Finfanfun.fi

Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: -Anerya- - 06.07.2007 13:00:41

Otsikko: Tytöt, Pojat ja ne muut K-11, Kelmific. 27. luku!Sekä Kauniit, Komeat ja ne muut
Kirjoitti: -Anerya- - 06.07.2007 13:00:41

Tytöt, Pojat ja ne muut

Kirjoittaja: -Anerya-                                          
Otsikko: Tytöt, Pojat ja ne muut
Tyylilaji: Romantiikkaa, komediaa.
Paritus: J/L , C/S , J/R, P/OC, OC/OC
Ikäraja: K-11
Warnings: Sisältää kiroilua.
Yhteenveto: Kelmien, Lilyn ja Lilyn ystävien viimeinen vuosi Tylypahkassa. Voldemort ei ole voimissaan.
A/N: Tämä oli nyt tällainen päähänpisto, josta kehittyi tarina. Nauttikaa ja kommentoikaa! :)



Luku 1. Pakit heti alkuunsa

“Anturajalka tänne ja sassiin!” James karjui sylki roiskuen portaiden yläpäästä alakertaan käsissään kirje, jossa oli sinetti: leijona, käärme, kotka ja mäyrä.
”Sarvihaara mikä noin tärkeää oli? Televisiosta tulee juuri Päivien Viemää!” Sirius murisi äreänä saapuessaan Jamesin sotkuiseen huoneeseen.
”Katsopas tätä Anturajalka!” James hihkui homohtavan innoissaan ja antoi Siriuksen ihailtavaksi merkin jossa oli kirjaimet JP.
”Oooh… James Potter?” Sirius kysyi ihmeissään toinen kulma koholla ja nenä rypyssä.
”Hauskaa. Odotapas kun Lilysein kuulee tästä!” James iloitsi ja hyppi riemuissaan ottaen vaaleanpunaista pergamenttia, jossa oli sydämenkuvia ja mustepullon laatikostaan.
”Miten sen nyt kirjoittaisi?”

Lily-rakkaani <3

Ilon ja onnen päivä tänään! Minusta tehtiin johtajapoika ja kuulin Remukselta, että sinä olet johtajatyttö! Tämä tarkoittaa sitä, että pääset viettämään laatuaikaa kanssani entistä enemmän!

Rakkaudella
Ikuisesti sinun
James <3

P.S Haluaisitko lähteä kanssani vaikkapa Viistokujalle joku päivä?


Kirjoitettuaan tuon hän ojensi kirjeen Siriuksen luettavaksi.
”Kyllä tämän pitäisi kelvata”, Sirius myönsi pokkana nyökytellen päätään. Henkisesti hän repesi totaalisesti nauruun.
”Totta Mooses sanoi Joosef se kelpaa!” James sanoi voitonriemuisena heristäen vapaata nyrkkiään ja sitoi kirjeen sekä pöydältä nappaamansa ruusukimpun pöllönsä Siepin jalkaan, ja lähetti tämän ikkunasta painellen itse kylmään suihkuun. Sirius huokaisi raskaasti Jamesin aloittaessa Muumilaakson tunnusmusiikin laulamisen kovaäänisesti suihkussa.

Lily oli juuri kirjoittamassa kirjeitä ystävilleen, kun ikkunasta kuului terävä koputus. Hän nosti katseensa pergamentista ja näki pörröisen tunturipöllön, jonka tunnisti jo helposti ja se kantoi TAAS kukkakimppua sekä kirjettä koivessaan.
”Mitähän se Potterin penska nyt kirjoittaa..” Hän mutisi itsekseen, irrotti kirjeen ja heitti kukkakimpun lattialle, jonne oli jo alkanut muodostua pieni kukkakimppumeri..

Lily-rakkaani <3

Ilon ja onnen päivä tänään! Minusta tehtiin johtajapoika ja kuulin Remukselta, että sinä olet johtajatyttö! Tämä tarkoittaa sitä, että pääset viettämään laatuaikaa kanssani entistä enemmän!

Rakkaudella
Ikuisesti sinun
James <3

P. S Haluaisitko lähteä kanssani vaikkapa Viistokujalle joku päivä?


”Ei helvetissä! Ei käy!” Lily alkoi kirkua ja veti muutaman kerran syvään henkeä, ennen kuin alkoi kirjoittaa vastausta.

Perkeleen Potter!

Haista sinä kuule paska! Dumbledore on kajahtanut lopullisesti! Vain idiootti tekisi SINUSTA johtajapojan! Enkä ole rakkaasi, ja se on EDELLEEN EVANS sinulle! Enkä lähde kanssasi ulos! Tai no jos hinnasta sovitaan…

Vihalla
Evans

P.S Tiedän, että olen ihana, mutta koita päästä yli siitä.


Lily katseli kirjettä tyytyväisenä ja sitoi sen Siepin koipeen ja työnsi pöllön ikkunasta vauhtiin. Sen jälkeen hän alkoi kirjoittaa kirjeitä ihanille ystävilleen, joiden kanssa hänellä oli oma bändi Todellisuuden taju, aikomuksenaan pyytää heidät Viistokujalle.

Moi Christy!

Ajattelin, että mentäisiin Jessican ja Marilynin kanssa Viistokujalle ostamaan koulutarvikkeet tiistaina. Sopiiko se sinulle? Klo 12 Irvetan edessä.

Terveisin
Lily

_ _ _ _ _

Hei Jessica!

Mentäisiinkö Chrisin ja Maryn kanssa ostamaan koulutarvikkeet tiistaina? Ok sinulle? Kello 12 Irvetan edessä.

Terkuin
Lily

_ _ _ _ _

Hei Marilyn!

Lähdettäisiinkö porukalla ostamaan koulutarvikkeet Chrisin ja Jessin kanssa Viistokujalta tiistaina? Kirjoitin ja kysyin heiltäkin. Nähdään klo 12 Irvetan edessä.

Terveisin
Lily


Kirjoitettuaan nuo kolme kirjettä hän sitoi ne pöllönsä Evien koipeen.
”Vie nämä Christylle, Jessicalle ja Marilynille,” Lily sanoi pöllölleen ystävällisesti ja avasi ikkunan ja pöllö lähti lentoon. Vastaukset tulivat jo seuraavana päivänä.

Moi Lily!

Toivottavasti Kelmit eivät ilmesty.. En haluaisi ongelmia...Tai siis haluan.. *Hymyilee kieroutuneesti* Toivottavasti Jessicakin haluaa ongelmia.. Siitä saadaan kunnon show, jos tulee nyrkkitappelu.. Taikominenhan Tylypahkan ulkopuolella on kiellettyä alaikäisiltä velhoilta…Tiedän, että Siriuksen syntymäpäivä on kesäkuussa, Jamesin maaliskuussa, Lupinin marraskuussa ja pikku-Piskuilan täytti toukokuussa, muttei se rääpäle osaa taikoa pätkän vertaa! Mutta Jessican syntymäpäivä oli helmikuussa ja sinun tammikuussa.. Saatte siis taikoa hädän tarpeessa…Heh heh… Mutta koitetaan antaa mahdollisimman reilu tappelu ja käytetään vain nyrkkejä..* Virnistää pahaa enteilevästi *

Terveisin
Christy


”Hyvä Christy.. Tästä irtoaa kyllä paljon hupia..” Lily mutisi itsekseen virnistäen ja avasi seuraavan kirjeen.

Morjens Lily!

Joo käyhän se! Nähdään siis silloin! Minä ja Christy asutaan loppuloma Vuotavassa Noidankattilassa joten eiköhän me jotenkin sinne Viistokujalle eksytä.. =)

Terveisin
Jessica


”Etteköhän eksy joo..” Lily avasi viimeisen kirjeen.

Salut Lily!

Enköhän minä pääse.. Olin juuri viikon Ranskassa ja salut on siis tervehdys. Siellä oli eräs bändi keikalla johon Chris ja Jessi olisivat rakastuneet silmänräpäyksessä.. Sen nimi oli Minun kemikaalinen romanssi. Nähdään ylihuomenna!

Terveisin
Marilyn

”Epäreilua!” Lily kirosi itsekseen ja lähti alakertaan kukkakimppumerestään.
”Iiisää! Vietkö minut tiistaina kahdeksitoista Lontooseen?” Hän huusi olohuoneen suuntaan hypättyään viimeiset askelmat alas ja meni olohuoneen ovelle, josta näki isänsä Mark Evansin katsovan häntä.
”Nooh.. Olisi vähän menoa kyllä..” herra Evans aloitti, mutta siihen väliin Lily laittoi koiranpentu –ilmeensä.
”No kyllä minä kerkiän viedä sinut”, herra Evans myöntyi huokaisten.
”Jes! Iskä sinä olet paras! Tule hakemaan sitten siinä kello viiden pintaan! Olet rakas!” Lily puhui yhteen menoon ja luikki pois äkkiä ennen kuin isänsä laittaisi vielä vastaan.

Tiistai-aamuna Lily heräsi kahdeksan maissa ja meni puoleksi tunniksi suihkuun. Sen jälkeen hän katsoi minkälainen sää ulkona oli ja totesi sen olevan aurinkoinen. Hän puki vihreän topin ja hiukan tummemman vihreän, juuri ja juuri polvien yläpuolelle ulottuvan minihameen, jossa oli kimalteleva, violetti ruusu sivussa. Hän tummensi hiukan kulmakarvojaan, lisäsi ripsiväriä, laittoi hiukan kimaltavaa, lilan väristä luomiväriä ja letitti hiuksensa kahdelle pitkälle ranskalaiselle letille. Kaiken tuon jälkeen hän meni aamiaiselle keittiöön, missä jo muu perhe istui pöydän ääressä syömässä aamiaistaan.
”Minne friikki nyt on menossa?” Petunia kysyi töykeästi huomattuaan tavallista nätimmin pukeutuneen Lilyn saapuvan  keittiöön.
”Hakemaan pikkusiskon-kiduttaja joukot Vietnamista”, Lily letkautti takaisin ilmaisten halveksuntansa äänessää hyvin selvästi.
”Tytöt, tytöt, ettekö te voi olla edes yhtä aamua haastamatta riitaa?” Lilyn ja Petunian äiti Miranda Evans kysyi.
”No se vähän riippuu neiti Haistatan-heti-pitkästä..” Lily sanoi arvioiden.
”Itse olet tuollainen –” Petunia aloitti, mutta äitinsä vaiensi hänet katseellaan ja he jatkoivat aamiaistaan kireällä tunnelmalla. Kun kello alkoi lähestyä yhtätoista, Lilyn isä lähti viemään vanhempaa tytärtään Lontooseen.

Herra Evans pysäytti Vuotavan Noidankattilan eteen ja Lily hyppäsi ulos hyvin kauniin näköisenä, vetäen isoa, kevyttä säkkiä mukanaan.
”Kiitti kyydistä isä ja muista tulla hakemaan kello viisi! Heippa!" Lily sanoi, heilautti auton oven kiinni, käveli Vuotavan Noidankattilan läpi ja naputti taikasauvallaan tiilenmurikoita oikeassa järjestyksessä ja astui Viistokujalle. Hän vilkaisi rannekelloaan ja se näytti viittä vaille yhtätoista. Hän käveli suoraan Irvetan eteen jossa Marilyn jo odottikin muutellen peilin avulla hiustensa pituutta, koska oli metaforimaagi.
”Maryyy!” Lily huudahti ja syöksyi halaamaan ystäväänsä jolla oli vaaleat, pitkät ja laineilevat hiukset, sininen toppi ja valkoinen couture hame.
”Minustakin on hienoa nähdä sinua Lil, muttei tarvitse kuristaa!” Marilyn sanoi tukahtuneena ja Lily päästi irti.
”Hei, tuolta tulevat Christy ja Jessica!” Hän huudahti ja he näkivät ystäviensä Christy Burrowsin ja Jessica Stormin raivaavan ihmisjoukossa tietä kyynärpää-taktiikalla ja kun he olivat selvinneet Irvetan eteen, ystävykset halasivat. Christyllä oli mustat pitkät hiukset jotka hän oli letittänyt ranskanletille. Yllään hänellä oli farkku kaprit ja violetti toppi, jossa luki kimaltaen: Rock . Hänellä oli tummat kulmakarvat ja tummat ripset luonnostaan, joten hänellä oli vain hiukan tummahkoa luomiväriä. Jessicalla puolestaan oli vaaleanruskeat hiukset ja hänellä oli myös hiukset ranskanletillä ja juuri samanlainen asukokonaisuus kuin Christyllä. Meikkiä löytyi vain vaaleanpunaista luomiväriä ja ripsiväriä.
”Mennäänkö hakemaan rahat?” Marilyn kysyi ja he lähtivät ”vaunuajelulle”.

”Hurjaaaa!!” Christy huusi innoissaan heidän matkatessaan vaunuilla kuin vuoristoradassa.  Hän ja Jessica olivat aivan haltioissaan, kun taas kaksi muuta nuorta neitiä näyttivät siltä kuin olisivat olleet aikaissa oksentaa ja rajusti.

Kun nelikko hoiperteli ulos Irvetasta rahapussukat käsissään, Marilyn mutisi hengästyneenä ”Kelmit” osoittaen ihmisjoukkoon käsi suorana, lähti hoipertelemaan sinnepäin ja kaatui naamalleen, mutta nousi pian ylös, pää entistä sekavampana kuin se alunperin oli. Lily nojasi seinään, Jessica oksensi kadunvarteen ja Christyn silmät pyörähtelivät päässä tytön seistessä ilman tukea ja siinä horjahdellessa.

Kun tyttöjen päät olivat selvinneet, ketkäs muutkaan kuin Kelmit siinä saapuivat paikalle, Peter tyrskähdellen.
”Kaikki hyvin likat?” Sirius kysyi nauruaan pidätellen ja seisoi pahaa aavistamatta Christyn lähellä joka yhä hiukan katseli kieroon ja tarttui Siriusta paidan kauluksesta ja veti hänen naamataulunsa melkein omaansa kiinni.
”Älä naura”, Christy murisi ja kopsautti heidän otsat täysiä yhteen. James kiskoi jo taikasauvaansa esiin, mutta Jessica syöksikin hänet maahan ja he aloittivat ”kissatappelun”, Siriuksen ja Christyn pyöriessä maassa huitoen ja mätkien toisiaan. Remus, Peter, Marilyn ja Lily olivat istuutuneet Irvetan portaille huvittuneina ja seurasivat kahden parin tappeluita. James teki ensimmäisen erheen ja veti Jessicaa nyrkillä poskeen, jolloin aika tuntui pysähtyvän ja Jessica käänsi hitaasti kasvonsa Jamesiin päin ja antoi kaksi kertaa lujempaa takaisin muiden nauraa räkättäessä portailla. Sirius ja Christykin katselivat hetken tuota tapahtumaa maassa maaten, Sirius nelinkontin Christyn päällä pidellen tätä maassa, mutta tyttö havahtui ensimmäisenä ja potkaisi Siriusta arkaan paikkaan.
”Siinä meni isyys ja lapsilisät”, Sirius uikutti maassa maaten Christyn noustessa ylös voitonriemuisena Jessican ja Jamesin vielä tapellessa tilanteessa 4-1 Jessican hyväksi. Lopulta Jessica potkaisi Jamesia sääreen ja poika nosti kätensä ilmaan.
”Minä luovutan, LUOVUTAN! Nainen älä nyt sekoa…” James huudahti hävinneenä polvillaan.
”Chris hei, meistähän tulee vielä ammattinyrkkeilijöitä.. Osallistutaan SmackDowniin” Jessica hihkui ja paiskasin Christyn kanssa kättä.
”Jeah! Kai meidän nyt tämän kerran pitää antaa noille vähän armoa, eikä hommata niitä nyt ihan vielä Pyhään Mungoon”, Christy heitti naureskellen auttaen Siriuksen ylös, hymyillen tälle kuitenkin sievästi.
”Miksi muuten rupesitte hakkaamaan, jos saanen kysyä arvon Raivottaret? Emmehän edes tehneet mitään!” Sirius puolusteli itseään ja Jamesia.
”Nauroitte ja tuo vain teki paremman mielen”, Christy heitti vastauksen ja vilautti pojalle hurmaavaa hymyään.
”Chris ja Jessi, jos olette tappelunne tapelleet tällä erää, niin emmeköhän lähde ostoksille? Minulla on vielä bisneksiä hoidettavana.” Lily huomautti noustessaan ylös Marilynin kanssa ja tarttui säkkiinsä ja nosti sen olalleen.
”Ah hei sinullekin Lilyseni, mitäs sanot, lähtisitkö ensimmäisenä Tylyahon viikonloppuna kanssani ulos?” James kysyi sukkelaan ja Lily katsoi häntä epäluuloisen näköisenä.
“Vain unelmissasi. Ehen lähde! Turha vaiva. Enkä ole sinun Lily ja se on sinulle Evans edelleenkin, persläpi”, Lily pamautti takaisin tuohtuneena ja käveli ystäviensä kanssa niine hyvineen tyrmistyneen Kelmi-joukon ohi.

”Ei mennä vielä ostoksille. Minun pitäisi myydä nämä perhanan kukkakimput, jotka Potter on kesän aikana lähettänyt minulle,” Lily sanoi ja pyysi Marilynia taikomaan kojualueelle tyhjään kohtaan kojun jossa mahtuisi myymään neljä ihmistä. Marilyn toteutti pyynnön ja he asettelivat pöydälle kaksikymmentä kukkakimppua jotka olivat vieläkin tuoreita (kaikki kimput olivat tuoreita).
”TÄÄLTÄ KUKKAKIMPPUJA HALVALLA! VAIN KAKSI KALJUUNAA PER KIMPPU! HALVALLA LÄHTEE!” Christy ja Jessica kuuluttivat, koska olivat kovaäänisimmät. Pian asiakkaita alkoi jo tulla ostamaan kukkakimppuja ja Lily totesi, että vielä puolet myymättä, ison porukan ostettua kimput. Ei kestänyt kauaakaan kun turistit, poikaystävät ja aviomiehet olivat ostaneet kojun tyhjäksi ’aidoista Englannin kukista’. Marilyn häivytti kojun, eivätkä tytöt tienneet, että kelmit olivat nähneet heidän myyvän kukkia.

