Otsikko: Löytöpalkkio
Kirjoittaja: rimps
Ikäraja: K-11
Hahmot: Nymphadora Tonks/Matami Rosmerta
Genre: vihjaileva draamahömppä
Vastuuvapautus: J.K. Rowling omistaa hahmot, minä vaan vähän leikin.
K/H: Lyrics Wheel 19 kappaleesta Ida Paul & Kalle Lindrooth - Planeetat, FF100 sanalla 48. Malja.
Löytöpalkkio
Matami Rosmerta kierteli ympäri Kolmea luudanvartta väistellen tottunein askelin sinne tänne siroteltuja pöytiä ja lattialle läikkyneitä juomia. Hän tervehti rempseään tapaansa vakioasiakkaitaan, leijutteli kolpakkoja ja laseja sinne tänne niitä tilanneille ja haravoi alituisesti katseellaan pyyhittäviä pöytiä ja täydennyksen tarpeita tilauksiin. Oli ilahduttavaa nähdä usein tuttuja, mutta uudet asiakkaat piristivät myös niin myyntiä kuin häntä itseäänkin.
Sinä iltana hän oli iskenyt silmänsä pariinkiin uuteen tulokkaaseen, häntä itseään nuorempiin naisiin, jotka olivat tulleet paikalle itsekseen ja tuntuivat viihtyvän omissa oloissaan. Molemmissa oli myös jotain tuttua, mutta hän ei osannut itselleenkään määritellä mitä se oli.
Illan hämyn hiipiessä syksyiseen sateeseen kapakka tyhjeni asiakas tai ryhmä kerrallaan, kunnes jäljellä olivat enää molemmat häntä kiinnostavat naiset. Rosmerta teki koko illan miettimänsä valintansa ja suuntasi perimmäisessä nurkassa istuvaa vaaleaverikköä kohden.
"Tänään olitkin poikkeuksellisen haastava, Nymph", hän totesi hymyillen keräillessään tyhjiä laseja tarjottimelle sauvaansa heilutellen. Nainen näytti aidosti hämmentyneeltä.
"Anteeksi, mutta en ymmärrä lainkaan, mistä sinä puhut tai kuka on tämä Nymph. Olet varmasti sekoittanut minut johonkuhun toiseen."
"Hyvä yritys, mutta et onnistu edelleenkään huijaamaan minua."
"Minun taitaa olla parasta poistua", nainen sanoi keräillen takkinsa ja laukkunsa mukaansa. Rosmerta kuuli takaansa tukahdutettuja tirskahduksia ja kääntyi silmät leiskuen lähistöllä istuvaa brunettea kohti. Yksi vilkaisu tähän sai hänet ymmärtämään tekemänsä virheen ja auliisti pahoitellen hän seurasi epäonnista asiakastaan ovelle yrittäen houkutella tätä seuraavaksi illaksi takaisin talon tarjoamien juomien avulla.
Naisen poistuessa sateeseen taakseen vilkaisematta Rosmerta lukitsi oven perässään ja marssi edelleen itsekseen naureskelevan bruneten luokse.
"Kiitos vain, menetin juuri takiasi todennäköisesti asiakkaan", hän ärähti saaden naurun tyrskinän tilalle pahoittelevan ilmeen.
"Anteeksi vain, mutta en millään uskonut, että olisit mennyt noin suorasukaisesti hänen luokseen. Mutta sinun on myönnettävä, että tänään minä onnistuin peittoamaan sinut", Tonks hykerteli edelleen kuvitteelliseksi hahmokseen muotonsa muuttaneena.
"Kerrankin, mutta sinulla oli tuuria, että hän sattui olemaan paikalla. Muuten olisin löytänyt sinut saman tien", Rosmerta myönsi voimatta olla liian vihainen Tonksille.
"Vai muka tuuria! Naamioituisin vaikka Hagridiksi uskottavasti, jos haluaisin", Tonks puolustautui niskojaan nakellen. Rosmerta irvisti ajatukselle.
"Toivottavasti et, niin mukava kuin hän onkin, en pidä häntä järin vetoavana. Sinä sen sijaan..." Rosmerta vetäisi Tonksin pystyyn ja työnsi tämän pöytää vasten.
”…tuo ulkoasu todella sopii sinulle”, Rosmerta kuiskasi Tonksin korvaan painellessaan kevyitä suudelmia tämän poskensyrjälle ja kaulalle.
Heillä kahdella oli ollut jo hyvän aikaa tapana leikkiä tunnistamisleikkiä. Tonks tuli silloin tällöin ennalta ilmoittamatta muotoaan muuttaneena Kolmeen luudanvarteen ja Rosmertan oli jatkuvasti oltava varuillaan tunnistaakseen hänet. Useimmiten hän tunnistikin, joko muiden potentiaalisten henkilöiden puutteesta tai tutuista ilmeistä, mutta joskus harvoin kävi myös niin, että Tonks poistui mitään ilmoittamatta jättäen molemmat kaipaamaan myöhään yöhön venynyttä yhteistä iltaa. Leikki oli saanut alkunsa Tonksin muiluttaessa itsensä sisään kapakkaan alaikäisenä ja onnistunut tilaamaan ikäiselleen sopimattomia juomia Rosmertan tajuamatta tulleensa huijatuksi. Vasta muutamaa vuotta myöhemmin Tonks oli tarpeeksi rohkeutta kerättyään paljastanut huijauksensa, ja tunteensa kapakan omistajatarta kohtaan, ja kuten kliseisesti niin usein todetaan, yksi asia oli johtanut toiseen ja huijauksena alkanut leikki oli muuttunut palkitsevammaksi heille molemmille.
Tänään hän kuitenkin oli osunut oikeaan, tai oikeastaan Tonks oli lopulta paljastanut itsensä. Joka tapauksessa, siinä he olivat jälleen, huohottamassa kapakassa aivan kahdestaan, huulet vasten ihoa, vaatteet mytyssä lattialla, paljas selkä juomien jäljiltä tahmeaa pöydänpintaa vasten.
Ida Paul & Kalle Lindrooth – Planeetat
Jos sä oisit sillä päällä
Sä tiiät millä päällä
Jos sä oisit sillä päällä
Niin voisit olla yötä täällä
Huulet mun olkapäällä
Jos sä vaan oot sillä päällä
Niin, mitä sä näät, mitä sä näät
Mitä sä näät sun pääs
Kun me hengitetään, hengitetään
Hengitetään syvään
Nyt mua tärisyttää, tärisyttää, tärisyttää
Joo, tuu muhun kii
Beibi mä oon sun tänään
Oot sä mun tänään
Ihan sydän selällään
Niin kuin mä sun
Pöydän päällä näin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Ja ääneekkäit
Beibi mä oon sun tänään
Oot sä mun tänään
Ihan sydän selällään
Niin kuin mä sun
Pöydän päällä näin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Et planeetatkin käänty meihin päin
Jos se sulle vaan sopii niin
Sä jäät nyt mun kotiini
Jos se sulle vaan sopii
Kun mä en saa tästä
Meidän universumista ikinä tarpeeks
Mut, mitä sä näät, mitä sä näät
Mitä sä näät sun pääs
Kun me hengitetään, hengitetään
Hengitetään syvään
Nyt mua tärisyttää, tärisyttää, tärisyttää
Joo, tuu muhun kii
Beibi mä oon sun tänään
Oot sä mun tänään
Ihan sydän selällään
Niin kuin mä sun
Pöydän päällä näin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Ja ääneekkäit
Beibi mä oon sun tänään
Oot sä mun tänään
Ihan sydän selällään
Niin kuin mä sun
Pöydän päällä näin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Et planeetatki käänty meihin päin
Planeetatki käänty meihin päin
Planeetatki käänty meihin päin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Sä löysit musta jotain uutta kun sä vähän etsit
Sä löysit musta jotain uutta ja sen silloin keksin
Et mähän tunnen sut mun suulla
Silloinkin kun et oo tässä
Mun sängyn päädyssä
Beibi mä oon sun tänään
Oot sä mun tänään
Ihan sydän selällään
Niin kuin mä sun
Pöydän päällä näin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Ja ääneekkäit
Beibi mä oon sun tänään
Oot sä mun tänään
Ihan sydän selällään
Niin kuin mä sun
Pöydän päällä näin
Ollaan yöl aina niin lähekkäin
Et planeetatki käänty meihin pain
