Kirjoittaja Aihe: Tuhansin tähdin koristeltu pihamaa - eli tällaista joulunodotus hömppää, S  (Luettu 1939 kertaa)

~pinkie~

  • ***
  • Viestejä: 73
alaotsikko: S, jouluraapaleita näin joulua odotellessa

Title: Tuhansin tähdin koristeltu pihamaa – eli tällaista joulunodotus hömppää
Author: Pinkie
Rating: S  
Genre: No tämmöistä joulunodotus ihkutusta, en oikein osaa sanoa, että mitä on

Sinä sinisenä iltana

Kauniiseen paksuun valkoiseen huopaan kääritty pihamaa kimmelsi, kuin tuhannet tähdet taivaalta olisi laskettu maanpinnalle koristeeksi. Ilta oli luonut maailmaan kauniin sinisen värin ja rikkumaton rauha oli käsin kosketeltava. Sinä iltana maailma oli ehkä kauneimmillaan. Kauniit joululaulut kiirivät linnassa, herkullinen pipareiden tuoksu saattoi kiemurrella käärmeenlailla kenen tahansa sieraimista sisään houkutellen syömään. Koulun kaikissa takoissa tanssi tuolloin kipinöivä tuli. Sen oranssit kiemurat ja kaarteet lumosivat katselijansa ja sen lämmin hehku taikoi kenen tahansa olon niin kotoisaksi. Kynttilöiden vuodattamat steariinikyyneleet eivät vihjailleet surusta. Kynttilätkin iloitsivat niin paljon tulevan joulun riemusta, että ne osallistuivat siihen kyynelin.
   
Sinä iltana korpinkynnen oleskeluhuoneen lattia oli täynnä erivärisiä lahjapapereita, kiiltäviä, kaartuvia nauhoja. Papereiden seasta saattoi juuri erottaa tytön, joka maastoutui tuohon värien sekamelskaan ennennäkemättömän hyvin, päällään lahjapaperilta näyttävä mekko, korvissaan hopeana loistavat foliorenkaat. Sinä iltana tuo suttuinen ja haaveileva tyttö teippasi viimeisen paketin kulman kiinni, otti käteensä hopeaisen kynän ja raapusti jokaiseen pakettiin samat sanat, sanat, joita ei ollut koskaan ennen saanut kenellekään kirjoittaa;
                                                               Hyvää Joulua, ystävä!

Joulu sulattaa jään sinustakin

Kuuma takkatuli onnistui lähes luomaan lämpimän vivahteen niihin kylmiin, jäisiin silmiin.
Mutta ei aivan, mikään ei kai aivan pystynyt sulattamaan sitä ikijäätä. Joululoma alkaisi jo huomenna ja tuon joulun saattoi maistaa ilmasta. Kaikki odottivat kotiin pääsyä, paketoivat lahjoja, hyräilivät iloisen meneviä lauluja sekä huutelivat hyvän jouluntoivotuksia ystävilleen.

Draco Malfoy oli niin iloinen, että pääsisi pois kaikesta tästä joulutohinasta jo niin pian. Hän saisi ajaa rakkaaseen kotiinsa ja maleksia pitkin sen kauniin kartanon lukuisia käytäviä. Saisi avata lahjansa ja olla sitten aivan rauhassa, niin kauan kunnes koulu taas alkaisi. Draco oli niin iloinen, että hänen perheessään ei vietetty joulua. Joulu oli niin turhanpäiväinen juhla.

Vai oliko sittenkään? Olisiko joulunilo tuon kovan kuoren murtaessaan, salakavalasti sydämeen hiipiessään kyennyt sulattamaan jopa sen ikijään niistä harmaista silmistä?

Ei jouluniloa voi vastustaa, jos sen kerran päästää sisäänsä
Jopa Draco Malfoy olisi rakastanut joulua jos olisi sen edes kerran elämässään saanut kokea.


« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 21:29:08 kirjoittanut Pops »

Glorisablet

  • vampyyritar
  • ***
  • Viestejä: 795
Aurinko paistaa tällä hetkellä, ja ulkona on pelkkää sinivalkoisuutta ja täyteläistä vihreyttä, jossa on ripaus keväänvihreää. Tämän hetkiset tunnelmat ovat kaukana jouluisista, mutta jouluiset ficcit palauttivat piparien ja glögin tuoksut mieleen ikään kuin puuterimainen lumivaippa olisi levitetty kaiken tuomen ja sireenintuoksuisen suven päälle.

Lunahan se näkyi häärivän lahjapakettien kimpussa Sinä sinisenä iltana -ficissä; korpinkynnen tunnisti, vaikka tämän nimeä ei mainittukaan. Mitäköhän viimeisessä paketissa oli, ja kenelle se oli tarkoitettu? :D Ehkä Harrylle tai Ginnylle? Lunan tuntien jotain käsintehtyä ja omaperäistä.