Kelmien istuessa Qaino Vahvahqon jäätelöbaarissa nuolemassa jäätelötötteröitään James suunnitteli mitä seuraavaksi lähettäisi Lilylle, Sirius katseli unelmoiden vastapäätä olevan Hienoja Huispausvarusteita liikkeen näyteikkunaa, Remus lueskeli juuri ostamaansa Muodonmuutokset Senioreille –kirjaa ja Peter ei taaskaan tajunnut mistään mitään. Juuri sillä hetkellä Lily, Christy, Jessica ja Marilyn istuutuivat lähelle heitä kassalippaansa kanssa ja nauroivat ilkeää, ovelaa naurua.
”Elikkäs jaetaan voitto. Kaksi kertaa 40 kaljuunaa on 80 kaljuunaa jaettuna neljällä on 20 kaljuunaa. Eli siis 20 kaljuunaa per perse”, Lily laski ja joukko rämähti voittonauruun ja alkoivat jakaa rahaa innoissaan, eivätkä huomanneet rahan sokaisemina Lilyn taakse ilmestynyttä Jamesia.
”Mikäs se nyt noin naurattaa?” Poika kysyi hurmaavalla äänellä.
”Ei kuulu paskan vertaa sinulle!” Marilyn tiuskaisi laskien rahansa.
”Minun osuus on koossa!” Marilyn riemuitsi ja sulloi omat rahansa pussukkaan.
”Kuin myös!” Jessica ja Christy sanoivat melkein yhtä aikaa.
”Joo on tässäkin 20”, Lily sanoi iloisesti ja he laittoivat rahat pussukoihinsa.
”Mistäs te nyt olette tienanneet?” James kysyi esittäen tietämätöntä.
”Myimme ne kukkakimput jotka olit lähettänyt minulle”, Lily sanoi tähtisilmin.
”Eikö minunkin kuuluisi saada osa voitosta?” James kysyi jo elätellen toivoa.
”Ei kun nehän olivat lahjoja minulle!” Lily sanoi jo uhkaavasti ja puolustavasti katsoen Jamesia uskallapas-koskea-minun-rahoihini-niin-olet-vainaa –katseellaan.
”Juuh no ei niillä rahoilla nyt niin väliä olisi ollutkaan.. Heh..” James sanoi äkkiä vaivautuneena ja sai päälleen kaikilta neljältä oletko-menettänyt-järkesi? -katseet.
”Mutta Evans lähtisitkö joskus kanssani Tylyahoon kun olemme taas Tylypahkassa?” James heitti kysymyksen kuin olisi kysynyt minkälainen sää on tänään.
”Wouu.. Lil, se muisti, että olet Evans sille..” Jessica sanoi ’Ooh..’ äänellään ja kaikki neljä rämähtivät nauruun. Lopetettuaan nauramisen Lily käänsi äkkiä päänsä Jamesiin päin ja loi hyytävän katseen häneen.
”Turha luulo. Vastaus on nyt ja jatkossakin ei”, Lily totesi kylmästi ja James palasi omaan pöytäänsä.
”Ei tainnut mennä hyvin vai?” Sirius kysyi, koska oli seurannut tilannetta.
”No ei oikeastaan.. En vain tajua miksei hän pidä minusta..” James kysyi miettien mikä hänessä oli pielessä. Hänen itsetuntonsa oli tipahtanut toiselle puolelle maailmaa.
”Etkö ole lukenut hänen kirjeitään? Silloin pari viikkoa kysyit tuota häneltä ja hän vastasi:
”Top 10
1. Olet itserakas
2. Olet ylimielinen
3. Olet paskiainen
4. Kiroat jokaisen, joka hitusenkin ottaa pannuun
5. Seurustelen jo jonkun toisen kanssa
6. Ahdistelet minua
7. Teet ystäviesi kanssa turhanpäiväisiä kepposia ja piloja joista minäkin olen saanut kärsimystä tarpeekseni
8. Olet aina jälki-istunnossa. Koska muka deittailisimme? Huom! Tämä ei tarkoita, että haluaisin seurustella kanssasi/pitäisin sinusta.
9. Harot joka käänteessä hiuksiasi
10.Varastelet.”


Sirius muisteli.
”Ai niin joo..” James sanoi masentuneena ja katseli kuinka tytöt tilasivat jäätelöannokset. Remus oli laittanut kirjansa laukkuun ja kuunteli Peterin kanssa Jamesin ahdinkoa.
Lopulta kelmit lähtivät Hienoisiin Huispausvarusteisiin ja ostelemaan loppuja koulutarvikkeitaan.

Kun Lily, Marilyn, Jessica ja Christy olivat syöneet jäätelönsä, he lähtivät matami Malkinille.
”Pakko saada pari uutta kaapua ja juhlakaapu. Mihinkähän sitäkin tarvitaan? Tai siis emmehän ennen ole tarvinneet juhlakaapua..” Christy kysyi
”Minunkin pitäisi saada muutama kaapu.. Eikä mitään hajua, Chris”, Lily huokaisi heidän astuessaan matami Malkinin putiikkiin. Kaikki tytöt menivät kaapujen sovitukseen ja ostivat kolme tavallista kaapua ja yhdet juhlakaavut. Lilyn juhlakaapu oli vaaleanvihreä, Christyn lila, Jessican turkoosi ja Marilynin vaaleansininen. Kaikissa puvuissa oli samanlaiset avarat kaula-aukot, muttei liian paljastavat ja kaikki puvut olivat kimaltelevia. Seuraavaksi tytöt lähtivät Säilä £ Imupaperiin.
”Hmm.. Meillä kaikilla näyttäisi olevan samanlaiset kirjalistat”, Lily sanoi verraten omaa listaansa muiden omiin.
”Elikkäs tarvitsemme:
Lanie Spellman: Loitsujen käsikirja 7 senioreille
August Litkie: Taikajuomien käyttö ja valmistaminen kehittyneimmille
Valeria Shapefield: Muodonmuutokset senioreille
Yrtta Plontti: Kasvit ja niiden käsittely seitsemän
Diera Synkvan: Pimeyden voimat ja niiltä suojautuminen senioreille”, Lily luki pergamentistaan ja lähti ihmisjoukkoon hakemaan kirjojaan.
”Tässä sitä mennään..” Christy mutisi ja lähti Jessican ja Marilynin kanssa Lilyn perään ihmisjoukkoon. Viidentoista minuutin päästä kaikki tytöt selvisivät kassalle jokaisella sylissään koulukirjansa, pari mustepulloa ja muutama uusi sulkakynä. Tiskin takana oleva noita laski Lilyn tavarojen summan yhteen ja sanoi hinnan:
”Kuusitoista kaljuunaa, viisi sirppiä ja kaksi sulmua.”
Kaikki antoivat tuon verran rahaa, koska kaikilla oli samanlaiset ostokset ja lähtivät Apoteekkia kohti hakemaan taikajuoma-aineksia. Heidän astuessaan liikkeeseen, heidän nenänsä saavutti ulosteen, savun ja suolan yhdistelmähajun.
”Yyh.. Hälytys, hälytys, happinaamarit käyttöön”, Jessica karjahti ja piteli nenäänsä.
”Täällä tarvitaan kyllä vahvasti happilaitteita ja ilmanraikastinta!” Christy sanoi ja teeskenteli pyörtyvänsä.
”Ei täällä kyllä ennen näin pahalle haissut”, Marilynkin kertoi mielipiteensä ja siinä samassa kelmit tulivat takaosasta sylissään purkkeja joissa oli iljettävän näköisiä litkuja ja mömmöjä.
”Joo, taisin keksiä selityksen!” Lily sanoi kovaan ääneen ja viittasi kelmeihin vapaalla kädellään.
”Katsokaas keitä meillä on täällä” Sirius sanoi hiukan ylimielisesti ja machosti.
”Niin.. Katsokaa vapaasti, mutta älkää koskeko! Nämä ovat katsos lempivaatteeni, enkä haluaisi niiden likaantuvan..” Christy sanoi myös ylimielisesti katsoen Siriusta silmissään häivähdys vanhaa kaipuuta.
”Ooh… Älkää antako meidän häiritä, rakkaat pupuset”, James sanoi Siriuksen nyökyttäessä vieressä.
”Emme tietääksemme ole ’rakkaita pupusia’ ”, Lily sanoi inhoa paistaen.
”Jeah miten vain.. Li.. Siis Evans lähtisitkö kanssani ulos joku päivä?” James kysyi vikkelään painottaen sanaa Evans.
”En”, Lily vastasi huolettomasti ja tytöt lähtivät hakemaan taikajuomatarvikkeitaan kelmien poistuessa liikkeestä.
”Huono tuuri Sarvihaara”, Sirius sanoi myötätuntoisesti heidän lähtiessä kohti Vuotavaa Noidankattilaa jossa kaikki neljä asuivat loppuloman.

Noin kello neljä tytöt menivät Vuotavaan Noidankattilaan Christyn ja Jessican huoneeseen ja Jessica ja Christy antoivat taidonnäytteitä kuinka paljon he olivat kehittyneet bändinsä hyväksi kesän aikana ja laittoivat wc4-soittimet päähänsä. Marilyn, joka oli täysiverinen noita ja asunut vahvasti asutetun velhokylän keskellä, kysyi ihmetellen:
”Mitä ne nuo ovat?”
”Ne on sellaiset pattereilla toimivat jutut joista kuuluu musiikkia”, Lily selitti.
”Nämä on tosi kivat, Lily opetti meitä käyttämään näitä!” Jessica kertoi innoissaan.
”Ai…No hyvä!” Marilyn sanoi tajuamatta Lilyn selityksestä yhtään mitään.
”Valmiina? Kappaleen nimi on Haluan vain elää ja alkuperäinen esittäjä Hyvä Charlotte” Christy sanoi ottaen kitaransa ja Jessican istuessa rumpujen takana. Lily ja Marilyn istuutuivat sängyille.

Siriuksen ja Jamesin huoneeseen asti kuului kuinka yläkerrassa paukutettiin rumpuja ja karjuttiin mikrofoniin. He lähtivät yläkertaan kuuntelemaan. Kun he saapuivat yläkertaan Marilyn oli juuri langettanut vaimennous -loitsun huoneen ulkopuolelle, mutta silti oven läpi kuului kun tytöt soittivat ja karjuivat mikrofoniin.
”…haluan vain elää.”

Lily ja Marilyn alkoivat taputtaa ja Christy oli ‘vaatimaton’.
”Kiitosh, kiitosh. Mutta nyt, vaistoni kertoo, että meidän pitäisi lähteä pelaamaan pesäpalloa”, Christy sanoi ja iski silmää nyökäten ovelle päin. Muut tajusivat vinkin ja lähtivät ovelle päin. Sirius ja James tajusivat vinkin juuri ennen kuin ovi aukeni ja pesäpallomaila lauloi. Sirius syöksyi nurkan taakse piiloon pesäpallomailaa, jonka Jessica oli kerinnyt nakata häntä kohti ennen kuin James läimäytti oven takaisin kiinni päin näköä. Ovi näet aukeni ulos päin ja oli paukauttanut avautuessaan Jamesia päin pläsiä. James kuuli juuri ennen kuin lähti juoksemaan Jessican karjuvan oven läpi: ”Olet vainaa Potter!”

Kun kello alkoi lähestyä viittä, Lily lähti alakertaan ja hyvästeli ystävänsä. Isänsä kurvasi juuri Mersullaan Vuotavan Noidankattilan eteen kun Lily astui ulos.
”Oliko hauskaa?” herra Evans kysyi Lilyn istuessa autoon.
”Olihan siellä. Chris ja Jessi hakkasivat Potterin ja Mustan”, Lily sanoi välinpitämättömästi.
”Taitaa olla heikkoja poikia. Älä vain mene naimisiin sellaisten rääpäleitten kanssa”, herra Evans sanoi leikkisästi.
”Ei pelkoa siitä!” Lily naurahti autuaan tietämättömänä siitä mitä elämä toisi tullessaan.

Kotona hän meni suoraan suihkuun ja tultuaan suihkusta hän huomasi Jamesin pöllön ikkunansa takana mukanaan pieni suorakulmion muotoinen paketti ja kirje mukanaan.
”Voi elämä”, hän sanoi hiljaa avatessaan kirjeen.
Hei Evans.

Ajattelin lähettää sinulle tällaisen hienon pienimuotoisen lahjan.
Toivottavasti pidät siitä. Haluaisitko kenties lähteä kanssani Tylyahoon joku päivä kun pääsemme Tylypahkaan?

Rakkaudella
James

”Hän se vain ei osaa luovuttaa!” Lily sanoi puoliääneen naurahtaen päälle ja avasi paketin. Sieltä paljastui punaisiin kehyksiin ängetty kuva Jamesista ilman paitaa virnistelemässä typerästi. Tytön ilme venähti kertaheitolla, hän repesi äänekkääseen nauruun ja hän katsoi kuvan taakse jonne oli raapustettu teksti: ”Ikuisesti sinun”. Lily otti pergamenttia laatikostaan ja kirjoitti:
Potter

Heti alkuun, en lähde kanssasi ulos. Minä seurustelen jo. Kerroin tuonkin seikan jo silloin joskus. Ja seurustelen edelleen Korpinkynnen huispausjoukkueen kapteenin Jack Gerardin kanssa. Et tiedäkään mitä teit kun lähetit tuon kuvan.. Kiitos nauruista!

Evans


Kirjoitettuaan tuon ja sidottuaan kirjeen Siepin jalkaan, Lily lähti alakertaan ja kysyi isä-papaltaan voisiko tämä viedä hänet huomenna loppulomaksi Vuotavaan Noidankattilaan.
”Chris ja Jessikin ovat siellä! Menisin heidän kanssaan sitten King’s Crossille..” Lily sanoi Pepsodent-hymyn kera.
”Hyvä on. Kysy vielä äidiltäsi”, herra Evans sanoi. Hän ei vain osannut pistää hanttiin Lilylle.
”Kiiitooos!” Lily sanoi ja hyppi äitinsä luokse keittiöön.
”Isä antoi jo luvan, saisinko mennä Vuotavaan Noidankattilaan loppulomaksi huomenna, äitikulta?” Lily sanoi äidillensä.
”Aivan vapaasti, kulta mussukkani”, rouva Evans sanoi lukien lehteä. Petunia, joka juomassa juuri mehua pärskäytti mehut suustaan ja alkoi huutaa innoissaan:
”Noita lähtee poois, noita lähtee poois! JES!”

Päästyään huoneeseensa Lily alkoi kirjoittaa kirjettä Jessicalle.

Moi !

Tulen huomenna Vuotavaan Noidankattilaan loppulomaksi! Odota kello 12 alakerran tulisijan edessä. Pidä huolta Eviestä.

Terveisin
Lily


Hän sitoi kirjeen Evien koipeen ja alkoi sen jälkeen pakata. Hän laittoi uudet kirjansa ja taikajuoma ainekset laatikossaan alimmaisiksi ja sen jälkeen viikkasi kaapunsa ja muut vaatteet kirjojen päälle. Hän laittoi vielä pergamentin, mustepullot, sulkakynät, pimeyden paljastimen ja muut ’pienet tavarat’ omaan puulaatikkoon ja kävi alakerrasta hakemassa talviviittansa ja lohikäärmeen nahka hansikkaat. Vaa’an Lily laittoi vaatteiden väliin ettei se menisi rikki.
”Taikasauva taskussa, kaikki tarpeellinen pakattu”, hän totesi ja päätti vielä ruveta siistimään huonettaan. Hän huomasi Jamesin kuvan pöydällä ja noidankattilan vaatekaapissaan.
”No voihan nyt.."
Hän purkasi matka-arkkunsa ja sulloi pikkutavara laatikon noidankattilan sisälle, samoin kuin Jamesin kuvan ja osan vaatteista. Lopulta Lily sai KAIKEN mitä tarvitsi arkkuunsa. Hän jatkoi siivoamista, putsasi pöllönsä häkin ja kävi tyhjentämässä roskakorin.

Seuraavana päivänä hän heräsi varhain ja kävi suihkussa. Ylleen hän puki valkoiset kaprit, joissa oli sudenkorennon kuva kuvioitu reiden kohdalle ja valkoisen topin jossa oli kimaltava sydän keskellä. Kun kello oli kymmentä vaille kaksitoista, Lily asteli takan eteen, työnsi matka-arkun tulisijaan, otti pienestä ruukusta, jota säilytettiin takan läheisellä pöydällä, hormipulveria ja astui tulisijaan toisessa kädessään pulveri, toisessa linnunhäkki.
”Heissan”, Lily sanoi perheelleen ja viskasi hormipulverin jalkojensa juureen ja huudahti:
 ”Vuotavaan Noidankattilaan!”
Smaragdin vihreät liekit leiskahtivat ja Lily piti toisella kädellä kiinni matka-arkustaan, toisella häkistä kieppuessaan villisti ja yhtäkkiä hän tunsi kaatuvansa takaperin perseelleen.
”Moi Lil! Jessica ja Christy huudahtivat auttaessaan Lilyä pystyyn.
”Terve vaan teillekin..” Lily sanoi ottaen pöydästä tukea Jessican tarttuessa Lilyn matka-arkkuun ja Christyn tarttuessa häkkiin.
Vaihdettuaan kuulumiset Lily pyyhki pölyjä vaatteistaan ja he lähtivät varaamaan huonetta Lilylle. Hän saikin huoneen 14, Jessicalla ja Christyllä oli huone 15.
”Onkos Potter kirjoittanut mitään?” Jessica kysyi yllättäen.
”Perhana niillä Potterin pojan kirjeillä saa pyyhkiä jo persettä kaksi kertaa päivässä..” Lily vastasi heidän talsiessaan huoneen 15 ovelle.
Huoneessa oli vaaleankeltaiset vanhanaikaiset tapetit joissa oli kukkia. Kalustus huoneessa oli yksinkertainen: vaatekaappi nurkassa, pöytä ja kaksi tuolia ikkunan edessä ja parisänky. Jessica heivasi matka-arkun keskilattialle ja Christy kävi hakemassa Evien hänen ja Jessican huoneesta.
”Äsh, pitää käydä ostamassa pöllönherkkua!” Lily sanoi ja läimäisi kätensä naamaan.
”Menetkö yksin vai tulemmeko kanssasi?” Christy kysyi
”Enköhän minä osaa käydä ostamassa pöllönherkkua yksinkin” Lily nauroi.
”Noo, me olemme huoneessamme jos kaipaat” Jessica sanoi Lilyn lähtiessä rahapussukka mukanaan alakertaan.

Lily naputteli taikasauvallaan tiilistä ja astui Viistokujalle. Hän tapasi monta tuttuaan kävellessään Lurppuluomen pöllökeskukseen. Palattuaan pöllö liikkeestä, Lily huomasi poikaystävänsä Jackin istumassa Qaino Vahvahqon jäätelöbaarissa. Tyttö hiipi hänen taakseen ja sanoi
”Pöö.”
”Ai hei Lily-mielittyni!” Jack sanoi iloisesti yllättyneenä kääntyessään.
”Onko tämä varattu?” Lily kysyi viitaten tuolia Jackia vastapäätä.
”Ei ole.”
Lily istuutui.
”Miten sinun lomasi on mennyt?”
”Ihan jees. Entäs sinun?”
”Siinähän se. Potter vain on lähettänyt koko kesän kirjeitä ja treffikutsuja, mutta olen aina sanonut jotain ilkeää ja kieltäytynyt.”
”Joo se on huomattu, ettei hän osaa lopettaa sinun ahdistelemista”, Jack sanoi hieman ärtyneenä.
”Ei puhuta Potterista. Puhutaan mieluummin.. Minusta..” Lily sanoi viekkaasti.
”Hyvä on.. Mitenkäs bändilläsi menee?” Jack kysyi hymyillen suloisesti.
”Siinähän se. Chris ja Jessi ovat kehittyneet hurjasti kesän aikana” Lily totesi hymyillen.
He rupattelivat vielä jonkin aikaa, kunnes Jack sanoi, että hänen pitäisi mennä.
”Joo no heippa rakas” Lily sanoi ja suuteli vielä Jackia suulle ennen kuin Jack lähti. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että James ja Sirius olisivat olleet Hienoissa Huispausvarusteissa ja olisivat nähneet kaiken.

”Ah, Jackin oli siellä” Lily sanoi saapuessaan huoneeseen 14.
”Uuu… Mitäs te siellä?” Christy kysyi virnistäen ja hyppäsi pois Lilyn läheltä.
”Juteltiin.”
”Niin joo, juttelitte, aivan.. joo just..” Jessica sanoi nyökytellen
”No okei, me suudeltiin” Lily myönsi ja virnisti syyllisesti.
”No niin! Asiaa!” Christy huudahti ja hyppäsi sängylle istumaan.
”Ette muuten ikinä usko mitä Potter kehtasi lähettää minulle!” Lily tuhahti muistaen asian yhtäkkiä.
”No Potterista nyt uskoo melkein mitä vain..” Christy tokaisi halveksien.
”Hän lähetti kuvansa jossa hänellä ei ole paitaa päällä!” Lily puuskahti, jonka jälkeen seurasi mahtava naurun remakka kaikille pongahtaessa mieliin erilaiset kuvat Jamesista.
”No on kyllä sillä pojalla pokkaa!” Jessica nauroi vääränä
”Kai sinulla on se kuva mukana?” Christy kysyi riemuissaan.
”Joo, ajattelin, että sille tulee käyttöä..” Lily sanoi ja alkoi etsiä kuvaa arkustaan ja löydettyään sen antoi kuvan Christylle.
”Noh, sillä on sixpack. ’Ikuisesti sinun’?” Tyttö kysyi halventavasti katsellen kuvaa.
”Kaippa..” Lily vastasi kohottaen olkapäitään.
”Hei! Nyt keksin mitä tehdään tuolla kuvalla…” Jessica huudahti äkkiä.
”Kerro toki meillekin”, toiset kaksi sanoivat yhtä aikaa.
”Lähetetään se Kalkarokselle!” Jessica sanoi ja joukko rämähti taas nauruun.
”Mahtava idea! Käydään ostamassa vielä jotain ”hempeää” lahjapaperia!” Christy ehdotti.
”Ja ei kun menoksi.”

