Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Hippa | Harry/Draco, S

<< < (3/3)

Angelina:
Naaaawww mitä söpöilyä ♥ Ihanan rauhallinen tunnelma tässä - kuvailu oli niin hyvää että jotenkin kuvittelin itsenikin Tylypahkan tiluksille aamuvarhaisella lentämään, hieman kylmissäni ja auringon lämpöä odotellen ;D Pidin siitä, miten nuo aamun treenihetket olivat Dracon omaa aikaa, vaikka ajatukset tulevaisuuden paineista vähän raastoivatkin takaraivossa. Harry tietysti saapui paikalle juuri oikeaan aikaan kuin kutsuttuna - ihana tuo suukko ja hölmistynyt Draco! Voin hyvin kuvitella, millainen lentohippa tuosta jatkui :'3 Ai että, nautin tästä!

Vendela:
Nappasin sinut tuolta Ihailijakaartista ja valitsin tämän ekaksi tekstiksi kommentoida :D

Kylläpäs tänä oli suloinen ja kiva. Itse en ole lainkaan aamuihminen niin ymmärrän hyvin ettei Draco ollut kovin innostunut aikaisesta ajankohdasta. Mutta onneksi sitä nopeasti piristyy kun ajattelee mukavia ja etenkin kun ajatusten kohde ilmestyy vielä paikalle!

Tykkäsin miten olit kuvaillut tuota lentämistä ja mitä se merkitsee Dracolle. Harryn ilmestyminen lopussa oli kiva ylläri ja olipa tosiaan onni, ettei Draco pudonnut luudaltaan. Vaikka ehkäpä Harry olisi napannut tämän kiinni ;)

Vendela

Waulish:
Voi että, nyt kyllä kolahti! Vaikkei paritus mukavuusaluettani olekaan, täytyy todeta, että fiilaan sitä tämän tekstin myötä jotenkin yllättävänkin kovasti.

Ensinnäkin minuun vetoaa huispaus- ja kevättunnelmointi - se, kun puiden oksilla riippuu aamukastetta ja aurinko ei vielä lämmitä. Minusta tuntuu, että onnistut tosi vähin sanoin välittämään tosi täyteläisen ja samaistuttavan mielikuvan keväästä, ja se on hykerryttävän ihanaa! Joskus vähätkin sanat vain yksinkertaisesti riittävät ja kertovat kaiken olennaisen.

Toisekseen viehätyn kovasti siitä, miten mieluisaan tekemiseen voi hukuttaa kaikki surut, myös paineet joita muut harteille lastaavat. Dracolla niitä paineita totisesti on, ja kaikista odotuksista ja velvollisuuksista lukeminen kivistää sydäntä. Minusta kaikki tiivistyy riipaisevan haikeasti tähän kohtaan:

--- Lainaus käyttäjältä: FractaAnima - 25.04.2012 08:07:22 ---Nämä aamut olivat häntä varten. Vain näiden ansiosta hän jaksoi maailman painon ja yhteiskunnan paineet - tai no - suvun paineet. Ne kahleet eivät kai koskaan irronneet. Hänen syvimmät ja salaisimmat haaveensa eivät koskaan toteutuisi, sillä ne kaataisivat suvun kupit nurin.
--- Lainaus päättyy ---
Kaataisivat suvun kupit nurin - niinpä, miten osuvaa, ja miten kertakaikkisen kauheaa! Ai että. Samaistun Dracoon todella, tarpeeseen päästä pois ja unohtaa kaikki luudalla lentäessä.

Harryn ilmestyminen ja kevyen hupaisa "hippa"-hihkaisu jotenkin tyynnyttävät, saavat kaiken tuntumaan astetta levollisemmalta. Vaikka millainen tunnemyrsky on meneillään, sitä voi lieventää yksinkertaisin keinoin, ja jotenkin minusta tuntuu, että Harryn mutkaton maanläheisyys on hyväksi myös Dracolle.

Onpas tämä, voi että. :-* Kiitos kovasti tunteita herättävästä lukukokemuksesta! -Walle

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu