Kirjoittaja Aihe: Raapale- ja novellikokoelman alku | 1.10 -10 novelli max-11  (Luettu 2816 kertaa)

Adia

  • ***
  • Viestejä: 221
Kaikkien novellien ikäraja max. K-11.

Protége moi K-11 | fluffy ja ripaus angstia

« Viimeksi muokattu: 06.12.2014 13:52:27 kirjoittanut Pyry »

A part of me died when I let you go.



ava; chaoticfae

Adia

  • ***
  • Viestejä: 221
Vs: Novellikokoelman alku | 1.10 -10 novelli
« Vastaus #1 : 01.10.2010 20:00:35 »
Title: Protége moi
Author: Adia
Rating: K-11 tai jotain
Gengre: Fluffy ja ehkä ripaus angstia
Pairing: Rattopoika/Pelastaja

Beta: vain rakas Wordini
Warning: Slash. Huorailu.

Disclaimer: Protége moi on Placebon kappaleen nimi ja ryöstin sen tähän. Ja se on öää… Suojele minua. Ja tuo ”Hän tanssii. Hän laulaa. Hän viihdyttää. Mitä vain tahdottekin.” lauseet ovat Geishan muistelmat -elokuvasta, josta tämä idea itse asiassa lähtikin.

Summary: Olin jo aivan varma, että olit hylännyt minut täysin. Suljin silmäni ja hymy nousi väkisinkin huulilleni, tunsin polttavan pisteen ihollani. Sinä olit tullut sittenkin.

Feedback: Yes, please.

A/N: Öää… Okei. Sokerinen minä, 17.12 ollut leffa Tennarissa, ihana Tiku ja rakastunut olo yhdistettyinä tuottivat tämän pienen. Ei sen enempää tai vähempää.

//1.10. -10
Ajattelin kuitenkin lisätä tämän tarinan tänne, vaikka tämän kirjoittamisesta on jo monta vuotta, ehkäpä… neljä, aika tarkalleen hieman alle neljä vuotta, itse asiassa. Kaikesta huolimatta, pidän tästä kovasti, enkä edes henno muuttaa mitään. Joten, koettakaa nauttia.

Omistus: Tiku-rakkaalle, joulun vuoksi. On joulu. Joululahjani. Ole hyvä, kulta <3 *ruts*

~


PROTÉGE MOI;

Suojele minua



Suljen silmäni ja hengähdän raskaasti, kun tunnen kosketuksesi ihollani. Se on kuin neulalla pistäisi. Nielaisen kuuluvasti ja nautin läheisyydestäsi painautumalla lähemmäs. Tunnen hengitykseni lamaantuvan, kun hipaiset sormellasi kaulaani. Puren huultani ja maistan veren rautaisen maun suussani. Annan täyden vallan sinulle, annan sinun suojella minua kaikelta, annan sinun johdattaa askeleitani siihen puutarhaan, jossa viattomuus jää portin pieliin…



Ennen kuin tunsin sinua, olin poika, joka tanssi maksusta baarissa. Joka ilta puin minihameen, polvisukat sukkanauhoineen päivineen ylleni ja minut viskattiin lavalle, siellä nopeat söivät hitaat. Ennen kuin opein talon tavoille, keräsin ruokaa roskiksista ja kadun varsilta. Viimein tuli se aika, kun minä olin baarin kokenein ja sain nokkia nuorempia ja kokemattomampia rauhassa keräten itse parhaimmat rahat.

Hän tanssii.
Hän laulaa.
Hän viihdyttää.
Mitä vain tahdottekin.


Ylpeyteni kasvoi kerta kerralta ja tiesin olevani hyvä, tiesin pärjääväni ja saavani ruokaa joka ilta tarpeeksi, ja vielä seuraavalle viikollekin. Joka ilta olin varmempi ja tiesin, mitä olin tekemässä. Minä olin se, jota katsottiin kadehtien ja jolta pyydettiin apua, kun rahaa ei tippunut. Olin se, joka keräsi koko potin ja sai niin miehet kuin naisetkin villiintymään, anomaan lisää ja ehdottelemaan lisähetkeä kapakan vessassa maksua vastaan. Suostuin mihin vain maksusta, ja kaikki tiesivät sen. Elin suojaamatonta ja turvatonta elämää, mutta olin valmis mihin vain rahan vuoksi. Itsevarma hymy huulilla tanssin ihmisille, sillä tiesin saavani heidät haluamaan lisää.

Kunnes näin sinut.