Lily laittoi kuvan käsilaukkuunsa ja otti kymmenen kaljuunaa mukaan. He kävivät Säilä £ Imupaperissa ostamassa vaaleanpunaista lahjapaperia jossa oli punaisia sydämen kuvia. He paketoivat kuvan siellä mielipuolisesti käkättäen ja kirjoittivat lapun ”Sewwie” sen päälle ja veivät paketin Lurppuluomen pöllökeskukseen jossa se lähetettiin eteenpäin. Tuon kunniaksi he menivät Vuotavan Noidankattilan baariin kermakaljalle.
”Älykkyytemme kunniaksi!” Lily kohotti kermakalja pullonsa ja kilisti Christyn ja Jessican kanssa. He joivat aimo kulauksen ja paukauttivat pullot pöytään rytinällä.
”Sääli vain ettei Mary ole täällä”, Lily huokaisi ja hikkasi.
”Hitsi olet oikeassa”, Christy myönsi pudistellen päätään.
“Hän jää paljosta paitsi”, kommentoi Jessica ja he joivat kermakalja pullonsa tyhjiksi vaisuina.

Sunnuntaina Jessican vanhemmat, jotka olivat kumpikin töissä taikaministeriössä, hakivat aamulla Christyn ja Jessican bänditavarat ja sanoivat hoitavansa ne Tylypahkaan samalla kun hyvästelivät tyttärensä. Jessica, Christy ja Lily menivät matka-arkkuinensa Vuotavan Noidankattilan eteen ja Jessica heilautti oikeaa kättään, jolloin Poimittaislinja ilmestyi heidän eteensä
”Hyvää huomenta minun nimeni on-” rahastaja aloitti mutta Lily ehätti vaientaa hänet
”Joo miten vain raahaapas nämä meidän matka-arkut nyt kyytiin niin päästään lähtemään”, hän sanoi astuessaan kyytiin pöllönhäkki käsissään Evie torkkuen sen sisällä. Tytöt katselivat vapaat paikat ja antoivat rahastajalle matkarahan samalla kun sanoivat minne ovat menossa. Juuri ennen kuin bussi lähti liikkeelle, kelmit syöksyivät ulos Vuotavasta Noidankattilasta ja kerkesivät kyytiin samalla pysähdyksellä. He tietenkin ottivat mahdollisimman läheltä tyttöjä paikat.
”Hei Evans”, James sanoi lempeästi ja hiljaa istuutuessaan Lilyn eteen Siriuksen kanssa.
”Lärvi kiinni ennen kuin sille käy huonosti”, Lily sanoi välinpitämättömästi.
”Totta kai. Piditkö kuvasta?” James kysyi yhä virnistellen omahyväisesti.
”Anteeksi? Oletko tosissasi? Oli sinulla kyllä pokkaa lähettää ruma kuvasi! Ehen pitänyt!” Lily sanoi järkyttyneen näköisenä
”Ainahan minulla on pokkaa.. Ja nyt asiasta toiseen lähtisitkö kanssani joskus ulos?” James kysyi vieläkin virnistellen.
”Voit unohtaa koko ajatuksenkin saman tien. En lähde”, Lily sanoi ärsyyntyneenä katsellen ikkunasta ulos.
”Ääh, anna minulle yksi mahdollisuus edes..” James marisi
”Sinä tyrit mahdollisuutesi neljännellä luokalla kun sait kavereittesi kanssa niin suurenmoisen idean aiheuttaa tulvan Suureen saliin”, Lily sanoi.
”No en olisi tehnyt sitä-” James yritti puolustella, mutta vaikeni kohdatessaan Lilyn jäätävän katseen.
”Mikäli saan muistuttaa, minä olin sisällä! Joten älä yritäkään syöttää minulle tuota roskaa.”

Sirius puolestaan oli alkanut ahdistella heidän oikealla puolellaan istuvaa Christyä, joka puoliksi nautti saamastaan huomiostaan Tylypahkan ehdottomasti komeimmalta ja suosituimmalta pojalta ja puoliksi tylsistyneenä saamastaan ainaisesta huomiosta Tylypahkan ehdottomasti komeimmalta ja suosituimmalta pojalta.
”No mitenkäs kesä meni?” Sirius kysyi iskuhymy pärställään
”Siinähän se. Entäs omasi?” Christy kysyi väkinäinen hymyntapainen huulillaan yrittäen olla kohtelias ja peittää kiinnostuksensa poikaan.
”Keksiessä Jamesin kanssa kirjeitä Evansille.” Sirius sanoi
”Jaa jaa.”
Loppumatka sujui ilman häiriöitä ja tytöt kävelivät kireää vauhtia kärryjensä kanssa ja menivät, kuin mitään epänormaalia ei tapahtuisi, puomin läpi laiturille 9 ¾. Siellä Marilyn odottikin jo heitä.




Joo tästä nyt tuli tällainen kuin on, yritin alkuperäistä versiota parannella : >

Kommentit olisivat kivoja : >

Otsikko:
Kirjoitti: Luthienne - 06.07.2007 13:11:00

Yks kommahan täältä tuleekin. :D Jatkoa vaan.

Ärsyttää vaan Kelmien puolesta noi tytöt. :D

Otsikko:
Kirjoitti: -Anerya- - 06.07.2007 21:49:09

L: Kiitti kommasta, kyllä sillä Gizmolla on tekemistä sen kanssa!

Luku 2. Tylypahkassa taas

”Moi kaverit!” Marilyn sanoi halatessaan ystäviään.
”Mennään etsimään vapaa vaunuosasto ennen kuin joudumme joidenkin täysidioottien kanssa samaan”, Christy sanoi nyreissään ja he lähtivät heivaamaan matka-arkkujaan junaan. He löysivät tyhjän vaunuosaston melkein vaunun etuosasta.
”Toivottavasti kelmit eivät ilmesty”, Marilyn huokaisi raskaasti potkaistessaan arkkunsa penkin alle.
”Olen pahoillani Mary, mutta siltä kurjalta kohtalolta emme voi välttyä”, Lily sanoi surumielisesti huokaisten heittäen vaaleankeltaisen lätsänsä hattuhyllylle.
”Mutta minä painelen nyt vessaan vaihtamaan koulukaavun ylle heti alkuunsa”, hän jatkoi ja otti kaavun laukustaan.
”Joo minäkin taidan mennä toiseen vessaan vaihtamaan”, Jessica sanoi ja lähti Lilyn kanssa yhtä matkaa.
Heidän palatessaan Christy ja Marilyn lähtivät vaihtamaan vaatteet.

”Pitää toimia nopeasti siltä varalta, että kelmit ilmestyvät piinaamaan Lilyä ja Jessicaa. Tai Luihuis-jengi. Minusta tuntuu, että jompien kumpien ilmestyessä kirouksia lentelee yhtä nopeasti kuin rutto leviää”, Christy sanoi ja kohotti kulmiaan ja pyöräytti silmiään.
”Joo hyvä vertauskuva..” Marilyn vastasi ja he pinkaisivat juoksuun. Vessoihin oli juuri menossa pari viitos-luokkalaista Luihuis-poikaa kun Christy ja Marilyn tökkäsivät heidät kumoon ja sanoivat omahyväisesti:
”Naiset ensin.”

Heillä ei kestänytkään kauaa ja he juoksivat jästivaatteet käsissään täysiä kilpaa vaunuosastolleen päin kun eräästä toisesta vaunuosastosta astuivat esiin kelmit.
”Jäiks!” Christy kiljaisi tyttöjen syöksyessä täysiä päin ja törmätessä Remukseen ja Peteriin kaataen heidät maahan.
”Joo ei häiritä enempää”, Marilyn hihkaisi noustessaan enimmäkseen Peterin päältä tallaten samalla pojan käden päältä  ja jätti pojat maahan makaamaan ja kiskoi ystävätärtään ylös kun taas James ja Sirius olivat kerinneet perääntyä takaisin vaunuunsa. Marilyn ja Christy pinkaisivat uudestaan juoksuun nauraen vaatteet tiukasti sylissään ja heidän saapuessaan vaunuosastoonsa Jessica ja Lily olivat aivan häh?
”Kertokaa nyt meillekin mikä noin hauskaa on?” Lily tivasi ja ohjasi Marilynin istumaan.
”No kun…me törmättiin.. Remukseen ja Peteriin.. kun juostiin takaisin”, Marilyn sai kerrottua naurunsa seasta.
”Voih..” Lily sanoi huokaisten ja purskahti Jessican kanssa nauruun.
Siinä samassa vaunuosaston ovi aukeni.
”Kuraverinen, verenpetturi ja raiskarit”, kuului Lucius Malfoyn mairea ääni ovelta.
”Itse olet tuollainen neiti! Ja seurassasi ovat rasvaletti, kaksi lihavaa apinaa ja itse Pimeyden Prinsessat. Mikä ah.. kuvottava näky”, Christy letkautti takaisin siinä samassa.
”Ja mitä mahdoit tarkoittaa ”raiskareilla”?” Jessica kysyi katsoen silmät viiruina luihuisia.
”No mikäköhän se välikohtaus silloin siellä Irvetan edessä oikein oli ellei raiskaus? Täytyy kyllä myöntää, että teitä ei kannata ilman sauvaa suututtaa..” Lucius sanoi kohottaen kulmiaan ’yllättyneesti’.
”Otamme tuon kohteliaisuutena. Eikä Lily voi mitään sille, että on syntynyt jästiperheeseen! Missä te olitte silloin kun aivoja jaettiin?” Jessica sutkautti vihaisesti.
”Olimme paikalla. Entä missä kuraveri-Evans oli kun perheitä valittiin?” Bellatrix puuttui puheeseen Narcissan nyökytellessä hänen takanaan.
”Olin paikalla kuin myös”, Lily sanoi ihmeen tyynesti.
”Ja mieluummin nyt minä jästisyntyinen olen kuin tuollainen paholaisten kasvattama!” Hän lisäsi silmissään välähtäen.
”Asiasta hevoskotkan ahteriin, tietääkö Kalkaros vieläkään mitä shampoo on?” Marilyn kysyi virnistäen. Se oli ilmeisesti hiukan liikaa Kalkarokselle koska siinä samassa punainen valosuihku lensi ja osui Marilyniin ja hän kangistui suoraksi kuin lankku. Lily, Jessica ja Christy ottivat sillä samalla sekunnilla taikasauvansa esiin.
”Karkotaseet!”
”Tainnutu!”   
”Kangistumis tyystilys!”
”Liikkumitor!”
”Tainnutu!”
Kaikki taiat purkautuivat sauvojen päistä yhtä aikaa ja syntyi iso pamahdus ja kirkas valo läiskähti. Lily lennähti päin ikkunaa ja valahti lattialle. Christy ja Jessica paiskautuivat selälleen lattialle silmät tähtiä vilisten, Crabbe, Goyle ja Lucius makasivat maassa tajuttomina ja Kalkaros, Narcissa ja Bellatrix olivat syöksyneet suojaan.
”Heii! Minä en edes tehnyt mitään! Älkää minua yrittäkö noitua!” Narcissa huusi vihaisena.
”Joo no lähde sitten lätkimään. Ja vie joku ääliö-ystävistäsi mukanasi!” Jessica huusi ja Bellatrix lähti Narcissan kanssa suosiolla vetämään Luciusta pois.
”Tämä ei jää tähän!” Kalkaros uhkaili heristäen nyrkkiään astuessaan ystäviensä yli jättäen heidät lattialle makaamaan ja lähti pois väkitungoksen läpi, joka koostui uteliaista ihmisistä jotka tulivat katsomaan mitä oli tapahtunut.
”Pää parka..” Lily sanoi noustessaan penkille ja loihti tyhjästä pussillisen jäitä samalla kun Jessica mutisi vastaloitsun Marilyniin summanmutikassa tähdäten hivuttautuen penkille jonne jo päässyt Christy hänet vetikin avuliaasti.
”Mitäs täällä tapahtui?” Remus kysyi kelmien ilmestyttyä vaunuosaston ovelle katsoen enimmäkseen Lilyn päälle. Sirius ja Peter tyrkkivät jaloillaan Crabbea ja Goylea hereille käytävällä.
”Älä edes kysy..” Lily vastasi.
”Eipä juuri mitään. Pieni valokohtaus, ei kun siis välikohtaus Luihuisten kanssa”, Christy valaisi asiaa.
”Joo siltä näyttää..” Sisälle vaunuun Siriuksen kanssa tullut Peter sanoi hiljaa katsoen ikkunaa jossa oli halkeamia ja lattiaa, jonne osa tyttöjen käsitavaroista oli lentänyt hattuhyllyltä ja matka-arkut tulleet puoliksi esiin penkkien alta.
”Häipykää”, Jessica sanoi väsyneenä ja työnsi matka-arkut takaisin penkkien alle, minkä jälkeen astui ovensuussa seisoskelevia Kelmejä kohti.
”Emme niin helposti!” James ja Sirius huudahtivat melkein yhtä aikaa, mutta perääntyivät Jessican kohottaessa taikasauvaansa.
”Heippa”, pojat sanoivat yhtä aikaa ja lähtivät aika nopeaa Jessican tähdätessä heitä yhä taikasauvallaan varoittava katse silmissään. Marilyn keräsi käsimatkatavaroita lattialta takaisin hattuhyllylle. Lily vaivautui nousemaan ja laittamaan oven kiinni, minkä Jessica oli unohtanut tehdä Kelmien lähdettyä.
”Ai niin joo, minun pitäisi mennä kertomaan valvojaoppilaille ne tehtävät Potterin kanssa..” Lily ähkäisi muistaen olevansa johtajatyttö ja kiinnitti johtajatytön merkkinsä kaapunsa rintamukseen ja nousi ylös.
”Onnea vain..” Muut huikkasivat osaa ottavasti tytön perään kun Lily lähti kelmien perään.

”Hoi Potter!” Lily karjaisi kun näki Kelmit.
”Ah.. Evans.. Päätit sittenkin suostua ulos kanssani?” James kysyi käden lennähtäessä oitis hiuksiin.
”Juu en. Meidän pitää mennä kertomaan valvojaoppilaille heidän tehtävänsä”, Lily naurahti kylmästi.
”Ai juu. Mennään”, James sanoi hiukan pettyneenä ja lähti Lilyn kanssa kohti valvojaoppilaiden osastoa.

”Älä perkele astu kantapäilleni!” Lily äyskähti Jamesin astuessa vahingossa hänen kantapäilleen heidän ollessa aika lähellä oikeaa osastoa.
”Anteeksi rakkaani.”
”En ole rakkaasi!”
Ja he astuivat valvojaoppilaiden vaunuosastoon.

”Moi kaikille, minä olen Lily Evans ja tämä urpo tässä, joka jostain kumman syystä on päässyt johtajapojaksi, on James Potter. Voisimme ensimmäisenä esitellä itsemme, jotta me tiedämme keitä olette. Aloitetaan vaikka sinusta siellä,” Lily sanoi ja osoitti ruskeatukkaista tyttöä, joka oli Korpinkynnestä.
”Minä olen Korpinkynnestä Sarah Hewitt.”
”Nick Wilson Korpinkynnestä.”
”Rohkelikosta Wanda Owen.”
”Rick Sands Rohkelikko.”
”Amos Diggory Puuskupuhista.”
”Rita Luodiko Puuskupuh.”
”Olen Ellen Voight Luihuisesta.”
”Luihuinen Dick Nicley .”
Kun valvojaoppilaat olivat esitelleet itsensä, Lily aloitti puhumisen taas.
”Teidän tehtävänänne on partioida junan käytävillä ja huomauttaa jollekin jos tämä tekee jotain väärää tai ei käyttäydy kunnolla. Jos joku ei tottele, annatte jälki-istuntoa tai vähennätte pisteitä, mukavasti ennen kuin koulu edes alkaakaan. Elikkäs lyhyesti tehtävänne on pitää lapset kurissa. Kysyttävää?” Lily kertoi kuin olisi lastenvahdille antanut ohjeita. Yksi käsi nousi pystyyn.
”Niin Rita?” James antoi puheenvuoron
”Kauanko meidän pitää partioida?”
”Lily?” James kysyi ahdistunut ilme naamallaan.
”Evans!” Tyttö sihahti.
”Lily Evans?” Poika kysyi virnistäen suloisesti.
“Noin vartti, viitisen minuutin tauko ja uudestaan vartti, viiden  minuutin tauko ja niin edelleen, kunnes pysähdymme”, Lily sanoi nyt jo tylsistyneenä.
”Muuta kysyttävää?”
Kukaan ei viitannut.
”Ilmeisesti ei. Hyvä voitte lähteä, heippa ja työniloa,” James sanoi hymyillen charmikkaasti ja lähti yhtä aikaa Lilyn kanssa.

”Oli jo ihme, ettet noitunut niitä luihuisia”, Lily sanoi aloittaen keskustelun heidän kävellessä käytävää pitkin.
”Miten niin?”
”No kun he ovat luihuisia. Etkös sinä yleensä noidu kaikki luihuiset keitä vastaan tulee?” Lily kysyi tekaistu hämmästynyt ilme kasvoillaan.
”Eiköhän tuo juuri todistanut etten”, James sanoi virnistäen.
”Neiti Evans! Neiti Evans!” kuului pieni huuto takaapäin ja Lily kääntyi katsomaan, kun pieni toisluokkalainen tyttö riensi Lilyn luokse.
”Niin?”
”Professori Kuhnusarvio pyytää sinut lounaalle kanssaan ja muutaman muun tietyn oppilaan kanssa”, tyttö sanoi hengästyneenä.
”Kiitos tiedosta. Tulen mielelläni”, Lily sanoi hymyillen herttaisesti ja lähti seuraamaan tyttöä, joka johdatti hänet professori Kuhnusarvion vaunuosastoon Jamesin lähtiessä omaan vaunuosastoonsa. Professori opetti taikajuomia.

