Finfanfun.fi
Originaalit => Sanan säilä => Aiheen aloitti: Suvituuli - 18.03.2009 17:14:02
-
title: Sirkusperhonen
author: Suvituuli
genre: ? :>
rating: S
beta: Ei ole
a/n: Olen hirmu rohkea, ja laitan tänne tällaisen novellin pätkän. Hetken inspiksen pohjalta tein tämän eilen ~½ tunnissa, ja te saatte olla ne onnekkaat, jotka ekana tätä lukemaan pääsevät :) Tämä ei ole minestä parhaimmistoani, mutta pidän tästä jostain syystä ^^ Kommentoida saa :> Naattikaatten~~
--------
Olin jo pienestä pitäen halunnut sirkukseen. En ollut aivan varma, mitä siellä tekisin, Ehkä kasvattaisin parran, ja esittelisin sitä? Tai jos rupeaisin trapetsitaiteilijaksi? Kerroin kerran koulussa haaveistani. Sanoivat minun olevan tyttö, ei tytöille kasva parta. Niin ne sanoivat. Ne sanoivat myös, että minulla on korkeanpaikankammo. Ei sitten, on sirkuksessa muitakin kuin vain parrakkaita naisia ja trapetsitaiteilijoita. Ehkä rupeankin painonnostajaksi! Kaikki ihailisivat lihaksiani, kun nostaisin norsun yhdellä kädellä. Taas ne sanoivat jotain. Olen liian heikko, en ikinä voi nostaa edes isoa kiveä, saati sitten norsua. Harmaitahan ne ovat molemmat, mutta ei sitten. Voinhan aina ruveta tirehtööriksi! Saisin olla ihmisten edessä useammin kuin kukaan muu esiintyjä! Nyt ne sanoivat, ettei tirehtööri esiinny, kuuluttaa vain esiintyjiä lavalle. Ei minulla kuulemma riitä muisti siihen, olen liian hajamielinen.
Eläinkouluttajat on myös kivoja. Hmph, nyt ne nauravat minulle. Käskevät opettaa ensin oma koirani istumaan. Höh, kyllä se osaa istua jo. Sillä on vain vapaa luonne, kuten minullakin. Entä jos kaikilla eläimilläni olisikin vapaa tahto, kun olen sirkuksessa töissä, ne kysyvät. Ei kai siitä mitään tulisi. Ja miten niin töissä?
Ne sanovat, että voisin olla sirkuksessa vain pellenä. En minä pelle halua olla! Pelleille vain nauretaan. Niillä on niin kamalat kerroksetkin maaleja naamassaan, ei niitä tunnista. Enkä minä halua mokailla kaikkien edessä.
Korjaan hiukan keltaista hamettani. Hymyilen vielä sirkuksen mainokselle, ja lähden hyppelemään vihreät korkokengät kopsuen. Heiluttelen sateenvarjoani rallatteluni tahdissa. Sade on lakannut. Ehkä kasvatan parran.
-
Oi, te olette ihanan nopeita kommaamaan <3 ^^
Mii korjasi sen virheen :> Kirjoitin tuon alunperin käsin, ja näköjään kone näki tarpeelliseksi lisätä sinne ylimääräisiä kirjaimia kun minen huomaa :D
En itsekään tiedä, minkä ikäinen leidimme on. Kuvittelin hänet aluksi aikuisena, mutta sitten se lähti siirtä nuortumaan koko ajan.. : D Iänhän saa päättää itse sen mukaan, kuinka korkeiksi ne korot kuvittelee ^^
Yli-innokas ja ainainen selittelijä
Suvituuli
-
Kas näin sitä kommentoidaan hieman myöhässä... ^^'
Tosiaan, todella suloinen pieni tarina. Pidän tällaisesta ajatuksella leikittelystä, mitä tässä oli. Päähenkilö oli ihanan päättäväinen unelmansa kanssa, välittämättä siitä mitä muilla olisi sanottavana (tuli hieman suruisa olo siitä, miten muut kommentoivat koko ajan kurjasti päähenkilön unelmiin - tuollaisia kurjia realisteja on aivan liikaa! :D ).
Olen samaa mieltä tuosta lopusta, ne korkokengät hämäsivät, kun kuvittelin päähenkilön pieneksi tytöksi. Ehkä sen voi tulkita omalla tavallaan, eihän haaveilu sirkukseen liittymisestä ole kiinni iästä ^^
Mutta kiitos tästä, rohkaistuin hieman tämän luettuani :)
-
Voi ei, nyt minulle iski taas hinku kirjoittaa ja julkaista jotain! Sitä nämä piristävät ja kannustavat kommentit teettää :D
Anckalle minun piti jo ajat sitten sanoa, etten ole lukenut Pikku Prinssiä : / Pitänee lisätä sekin luettavat -listalle.
TD:lle kiitokset, kommentti ei ollut pitkä, mutta silti se sai minut todella hyvälle tuulelle :D On suuri kunnia, että minen pienoinen novellini on koettu perheenjäsenelle luvun arvoiseksi! ^^
Ja syysmyrskylle kiitukset, että piristit päivää -parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja tämä tuli oikein hyvään ajankohtaan :> Olen todella iloinen, että minun ikioma novellini on saanut jotakuta rohkaistua :> Se on oikeasti todella palkitsevaa!
Lisää kommenttia saa laittaa, en pure enkä edes näykkäise :>
-
Olipas tämä kiva ja jotenkin tosi symppis pieni novelli. Unelmat on ihania, ja se on aina niin latistavaa, kun muut ampuvat niitä alas sitä tahtia kun niitä mielessään ehtii kehittää :/ Mutta hyvä että tämän tarinan kertoja pysyy positiivisena eikä anna muiden mielipiteiden lannistaa liiaksi. Unelmistaan kannattaa pitää kiinni, vaikka ne eivät koskaan toteutuisikaan ♥
Tykästyin myös tämän novellin nimeen. Se paitsi kuulostaa kivalta, on sisällöltään erikoinen ja mieleenpainuva. Eipä sitä harvemmin yhdistä mielessään sirkusta ja perhosia! Aloin sen myötä myös kuvitella sirkusta, jossa on yhtenä ohjelmanumerona perhosia tekemässä temppuja, ja se on aikas hauska ja söpö mielikuva... :D