Finfanfun.fi

Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: Jennea - 29.10.2008 17:18:51

Otsikko: Liljatkaan eivät ole ikuisia, S
Kirjoitti: Jennea - 29.10.2008 17:18:51
FF100, 12+ virkehaaste, albumihaaste, Lily/James (Lily/Severus)

Title: Liljatkaan eivät ole ikuisia
Rating: S
Pairings: Lily/James (ja Lily/Severus)
Genre: Angst ja romance
Disclaimer: Hahmot ovat J.K Rowlingnin luomia, joten en omista heitä. Kappale ei myöskään kuulu minulle. En saa tästä korvausta.
Summary: Lily kirjoittaa monien vuosien päästä Severukselle kirjeen juuri ennen sitä tunnettua kohtalokasta iltaa.

Haasteet: Menee FF100, sanalla Valinnat.
Sekä 12+ virkehaasteeseen, ja pakolliset sanat löydätte ficin jälkeen, mutta lukekaa ensin se ficci ja sitten vasta ne sanat (: Päähenkilöksi valitsin siis Lily Potterin, ja ficci onkin hänen PoV.
Samoin myös albumihaaste biisillä Michelle Brach - Stewart's Coat. Sanat voit lukea täältä (http://www.azlyrics.com/lyrics/michellebranch/stewartscoat.html).

A/N: Tällainen tästä tuli. Itse olen melko tyytyväinen. Muutamat sanat olivat hankalia, mutta niistäkin sitten selvisin. Mitään sanaa en oikein muutellut ja jokerilause löytyy aivan vikana. Kertokaa ihmeessä mitä mieltä olette ja onko liian sekava! :D


Liljatkaan eivät ole ikuisia


Ennen minä olin sinulle vielä kaunein kukka maailmassa, mutta mitä minä nykyään olen sinulle? Oletko muuttanut täysin ajatuksesi minusta vai oletko vain unohtanut minut pystyttyäsi pelaamaan itsesi pienillä lauseilla sydämeeni? Haluaisin olla sinulle vihainen, sillä selkäsi kääntäminen juuri kun elän – elämme – vaikeita aikoja antaisi siihen hyvän syyn, mutta vaikka haluaisinkin tuntea enemmän vihaa, kuin tätä kaipuuta, en pysty valehtelemaan itselleni.

Kaikista niistä hienoista asioista, joita olen saavuttanut elämässäni, sinä olit niistä paras. Muistatko, kun lapsena juoksimme pihalla, kaaduimme nurmikolle ja sinä kuiskasit hiljaa ja ujona korvaani, että olen ainut lilja maailmassa, joka ei kuihtuisi koskaan. En silloin ymmärtänyt täysin mitä tarkoitit, mutta nyt ymmärrän.

Luen usein vieläkin kirjoituksiasi, joita lähetimme toisillemme iltaisin eri torneistamme. Sinä käskit meidän olla realististisia, ymmärtää tilanne ja lakata olemasta ystäviä. Minä seisoin punakeltaisen lipun alla ja sinä olit jossakin hyvin kaukana puron toisella puolella, niin kaukana, että näin sinusta vain ääriviivat, kun olisin halunnut nähdä jokaisen piirron sinussa. Minä tein niin kuin sinä halusit – en puhunut sinulle enää, lakkasin hymyilemästä sinulle, kun katselin lumivalkeita kasvojasi ja puhuin sinulle töykeästi, ja kaikki se vain sinun takiasi. Jotta saisit seistä uusien ystäviesi kanssa hedelmällisellä maalla, niin kuin sinä aina tapasit sanoa.

Olen miettinyt, että mikä sinut veti sinne toiselle puolelle – mitä sinä oikein kaipasit? Halusitko ystäviä, halusitko että sinua kunnioitettiin vai halusitko päästä kuin tauluun koreilemaan, jotta saisit ihailua? En koskaan ymmärtänyt miksi hylkäsit minut ja valitsit ne ”toiset ystäväsi”, jotka suoraan sanottuina vaikuttivat pelokkailta hiiriltä, joka piiloutuivat pullistelevien lihaksen taakse, kuin mitkäkin kaappihomot, mutta itsehän tosiaan valitset ystäväsi, tiedän sen, mutta olisin toivonut, että olisit valinnut hieman paremmin.

Ajattelen sinua usein, luultavasti useammin kuin osaat kuvitellakaan, ja aina kun kasvosi ja sanasi muistuvat mieleeni tunnen lämmön kohoavan vartalooni, joka ylettyy varpaista lapaluihin asti. Sen jälkeen, kun muistan, että et ole luonani, tuntuu kuin olisin voimaton ja nälkäinen, joka ei koskaan saa haluaamansa. Sinun liljastasi tulee kuin kuihtunut sara.

Vaikka et sitä uskoisikaan mietin joka päivä mitä sinulle kuuluu tai mitä teet sillä hetkellä, sillä sinä muistut mieleeni kummallisista asioista ja esineistä, kuten alushame tai pääkoriste. Jokainen esine muistuttaa sinusta, enkä halua edes estää sitä, ajatukset ovat liian hyviä ja makeita. Mutta jokaisella on asialla on myös kääntöpuolensa ja niin on myös tässäkin; minulla on mies, erittäin hyvä mies, ja haluan itselleni puhtaan omatunnon ja aion kertoa hänelle sinusta. Aion olla rehellinen ja kertoa mitä sinä merkitsit minulle ja mitä sinä merkitset yhä, sillä en halua enää etsiä piilopaikkaa. Vaikka kertominen olisikin vaikeaa, tuskallisempaa olisi pitää tämä asia edelleen salassa. Tiedän, että sinä janoat, että meidän erityislaatuisesta ystävyyssuhteesta ei kerrottaisiin kenellekkään, mutta minun täytyy – vain täytyy – kertoa siitä aviomiehelleni, toivottavasti ymmärrät.