”Hyvää päivää professori Kuhnusarvio”, Lily sanoi kohteliaasti astuessaan vaunuosastoon.
”Aah Lily! Tervetuloa! Sinusta on tullut näemmä johtajatyttö! Onneksi olkoon! Eihän se yllätys ollut, että sinunlaisesi lahjakkuus pääsisi johtajaoppilaaksi..” Professori ylisti Lilyä tytön silmäillessä muuta porukkaa.
”Rita Luodiko, Sirius Musta, Andres Thorkins ja Roksane Madden. Tässä on Lily Evans”, Professori Kuhnusarvio esitteli porukan Lilylle tämän istuutuessa Siriuksen viereen.
”Nyt kun kaikki on koolla voimmekin aloittaa jutustelun.”
”Andres kuinka isotätisi Marie voi? Marie on hormiverkoston valvonnan päällikkö ja joutui Pyhään Mungoon toukokuussa”, professori kertoi muille.
”Hän voi paremmin. Paljon paremmin”, Andres piipitti kimeällä äänellään.
”Entäs Roksane kuinka veljiesi ura on lähtenyt käyntiin?” Kuhnusarvio kysyi mustahiuksiselta tytöltä jolla oli tuima, mutta silti jotenkin lempeä katse.
”Hyvin. He ovat juuri Euroopan kiertueella”, Roksane sanoi vahvalla äänellä.
”Roksanen isoveljet ovat perustaneet bändin”, selvensi professori hiukan.
”Rita, olen kuullut huhuja, että isäsi testamenttasi Päivän Profeetan päätoimittajan paikan sinulle. Pitääkö paikkansa?”
”Kyllä pitää. Isäni on juuri nyt Pyhässä Mungossa ja kunhan täytän 17, saan työn. Olen tehnyt jo useita haastatteluita muun muassa Me Noidat ja Saivartelija lehtiin”, Rita sanoi ylpeänä Lilyn tirskahtaessa.
”Aivan aivan. Entäs Sirius? Miten voit?”
”Aivan hyvin”, Sirius vastasi professorille.
”Otan osaa isoisoisoisäsi Phineaksen kuolemasta. Tunsimme toisemme, emme kovin hyvin kovinkaan. Olitteko läheisiä?”
”Luulet vain. Isukkini pappa ja minä emme ole pitäneet yhteyttä sen jälkeen kun minä pakkasin viime vuonna reppuni ja karkasin kotoa”, Sirius sanoi muistellen nautinnolla sitä iltaa kun oli lähtenyt ovet paukkuen synnyinkodistaan.
”Noh noh! Eipäs nyt kannata ruveta kapinoimaan noin nuorena! Mutta tuolla karskilla asenteella sinä pääset elämässä vielä pitkälle!” Kuhnusarvio arvosteli Siriuksen, joka väänsi joka tytön sydämen valloittavan hymynsä naamalleen.
”Ja sinä Lily! Lilystä on tehty johtajatyttö. Mitä syvimmät onnitteluni! Oletko ylpeä itsestäsi?” Kuhnusarvio kysyi riemuissaan Lilyltä joka näytti niin vaatimatonta naamaa.
”No ottaen huomioon, että olen jästisyntyinen, olen todella ylpeä itsestäni”, Lily sanoi ’vaatimattomasti’.

Samaan aikaan:

”Tervetuloa takaisin James! Ilmeisesti et tyrinyt kovin pahasti koska tulet ehjänä takaisin!” Peter hihkaisi ja alkoi taputtaa.
”Niin, tai sitten Lily ei viitsinyt uusien valvojaoppilaiden nähden tai oli vain armeliaalla tuulella. Kamalat tuuletukset tuostakin.. Missäs Anturajalka on?” James kysyi huomattuaan Siriuksen puuttuvan.
”Kuhnukerhossa”, Remus vastasi ja Peter tirskahti nimelle. Hekin olivat vaihtaneet jo koulukaavut päälleen ja niin Jameskin päätti käydä vaihtamassa kaavun.

Palattuaan James istuutui ja melkein siinä samassa tuttu Luihuis-jengimme päätti piipahtaa. Kalkaros näytti erityisen vihaiselta.
”Potter!” Kalkaros karjaisi Jamesin kaivaessa taikasauvaa jo esiin.
”Kerro asiasi nopeaa Ruikuli, meillä ei ole aikaamme tuhlattavaksi sinuun”, James sanoi ääni täynnä vihaa ja inhoa.
”Mikä helkkari tämä on?!” Kalkaros huusi naama punaisena näyttäen jotain neliskulmaista punaisissa kehyksissä olevaa  esinettä Bellatrixin, Narcissan, Reguluksen ja Luciuksen nauraa käkättäessä taustalla. Crabbe ja Goyle olivat liian tyhmiä tajutakseen mitä oli meneillään. Peter otti kuvan käsiinsä.
”Öh… James?” Peter kysyi varovaisesti naama punehtuen antaen kuvaa Jamesin suuntaan, mutta Remus nappasi sen ensin.
”James?!” Remus kysyi ja antoi kuvan vikkelään Jamesille.
Siinä hän pällisteli ilman paitaa hiukset tavallista sotkuisempina. Jameskin alkoi pikkuhiljaa vaihtaa normaalia ihonväriään punaiseen.
”Kuinka helvetissä sinä tämän sait käsiisi?” James kysyi järkyttyneenä ja hiljaa.
”Kerro sinä minulle! Pöllö toi sen!” Kalkaros ärisi yrittäen säilyttää kunniakkuutensa, epäonnistuen siinä surkeasti.
”Severus, ehkä hän onkin homo”, Lucius tuumasi naurua pidätellen.
”Hän on homo! Kuraveri-Evans oli vain hämäystä”, Bellatrix pilkkasi nauraen ja seuraavaksi saikin väistää kirousta.
”Heippa! Tule Potter toki käymään jos tulee ikävä Severusta!” Narcissa huudahti ennen kuin joukko lähti omaan vaunuosastoonsa kaikkien yhä nauraessa, paitsi tietysti Kalkaroksen.
”Sarvihaara?” Remus kysyi hivenen järkyttyneenä.
”En ymmärrä. Lähetin tämän pupuselle! Siis Lilylle!” James sanoi tippa linssissä. Juuri sillä hetkellä ovelta kuului röyhtäisy ja Sirius astui sisään.
”Näin Luihuisten poistuvan täältä. Mitäs tapahtui?” Sirius kysyi mitään tietämättömänä ja Peter ja Remus selittivät hetkessä koko jutun.
”Heh.. Siis mitä syvimmät pahoitteluni..” Sirius tuumasi myötätuntoisena.
”Mitenkäs sinä nyt jo tulit Kuhnu-kerhosta? Hänhän pitää teitä siellä vaikka kuinka kauan yleensä”, James kysyi Siriukselta.
”Sanoin käyväni vessassa, mutta oikeasti en jaksanut sen vanhan miehen löpinöitä julkisuuteen noususta”, Sirius sanoi tylsistyneesti haukotellen ja käänsi katseensa juuri kun Lily, Rita, Andreas ja Roksane kipittivät nopeaa tahtia, melkeinpä juoksivat, heidän vaunuosaston ohi. Ilmeisesti Jameskin huomasi saman, koska ponkaisi ylös ja käytävään.
”He sitten matkivat ja käyttivät ilmeisesti samaa kikkaa”, Sirius totesi Peterille, koska Remus oli alkanut nukkua.
James otti muutaman hölkkäaskeleen ja tarttui Lilyä käsivarresta.
”Hei kultaseni. Tuliko ikävä?” James kysyi viettelevä hymy naamallaan.
”En ole edelleenkään sinun kultasi ja kenen nyt tulisi ikävä sinun naamatauluasi?” Lily kivahti yrittäen päästä pojan otteesta irti.
”Aina yhtä nokkela. Näyttääkö tutulta?” James kysyi ja näytti kuvaa Lilylle, joka purskahti nauruun.
”Näyttäähän se tutulta”, Lily nauroi kaksinkerroin roikkuen yhä käsivarrestaan Jamesissa.
”Oliko hauskaa Kalkaroksen kanssa?” Hän sai kysyttyä hymyillen leveästi lattian rajasta.
”Olihan meillä hauskaa,” James vastasi kaksimielisesti aiheuttaen Lilylle uuden naurukohtauksen ja tyrkkäsi kuvan Lilyn käsiin ja sanoi:
”Pidä se.”
Lilyn hymy hyytyi hiukan ja hän katsoi sitä kuin maailman vastenmielisintä asiaa ja nousi ylös.
”En halua sitä.”
”Et ehkä, mutta pidä se silti”, James sanoi yhä hymyillen.
”Okei sitten..” Lily sanoi ja lähti kävelemään poispäin ja työnsi kuvan matkanvarrella olevaan roskikseen, koska tiesi, että James katsoi yhä.
”Siinä siivoajille siivottavaa”, tyttö tokaisi niin kovaa, että vain James kuuli.

Lily saapui juuri ajoissa vaunuosastoonsa kun noita tuli karkkikärrynsä kanssa kaupustelemaan naposteltavaa.
”Saisiko olla mitään kärrystä?” Noita kysyi ja kaikki tytöt nousivat ylös ottaen rahansa esille.
”Minä voisin ottaa Bertie Bottin joka maun rakeita ja lakritsitangon”, Marilyn tilasi.
”Minulle lakritsitanko, suklaasammakoita ja pullo kurpitsamehua, kiitos”, Christy tilasi kohteliaasti.
”Voisin ottaa kaksi noidankattilaleivosta ja sitruunatoffeeta”, Lily sanoi noidalle.
”Minä otan samat”, Jessica sanoi ja ojensi rahat.

Tyttöjen syödessä, kelmit tulivat taas käymään.
”Terve taas”, Sirius sanoi istuutuessaan Christyn viereen ja nappasi tytöltä suklaasammakon puraisten siltä pään poikki. Jamesin oli pakko päästä istumaan Lilyn viereen ottaen häneltä palan sitruunatoffeeta.
”Mitä tämä on?” Hän kysyi ihmetellen.
”Sitruunatoffeeta”, Lily sanoi napaten hampaillaan palan Jamesin sormista, puraisten poikapoloista sormeen, mutta James peitti kivun tunteen.
”Tiedättekös te, mitä varten juhlakaavut piti ostaa?” Remus kysyi tytöiltä.
”Jep”, Jessica vastasi suu täynnä noidankattilaleivosta ja otti palan painikkeeksi Christyltä hörpyn kurpitsamehua.
”Noh?” Peter kysyi malttamattomana.
”No ei me sitä nyt teille kerrota!” Marilyn puuskahti ja röyhtäisi.

Kelmit yrittivät taivutella tyttöjä kertomaan, mutta tytöt eivät taipuneet. Lopulta kun ulkona alkoi jo olla pimeä, kelmit lähtivät ja hetken kuluttua kuului ääni:
”Saavumme Tylyahon asemalle puolen tunnin kuluttua.”

”No niin, Sarvihaara. Enää vuosi aikaa ahdistella Evansia”, Sirius hymähti junan pysähdyttyä Tylyahon asemalle.
”Valitettavasti vain vuosi”, myönsi James hymyillen vienosti ja he lähtivät etsimään vapaata vaunua.

”Nämä vaunut ovat NIIN haisevat ja NIIN likaiset!” Christy valitti heidän istuutuessaan vaunun kyytiin.
”Tiedämme kyllä, mutta koita kestää”, Lily lohdutti jälleen kerran.
”Miksi rehtori ei laita vaikka kotitonttuja siivoamaan näitä? Tai Potteria ja Mustaa? Hehän ovat aina jälki-istunnossa..” Christy kysyi valittavalla äänellä.
”Chris, vakavasti nyt, luuletko tosissasi, että Musta ja Potter osaisivat siivota? Siis noin jästikeinoin?” Lily kysyi hämmästyneenä.
”No.. Eivät..” Christy myönsi tajutessaan ystävättärensä olevan oikeassa.
”Mutta voisivat silti yrittää!” Hän protestoi kuitenkin.
Matkasta ei tullut yhtään miellyttävä, vaan kuoppainen ja pomppiva.

Heidän istuutuessaan Rohkelikon tupapöytään, tytöt silmäilivät opettajakuntaa huomatakseen uusia opettajia joukossa, mutta kaikki näyttivät tutuilta, eivätkä huomanneet kun kelmit istuutuivat heidän viereen.
”Hei tytöt. Hei Lily”, James tervehti hymyillen hurmaavasti pähkinän ruskeat silmänsä sädehtien onneaan.
”Aivan pakko oli tunkea siihen? Aivan kuin muualla ei olisi tilaa!” ärisi Lily. Marilynia ei näyttänyt häiritsevän se, että joutui istumaan Peterin vieressä (paitsi siirtyi aavistuksen verran Jessicaan päin), eikä Jessicaa Remuksen vieressä oleminen. Hän nimenomaan teki Marilynille hiukan tilaa ja hivuttautui lähemmäs Remppaa.
”Miksi olisimme menneet muualle, kun pääsimme teidänkin viereen?” Sirius kysyi isku-hymy taas vaihteeksi pärställään iskien Christylle silmää.
”Koska me emme haluaisi teitä siihen?” Christy vastasi kysyen teennäisen iloisesti kohottaen kulmiaan.
”No, istuimme jo”, James sanoi tuijottaen Lilyä lumoutunut ilme kasvoillaan.
Lily ei kerinnyt sanoa mitään, kun Suuren salin ovet aukenivat ja professori McGarmiwa astui sisään uusien ensiluokkalaisten jono perässään.
”Kun sanon nimenne listalta, te tulette tänne ja laitatte lajitteluhatun päähänne. Se huutaa tupanne nimen ja menette istumaan tupanne pöytään”, McGarmiwa selosti tuttuun tapaan
”Greta Sleepy.” Pieni blondi ja ujon näköinen luuviulu kipitti äkkiä jakkaralle.  
”Puuskupuh!”
Puuskupuhit alkoivat taputtaa kovaäänisesti Gretan juostessa heidän pöytään.
”Alyssa Hollow.”
”Korpinkynsi!”
”Eric Donovan.”
”Puuskupuh!”
”Meredith Sober.”
“Luihuinen!”
Tuossa välissä Luihuisten purkautuessa aplodeihin, kelmit buuasivat kovaäänisesti.
”Fionna Collins.”
”Hän on siskoni,” Marilyn kuiskasi ystävilleen. Tokihan he sen tiesivät, koska olivat tavanneet Fionnan aiemminkin vieraillessaan Marilynin luona.
”Korpinkynsi!” Lajitteluhattu huusi hetken mietintätuokion jälkeen.

Lopulta kun kaikki ensiluokkalaiset olivat lajiteltu, Dumbledore nousi pitääkseen puheen.
”Syökäämme kuin pienet porsaat tänä iltana”, Dumbledore sanoi loukaten Siriusta ja Jamesia.
”Tuo oli henkilökohtaista!” James huusi niin, että koko sali kuuli, tyttöjen nauraessa taustalla heleästi.
Dumbledore ei huomioinut viimeistä kommenttia mitenkään muun salin nauraessa ja taputti käsiään pari kertaa yhteen, jolloin juhla-ateria ilmestyi heidän eteensä.
”Kuinka ihminen voi syödä noin paljon?” Marilyn ihmetteli Siriuksen ja Jamesin lastatessa lautaset täyteen ruokaa ja hotkien sitä, sitä mukaan kuin sitä ilmestyi.
”Mary, he ovat kelmejä. Heille mikään vastenmielinen ei tunnu olevan mahdotonta”, Lily tokaisi hymyillen.
”Entäs he sitten?! Aina meitä vain syytetään!” Sirius sanoi näreissään viitaten kulmat kurtussa Christyn ja Jessican suuntaan, jotka söivät kuin viimeistä päivää kanankoipia.
”Hei, me teemme tätä vain kerran vuodessa, te joka päivä! Ja meillä on nälkä! Ziisus syöminenkin jo kielletään!” Christy ähkäisi vastauksen pyöritellen silmiään.

Illemmalla kun tytöt pääsivät makuusaliinsa, ensimmäisenä he huomasivat bänditavaroidensa olevan keskellä lattiaa, kuten aina. Jokaisen sängyn vieressä oli yöpöytä ja vaatekaappi jonka alaosassa oli kolme laatikkoa. Kylpyhuone oli vaaleanpunainen ja siellä oli yksi sisäkasvi tummanpunaisessa ruukussa.
”Öitä”, Christy sanoi ja paineli nukkumaan.
”Öitä”, kuului vastaus muilta ja muutkin kömpivät ajan myötä nukkumaan.

Aamulla Lily oli ensimmäisenä (kuten tavallista) hereillä ja katsoi kelloaan. Se näytti puoli kahdeksaa.
”Vielä puolitoista tuntia ennen tuntien alkua..” Hän tuumasi itsekseen ja kävi suihkussa. Tultuaan sieltä hän ei raaskinut herättää muita vaan lähti yksin aamiaiselle.

Aamupalalla oli muitakin aamuvirkkuja ja Lily istuutui keskelle pöytää ja otti suklaamuroja lautaselleen. Pian Sirius ja Peterkin ilmestyivät hänen seurakseen.
”Huomenta”, pojat sanoivat haukotellen.
”Huomenta vaan”, he saivat vastaukseksi.
Sirius lastasi ison paahtoleipäpinon lautaselleen ja alkoi hotkia sitä älytöntä vauhtia. Hetken kuluttua Christy ilmestyi tukka pörrössä (mikä sopi hänelle) Jamesin, Remuksen, Marilynin ja Jessican kanssa. Jessican paita sai Lilyn hymähtämään iloisesti, koska siinä luki Cocopops ROCKS!
”Huomenta Jessi ja Mary. Huomenta pörröpää”, Lily sanoi hymähtäen.
”Joo huomenta vaan sinullekin jos minua tarkoitit pörröpäällä”, Christy sanoi virnistäen kaataessaan kulhonsa täyteen suklaamuroja.
”Missä helkutissa se maitokannu taas on?” Hän kysyi melkein heti nyreissään katsellen ympärilleen.
”En tiedä. Minä kävin hakemassa kyllä yhden kannun Puuskupuhien pöydästä”, Lily sanoi kiinnittämättä sen enempää huomiota ja Christy lähti Jessican kanssa hakemaan uutta kannua.
”Ah, pitkästä aikaa ystäväiseni”, Jessica tervehti Cocopops-murojaan ennen kuin alkoi lapata niitä suuhunsa. Pian McGarmiwa alkoi jakaa lukujärjestyksiä. Tytöillä ja kelmeillä oli tismalleen samanlaiset.
”Voi kakka. Täytyy olla vielä enemmän noiden kanssa!” Marilyn ruikutti.
”Ei voi mitään.. Pakko kestää.. Ethän sinä aurorina ala valittamaan että täytyy olla enemmän paperipinon kanssa töissä?” Jessica esitti tuon oudon kysymyksen.
”…”

Ensimmäisenä heillä olisi liemien kaksoistunti.
”Sisään oppilaat”, Professori Kuhnusarvio sanoi avatessaan oven luokkaan. Lily ystävineen suunnisti vakiopöytäänsä mahdollisimman lähes opettajan pöytää.
”Tänään valmistamme Amortentiaa. Tietääkö joku mitä se on?” Professori kysyi. Ainoastaan Lily viittasi.
”Niin neiti Evans?”
”Se on maailman vahvinta lemmenjuomaa professori”, Lily kertoi
”Aivan oikein! Kymmenen pistettä Rohkelikolle. Avatkaa oppikirjanne sivulta 48 ja aloittakaa. Aikaa on reilut kaksi tuntia”, professori kailotti oppilaiden painellessa varastolle.
Lily selasi mitä aineksia tarvittaisiin ja haki ne. Marilyn valmisti juomaa naama punaisena, ankarasti keskittyen hikipisaroita ohimollaan.
Christyn juoma näytti jokseenkin onnistuneelta, ainakin se oli oikean väristä. Jessica katsoi hiukan pöllämystyneen näköisenä juomaansa, joka oli myös onnistuneen näköistä. Ilmeisesti hän ihmetteli sitä, miten oli voinut onnistua taikajuomissa kerrankin. Siis ihan oikeasti taikajuomissa!
”Jotta Amortentia luo sille, jolle juomaa juotetaan, vahvan pakkomielteen juoman valmistajaan, täytyy juomaan lisätä juoman valmistajan hius tai jos haluaa saada jonkun toisen rakastumaan toiseen, täytyy laittaa siihen rakastumisen kohteen hius ja juottaa juoma tälle, johon haluat saada toisen rakastumaan, mutta onneksihan teistä kukaan ei halua tehdä niin”, Kuhnusarvio selosti naurahdellen. Lily järkyttyi heti ja antoi sen näkyä naamallansakin hänen kääntyessä rivakasti Kelmien pöydän suuntaan ja näki Jamesin tuijottavan häntä hullunkiilto silmissään.
”PYSY KAUKANA MINUSTA POTTER!” Lily kirkui täyttä kurkkua. Luihuiset rämähtivät nauruun ja professori saapui rauhoittelemaan Lilyä.
”Ei mitään hätää.. vielä. Istu alas, niin käyn hakemassa sinulle Rauhanjuomaa”, professori hyssytteli ja Lily istuutui hitaasti käsi henkitorvensa päällä vetäen syvään henkeä Marilynin pitäessä tätä toisesta kädestä rauhoittavasti. Professori palasi juoman kera tuossa tuokiossa ja Lilylle tuli heti parempi olo juotuaan sen. Tunnin päättyessä professori käski pullottaa juomaa näytepulloon ja kirjoittaa sen kylkeen oma nimensä. Kelmit saivat Odotukset ylittävän paitsi Peter Surkean, Christy, Jessica ja Marilyn myös Odotukset ylittävän ja Lily tietenkin Upean.