Se oli ensimmäinen kerta, kun en tiennyt mitä tehdä. Jähmetyin siihen paikkaan, kun tunsin polttavan katseesi ruumiissani. Suljin silmäni ja yritin jatkaa itsevarmaa tanssiani, kun tunsin sinun liikkuvan koko ajan lähemmäs. Kun avasin silmäni uudestaan, istuit tuolilla lavan edessä. Minun edessäni. En voinut siirtää katsettani silmistäsi, siitä hetkestä alkaen tanssin vain sinulle. Tanssin koko illan ja yön pysähtymättä hetkeksikään vetämään henkeä, ja vaikka omistauduin vain sinulle, minulla oli silti parhaimmat tulot.
Joka ilta ja yö odotin sinua ensimmäisestä tulostasi alkaen. Tiesin, että sinä tarvitset minua, ja sinä tiesit minun tarvitsevan sinua, sinä sait minut tanssimaan. Olit kuin elämän eliksiiri, jota tarvitsin pystyäkseni elämään. Joka ilta käytin enemmän valmistautumiseeni, joka ilta halusin antaa sinulle enemmän ja saada sinut haluamaan lisää. Joka ilta ja yö halusin painautua sinua vasten, tuntea kätesi ruumiillani, kuten tunsin polttavan katseesikin. Halusin sinun pistävän minut kärsimään. Tuntemaan, miltä todellinen kipu tuntuu. Halusin tuntea polttavan kosketuksesi ihollani.
Mutta minään iltana en saanut polttavia katseita enempää. Olin turhautunut, mutta se ei ollut minun asiani ehdottaa muuta. Se kuului sinulle. Turhaan pyörin ympärilläsi ja kiersin sinua kuin kissa kuumaa puuroa kuukauden päivät, yö toisensa jälkeen aloin käydä epätoivoisemmaksi ja varomattomammaksi. Harjoittelin jokainen aamu ja päivä tanssimista, vedin itseäni ääriasennosta toiseen, valvoin vuoksesi vaikka useammankin vuorokauden. Kunhan saisin sinut hetkeksi huomaamaan itseni uudestaan, tuntisin polttavan katseesi ihailemassa sulavia liikkeitäni hämärässä, kun hengitän samaan tahtiin kanssasi ja unohdan pakottavan tarpeen lopettaa.

Sinun vuoksesi.

Muistan, kun suljin silmäni, nostin silinterin mustilta hiuksiltani vasemmalla kädelläni ja ojensin käden suoraksi vasemmalle, toisen käden taitoin eteeni ja kumarsin syvään. Nousin suoraksi ja laskin silinterin takaisin hiuksilleni, aloitin tanssini hitaasti sivuaskelilla ja annoin musiikin virrata suoniini. Etsin sinut eturivistä ja kävelin eteesi, itsevarma ja vino hymy nousevat huulilleni, kun laskeuduin hitaasti polvilleni ja musta minihame kiristi reisiäni. Valkoinen kauluspaita oli puoliavoin ja suljin silmäni, olin varsin tietoinen ihailevasta ja polttavasta katseestasi. Katseesi poltteli ihoani, kun kuumuus nousi iholleni ja tunsin hikipisaran valuvan niskaani pitkin. Vaikka kuumuus alkoi ottaa valtaa minusta, en voinut antaa sen voittaa minua, vedin itseäni äärirajoille, vaikka olin jo hengästynyt.
Musiikin viimein loppuessa tuntien jälkeen, pystyin hengähtämään. Nostin silinterin hiuksiltani ja kumarsin hikisenä, lähdin hoippumaan nestehukan partaalla takahuoneeseen ja tunsin, kuinka jalat pettävät pian alta. Tulin muutamia portaita alas ja heittäydyin seinää vasten, suljin silmäni ja hoipuin eteenpäin. Takahuoneessa löysin viimein ovelleni, jäin siihen nojaamaan ja jalkani pettivät alta, mutta joku nappasi minut juuri ja juuri kiinni. Tunsin polttavan katseesi kasvoillani ja tiesin, että tulit viimein etsimään minua.
Nojasin pöydänkulmaan toisella kädelläni, kun toinen käsi piti muovimukia ja nielin vettä ahnaasti. Seisoit takanani ja kiedoit kätesi lantiolleni, värähdin tahtomattakin polttavaa kosketustasi. Suljin silmäni, kun kätesi vaelsivat ylemmäs ja avasivat yhden napin edellisten lisäksi, napeilta sormesi siirtyivät selälleni avaamaan korsetin nauhoja hitaasti. Vedit korsetin hitaasti pois ja siirsit kätesi takaisin napeille, avasit jokaisen kiduttavan hitaasti ennen kuin käänsit minut itseäsi vasten. Hengitin raskaasti, kun painoit huulesi huulilleni ja suutelit minua vaativasti. Huulesi olivat kuin sähköisku ja tunsin vaativat sormesi ihollani, joka puolella.

Annoin kaikkeni.