Joulu ei sulata jäätä minusta eikä Dracosta. Ei sitä joulua ala rakastaa, vaikka olisi viettänyt syntymästä lähtien joulua. Päällimmäinen ajatus on aina ”onpa ohi tältä vuodelta.” :P En ymmärrä mikseivät Malfoyt muka viettäisi joulua, vaikka eivät olekaan yhdessä piparkakkutaloja kasaavia hössöttäjiä. :D Varmasti korkea joulukuusi levittää männynraikkautta kartanon saliin ja sukulaiset kokoontuvat nauttimaan jouluateriasta. Sitä paitsi joulunpyhät tarjoavat hyvän syyn suurehkojen joulutanssiaisten järjestämiseen kartanossa, jonka ylelliset puitteet ovat kuin tehty juhlien järjestämiseen.


Seuraavaa joulua stres - eh odotellessa,
Lavinia

Belsissa

  • Ikiunelmoija
  • ***
  • Viestejä: 760
    • Arcane Inspiration - blogini
Ihanaa, luen jouluficciä tällein kesällä.

En oikein tiedä, mitä ajattelisin tästä tekstistä. Pääosin se oli ihan suloinen ja hyvin kirjoitettukin, mutta en siltikään lukisi ficciäsi parhaimpiin lukemiini.

Ongelmia oli kuvailun kanssa ja pari perinteistä klisettäkin tästä löytyi. Kliseet eivät suuremmin haittaa minua, kunhan ne eivät ole sitä kaikkein perinteisintä tasoa, mutta lintaanpa tähän nyt kuitenkin, mitkä pistivät silmään. Käsittääkseni sinä olet ollut aika tarkka niiden suhteen(?)

Lainaus
Kauniiseen paksuun valkoiseen huopaan kääritty
Tätä näkee monessa talvea kuvailevassa tekstissä.

Toinen klisee on yksinkertaisesti tuo ajatus, että kaikki rakastavat joulua. Tai ainakin melkein. Tarkoitan tällä sitä, kun Dracokin näkemyksesi mukaan mokomaan juhlaan ihastuisi  jos olisi sen saanut kokea. Itseäni oksettaa ylenpaattinen joulun ihannointi. Se on mukava juhla, mutta mokoma paisuttelu ei oikein iske minuun.

No, eivätpä nuo kamalia virheitä olleet, mutta mikä minua enemmän ärsytti oli pienoinen kielellä pröystäileminen. Kuvailuja oli ehkä tykitetty hieman liikaa minun makuuni ja tekstistä tuli hieman puuromaista. Älä nyt loukkaannu, mutta tuli hieman sellainen olo kuin niitä olisi oikein yrittämällä yritetty tunkea tekstiin.

Lainaus
En ymmärrä mikseivät Malfoyt muka viettäisi joulua, vaikka eivät olekaan yhdessä piparkakkutaloja kasaavia hössöttäjiä.  :DVarmasti korkea joulukuusi levittää männynraikkautta kartanon saliin ja sukulaiset kokoontuvat nauttimaan jouluateriasta. Sitä paitsi joulunpyhät tarjoavat hyvän syyn suurehkojen joulutanssiaisten järjestämiseen kartanossa, jonka ylelliset puitteet ovat kuin tehty juhlien järjestämiseen.
Tämä mieltä minäkin olen. Itse ainakin miellän Malfoyden joulun suureksi seurapiiritapahtumaksi, johon kokoontuu puhdasveristen kerma juhlimaan hyvän tekosyyn varjolla.

Mutta niin, tykkäsin Korpinkynsitytöstäsi, (Luna?) sillä hän oli niin viattoman onnellinen. Jotenkin tuli ihan sellainen "kohta tulee tippa linssiin" - olo hänestä lukiessa. Draco oli myös aika lailla itsensä, tosin aika pintapuolisesti kuvattu. Olihan tekstissäsi viittauksia pojan sisäiseenkin maailmaan, mutta mielestäni se ei tullut tarpeeksi esille.

Varsinaisia virheitä en löytänyt ja kommenttini koostuukin lähinnä omista mielipiteistäni, jotka ovat tietenkin kaikille erilaiset. Joku muu voi pitää kaikkia listaamiani asioita vaikkapa ficin parhaina puolina.

Kiitos lukukokemuksesta, tämä oli suloinen!
« Viimeksi muokattu: 10.08.2010 09:37:42 kirjoittanut Belsissa »
Arcane Inspiration - lifestyleblogini
Virvatulilaulu - kirjallisuusblogini