Luokan poistuessa Christy ja Jessica ehtivät kadota väentungoksen aikana ja Lily tunsi pienen nyppäyksen päässään ja kääntyi kannoillaan niin nopeaa, että törmäsi Jamesiin.
”Perkele nyt sinä kuolet!” Lily karjui alkaen potkia Jamesia jaloille ja läpsien kasvoille kaataen heidät kummatkin tarkoituksella.
”Eiiih! Lopeta, rukoilen, lopeta!” James rukoili kippurassa maaten Lilyn potkiessa tätä, mutta lopetti vasta sitten kun Sirius tarttui tyttöä vyötärön ympäriltä ja nosti tämän pois Jamesin läheltä.
”Katso! Ei mitään enää!” James huohotti paljastaen kämmenensä maassa maaten ja Sirius päästi Lilyn menemään.
”Hmph!” Lily tuhahti lähtiessään kohti Suurta salia lounaalle Marilynin kanssa.

”Minne Jessi ja Chris katosivat?” Lily kysyi huomattuaan heidän puuttuvan joukosta.
”En minä edes huomannut kun he lähtivät”, Marilyn sanoi huomattuaan hänkin etteivät Christy ja Jessica olleet enää heidän seurassaan.
”No eiköhän he ilmesty jossain vaiheessa”, Lily sanoi heidän saapuessaan Suureen saliin. Lily ei ollenkaan tiennyt, että se joku vaihe tulisi hyvin pian.



Joo ne kommentit olisivat kivoja =)

Otsikko:
Kirjoitti: Luthienne - 07.07.2007 11:17:51

Aaah, James. <3 Jatkoa vaan. :)

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 2. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 07.07.2007 14:21:35

Luku 3. Mynthonit

”Tulkaa kaikki katsomaan! Jotkut ovat kiivenneet Tähtitornin huipulle ja aikovat hypätä!” Joku huusi täyttä kurkkua Suuren salin ovelta ja lähes tulkoon kaikki lähtivät katsomaan pihamaalle, Lily, Marilyn ja kelmit mukaan lukien. Siellähän Christy ja Jessica seisoskelivat Tähtitornin huipulla. Tai huipun reunalla oikeastaan, joka oli noin 20 senttiä leveä.

Kun Christy ja Jessica näki väen kerääntyvän alas katsomaan heidän hyppyään, Jessica sanoi Christylle:
”Toivottavasti kukaan ei tule tyrimään tätä. Tämän pitää olla näyttävä tapaus.”
”Jeah..”
”Äh, pakko syödä vielä yksi aski Mynthoneja!” Jessica ähkäisi hetken päästä yrittämättä vastustaa kiusausta ja kaivoi taskustaan Mynthon extra väkevä askin.
”Anteeksi yleisö, Jessica syö vielä yhden mynthon askin tyhjäksi!” Christy karjaisi jonnekin alaspäin kärsivällisesti samalla kun suihkutti mansikan makuista suu-suihketta suuhunsa.
”Ei haittaa, kunhan hyppäätte!” Joku karjaisi, joka kuulosti epäilyttävästi Siriukselta.

Alhaalla Lily mulkaisi Siriusta hyvin pahasti.
”Musta! Jälki-istuntoa oppilaiden yllyttämisestä itsemurhaan!”
”Mitä?! James tee jotain! Naisesi antaa minulle jälki-istuntoa!” Sirius ulvahti takertuen Jamesin käsivarteen.
”Toinen ilta jälki-istuntoa johtajatytön halventamisesta!” Lily karjaisi Siriukselle, jolta oli tippua leuka ja silmät pois.
”Lily, ethän sinä voi antaa Siriukselle kahta jälki-istuntoa! Sirius vain-..” James aloitti parhaan ystävänsä puolustamisen.
”Se on edelleen Evans teille! Ja minulla on oikeus antaa Mustalle vaikka koko vuoden illoiksi jälki-istuntoa! Eikä kahden pitäisi tuntua missään, kun ajatellaan kokonaisuudessaan kuinka monta kertaa olette olleet jälki-istunnossa”, Lily kivahti kääntäen päänsä tornin huipulle ja James ja Sirius näki parhaakseen pitää suunsa kiinni.

”Kuinka monta mynthonia vielä?” Christy kysyi Jessicalta, joka söi pastilleja tasaiseen tahtiin. Kumpikin olivat heittäneet kaapunsa, kenkänsä, sukkansa, kravattinsa ja jumpperinsa alas. Ainoastaan alusvaatetus, hame ja kauluspaita jäivät.
”Alle kymmenen.”
”Syö nopeammin.”
”Minä yritän, minä yritän! Ei tarvitse hoputtaa!”

Kun Jessica oli syönyt askin tyhjäksi, hän heitti askin menemään ja huusi alas:
”Nyt koittaa se hetki!”
”Vapaapudotus Tylypahka, vapaapudotus!!!” Christy karjui alas ja yleisö hurrasi kovaäänisesti, kun hän hyppäsi Jessican kanssa pitäen tätä kädestä.
”Ouuuuu jeeeeee!” Tytöt huusivat, mutta alhaalla olijat eivät olleet huomanneet, että tytöt olivat loitsineet jossain välissä noin viisitoista metriä syvän uima-altaan, jonne molskahtivat kuuluvasti vartalo suorana kädet edellä, sitten pää.
Tapahtuman seuraajat juoksivat paikalle yhtenä laumana hurraten.

Christy tunsi kuinka noin 150 metrin pudotuksen jälkeen uppoutui veteen huimaa vauhtia syöksyen. Hänen vauhti oli noin 50 kilometriä tunnissa. Hän tunsi kuinka vauhti hiljeni hänen osuessa veteen ja käsiensä osuvan hiljaa pohjaan. Christy kääntyi oikeinpäin ja ponnisti kaikin voimin pintaa kohti käsillään kauhoen. Hänestä tuntui kuin tietäisi hukkuvansa vielä. Jessicasta tuntui juuri samalta sillä hetkellä räpiköidessään kohti pintaa.

Väkijoukko odotti innosta sokeana koska tytöt oikein nousisivat pintaan, koska tytöt olivat värjänneet veden loitsulla mustaksi, etteivät pilaisi jännitystä.
Äkkiä Christy nousi pintaan haukkoen raitista ilmaa, Jessican ilmestyen kuusi sekuntia myöhemmin. Yleisö kirkui innossaan Christyn ja Jessican uidessa kohti altaan reunaa köhien ja pärskien samalla.

”Kiitos kiitos”, tytöt sanoivat onnittelujen sadellessa ja useat pyysivät nimmaria käsivarteensa. Christy ja Jessica kirjoittivat mielellään. Pari ystävällistä ja komeaa Korpinkynsi-poikaa tarjoutuivat noutamaan tyttöjen vaatteet sieltä minne ne olivat lentäneetkään ja Lily teki jonkin pienen loitsun, joka palautti altaan värin normaalin väriseksi.

”Onnittelumme tytöt, me emme olisi keksineet tuota”, kelmit tulivat onnittelemaan tyttöjä.
”Kiitos. Haluaisitteko nimmarit?” Christy kysyi pinkki tussi kädessään.
”Joo!”

Christy ja Jessica raapustivat nimmarit poikien kämmenselkiin ja siinä samassa ne kaksi komeaa Korpinkynsi-poikaa palasivat märkinä tyttöjen vaatteiden kera, mitkä olivat osa märkiä.
”Teidän hurjapäisyytenne”, pojat sanoivat leveästi hymyillen ja mielistellen tehden pienen kumarruksen tytöille, mikä sai Siriuksen ja Remuksen hiukan mustasukkaisiksi.
”Oi kuinka kilttiä! Mitkä ovat nimenne?” Jessica kysyi säteilevästi hymyillen pojilta.
”Minä olen Leonardo”, tummahiuksinen poika esitteli itsensä.
”Ja minä olen Marcus”, toinen poika esitteli itsensä jolla oli myös tummat hiukset, paitsi lyhyemmät.
”Ihana heviletti sinulla Leo”, Christy sanoi hymyillen leveästi katsellen Leonardon keskiselkään ylettyvää poninhäntää.

”Hullut oikeasti!” Lily sanoi ihaillen Christylle ja Jessicalle heidän mennessään juoksujalkaa sisälle.
”Minä käyn hakemassa keittiöstä teille safkaa!” Marilyn sanoi ja juoksi keittiöön (heillä oli hyppytunti).
”Oliko hyvä hyppy?” Jessica kysyi heidän loikkiessaan portaita ylemmäs.
”Oli! Hyvä se kun sinun piti syödä vielä yksi Mynthon aski tyhjäksi!” Lily sanoi nauraen.
”Mynthoneista puheen ollen..” Jessica sanoi ja juoksi täysillä loppumatkan heidän makuusaliin Christyn ja Lilyn jäädessä pahasti jälkeen. Jessicalla olikin suuri houkutin makuusalissaan.
Tuokion kuluttua Lily ja Christy saivat tytön kiinni kuudennessa kerroksessa koska he käyttivät salareittejä jotka oikaisivat roimasti. Jessican vauhti oli yhä kuin maantiekiitäjällä heidän rynnätessä makuusaliin ja hänen loikatessa matka-arkulleen alkaen penkoa sitä vimmatusti löytämättä etsimäänsä.
”EEEEEIIIIH! Söin siellä katolla viimeisen paketin! Yyyyyh!” Jessica huusi ja purskahti vuolaaseen itkuun.
”Älähän nyt.. Kyllä me niitä sinulle vielä tänä iltana saadaan lisää..” sanoi Christy, joka oli juuri tullut suihkusta, lohdutellen lattialla istuvaa Jessicaa.
”Lupaatko?”

Alhaalla oleskeluhuoneessa paikalla olijat ihmettelivät tuota kaameaa huutoa, joka kuului tyttöjen portaikosta.
”Joltain taisi loppua Mynthonit..” Remus tuumasi pelatessaan Peterin kanssa velhoshakkia. Pian Lily juoksikin alas portaita ja huusi:
”Onko kenelläkään Mynthoneita?!”
”Ööh minulla taitaa olla yksi paketti..” Peter sanoi kaivellen taskuja.
”Minkä makuista?”
”Karpalon..”
”No ei sitten mitään. Tai no.. Anna se sittenkin..” Lily sanoi epäröiden ja nappasi paketin.
”Onko extra väkeviä kenelläkään?” Lily kysyi hädissään surullisen ulvahduksen kuuluessa epäilemättä heidän makuusalistaan, mutta kaikki pudistelivat myötätuntoisina päitään.
”Lily muuten, lähtisit-..” James aloitti, mutta Lily kerkisi syöksyä takaisin tyttöjen makuusaliin vievään portaikkoon
”Yyyyh ne ei ole extra-väkeviä!” Kuului oleskeluhuoneeseen asti kimakka ääni.
”Sori Peter”, Lily huikkasi ja heitti askin takaisin Peterille palattuaan oleskeluhuoneeseen.
”Lily, mentä-..” Taas Jamesin lause jäi kesken Lilyn syöksyessä makuusaliinsa.
”Perhana!” James karjahti samalla kun Marilyn palasi oleskeluhuoneeseen syli täynnä ruokaa.

Hyppytunnin jälkeen heillä oli muodonmuutoksia puuskupuhien kanssa ja McGarmiwa sekoitti nimiluettelon tyttöpoika järjestykseen ja kuten arvata saattaa McGarmiwa saneli:
”Lily Evans ja James Potter.”
”Jes!” James huudahti vahingossa ääneen ja sai enimmäkseen oudoksuvia katseita päälleen. Lily hakkasi päätään pulpettiin.
”Christy Burrows ja Sirius Musta.”
”Uu jee..” Sirius kuiskasi hiljaa edessään istuvan Christyn korvaan, mutta yllätyksekseen Christy ei vaivautunut tekemään mitään.
”Eve Windless ja Oliver Borgin.”
“Jessica Storm ja Remus Lupin.”
”No jes”, Jessica sanoi tylsistyneellä äänellä, mitä Remus pahoitteli mielessään.
”Tracy Turbin ja Brandon Lee.”
”Katherine van Hossel ja Brian Kent.”
”Marilyn Collins ja Peter Piskuilan”, McGarmiwa luetteli koko S.U.P.E.R oppilaslistan ja syntyi pientä hälinää osan vaihtaessa paikkaa keskenään.
”Tänään muutatte parinne.. itsenne näköisiksi”, professori sanoi arvoituksellisesti.
”Kuten näin. Fiksus foksus!” Professori sanoi ja napautti Peteriä taikasauvallaan, joka muuttui siinä samassa McGarmiwan näköiseksi ja luokka puhkesi taputuksiin professorin muuttaessa Peterin takaisin normaaliksi.
”Voitte aloittaa.”
”Mutta professori, kuinka kohde muutetaan takaisin normaaliksi?” Lily kysyi kurtistaen hiukan kulmiaan.
”Minä muutan hänet, kun tulen vertaamaan oletteko samanlaisia.”
Luokka alkoi loitsia melkein siinä samassa.

”Minä kokeilen ensin”, Lily sanoi heti Jamesille.
”Fiksus foksus!” Lily sanoi näpäyttäen Jamesin päälakea kevyesti taikasauvallaan. Hän ei kuitenkaan yllättynyt, että James muuttui juuri Lilyn näköiseksi.
”Professori minä onnistuin!” Lily hihkui ja professori McGarmiwa kipitti paikalle.
”Menkää vierekkäin seisomaan,” professori komensi ja Lily ja James nousivat ylös.
”Kyllä! Hienoa työtä neiti Evans! Viisitoista pistettä Rohkelikolle”, professori sanoi hymyillen ja heilautti sauvaansa jolloin James muuttui ennalleen.

”No niin Musta. Fiksus foksus!” Christy sanoi ja napautti Siriuksen päätä ja Sirius muuttui Christyn näköiseksi –melkein.
”Hmm…” Christy mumisi tutkien aikaansaannostaan.
” *Syvä henkäisy* Sinulla on vino nenä! Sinulla on vino nenä!” Christy kimitti kaivaen äkkiä taskupeilin eteensä ja katsellen omaa nenäänsä..
”Huh.. On se sittenkin suora..” Christy huokaisi onnesta tarkastellessaan oman nenänsä muotoa vilkaisten Siriusta, joka katseli parhaillaan kaula-aukostansa sisään.
”MUSTA!” Christy karjaisi vihaisena kuin perseelle ammuttu karhu ja läppäisi Siriusta poskelle.
”Mitä? Katselin vain hiukan vartaloani!” Sirius kysyi yrittäen säilyttää pokkansa huonolla menestyksellä hieroen poskeaan.
”Ei ole sinun vartalosi! Professori tänne ja heti ennen kuin tuo pedofiili rupeaa käpälöimään vielä persettäni!” Christy karjui ja professori juoksi heti paikalle oltuaan tarkastamassa juuri Jessican aikaansaannosta.
”Hmm.. Herra Mustalla näyttäisi olevan vino nenä ja punainen läntti poskessa. Muuten hyvä,” professori arvosteli tyytyväisenä ja muutti Siriuksen takaisin itsekseen.
”Nyt vuoronvaihdos!” Professori sanoi kovaan ääneen ja taputti käsiään pari kertaa.

”Fiksus foksus!” Peter sanoi keskittyneesti ja tökkäsi taikasauvalla Marilyniä otsaan, jolloin Marilynille kasvoi Peterin nenä, kulmakarvat menivät suttuisiksi, iho finniseksi ja hiukset muuttuivat lyhyemmiksi. Muuta ei tuntunut tapahtuvat, mutta noustessaan seisomaan Marilyn huomasi lyhentyneensä.
”Professori, tulisitko muuttamaan minut ennalleni?” Hän huikkasi anelevasti McGarmiwalle, joka arvosteli erään Puuskupuh-parin aikaansaannosta.
”Fiksus foksus”, James sanoi keskittyneellä äänellä muuttaen Lilyn aivan itsensä näköiseksi.
”Olenko sokeutunut?” Lily henkäisi muuttuessaan Jamesin klooniksi.
”Ai niin joo, silmälasit..” James sanoi ja ojensi rillinsä Lilylle.
”Christy lainaisitko taskupeiliä?” Lily kysyi Siriuksilta.
”Äh, Potter ei ole aikaa”, lähempänä oleva Sirius sanoi.
”Lily!” Lily tiuskaisi.
”Ei vaan Christy”, Christy sanoi hitaasti katsellessaan vatsalihaksiaan.
”Äh, minä olen Lily! Nämä Potterin rillit vaan hämäävät..” Lily sanoi ja ymmärrys valaisi Christyn Lilyn ottaessa rillit pois ja paljasti vihreät silmänsä, jotka eivät olleet muuttuneet ruskeiksi.
”Siinä..” Christy sanoi hiukan hämillään antaen taskupeilinsä ja Lily alkoi tarkastella uutta naamatauluaan.
”Potter, tiesitkö että sinulla on hyppyrinenä?” Lily kysyi oikealta Jamesilta.
”Anteeksi mikä?” Poika kysyi siristäen silmiään.
”Hyppyrinenä. Nenäsi kärki on hiukan ylhäällä päin”, Lily selitti James Tietämättömälle ojentaen taskupeilin ja rillit.
”Niimpäs onkin..” James sanoi hämmästyneenä.
”Professorii!”
”Hmm.. Potter, Evansilla on yhä omat silmänsä. Viisi pistettä Rohkelikolle,” professori sanoi vertaillessaan heitä ja muutti Lilyn entiselleen ja lähti Siriuksien luokse.

”No niin, tunti päättyy tähän”, professori McGarmiwa ilmoitti ja porukat lähti köpöttelemään.
”Evans, lähtisitkö kanssani-..” James aloitti.
”En”, Lily sanoi jo ennen kuin James ehti sanoa lausettaan loppuun.
”Mutta ajattelimme Marilynin kanssa järjestää illalla juhlat Chrisille ja Jessille. Ajattelin, että voisitteko hommata paljon Mynthon extra väkeviä Jessicalle?” Lily kysyikin Jamesilta.
”Mitä vain vuoksesi muru”, James kiirehti vastaamaan.
”En ole muru ja teetkö ihan mitä vain vuokseni? Ihan mitä vain?” Lily kysyi kulmat koholla.
”Kyllä!”
”Siinä tapauksessa voisit ensinnäkin lakata kutsumasta minua muruksi, kultaseksesi, rakkaaksi ja haniksi. Toiseksi, lakkaa pyytelemästä minua ulos kanssasi”, Lily pyysi toiveikas ilme kasvoillaan.
”Noita pyyntöjäsi en valitettavasti voi toteuttaa”, James huokaisi virnistäen kelmimäisesti.
”Otamme osaa puolestasi”, Sirius kuiskasi Lilylle myötätuntoisen näköisesti hymyillen käsi sydämellään, saaden vihaisen katseen päälleen Jamesilta.
”Elikkäs autatte meitä järjestämään juhlat?” Marilyn kysyi.
”Juuri niin.”
”Sirius muuten, kärsit huomenna ja ylihuomenna jälki-istuntosi”, Lily huomautti Siriukselle, joka näytti pitkää naamaa.