Nopeasti kaikki oli ohi, vetäydyit ja katosit huoneesta minua vilkaisten. Ja sama toistui, kunnes eräänä yönä et enää tullut ottamaan minua kiinni, kun putosin polvilleni oveni eteen. Sydäntäni riipaisi, kun en saanut nauttia polttavasta katseestasi, tunsin itseni eksyneeksi, kun en nähnyt sinua eturivissä ja minun piti antaa kaikkeni jollekin toiselle. Valitsin eniten sinua muistuttavan miehen, jonka katse polttaisi edes vähän, vaikka se ei tuntuisi koskaan niin hyvältä kuin sinun katseesi. Kun olin antanut kaikkeni ja hoipuin takahuoneeseen, tunsin kuluttaneeni virran loppuun. Täysin. Kun lysähdin oveni eteen takahuoneen lattialle, pimeys täytti pääni ja sekavuus vain lisääntyi. Tunsin itseni täysin loppuun palaneeksi, ja hiljainen tila ei rauhoittanut minua yhtään. Kaipasin sinua. Polttavaa katsettasi. Satuttavaa kosketustasi. Tarvitsin sinua nyt, ja aina. Sinun piti saada minut kärsimään, tuntemaan, miltä kipu tuntuu oikeasti.
Olin jo aivan varma, että olit hylännyt minut täysin. Suljin silmäni ja hymy nousi väkisinkin huulilleni, tunsin polttavan pisteen ihollani. Sinä olit tullut sittenkin. Tiesin, että sinä tarvitsisit minua, ja sinä tiesit, että minä tarvitsisin sinua. Minä sain sinut haluamaan lisää, ja sinä minut. Tiesit, etten nauttisi kenenkään muun kosketuksesta niin paljon kuin sinun.


Sillä rakastuin vain sinuun. Ja tiesit, minun tarvitsevan sinut suojelemaan minua.


Suljen silmäni ja annan musiikin virrata suoniini, nojaan seinään ja annan käsieni vaeltaa vartalollani, kävelen lavan reunalle ja laskeudun polvilleni. Katson lavan edessä istuvaa poikaa ja alan tanssia hänelle antautuen aistieni vietäväksi täysin, suljen silmäni ja pian tunnen käden hipaisevan sisäreittä hameen alta, puren alahuultani ja jatkan tanssimista polvillaan ollen. Sormet nousevat hipaisevin kosketuksin jalkaa pitkin ylemmäs ja pieni huokaus karkaa väkisinkin huuliltani, pian sormet pujottavat muutaman setelin sukkanauhoihini ja käsi vetäistään pois. Avaan silmäni ja katson samein silmin poikaa, nousen ylös ja jatkan seuraavan luo.


A/N2: Kaikessa nostalgiudessaan tämä on yksi ensimmäisistä kunnon tarinoistani, joita pystyn edelleen lukemaan häpeämättä.
« Viimeksi muokattu: 15.11.2017 20:51:54 kirjoittanut Adia »

A part of me died when I let you go.



ava; chaoticfae

Snouk

  • ***
  • Viestejä: 1 998
Vs: Raapale- ja novellikokoelman alku | 1.10 -10 novelli
« Vastaus #2 : 21.11.2010 21:40:28 »
Voi miten suloinen.♥ Tämä oli, hmmm, erilainen, mitä yleensä luen. Nyt kyllä tuntuu adjektiivien keksiminen hankalalta. Pidin oikein kovasti, mutta edes kommenttikampanja ei nyt taida saada musta revityksi kovinkaan ihmeellisiä kommentteja tähän fikkiin, pahoittelen. :\

Saatan kuulostaa oudolta, mutta kaikki epäsuorat huoraamisstoorit ovat todella kiehtovia! : D Ei mua mitenkään kiinnosta lukea mitään puhekielellä kirjoitettua strippiklubishaibaa, koska se on vaan liian tylsää ja helppoa. Tässä pelkät sanavalinnat saavat aikaan sen tietyn fiiliksen, jota en valitettavasti osaa kuvailla, mutta ainakin voin sanoa, että se on erittäin positiivista. En olisi kirjoittanut viestiä kommenttikampanjaan, jos tämä olisi ollut hettiparitus, koska kuten jo sanoin, tylsää ja iisiä. Sitä paitsi slash on rakkaus.

Hmm voisin lainata koko fikin, mutta yllätys yllätys siinä ei ole mitään järkeä, joten jätän sen tekemättä. En osaa nyt sanoa mitään muuta kuin että tykästyin ihastuin rakastuin, hahmot olivat ihan epämääräisiä ja suuret plussat öh.. ladyboysta? Aivan sama, mikä se oli, ihana kuitenkin. (: Kiitoksia.
"Whenever I'm sad, I just stop being sad and be awesome instead!"
-Barney Stinson