Hei. Toin sinulle erityisen vieraan”, Harry toteaa hiljaa ja hakee ääneensä keveyttä. Hänen yrityksensä epäonnistuu surkeasti.

“Sinähän näytät hyvältä”, Pansy sanoo kävellessään huoneen puolelle. Naisen ääni hätkähdyttää Dracon ja saa miehen reagoimaan tulijoihin ensimmäisen kerran.

“Miten sinä- ?”

“Tiedät äidit. Siitä mitä Narsicca puhui äidille kuvittelin sinun olevan paljon ruhjotumpi.”

Sängyn luokse päässyt Pansy kääntelee Dracon päätä tarkastellen vaurioita, kunnes mies tönäisee käden leualtaan.

“Kauanko olet täällä?”

“Kunnes pääsen itse siirtymään pyörätuoliin.”

“Pyörätuoliin?” Pansy luo Harryyn kysyvän katseen, kun Draco jatkaa:

“Minä en enää kävele.”


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Angelina

  • Stark-Rogers
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 941
Vs: Hauraita, S, raapalesarja 9/?
« Vastaus #4 : 31.08.2019 00:50:55 »
Senkin pöhveli, kiitos onnentoivotuksista ♥ Mä en ollut aiemmin edes huomannut tätä, joten onneksi vinkkasit!

Tuo alku -

Lainaus
Dracon hiukset tuoksuvat makealta, hunajalta ja valkosuklaalta, ja Harryn tekee mieli hamuilla niitä huuliensa väliin. Hän hymyilee itsekseen miettiessään toisen reaktiota siihen, että tämän hiuksissa saattaisi olla kuolaa.

oli iiiihana ja sitten noin vaan vedit maton jalkojen alta D: Kiitos vaan, mutta toisaalta koska oot genreissä luvannut h/c:tä ja fluffia, niin en vielä heitä kirvestä kaivoon! Tykkäsin tuosta, että vaikka Harry ja Draco olivat ilmeisen rakastuneita, ei Lucius silti hyväksynyt Harrya ja tämän mielestä taas Pansy oli rasittava :: D Taiattomat AU:t ovat mielenkiintoisia, joten odotan innolla millasia kuvioita tässä vielä ilmenee :3

Kaino toive tosin olisi, ettei jatkossa kestäisi ihan näin kauaa ;D Eikä siinä tarvitsekaan kestää, koska selkeesti osaa tämän homman, lisää vaan ♥


“Contrary to popular belief, I know exactly what I'm doing.”

Ava ©Vanilje | Bannu ©Ingrid