Illalla Peter ja Remus pitivät Christylle ja Jessicalle seuraa kun Lily, Marilyn, James ja Sirius koristelivat oleskeluhuonetta juhla kuntoon. Sirius ja James langettivat suurennus taian kuviin, jotka joku oli ottanut Christystä ja Jessicasta, kun he ovat nousseet altaasta ja jakavat nimmareita. Lopulta he saivat ripustettua kuvat seinällekin ja lähtivät hakemaan keittiöstä kaikkea tarpeellista kuten kermakaljakoreja ja sipsejä. Sillä aikaa Lily ja Marilyn levitoivat sohvat seinien viereen ja pöydät toisen seinän viereen. Toiselle pöydälle tulisi syötävät ja toiselle DJ varusteineen eli Christyn ja Jessican levykokoelmat ja koululta lainattu taikaradio (samanlainen kuin jästien levysoitin, paitsi toimii taialla). Tytöt tuulettivat matot ikkunan kautta ja järjestivät ilmoitustaulun uudelleen siistimmäksi. Pojat toivat tullessaan neljä korillista kermakaljaa, pussillisen Mynthon extra väkeviä Jessicalle, popcornia ja sipsiä. Lily ja Marilyn asettelivat ne sievästi niille tarkoitetulle pöydälle.
”Näyttää hyvältä, paitsi, että…” James sanoi ja loitsi serpentiiniä koristamaan tyhjiä kohtia seinällä.
”No niin.. Muista Potter pitää pää selvänä, meidän pitää mennä vielä yhdeltätoista partioimaan käytävillä”, Lily muistutti pilke silmäkulmassaan.
”Äh sekin vielä.. Sanoisit vain Jamesiksi”, James sanoi huokaisten.
”Älä rupea kertomaan minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Tiedän sen itsekin, Urpo”, Lily sanoi pistävällä äänensävyllä virnistäen perään.
”Noh, ainakaan hän ei kutsunut sinua Potteriksi”, Sirius lohdutti Jamesia naurahtaen haukahtelevasti.
”Minäpä annan teille uudet nimet”, Lily sanoi tarkoittaen ’teillä’ kelmejä.
”Potter on Urpo, Musta Tauno, Lupin Paavo ja Piskuilan Erkki. Järkeen käyvät eikö?” Lily sanoi ja purskahti Marilynin kanssa nauruun.

Kellon lähestyessä seitsemää väki alkoi kerääntyä oleskeluhuoneeseen, lyhdyt ja soihdut sammutettiin ja ikkuna peitettiin mustalla kankaalla. Pian Remus ja Peter ryntäsivät myös sisään.
”He tulevat pian”, Peter kuiskasi mennessään kyykkyyn lattialle ilmoitustaulun viereen. Väki oli hiiren hiljaa kun muotokuva-aukko aukeni ja kuului Christyn ääni:
”Okei porukka valoa kansalle!”
Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
”Perkele..” Christy manasi ja lähti harppomaan kohti tulisijaa, jonka sijainnin muisti helposti, ja kompastui äkkiä johonkin.
”Saatana jumalauta vittu!” Christy huusi Jessican hihitellessä paikoillaan.
”Äläs kuule naura siellä vaan auta minut ylös!” Christy marisi ja tunsi jonkun naispuolisen vetävän hänet ylös.
”Kiitos”, Christy sanoi ja pyyhki vaatteitaan mahdollisista pölyistä.
”Enhän minä edes tehnyt mitään?” Jessica sanoi ja valot leimahtivat päälle niin äkisti, että Christyltä ja Jessicalta meinasi näkö lähteä.
”YLLÄTYS!” Kaikki huusivat.
”Mikäs yllätys tämä oli kun arvattiin etukäteen?!” Jessica huusi hymyillen ja Christy huomasi kompastuneensa johonkin viattomaan kolmasluokkalaiseen, koska kaikki olivat menneet kyyryyn lattialle.
”Noh, tämä juhla nyt on järjestetty teille kahdelle tämänpäiväisen kunniaksi”, Lily sanoi Marilynin tullessa hänen viereen. Lilyllä oli päällään tiukat farkut ja musta kimaltein koristeltu toppi. Hänellä oli myös isot hopearengas korvikset ja hiukset kiharoilla. Marilynilla oli nyt keskipitkät ja suorat hiukset parilla vaaleansinisellä raidalla, normaali meikki, ja vaaleansiniset toppi ja minihame.
”Joo odottakaa hetkinen kun käymme vaihtamassa nämä kaavut bile-vaatteisiin!” Jessica sanoi ja juoksi Christyn kanssa vaihtamaan vaatteita.

Ei kestänyt kovin kauaa kun Christy ja Jessica palasivat takaisin.  Diskopallo pyöri katossa, musiikki soi (Hyvä Charlotte) ja valaistusta oli himmennetty disko tunnelmaa luomaan.
Christyllä oli musta minihame, oranssi kiiltävä vyö, puolihihainen maastopaita, ripsiväriä, silmien rajausväriä ja hiukset harjattu siistille poninhännälle ylös.
Jessicalla puolestaan oli musta toppi, jossa luki punaisella ja oranssilla Angel 0%, valkoinen minihame, reilusti ripsiväriä ja hiukset harjattu suoriksi.

Tytöt painelivat suoraan hakemaan kermakalja pullot ja käskivät DJ:n, joka oli viidesluokkalainen Philip Arty, soittaa joitain Michelle Brinxin, Minun kemikaalisen romanssin ja Aerosmithin biisejä ja Philip laittoi Michellen Kaikkialla soimaan.

”Hei Evans. Haluaisitko tanssia?” James meni kysymään Lilyltä muiden tanssiessa jo railakkaasti.
”Huoh, hyvä on”, Lily myöntyi hymyn kare huulillaan ja otti vielä huikan kermakaljastansa.
”Koska olet kaikkialla minulle..”

Laulun aikana Lilykin päätti pitää kunnolla hauskaa ennen kello yhtätoista. Hän nauroi heleästi ja tanssi Jamesin kanssa paljon. Tämä tuntui olevan Jamesin elämän kohokohta. Seuraavaksi jotkut törmäsivät heihin.
”Hei Christy. Sirius”, Lily sanoi jo näyttäen selviä merkkejä, että pää oli sekaisin.
”Anteeksi kuomat”, Sirius sanoi ja auttoi Jamesin kanssa tytöt pystyyn. Seuraavaksi kuuluikin Aerosmithin Itkien. Jessica ja Lily ottivat samalla lailla toistensa käsistä kiinni kuin Christy ja Marilyn ja alkoivat pyöriä vinhaa vauhtia. Peter, Remus ja James katselivat monttu auki kuinka nopeaa tytöt pyörivät ja yhtäkkiä Jessican ja Lilyn ote lipesi ja Lily lensi sohvalle, kun taas Jessica lensi kelmien päälle.
”Sori..” Jessica sanoi nolona ja Remus auttoi hänet ylös.
”Haluaisitko tanssia?” Remus kysyi pidellen yhä Jessicaa kädestä.
”Mielelläni”, vastasi Jessica ja he lähtivät väkijoukon sekaan.
”Matohäntä, mene pyytämään Marilynia tanssimaan”, kehotti Sirius.
”Niin juuri, olen varman, että Marly suostuu” James sanoi ja Peter lähti pyytämään Marilyniä änkyttäen, mutta ilmeisesti tyttö oli hyvällä tuulella ja suostui. James näki kuinka kömpelösti Peter tanssi.
”Ei ole meidän tuttumme”, James huokaisi Siriukselle hiljaa.
”Ehei olekaan.”

Kellon ollessa varttia vaille yksitoista Jessica ja Christy olivat jo aivan töttöröö ja ykkös- ja toisluokkalaiset lähtivät nukkumaan (tai muuten vain pois Christyn ja Jessican alta).
Hetken kuluttua Lily hypähti umpihumalassa Jamesin viereen sohvalle.
”Urpo kuules.. meidän pitäisi –hik- lähteä.. partioimaan käyt-hik-ville”, Lily sai soperrettua naurunsa lomasta ja hakkasi päätään Jamesin olkapäähän.
”Joo, tules nyt Lily..” James sanoi ja auttoi Lilyn pystyyn ja he lähtivät ulos muotokuva aukosta, Lilyllä yhä ties kuinka mones kermakalja pullo kädessään.

”Hihhiii, minne mennään?” Lily kikatti ja James yritti pitää tyttöä pystyssä. Lily kohotti pullon huulilleen, mutta se lipesi ja särkyi hänen jalkojen juureen.
”Eih..” Lily kuiskasi naurun hyytyessä ja lysähti istumaan lattialle ja alkoi kerätä lasin siruja, aiheuttaen paljon haavoja käsiinsä.
”Lily varo, älä satutat vain itseäsi”, James sanoi ja tarttui Lilyn käsiin. Lily ei vastannut vaan tuijotti tyhjyyteen.
”Tule, mennään tarkistamaan Pohjoistorni”, James sanoi ja nosti Lilyn pystyyn riisuen kaapunsa ja kääriessä sen tytön käsien ympärille.

Palatessaan juhliin Lilyn verenvuoto oli tyrehtynyt ja Remus vielä kysyi:
”Mitä käsillesi on tapahtunut?”
”Pieni haaveri vain..” Lily sanoi ja alkoi taas palata tunnelmaan. Jessica ja puolet väestä oli jo lähteneet. Christy oli sammunut sohvalle Siriuksen syliin, joka oli myös torkahtanut. Marilyn jutusteli melkein silmät kiinni Peterin kanssa ja Lily kävi keräämässä ystäviensä levykokoelmat ja lähti nukkumaan.

Aamulla kaikilla oli kova päänkipu ja Christy heräsi ensimmäisenä oleskeluhuoneessa.
”Iiik! Nukuinko minä meikit päällä?! Ja tuon sylissä?!” Hän kiljui ja juoksi tyttöjen makuusaliin, samalla kun herätti puoli tupaa.
”Nyt ylös ja heti! Kello on puoli yhdeksän jo! Missä Jessica on?” Hän huusi mennessään ravistelemaan Lilyä hereille ja huomasi Jessican puuttuvan.
” Joo joo.. En tiedä”, kuului jostain Marilynin sängyn pohjalta Christyn mennessä huuhtomaan kasvonsa Lilyn hivuttautuessa ylöspäin.
Poikien makuuhuoneessa tunnelma oli samanlainen. Sirius karjaisi niin, että kaikki huoneessa heräsivät.
”Ylös, pukeisiin ja tunnille!”
”Milloin sinusta on tullut vastuuntuntoinen?” Peter ihmetteli.
”Olenko minä vastuuntuntoinen? Enkä.. Sinä juksaat..” Sirius sanoi katsoen vieroksuvasti Peteriä tämän kohottaessa toista kulmaansa. Siinä samassa Jessica sanoi nousten Remuksen vierestä:
”Huomenta tytöt.”
”Ääks mitä hän täällä tekee?!” Sirius kiljaisi ja lukkiutui vessaan.
”Anteeksi, väärä huone,” Jessica sanoi ja lähti omaan makuunsaliensa aivan pokkana.

”Missäs sitä ollaan oltu?” Lily kysyi harjatessaan hampaitaan.
”Eksyin väärään makuusaliin..” Jessica sanoi nolona vaihtaessaan kaavun ylleen.
”Uuuh…” Christy kiusoitteli pakatessaan kirjoja laukkuunsa ja tytöt lähtivät kohti kasvihuoneita.

”Hyvää huomenta luokka ja tervetuloa takaisin”, professori Verso sanoi.
”Hyvää huomenta professori Verso”, luokka vastasi yhteen ääneen.
”Tänään istutamme lihansyöjäkasvien alut ruukkuihin, kuka tietää mitä vaaroja se sisältää?” Verso kysyi ja Lilyn käsi singahti ensimmäisenä pystyyn.
”Niin neiti Evans?”
”Se saattaa purra sormen poikki yhdellä puraisulla”, Lily vastasi.
”Erinomaista kymmenen pistettä Rohkelikolle. Jakautukaa neljän hengen ryhmiin ja aloittakaa”, professori komensi. Kelmit olivat luonnollisesti yksi ryhmä.
”Äh miten nuo saadaan tuonne ilman, että ne puree?” Marilyn kysyi avuttomana.
”Ehkä ne pitää ruokkia ensin, ettei niille jää nälkä..” Christy ehdotti ja katseli olisiko ketään onnetonta lähellä.
”Koitetaan tainnuttaa se”, Lily sanoi ja veti taikasauvansa esiin.
”Tainnutu”, hän sanoi osoittaen yhtä kasvia. Se lysähti heti ja tytöt saivat sen vaivatta uuteen ruukkuun.
”Erinomaista, neidit Evans, Burrows, Collins ja Storm. 20 pistettä Rohkelikolle, valmiit saavat lähteä. Läksyksi tulee kirjoittaa jalan mittainen essee lihansyöjäkasveista”, Verso sanoi vieden istutetut kasvit toiseen huoneeseen. Tyttöjen ohittaessa kelmit, heidän poskilihaksensa joutuivat koetukselle kun pojat yrittivät sitoa kasvien suuta kiinni naruilla.
”Väärin menee”, Jessica sanoi hihitellen ja tytöt menivät järven rantaan vääntämään esseetä (seuraavan tunnin alkuun oli vielä melkein puoli tuntia).

Kun tytöt saivat esseen valmiiksi, he jäivät vielä pihalle ja Lily kaivoi Tylypahkan historia –kirjan esiin.
”Et kai sinä aio lukea vapaallakin?” Jessica kysyi silmät lautasen kokoisina.
”En, ajattelin vain lisätä sinun ja Chrisin hypyn tänne.”
”Ahaa no siinä tapauksessa jatka vain.”

Viikon päästä oli Marilynin syntymäpäivä. Hän kielsi juhlat ja vannoi hirttävänsä kaikki jotka osallistuisivat juhlien järjestelyihin, jos he pitäisivät juhlat.

Viikko kului ja keskiviikkoaamuna mennessään oleskeluhuoneeseen kelmit ja Marilynin kolme parasta kaveria antoivat lahjat. Marilyniä hymyilytti kauheasti ja hän istuutui vakiopaikalleen, isoimmalle sohvalle.
”Hmm.. Mistähän aloittaisin”, hän sanoi pikemminkin kuin kysyi ja nappasi Lilyn lahjan mikä oli paketoitu Rohkelikon sävyihin, josta paljastui kynsienhoitoväline- ja meikkisivellinpakkaukset.
”Oi kiitos! Entiset ovatkin jo aivan pilalla!” Marilyn sanoi ja halasi ystäväänsä. Seuraavaksi hän nappasi Jessican lahjan.
”Iih! Dexune-hajuvettä Ranskasta, kynsilakkaa ja hiuskoristeita! Kiitos paljon!” Hän sanoi ja halasi Jessicaa, kuten tuli halaamaan kaikkia muitakin, joilta sai lahjan.
”Ja Christyltää… Ooh! Uusi käsilaukku ja kajaalia! Kiitos rakas ystäväiseni!”
James antoi hänelle hopeisen kaulakorun jossa oli timanttinen pääkallo ja luut ristissä ja kuvio oli todennäköisesti hopeaa.
”Kuinka sinä tiesit, että tälläistä olen toivonut?" Marilyn kysyi ja laittoi kaulakorun kaulaansa.
”Tiedänhän minä mitä haluaisit! Lähetin Siriuksen urkki- tai siis en tehnyt mitään, olenhan minä James Potter”, James yritti korjata virhettään, mutta tytöt vain nauroivat. Siriukselta Marilyn sai Taru Sormusten Herrasta kirjasarjan, Remukselta kotitalous kirjan ja Peteriltä mustat nahkahanskat.

Aamiaisen jälkeen kaikkialla kuului ääni:
”Kaikki oppilaat neljäsluokkalaisista ylöspäin, kokoontukaa Suureen saliin.”
Lily ja tytöt olivat hiukan häh kävellessään muitten hähien kanssa Suureen saliin.
”Mitä tapahtuu?” Joku neljäsluokkalainen Puuskupuh poju kimitti.
”Ehkä Tylypahka räjäytetään!” Toinen vastasi ja aloitti räkänaurun.
”Vipinää kinttuihin oppilaat!” McGarmiwa karjaisi ovilta.
”Ja sutinaa housuihin”, Sirius kuiskasi kuuluvasti, virnistäen Jamesille ja hekin aloittivat räkänaurun nauramisen.
Kun kaikki olivat sisällä, professori laittoi ovet kiinni ja aloitti puheen.
”Tänä vuonna järjestetään Tylypahkassa tanssiaiset.”
Syntyi pientä hälinää.
”Joulutanssiaiset järjestetään neljän vuoden välein, ja joulutanssiaiset ovat ennen kaikkea… tanssiaiset jouluna”, McGarmiwa tokaisi tuon päivänselvän asian. Milloin muuten joulutanssiaiset pidettäisiin ellei jouluna? Muutenhan ne olisivat vaikkapa lauantaitanssiaiset.
”Ja tanssiaisissa kaikki siis tanssivat. Eikä nyt mitään rusettitanssia tai hippipoppia vaan valssia”, professori jatkoi. No hei siis mitä tanssiaisissa tehdään ellei tanssita? Ryyppäämisen ja hauskanpidon lisäksi?
”Teidän kaikkien tuli hankkia juhlakaapu ennen koulunalkua. Te pukeudutte siihen. En oleta, että läheskään kaikki osaisivat tanssia. Herra Kalkaros, tulisitko tänne?” McGarmiwa pyysi Kalkarosta.
”No en varmana hullu kaakki!” Karjaisi Kalkaros ennen kuin kerkesi estää itseään.
”25 pistettä pois Luihuiselta. Entäpä sinä Remus?” McGarmiwa tiuskaisi ja Remppa asteli kiltin pojan tavoin professorin luokse.
”Laita oikea kätesi lantiolle ja toinen käsi suorana.”
Remus esitti tyhmää ja laittoi oikean kätensä omalle lantiolleen ja antoi vasemman roikkua suorana.
”Minun lantiolleni, herra Lupin”, professori sanoi hymyillen ja otti Remusparan kädestä kiinni.
”Herra Voro, musiikkia kiitos.”
Perinteisestä vanhanajan levysoittimesta alkoi kuulua jotain musiikin kaltaista ja McGarmiwa vei.
”Yks, kaks, koli, neli, yks, kaks, koli, neli..” professori saneli.
”Kaikki mukaan vaan! Ylös nyt!” professori kehotti tyttöjen noustessa ylös, poikien jäädessä perseidensä päälle istumaan. Lopulta kelmit näyttivät mallia ja James paineli suoraan Lilyn eteen.
”Lil?”
”Ei”, Lily vastasi ja meni Jackin luokse.
Christy tanssi sen komean Korpinkynnen, Leonardon kanssa lähellä Jessicaa ja Marcusta. Marilyn tanssi Peterin kanssa, joka ei ollutkaan niin paha kuin alun perin olisi voinut kuvitella.
Parin tunnin päästä porukat pääsivät pois, poikien osalta tuosta kammottavasta kidutuksesta.

Tylyahon viikonloppu olisi tulossa.
Perjantaihin asti joka muodonmuutostunti oli tanssia. Lopulta koitti lauantai. Pihalla näytti pilviseltä, joten tytöt näkivät parhaikseen pukea farkut ja villapaidan. Lily laittoi tulenpunaisen villapaidan, Christy lilan, Jessica vaaleanpunaisen ja Marilyn limenvihreän. Lily oli sopinut menevänsä Jackin kanssa, Christy Leon ja Jessica Marcuksen. Marilyn ei halunnut olla kolmas pyörä ja sanoi menevänsä kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen.
Eteisaulassa Lily haki katseellaan Jackia ja löysi tämän väkitungoksesta sattumalta.
”Mennäänkö sitten?” Lily kysyi ja he asettuivat jonoon.
”Minne haluaisit mennä?” Jack kysyi heidän saavuttuaan Tylyahoon.
”Aivan sama, päätä sinä”, Lily vastasi.
”Mentäisiinkö vaikkapa kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen?” Jack ehdotti.
”Okei.”

