Kirjoittaja Aihe: Kyyneleitä ja salattuja suruja, S, fluff&angst?, Voldemort/Bellatrix  (Luettu 1711 kertaa)

Spirit M

  • Söpöilijä
  • ***
  • Viestejä: 111
  • Korpin kynsi on päästään terävä
Nimi: Kyyneleitä ja salattuja suruja
Kirjoittaja: Spirit M
Ikäraja: S
Paritus: Bellatrix/Rodolfus, Bellatrix/Voldemort
Tyylilaji: Fluff ja angst
Vastuunvapautus: En omista hahmoja, enkä saa tästä rahaa.

K/H: No, huomasin, etten osaa kirjoitaa mitään muuta kuin fluffyä, joten kirjoitetaan sitten sitä.   ;)


Bellatrix silmäili hetken Rodolfusta ja huokasi hiljaa. Mies nukkui levottoman oloisena, ja Bellatrix makasi hereillä hänen vieressään. Bellatrix silitti hiljaa miehensä hiuksia ja painoi kevyen suudelman tämän poskelle.
"Anteeksi, Rodolfus. Minä rakastan sinua, sinuakin. Mutta... Et ole ainoa. Ja rakastan palavammin toista", Bellatrix sanoi hiljaa miehelleen.
"Voi Rodolfus... Minun täytyy mennä." Bellatrix pyyhkäisi kyyneleen poskeltaan ja nousi ylös. Ulkona odotti Pimeyden Lordi.
"Mikä sinulla kesti?". Miehen ääni oli kylmä ja tunteeton. Bellatrix puri huultaan.
"Ei mikään, lordini", hän vastasi hiljaa ja suuteli tätä kädelle.
"Ei sinne." Bellatrix katsoi Voldemortiin hölmistyneenä, mutta suuteli tätä suulle, joutuen hiukan nousemaan varpailleen. Odotin tätä niin kauan, hän ajatteli, mutta tämä ei tunnukaan niin hyvältä.
« Viimeksi muokattu: 20.02.2015 13:42:38 kirjoittanut Kaapo »
Vuoden  päivät etsimme sadetta ja emme sitä löydä. Kun luovutamme ja toivomme auringon paistetta, niin sade alkaa. Asiat tapahtuvat aina, jos niihin oikeasti uskoo, ehkei tänään, ehkei huomenna, ehkei viikon päästä, mutta joskus.

snoop.

  • Vieras
Vs: Kyyneleitä ja salattuja suruja
« Vastaus #1 : 15.05.2010 13:39:44 »
hmm, mielenkiintosta.

ensinnäkin tää paritus/kolmiodrama on niin ihana luettavaa. bellatrix on joissakin niin voldeen kiinni mutta tässä oli vähän kahden vaiheilla.
harmi ettet pidempää jaksanut/pysytynyt/ehtinyt/tms. kirjoittaa sillä olis kiinnostanut mitä volde olis tohon ajatukseen sanonu. (sehän kai pystyy lukee bellan ajatuksia,ainakin jossain ficceissä.) en kirjoitusvirheitä löytäny, mutta toisaalta en niitä kamalasti etsikkään.  tykkäsin. <33

rakentavana palautteena siis ainoastaan tuo pituus. :D

shaya

  • jumalatar
  • ***
  • Viestejä: 843
Vs: Kyyneleitä ja salattuja suruja
« Vastaus #2 : 15.05.2010 13:49:53 »
Pompin täällä ylös alas tuolillani kun huomasin parituksen. :D Bella/Rodolphusta varsinkin kun kirjoitetaan ihan hirmuisen vähän, on aina kiva lukea heistä(ja kun se vielä sattuu tuo otp olemaan...). Pisteet siitä sulle!

Sitten itse ficciin. Jotenkin en pysty kuvittelemaan Bellaa puhumaan itsekseen ja suukottelemaan nukkuvaa Rodolphusta, mutta jos nyt ohitetaan se, niin tykkäsin kovasti. Oli realistinen loppuratkaisu, ettei Bella sitten ollutkaan niin iloinen kun pitkän odotuksen jälkeen sai Voldemortin itselleen. Joistain asioista on parempi vaan fantasioida. :D
At night I fell asleep with visions of myself, dancing and laughing and crying with them.

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Vs: Kyyneleitä ja salattuja suruja
« Vastaus #3 : 15.05.2010 13:50:27 »
Hehee, hauskaa lukea näitä muitakin tällaisia Bellatrix/Voldemort -parituksia, kun itsekin kirjoitan niitä. Tässä Bella oli todella paljon erilainen kuin omissani, mutta tämä oli aivan loistava! Kiva oli.
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?


Spirit M

  • Söpöilijä
  • ***
  • Viestejä: 111
  • Korpin kynsi on päästään terävä
Vs: Kyyneleitä ja salattuja suruja
« Vastaus #4 : 17.05.2010 14:35:18 »
snoop. Halusin saada tämän nopeasti tänne, mutta jäi hiukan "kesken", kun äiti sanoi: "Joo, lopeta sitten viiden minuutin päästä", jonka jälkeen kirjoitin nopsasti loppuun ja kerkisin postamaan. Mutta kiitos.

shayl Itse asiassa en itsekään pysty siihen, mutta halusin kirjoittaa sen. Tuli semmonen himo kirjotta jotain vähän epä-Bellamaista. Mutta kiitos sinullekin. ^^

Salla Onneksi se ei näköjään häirinnyt, kiitos. :)
Vuoden  päivät etsimme sadetta ja emme sitä löydä. Kun luovutamme ja toivomme auringon paistetta, niin sade alkaa. Asiat tapahtuvat aina, jos niihin oikeasti uskoo, ehkei tänään, ehkei huomenna, ehkei viikon päästä, mutta joskus.