Kirjoittaja Aihe: Jos hetken voi valita |K-11|  (Luettu 1461 kertaa)

Iippa

  • urheiluholisti
  • ***
  • Viestejä: 420
Jos hetken voi valita |K-11|
« : 11.08.2014 21:51:41 »
Author: Iippa
Otsikko: Jos hetken voi valita
Ikäraja: K-11
Varoitukset: kuolemasta puhutaan
Genre: angst
Summary: Jokainen hengenveto kiihdyttää kuolemaa

Se tupakansavun määrä aiheuttaa suurimmalle osalle hengenahdistusta, mutta jos lähtisi pois ringistä, olisi hyljeksitty. Jokaisella on oma paikkansa, ja minun tehtäväni on olla osa kovempien nuorten siipeilijäporukkaa. Nostan kaulassani olevaa huivia ylemmäs, että voin hengittää sen läpi. Hautaan kasvoni huivin sisään piiloon, ja kuulen samalla, kuinka joku alkaa yskiä. Yskijä saa nopeasti melkein kymmenen ihmisen tuijotuksen niskaansa, ja joudun tunnustamaan, että olen yksi noista katseista. Kaikki tuijottavat minua vuoden nuorempaa poikaa erittäin pahasti. Poika ei selvästi ole kuullut tupakkaringin sääntöjä. Tärkein sääntö on ehdottomasti se, että tupakkapaikalla ei yskitä, ja jos yskitään, heitetään pois ringistä. Sain kokea sen itse kantapään kautta, kun entinen kaverini ei pystynytkään olemaan yskimättä. Tupakkapiirin pomot käskivät hänen häipyä ja antoivat minulle tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko jäisin tai lähtisin kaverini kanssa. Kaverini lähti hieman masentuneena pois katsoen samalla minua anovasti.

Minä jäin.

Vaikka kaverini kuinka tuijotti ja anoi katseellaan, minä jäin. Ja olen edelleen tässä samassa ringissä, vaikka olenkin kateellinen niille, jotka pitävät hauskaa muualla koulun pihalla. Haluaisin juosta muutaman muun kanssa päättömästi jalkapallokentällä tai heitellä koripallokentällä, mutta minä valitsin seisoa tupakkapaikalla ilman takkia vuoden ympäri. Mieluummin kuolisin pakkasen takia, kuin sisälläni tikittävään aikapommiin.

Kehitin itseni siihen tasolle, ettei yskimisrefleksi tule edes lähelle, vaikka kaikki muut polttavat. Olen muutaman kerran kokeillut tupakkaa, mutta päätin vain katsoa sivusta, kun muut polttavat. Nostan huiviani vielä hieman ylemmäs niin, että se peittää myös nenäni ja jään paikoilleni tupakkarinkiläisten kanssa, kun muut siirtyvät jo tunneille. Kouluni menee alamäkeen samalla, kun entinen kaverini saa aina vain parempia numeroita. Miksi minä jäin? Koska minulla ei ole tulevaisuutta, niin kuin muilla. Minä tiedän kuolevani ennen kuin valmistun mihinkään ammattiin, joten miksen kuolisi jo ennen aikuisuutta. Filosofian opettajakin selitti elämän perustarkoituksen olevan onnellisuus. Minä luulen olevani onnellinen, kun vedän tupakansavua henkeeni ja tiedän kuolevani nopeammin jokaisen hengenvedon jälkeen.

Quod scripsi, scripsi.♥

 Ilmakehän olosuhteet

Remoteness spectator

  • ***
  • Viestejä: 2 184
  • Sanokaa Remoksi vaan
Vs: Jos hetken voi valita |K-11|
« Vastaus #1 : 12.08.2014 12:12:31 »
Tämä oli mielenkiintoinen aihealue, ja kovin surullinen lyhyt tarina. Sanoisin, että se kovin hyvin ja ajankohtaisesti kuvastaa yläasteaikoja, ja kenties jonkin asteen masennustakin päähenkilön toiveista päätellen. Virheitä en löytänyt, ja kirjoitustyylisi on mukavan selkeää. Toivottavasti kirjoitat myös jotain pidempää tulevaisuudessa! ^^
It is time
to break the chains of life
If you follow you will see
what's beyond reality
 
       
~Dark designs~