Heidän astuessaan sisään pubiin, se oli kuten arvata saattoi, täynnä. Jack meni tilaamaan juomat Lilyn mennessä etsimään vapaata pöytää. Kelmitkin olivat siellä ja huomasivat Lilyn astuvan sisään koska istuivat aika lähellä tiskiä.
”Ja sitten siinä kävi niin, että..” James sanoi juuri ystävilleen levitellen suurieleisesti käsiään Lilyn kulkiessa ohi.

Kun heidän piti palata linnaan, McGarmiwa nouti aulassa Lilyn.
”Evans, sinun täytyy tulla minun työhuoneeseeni heti,” professori sanoi ja Lily seurasi professoria kolmanteen kerrokseen.
Ensimmäisenä astuessaan sisään huoneeseen, Lily huomasi Christyn, Jessican ja Marilynin istumassa työpöydän edessä. Lilykin istuutui.
”Asiani koskee joulutanssiaisia. Muu opettajakunta ja minä ajattelimme, että te voisitte soittaa siellä puolisen tuntia. Käykö se teille?” professori kysyi ja tytöt katsoivat toisiaan.
”Kyllä se käy”, Marilyn sanoi viimein.
”Hyvä. Voitte mennä.”

Tytöt olivat innoissaan tästä uudesta käänteestä.
”Ihanaa! Kuka sanoittaa biisit?” Jessica kysyi innoissaan.
”Minä ja Lily, eikös?” Marilyn vastasi.
”Ja minä ja Jessica sävellämme”, Christy sanoi jakoi työn.
”Jep.”
”Entäs miten teidän treffit menivät?” Marilyn kysyi Christyltä ja Jessicalta heidän astellessaan liikkuviin portaisiin.
”Ah, Marcus on niin iihana!” Jessica kommentoi heti hymyillen leveästi.
”Leokin on iiihana!” Christy sanoi.
”Okei tajusin pointtinne..”

Jo illalla Marilyn ja Lily tulivat näyttämään paria biisiä Christylle ja Jessicalle oleskeluhuoneeseen.
”Minun viimeinen henkäys?” Jessica sanoi kysyvällä äänellä.
”Lithium?” Christykin sanoi kysyvästi.
”No mitä valittamista?” Lily kysyi kärkkäästi.
”Ei mitään.. Mennään kokeilemaan!” Jessica sanoi yhtäkkiä innoissaan ja tytöt syöksyivät makuusaliinsa. Jessica nappasi rumpukapulat käteensä Marilynin asettuessa taikapianon taakse ( taika korvasi sähkön).
”Onneksi makuusaleissa on hyvät äänieristeet, paitsi jos ovi on auki..” Christy sanoi ja tarkisti vielä että ovi varmasti oli kunnolla kiinni ja asetti sanat telineeseen.
”Laulan kappaleen ensin ja sitten musiikin kanssa okei?” Christy kysyi ja muut nyökkäsivät.

”Lithium- ei halua lukita minua sisälle
Lithium- ei halua unohtaa
miltä se tuntuu ilman
Lithium- Haluan jäädä rakkauteen suruni kanssa
Oih mutta Luoja haluan päästää irti.

Tule sänkyyn, älä pakota minua nukkumaan yksin
ei voinut piilottaa tyhjyyttä sinä jätit sen näkyville
koskaan halunnut sen olevan niin kylmä
ei vain juonut tarpeeksi sanoakseen sinä rakastat minua

Minä en pysty pitämään kiinni itsestäni
ihmetellen mikä on vialla minunkin kanssani

Lithium- ei halua lukita minua sisälle
Lithium- ei halua unohtaa
miltä se tuntuu ilman
Lithium- Minä haluan jäädä rakkauteen suruni kanssa

Ei halua päästää minua makaamaan alas tällä aikaa
hukkuu minun haluni lentää
täällä Pimeydessä minä tunnen itseni
ei pysty murtautumaan vapaaksi ennen kuin päästän sen irti
päästä minut irti

Rakkaani, minä annan sinulle anteeksi kaiken jälkeen
mikä vain on parempi kuin olla yksin
ja lopussa arvelen minun täytyvän kaatua
aina löytää paikkani ongelmien keskellä

Minä en pysty pitämään kiinni itsestäni
ihmetellen mikä on vialla minunkin kanssani

Lithium- ei halua lukita minua sisälle
Lithium- ei halua unohtaa
miltä se tuntuu ilman
Lithium- Minä haluan jäädä rakkauteen suruni kanssa
Oih mutta Luoja minä haluan päästää irti”

“Kuulosti hyvältä! Nyt musiikin kanssa,” Lily kommentoi ja Christy tarttui kitaraansa ja Lily bassoonsa Marilynin ollessa jo pianonsa takana ja Jessican rumpujensa.

”Mistä muuten keksitte tuon jos saan kysyä?” Jessica kysyi ennen kuin he aloittivat.
”Tuli vain mieleen, ei mitään ihmeellistä syytä laululle”, Lily ja Marilyn vastasivat hiukan hämillään ja he aloittivat soittamisen.


Kommentointi on sallittua :>

Otsikko:
Kirjoitti: Luthienne - 07.07.2007 14:23:28

Taas jälleen hyvä luku. ^^

Otsikko:
Kirjoitti: SolidSnake - 08.07.2007 10:18:20

En oikein pitänyt tästä ficistä.
Jotenkin on vähän tökkivää sinun kirjoituksesi.  

Otsikko:
Kirjoitti: -Anerya- - 08.07.2007 10:43:44

L: Kiitos kamuseni :)
SS: Kiitti kommentistasi koska niitä toivoin, muttei silti parantanut minun päivääni.

Otsikko:
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 08.07.2007 14:52:44

Joo.. hyviähän nää on vieläki vaikka luin nämäki luvut jo n. 8000 vuotta sitte..no en ehkä niin aikaasin mutta melkein ainaki.. ja odotan vaan että saat pistettyä tänne lisää jatkoa...

Otsikko:
Kirjoitti: Lemon - 11.07.2007 16:33:26

Musta oli kiva lukea Lilystä, joka on riehakkaampi ja rohkeampi kuin yleensä kelmificeissä. Musta oli myös hyvä, että Lilyllä oli ystävineen bändi, koska se on aivan uutta, enkä ole sitä ennen missään kelmificissä tavannut. Myös My Chemical Romancen ja Good Charlotten suomennetut nimet olivat mielestäni loistava idea. Voin itse tunnustaa olevan MCR fani, joten lempi bändini huomaaminen tekstistäsi oli varsin miellyttävää. :) Jollain tavalla en kuitenkaan pidä ficistäsi, mutta jollain tavalla taas pidän. Toisaalta tämä on hyvä ja mielenkiintoinen, mutta taas toisaalta tämä ei kolahda minuun. Jään kuitenkin innolla seuraamaan ficcisi tulevia osia. Muutamia huolimattomuusvirheitä lukuunottamatta tekstisi oli hyvin sujuvaa.
Yritin kirjoittaa jotain rakentavaa, mutta en kuintekaan tiedä tuliko tästä kuitenkaan nyt niin rakentavaa, kuin piti. :)

-Lemon

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 3. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 23.07.2007 11:32:29

-ITN- : Kiitti kamusein ;D
Lemon: Oi ihanaa, uusi lukija :D

Luku 4. Jännityksen hurmiossa

Jessicasta aika suorastaan mateli odotellessa tanssiaisia. Samoin Lilystäkin. Oli perjantai iltapäivä tyttöjen istuskellessa kirjastossa läksyjä tehden Remus ja Peter seuranaan. James ja Sirius kun olivat huispaustreeneissä.
”Remus”, Jessica sanoi äkkiä kohottaen katseensa pergamentista jolle hän kirjoitti taikajuomaesseetään.
”Niin?” Remus kysyi kohottaen katseensa muodonmuutoskirjasta.
”Haluaisitko tulla tanssiaisiin kanssani?” Jessica kysyi saaden Christyn ja Marilynin kohottamaan myöskin katseensa kiinnostuneina. Lily potkaisi ystäviään pöydän alla sääreen etteivät tuijottaisi. Toki hänkin kuunteli kiinnostuneena, mutta olisi nolottavaa tuijottaa.
”Totta kai, paitsi nyt veit minulta kunnian kysyä sinua tanssiaisiin kanssani”, Remus vastasi esittäen murtunutta ja Jessicakin yhtyi leikkiin.
”Voi Remus-kultaseni…” Hän huudahti sipsuttaessaan viehkeästi pöydän toisella puolelle painaakseen pehmeän pusun pojan poskelle toinen sääri taivutettuna taaksepäin. Sen jälkeen hän palasi omalle paikalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut, toisaalta kun Remuksen katse oli lasittunut samaan kohtaan tekstiään. Christyllä oli vaikeuksia pidätellä vihellystä, mutta Marilyn päästi hänet tuskista ja aloitti korkean ja pitkän vihellyksen saaden matami Prillin ryntäämään paikalle.
”Mitä täällä vingutaan?” Matami ärähti tuimana Marilynille joka lopetti vihellyksen matamin huiskaistessa tyttöä päähän katuharjalla.
”Öh tuota.. ei mitään!” Marilyn vingahti paljastaen valkoisen hammasrivistönsä hymyillessään viattomasti. Matami loi heihin vielä varoittavan katseen, mikä muistutti aika paljon tapaa millä professori McGarmiwa ja useat muutkin professorit katsoivat Kelmejä, ennen kuin poistui taas konttorinsa taakse.
”Tuo tiukkapipo on seonnut!” Marilyn muodosti sanat huulillaan ennen kuin kaikki syventyivät taas tehtäviensä pariin.

Noustessaan hakemaan erästä loitsuja käsittelevää kirjaa, Lily huomasi millainen sää pihalla oli.
”Hitto siellä sataa”, hän parahti ja pudisteli päätään mennessään läheiselle hyllylle.
”Joo. Ollaanko me menossa ulos?” Christy kysyi kulmat koholla.
”Ei vaan niillä on huispausharjoitukset. He kastuvat läpi märiksi”, Lily selvensi palaten paksun kirjan kanssa.
”Ja mistä lähin sinä olet alkanut välittää?” Jessica kysyi irrottamatta katsettaan siitä mitä kirjoitti.
”En välitäkään. Varoitan vaan, että illalla voi oleskeluhuoneessa haista aika lailla uitetulle koiralle”, Lily sanoi selatessaan kirjan hakemistoa.
”Aivan, mutta koska sain juuri tämän aivoja rasittavan esseen valmiiksi, lähden hyppimään sateeseen, hei hei”, Christy sanoi ja pakkasi tavaransa laukkuun ja lähti pois kirjastosta.
”Odota minua!” Jessica huusi hänen peräänsä ja viimeisteli äkkiä oman kirjoitelmansa erilaisten myrkkyjen seurauksista. Matami Prilli oli taas viivana paikalla ja patisteli Jessicaa ulos vihaisena.
”Ulos, ulos, ULOS!” Hän huusi ja Jessica ryntäsi tavarat käsissään ovista matamin tuhistessa jotain tuholaisista.

”Swalshnegger, syötä Gritsonille! Gritson tiputa alas Yangille ja Yang tee maali!” James karjui jahtaajilleen ja etsi katseellaan sieppiä. Sirius päätti olla viisas poika ja kumautti mailallaan ryhmyn täysiä luihuisten katsomoa päin jättäen siihen komean reiän suoraan käärmeen pään kohdalle.
”Angelot, ole keskimmäisen maalivanteen kohdalla ja siitä syöksy estämään maali tai kierrä maalisalkoja, koska jos leijailet vain vasemman vanteen edessä, vastustaja voi tehdä maalin aivan liian helposti oikeaan vanteeseen! Tarkkuutta!” James karjui taas sateen läpi ohjeita. Sirius ja hänen lyöjäparinsa Kathy Paltrow vilkaisivat toisiaan toimettomina ja lähtivät viemään ryhmyjä takaisin laatikkoon hillittyään ne loitsulla. James huomasi heidän aikeensa ja lensi äkkiä heidän luokseen.
”Hetkinen, mitä te meinaatte?” Hän kysyi Kathylta ja Siriukselta.
”Miltäs näyttää? Kuule kapu, me voitamme sen pelin, siihen on vielä viikko aikaa, mutta juuri nyt me emme oikein viitsisi vilustua kuoleman kipeiksi”, Kathy sanoi järkevästi ja pyyhkäisi sadepisaroita silmiltään juuri sateen yltyessä ja ensimmäisen salaman välähtäessä ja laittoi toisen ryhmyn paikoilleen Siriuksen laittaessa toista.
”Aivan, olet oikeassa”, James sanoi rauhoittuen ja lähti äkkiä hakemaan sieppiä joka lepatteli nurmikon rajalla keskikentällä. Hän kiepsahti ympäri saatuaan kultaisen pallon kiinni ja lensi takaisin laatikon luokse ja puhalsi pilliin merkiksi jahtaajille ja pitäjälle, että olisi aika lopettaa.
”Hyvää työtä joukkue, tällä menolla Puuskupuhit saavat selkäänsä ja lujaa”, James kannusti sulkiessaan siepin omaan koloonsa laatikkoon.
”Siirtyisimmekö jo pukuhuoneeseen?” Aaron Swalshnegger kysyi heittäessään kaadonkin paikoilleen ja potkaistessa arkun kiinni ja laittoi lukot kiinni.
”Kyllä, pidämme loppupalaverin”, James sanoi ja tarttui Siriuksen kanssa laatikon kahvoista.

”Ihanaa, nyt alkaa vielä salamoida!” Christy huusi innoissaan hyppiessään sandaaleilla nurmikolla kaavun ja jumpperin levätessä Tylypahkan sisäänkäynnin portailla Jessican kaavun ja jumpperin vieressä.
”Jeah!” Jessica vastasi ja ravisti avoinna olevat hiuksensa paremmin auki. Christykin avasi omat hiuksensa poninhännältä.
”Niin vapauttavaa!” Hän huusi ja levitti kätensä ja kohotti kasvonsa ylöspäin antaen sateen kastella kasvonsa paremmin.
Äkkiä Jessica kirkaisi ja kuului iso pamaus salaman iskiessä heistä hyvän matkan päähän huispausstadionille. Christy kääntyi nopeasti katsomaan. Jessica haukkoi henkeään hymyillen samalla ja alkoi pian nauraa ja Christykin yhtyi nauramiseen.

”Okei Amy, aloituksessa sinä lennät tuossa kun Puuskupuhien Ellis Yellow oletettavasti lentää tuossa vastaan”, James selosti viittoen karttakepillä liitutaulua jonne hän oli piirtänyt joukkueensa jäsenet lentämään.
”Anteeksi keskeytys kapu, mutta mistä voimme olettaa heidän lentävän kuka missäkin?” Joukkueen jahtaaja Amy Yang kysyi ja nojasi paremmin seinään.
”Koska he ovat pitäneet saman kaavan jo kaksi vuotta, siitä voimme olettaa heidän pitävän sen kaavan nytkin”, James vastasi hymyillen ja vilkaisi tyttöä silmälasiensa yli kuten vanhukset usein katsovat.
”Aivan, mutta heillä on uusi kapteeni, Amos Diggory”, puuttui toinen jahtaaja Aaron Swalshnegger.
”No tietenkään huispauksessa ei voi olla täysin varmaa toisen joukkueen taktiikasta, mutta yritän nyt selventää kaikki yleisimmät kuviot”, James vastasi eikä kukaan keskeyttänyt häntä enää jahtaajien toimia selitellessä.
”Ja vielä Madison, mikäli he lyövät kummatkin ryhmyt sinua päin, selviät siitä helpoiten laiskiaispyörähdyksellä”, James lisäsi joukkueen kolmannelle jahtaajalle, Madison Gritsonille ennen kuin siirtyi saarnaamaan pitäjälle Alyssa Angelotille. Hänen saarna ei kestänytkään kauaa ja nyt olivat lyöjät vuorossa. Kohta Kathy ei enää kestänyt istuskella märissä vaatteissa kuunnellen Jamesin saarnaamista hänelle ja Siriukselle vaan potkaisi kenkänsä jalastaan, kiskoi huispauskaapunsa ja märät sukkansa pois ja kohta hän paineli pelkät alusvaatteet päällä Jamesin ohi kaapilleen noutamaan kuivia vaatteitaan, jolloin Jamesinkin huomio siirtyi huispauksesta aivan jonnekin muualle Kathyn ylävartaloon ja Siriuksella oli virneessä pidättelemistä katsoessaan parasta ystäväänsä. Aaron palautti kapteenin takaisin maanpinnalle pilvistä rykäisemällä kovaa.
”Öh.. Luulenpa että nämä harjoitukset ovat ohi..” James sanoi takellellen ja kaikki hurrasivat rynnätessään vaatekaapeilleen.
Äkkiä kentältä kuului jytisevä pamaus ja kaikki ryntäsivät katsomaan oviaukosta.
”Wou, he päästivät yhteen ääneen nähdessään ison montun ja hiukan savua keskikentällä.
”Mikä se oli?” Amy kysyi pitäen yhä vaistonvaraisesti kapteeniaan käsivarresta vasemmalla kädellään ja oikealla hän siirsi tummansiniset pitkät hiuksensa korvan taakse.
”Luultavasti vain salama”, Alyssa vastasi ja he kaikki perääntyivät kun ei ollut enää mitään mieltä katsoa ja lähtivät sateenvarjojen alla kohti linnarakennusta.

”Mitä hitsiä se tyttö on ystävänsä kanssa saanut nyt päähänsä?” Sirius kysyi Jamesilta heidän tallustaessaan teltan kokoisen punaisen sateenvarjon alla linnaa kohti ja osoitti pitkäaikaista ihastustaan joka tanssahteli sateessa hiukset levällään toisen tytön hyppiessä erilaisia balettihyppyjä hänen vieressään.
”Jaa-a, mutta ainakin he vilustuvat elleivät mene sisälle”, James vastasi.
”He vain eivät ymmärrä omaa parastaan”, Sirius totesi ja he lähtivät tyttöjä kohti.

”Katso Chris, tuolta ne tulee hakemaan meitä”, Jessica kikatti ystävänsä korvaan lopettaen hyppimisen.
”Aivan, mitä tehdään?” Toinen kysyi suunpielet nykien naurusta.
”Mennään tietenkin vastaan!” Jessica vastasi ja he lähtivät sipsuttelemaan poikia kohti hoiperrellen kuin kännipäiset.

”Ei hellurei tämä aine ei tule koskaan päätökseen”, Marilyn voihkaisi.
”Mitä kirjoitat?” Lily kysyi ja nappasi pergamentit ystävältään.
”Animaagi hommelia”, Marilyn vastasi ja painoi leukansa pöydän pintaa vasten tylsistyneenä.
”Tuota noin.. Sitä piti kirjoittaa kolme jalkaa, ei kolmea rullaa..” Lily sanoi pahoitellen ja ojensi pöydän alle valuneelle ystävälleen pergamentit takaisin.
”Mutta olen varma, että saat paremman arvosanan tällä”, hän lisäsi lohduttaen ja kokosi omat tavaransa katsoen merkitsevästi poikiin.
”Aivan niin parempi arvosana”, Remus ja Peter aloittivat lohduttamisen ja kaikki pakkasivat tavaransa ja lähtivät kohti Rohkelikko-tornia.

”Kuules Sirius, voit laskea minut jo alas”, Christy sanoi Siriuksen kantaessa häntä toisen kerroksen käytävää pitkin.
”Miksi? Ettet vain loukkaisi hentoisia jalkojasi?” Sirius kysyi leikillään ja Christy siristi silmiään ja nyrpisti nenäänsä.
”Nämä hentoiset jalat antavat sinulle pian vähemmän mukavan yllätyksen”, tyttö uhitteli ja leikillänsä muksautti Siriusta olkapäähän.
”Aijai, nyt kyllä –” Sirius aloitti.
”Nyt kyllä saatte hommata huoneen!” Jessica ja James huudahtivat yhtä aikaa ja nuoripari lopetti.
”Lähtisitkö kanssani huomenna Tylyahoon?” Sirius kuiskasi kuuluvasti Christyn korvaan.
”Joo”, Christy kuiskasi takaisin hymyillen.