Sillä hän merkitsee minulle hyvin paljon ja haluan kertoa hänelle henkilöstä, joka merkitsee elämässäni myös niin suunnattomasti, sekä haluan myös, että pieni ihmelapseni, Harry, tutustuu sinuun paremmalla ajalla, joten pyydän Severus, että päästät minut sinun elämääsi, sillä minä haluan, että sinä kuulut myös minun elämääni, oli sitten menneisyytesi millainen vain. Haluan unohtaa menneet ja heittää ne pahat ajatukset pois, rutistaa huonot tunteet ulos kuin vedet vanhasta pesusienestä.
Haluan, että tutustut minun perheeseeni ja näytät heille millainen todella olet, sillä sinä tiedät itsekin, että minä tunnen sinut paremmin kuin kukaan muu.


1. kaunis 2. pelata 3. vihainen 4. saavutus 5. juosta 6. ymmärtää 7. kirjoitus 8. realistinen 9. puro 10. lumi 11. hedelmällinen 12. kaipaus 13. taulu 14. kaappihomo 15. lapaluut 16. nälkä 17. sara 18. alushame 19. makea 20. puhtaus 21. piilopaikka 22. tuska 23. janoinen 24. ihmelapsi 25. pesusieni
Otsikko: Vs: Liljatkaan eivät ole ikuisia, G
Kirjoitti: LordPuhdemort - 25.02.2009 03:37:54
Ensimmäinen sana joka mieleeni tuli kuvaamaan tätä, oli kaunis. Seuraava ajatus oli, että tämähän on melkeinpä canonia. Siis Sev/lily on ainakin omassa päässäni täysin canonia, sanoivat kirjat siitä mitä tahansa :D Mutta lähinnä siis nuo Lilyn ajatukset ja tunteet. Minusta ne ovat hyvin realistisia ja voisin jopa kuvitella, että Lily olisi noin miettinyt.

Tämä ei ollut sekava, ei laisinkaan (toisin kuin omani samaiseen haasteeseen, mutta ei siitä sen enempää ::)). Vertaus liljaan oli todella kaunis, kuten koko ficci (kuten jo aikaisemmin mainitsin).

Yhden typon kuitenkin löysin. Oikein hävettää edes sitä mainita, kun muuten ficci oli oikein onnistunut.
Lainaus
Oletko muuttanut täysin ajatuksesi minusta vai oletko vain unohtanut minut pystyttäsi pelaamaan itsesi pienillä lauseilla sydämeeni?

Äh, on jälleen hyvin vaikeaa kommentoida järkevästi, syytän siitä kellonaikaa. Mutta halusin kuitenkin jättää puumerkin ja kertoa, että pidin tästä kovasti. Joten kiitos mukavasta lukuhetkestä :)
Otsikko: Vs: Liljatkaan eivät ole ikuisia, G
Kirjoitti: Jennea - 27.02.2009 14:35:39
LordPuhdemort: Lohduttavaa kuulla, että tämä ei ole jonkun mielestä sekava, sillä minusta edelleen tuntuu, että selkeämmänkin olisin voinut saada, mutta mutta :-D Hyvä, että manitsit tuon kirjoitusvirheen, korjaanpas sen. Kiitos lukemisesta sekä ihanasta kommentista. Piristit päivääni. (:
Otsikko: Vs: Liljatkaan eivät ole ikuisia, G
Kirjoitti: Kaarne - 27.02.2009 14:46:19
Oi, awws. Tämä oli minusta oikein onnistunut, vaikka hetkittäin häiritsivätkin nuo lisäsanat - alushameen, kaappihomot ja piilopaikan nimittäin osasin paikallistaa ylimääräisiksi edes lukematta tuota kuvausta. Teksti on muutoin niin kaunista ja herkkää että tuollainen tyylistä poikkeaminen särkee tunnelmaa vähän. Toisaalta haasteessa onnistuttiin minusta ihan hyvin, koska suurin osa vaadituista sanoista ei samalla tavoin pompannut pinnalle.

Kirjemuoto on suloinen ja tarina kovin haikea. Olen huomattavasti parempi antamaan kritiikkiä kuin pelkkiä hehkutuskommentteja, mutta en tiedä mitä tässä voisi parantaa. Ehkä hieman enemmän särmää, nyt tämä oli vähän fluffangst, mutta toisaalta Puddifootin alueella ei kauheasti muuta voisi odottaakaan. Omassa lajissaan valioyksilö, kauhean söpö ja surullinen.

Kiitos tästä.
Otsikko: Vs: Liljatkaan eivät ole ikuisia, G
Kirjoitti: Jennea - 28.02.2009 11:17:37
Vehka: Tälle kierrokselle tuli kyllä älyttömän vaikeita sanoja, ja olin ihan kauhusta kankea, kun näin, että listassa on esmes kaappihomo. Kyllä siinä jokusen tovin mietin, että mitenköhän nekin saisi laitettua ficciin. :-D Särmää tosiaan olisi voinut olla enemmän, mutta tämä nyt oli tällainen söpöysjuttu. :) Kiitos kivasta kommentista!