Saavuttuaan oleskeluhuoneeseen, James meni ensimmäiseksi Lilyn viereen sohvalle.
”Moi kultaseni”, James sanoi ja haisteli Lilyn mansikoille tuoksuvia hiuksia.
”Hei vaan, mutta voit lopettaa tuon kultasjutun heti siihen paikkaan”, tyttö vastasi irrottamatta katsettaan Me Noidat –lehdestä.
”Mitäs olet puuhaillut?” James jatkoi.
”Läksyjä”, Lily vastasi ja käänsi sivua ja otti mukavamman asennon sohvalta.
”Okei, lähtisitkö kanssani Tylyahoon huomenna?” James kysyi anelevasti, katsoi Lilyä silmiin, laittoi lehden pöydälle ja otti tyttöä käsistä.
”Kai minä voin”, Lily vastasi katsellessaan poikaa, joka ei voinut uskoa onneaan.
”Mitäh? Ihan tosi vai? JES! Hiphei hurraa!” Poika huusi ja hyppäsi ilmaan tytön katsellessa huvittuneena häntä. Äkkiä pari kolmosluokkalaista tyttöä purskahtivat itkuun ja ryntäsivät ulos muotokuva-aukosta. Lily purskahti ensimmäisenä nauruun ja muut seurasivat perässä.

Lauantaiaamu koitti harmaana ja Jessica heräsi tukka pörrössä. Hän työnsi vaaleanpunaiset pörrötohvelinsa jalkoihinsa ja tallusteli kylpyhuoneeseen tekemään aamutarpeitaan. Marilyn heräsi kun Jessica veti vessan ja katsoi kelloaan mikä näytti tasan kahdeksaa.
”Ylös laiskimukset, pojat odottaa!” Hän karjaisi työntäessään Christyn lattialle jonka jälkeen teki samoin Lilylle.
”Okei, kuinka paljon kello on?” Lily kysyi ja alkoi katsella vaatteitaan.
”Kahdeksan ja ehdottaisin tuota paitaa tuon puseron kanssa ja vielä nuo farkut”, Marilyn neuvoi osoitellen vaatekappaleita Lilyn vaatekaapista.
”Selvä”, Lily vastasi kun ei itse jaksanut ruveta miettimään vaatteitaan.
”Ja meikiksi ripsiväriä ja hiukset auki”, Christy lisäsi etsiessään omia farkkujaan kunnes vilkaisi ikkunasta.
”Katsokaa! Ensilumi!” Hän kiljaisi innoissaan ja avasi ikkunan kahmaisten lunta käsiinsä ikkunalaudalta.
”Wuhuu!” Kuului Jessican kannustukset vessasta.
”Jesh.. joulu on jo melkein täällä..” Marilyn sanoi ja hieroi käsiään juonikkaasti yhteen.
”Niin Lily ne meikit?” Christy kysyi ja heitti sulan lumen ikkunasta jonka laittoi säppiin.
”OK”, Lily vastasi lyhyesti ja alkoi pukeutua Jessican tullessa kylpyhuoneesta. Marilyn yritti keritä ensin, mutta Christy oli nopeampi löydettyään juuri sopivasti farkkunsakin.
”Ilkeä!” Marilyn huusi hänelle oven läpi ja meni hakemaan mustia verkkareitaan ja keltaista paitaansa.
”Niin olen!” Christy käkätti takaisin.

Pian muut olivat jo pukeissa kun Christy tuli ulos kylpyhuoneesta ja nyt Lily ryntäsi sinne ennen Marilyniä
”Sinäkin olet ilkeä!” Marilyn huusi hänelle.
”Joo joo, miten vain haluat”, Lily huusi vastauksen.
”No teillä kun näyttää kestävän, minä ja Jessi menemme jo!” Christy huikkasi tarttuessaan ruskeaan olkalaukkuunsa ja lähti Jessican kanssa alas.
”Joo menkää vain, me tulemme ihan perässä”, Marilyn huikkasi vastauksen ennen kuin ovi kolahti kiinni.
Viimein Lily tuli kylpyhuoneesta ja Marilyn loi häneen pistävän katseen mennessään hänen ohi sinne. Lilyllä oli päällään punainen toppi ja ruohonvihreä neulepusero ja jalassaan tummansiniset farkut. Hän kiinnitti vielä pinnin pitämään hiuksiaan pois silmiltä.
”Menen jo koska menen Jamesin kanssa Tylyahoon!” Hän tiedotti Marilynille joka murahti jotain vastaukseksi.

”Huomenta tytöt”, Christy sanoi Kelmien tullessa aamiaiselle.
”Huomenta vain”, he vastasivat.
”Minnekäs te Piskuilanin olette jättäneet?” Jessica kysyi huomattuaan Peterin puuttuvan joukosta.
”Jäi potemaan kuukautisia”, Sirius vastasi ja levitti voita paahtoleivälleen.
”Jäi nukkumaan koska hänellä alkaa vasta yhdeksältä jälki-istunto koska ei ole tehnyt muodonmuutosläksyjään taaskaan aikoihin”, selvensi Remus pettyneenä ystäväänsä.
”Ahaa. Antaisitko sen suklaamuropaketin?” Christy kysyi ja Remus ojensi tälle paketin.
”No James, odotatko innolla treffejäsi Lilyn kanssa?” Jessica kysyi virnistellen.
”Totta kai, ovatko hiukseni hyvin?” James vastasi ja kysyi jännittyneenä.
”Kyllä ovat ja mukava kuulla että vielä intoa riittää treffeille asti”, Lily vastasi hänen takaansa.
”Lily! Milloinkas sinä siihen ilmestyit?” James kysyi ponkaisten seisomaan kaataen samalla mehulasinsa.
”Juuri äsken”, Lily vastasi ja istuutui Siriuksen ja Remuksen väliin.
Kohta he siirtyivät ulko-oville muodostuneeseen jonoon saadakseen lähtöluvan vahtimestari Vorolta.
Jessica ja Marilyn menivät ostamaan koruja tanssiaisiin, Jamesin ja Lilyn, Siriuksen ja Christyn ja Remuksen ja Peterin lähtiessä omille teilleen.

”Oiih katso tätä! Upea!” Jessica kiljaisi riemuissaan näyttäen Marilynille safiirista kaulakorua.
”Kuinka paljon se maksaa?” Marilyn kysyi katsellen korua himokkaasti.
”12 kaljuunaa, mutta minä ostan sen!” Jessica sanoi ja riensi kassalle. Palattuaan hän alkoi katsella rannerenkaita.
”Jessi, entäpä nämä korvakorut? Sopisivatko ne minun pukuuni?” Marilyn kysyi näyttäen ystävälleen turkooseja riippukorvakoruja.
”Nääh, eivät sovi..” Jessica vastasi pudistellen päätään ja laittoi ostamansa kaulakorun laukkuunsa.
”Entäpä tämä sormus?” Marilyn kysyi näyttäen toisessa kädessään olevaa kultasormusta missä oli hänen mittapuun mukaan järjettömän suuri safiiri.
”MAMMA MIA! Sopii!” Jessica huudahti ja Marilyn katsoi hintalappua.
”Vain yhdeksän kaljuunaa?” Hän kysyi epäuskoisena ja Jessicalta oli loksahtaa leuka pois sijoiltaan.
”Annas kun katson, luit sen varmaan väärin”, hän naurahti napaten sormuksen.
”Voi tavaton..” Hän kuiskasi ojentaessaan sormuksen takaisin ystävälleen.
”Niinpä..” Marilyn hihkaisi ja suorastaan hyppeli sormuksen kanssa kassalle.
”Hei Mary, äkkiä! Tule katsomaan!” Jessica hihitti rientäessään ystävänsä luokse ja alkoi vetää tätä kiireellä kohti ikkunaa.
”Mikä nyt noin jännää on?” Marilyn kysyi kulmat kurtussa.
”Katso itse”, Jessica kihersi ja painoi ystävänsä kanssa nenänsä lasiin. Toisella puolen katua James sanoi ilmeisesti jotain hauskaa ja Lily purskahti nauruun.
”Kyllä heistä vielä jotain tulee..” Jessica kiherteli lisää ja Lily sattui juuri vilkaisemaan sitä näyteikkunaa päin. Marilyn vakavoitui, mutta Jessica ei huomannut mitään ja jatkoi vain juonikkaasti virnistelyä ja huomasi tilanteen vasta Marilynin vetäessä hänet vaistonvaraisesti alas Lilyn paiskatessa näyteikkunaa päin lumipallon.
”Tyyppi on seonnut”, ilmoitti Jessica.
”Totaalisesti”, Marilynkin sanoi ja kurkistivat ikkunasta joko vaara olisi mennyt ohi.
 
”Haluaisitko mennä käymään Hunajaherttuassa?” Lily kysyi Jamesilta.
”Päätä sinä”, James vastasi kuin unessa.
”Selvä, mennään”, Lily vastasi ja he astuivat kauppaan.
”Haen tuolta vähän suklaata”, Lily ilmoitti ja katosi hyllyjen sekaan. James päätti mennä hakemaan sokerisulkakyniä. Eipä hän juuri muita tarvinnutkaan.
”Joko olet valmis?” Lily kysyi yllättäen hänen takaansa.
”Kyllä”, James vastasi äkkiä käännähtäen ympäri.
”Sinähän olit nopea”, hän lisäsi parin mennessä kassalle.
”Nämä konvehdit löytää helposti”, Lily vastasi hymähtäen ja näytti Jamesille rasiaa. Madame Mysselatin kuohusuklaa.
”Herkullista ja auttaa sydänsuruihin”, Lily hymähti.
”Ai sinulla on niitäkin?” James kysyi huolissaan.
”Äh, niitä normaaleja”, Lily tuhahti antaessaan myyjälle rahat ja sulloessaan rasian laukkuunsa.
”Tiedän erään jonka kanssa sinulla niitä ei koskaan tulisi”, James sanoi virnistäen viattomasti.
”Uskoaksemme puhumme samasta henkilöstä ja itse olen sitä mieltä, että kyseisen tyypin kanssa niitä tulisi enemmän kuin kenenkään muun kanssa”, Lily tuhahti ja virnisti päälle.
”Haluatko kokeilla?” James kysyi heidän poistuessaan.
”En!” Lily säikähti.
”Pelkäät siis rakastuvasi kyseiseen henkilöön?” James kysyi virnistellen leveämmin.
”Puhut liikaa Potter”, Lily vastasi katsellen taivaalle.
”Ehkä puhun. Ehkä en”, James vastasi heidän mennessään kermakaljalle Kolmeen Luudanvarteen.

”Entäpä liimanäppishampoota?” Sirius ehdotti Christylle tutkiessaan Uutuudet –hyllyä Sekon pilapuodissa.
”KYLLÄ!” Tyttö kiljaisi riemuissaan toiselta puolelta hyllyä käsissään jotain.
”Selvä se”, Sirius vastasi ja laittoi shampoon koriin jossa oli jo sontapommeja, nenästä näykkiviä teekuppeja, sementtisiä omenia, 101 Parasta Kepposta –kirja ja näkymättömiä neuloja.
”En tarkoittanut sitä shampoota vaan tätä!” Christy sanoi ja antoi Siriuksen nähtäväksi jonkin pinkin laatikon kierrettyään ensin hyllyn toiselle puolelle.
”Mitä tässä on?” Sirius kysyi tutkien laatikkoa.
”Sen nimi on Stanky ja se muistuttaa lahjaa, mutta kun sen avaa se luo avaajalleen pinkin karvoituksen koko naamaan”, Christy sanoi iloisesti.
”Ja meinaat antaa sen?” Sirius kysyi katsoen tyttöä hieman säikähtäneenä.
”Älä huoli, en sinulle vaan Jessicalle syntymäpäivälahjaksi”, Christy vastasi ja puhkesi hihitykseen.
”Siinäpä vasta kunnon ystävä..” Sirius tuhahti leikillään ja nuoripari meni kassalle.
”Minne seuraavaksi?” He kysyivät yhtä aikaa toisiltaan.
”Päätä sinä”, Sirius sanoi kohteliaasti.
”Mennään vaikka käymään matami Puddifootilla”, Christy sanoi viekkaasti ja he lähtivät kaupasta kohti kahvilaa joka sijaitsi aivan kadun päässä. Sinne saapuessaan he istuutuivat ikkunapaikalle ja nelikymppinen miestarjoilija tuli pyytämään heidän tilauksensa.
”No mitäs nuoripari ottaisi nyt niin kun?” Tarjoilija kysyi pitäen käsiään hiukan koukussa.
”Kaakao ekstrakermavaahdolla”, Christy sanoi tietäen jo valmiiksi mitä ottaa.
”Minä otan samaa mitä hänkin”, Sirius sanoi ja otti Christyä kädestä. Tarjoilijan mennessä Christy kumartui kuiskaamaan Siriukselle:
”Ilmiselvä homo.”
”Mistä sinä sen tiedät?”
”Paksuista silmälasin sangoista, koukussa olevissa käsistä ja puhetyylistä.”
”Vau.”
”Aivan, mutta nyt hän tulee takaisin, eli hiljaa.”
”Tässä olisivat nämä kaakaot, se tekee kolme kaljuunaa ja kymmenen sirppiä”, tarjoilija sanoi palatessaan kahden valkoisen kupin kanssa.
”Sirius maksaa”, Christy hymähti ja Sirius kaivoi alistuneen näköisenä rahat taskustaan.
”Tasaraha”, hän sanoi ja sekoitti kermat kaakaon sekaan lusikallaan.
”Tärkeä peli viikon päästä eikös?” Christy kysyi ja hörppäsi kaakaotaan.
”Jep. Rohkelikko vastaan Puuskupuh ja me voitamme”, Sirius ylpeili.
”Varmasti tällä menolla. James anna teidän levätä hetkeäkään jos häviätte ja olemmehan jo nähneet kuinka hän kiduttaa teitä iltaisin kentällä”, Christy sanoi ja kohautti kulmiaan ja antoi katseensa kiertää vaaleanpunaisessa kuppilassa.
”Kai tulet katsomaan peliä?” Sirius kysyi ja katseli tyttöä silmiin.
”Totta kai! En jäisi siitä mistään hinnasta pois!” Christy huudahti ja hymyili.
”Hyvä”, Sirius vastasi ja ajatteli nyt olevan hyvä aika suudella Christyä. Hän kurottautui pöydän yli ja Christy ymmärsi vinkin ja kurottautui myös suutelemaan Siriusta. Irrottauduttuaan kumpikin säteili ja vilkaisi ikkunaan päin huomattuaan sivusilmällä jotain. Jessica ja Marilyn olivat ilmaantuneet kuin tyhjästä painamaan naamansa lasiin juuri Christyn ja Siriuksen pöydän kohdalle. Kumpikaan ei lopettanut virnistelyä kylmemmällä puolen lasia. Sirius sai idean ja ripusti viittana ikkunan eteen naulasta roikkumaan ja jatkoi Christyn kanssa pussailua.

”Hei Jessi ja Mary”, Remus sanoi tytöille huomattuaan heidät tultuaan ulos velhotarvikeliikkeestä Dervissistä ja Paukusta.
”Ai hei Remus”, tytöt tervehtivät häntä.
”Mitäs te kyttäätte?” Poika kysyi huvittuneena.
”Eeh.. Eipä juuri mitään oikeastaan..” Marilyn vastasi hidastellen vaihtaen katseita Jessican kanssa.
”Niin, mutta siis mennäänpä me vaikka käymään Sianpäässä!” Jessica huudahti ja tytöt nousivat ylös kadulta istumasta ja tarttuivat Remusta käsipuolesta ja lähtivät viemään tätä Sianpäähän.
”Sinun jälkeesi”, Jessica sanoi Sianpään ovilla ja Remus meni edeltä tytöt vanavedessään.
”Yksi tuliviski ja kaksi tequilaa”, Jessica tilasi tottuneesti ja baarimikko kohotti nyrpeän katseensa ja heitti likaisen rätin tiskialtaaseen.
”Te tunnutte käyvän täällä usein”, Remus sanoi tarkastellen paikkaa.
”Ettekö te Kelmit?” Marilyn kysyi hämmästyneesti ja baarimikko antoi heidän juomansa hänelle. Marilyn antoi Remukselle tuliviskin ja Jessicalle toisen tequilan ja siemaisi omasta juomastaan.
”Pyörimme enemmän tuolla Kolmessa Luudanvarressa”, Remus vastasi ja siemaisi tuliviskiä.
”Ei uskoisi..” Jessica tuhahti ja kumosi juomansa kerralla kurkkuunsa ja tilasi toiset.
”Kertokaahan, kuinka känniin ajattelitte minut juottaa?” Remus kysyi ja tutkiskeli kynsiään.
”Ympärikänniin”, tytöt vastasivat yhtä aikaa.
”Ja miksi jos saan kysyä?” Remus kysyi ja tyhjensi toisenkin lasillisen.
”Mietimme sitä vielä ja sinä kyselet liikaa. Tarjoilija!” Jessica huudahti näreissään ja nosti sormeaan uuden kierroksen merkiksi.

”Mistä nuo kurajäljet tulivat?” Lily kysyi osoittaen lattiaa.
”En tiedä, mutta ne ovat seuranneet minua koko ajan”, James vitsaili ja Lily nauroi heleästi.
”En olisi uskonut, että sinun seurassasi voisi olla näinkään hauskaa”, Lily tunnusti pahoitellen.
”No, nyt tuli nekin uskot muutettua”, James totesi virnistäen. Kolmen luudanvarren ovi aukeni ja iso joukko astui sisään.
”Voi ei..” Lilyn nauru hyytyi.
”Mitä?” James kysyi huolissaan ja kääntyi katsomaan. Severus, Narcissa, Lucius, Bellatrix, Rodolfus, Rabastan ja Regulus olivat saapuneet.
”Annas kun hoidan tämän”, James sanoi vikkelään.
”Ei, älä!” Lily yritti estää, mutta Jamesin käsi piteli jo sauvaa.
”Keholeijus!” Hän ajatteli osoittaen sauvallaan Kalkarosta joka käännähti äkkiä ylösalaisin ilmasta roikkumaan jolloin hänen viittansa valahti hänen niskansa yli. Suurin osa pubin väestä alkoi nauraa, mutta luihuiset alkoivat nakella kirouksia Jamesin niskaan, joka onnistui estämään kaikki varjelum –loitsun avulla ja puolet luihuisista sai oman kirouksensa niskaan. Olkoon onnellisia etteivät yrittäneet kedavrattaa Jamesia. Sekamelskan aikana myös yleisö hurrasi ja huusi tahdissa ”James, James, James”.
”Kangistumis tyystilys!” James huudahti viimeiseksi ja Narcissa tömähti lankun suorana lattialle.
”Nyt, Lily mihin jäimmekään?” James kysyi ja kääntyi katsomaan Lilyä. Tai paikkaa, missä Lily oli hetki sitten vielä ollut.
”Voi perhana!” James huusi ääneen ja syöksyi ovelle. Hän tähysti kumpaankaan suuntaan katua, mutta tyttö oli kadonnut. Hän heitti viittansa niskaansa ja lähti kohti Tylypahkaa. Mitä hänellä enää Tylyahossa asiaa olisi ilman Lilyä?

Lily riensi itku kurkussa kohti Sianpäätä, missä oli oppinut tukahduttamaan surunsa miesongelmien lisäksi. Hän työnsi oven rajusti auki ja se paukautti suoraan seinään. Kaikki kääntyivät katsomaan tulijaa.
”Lily kuomasheni!” Jessica huusi tiskiltä ja Lily lähti harppomaan ystäviensä luokse.
”Ykshi tuplana –hik-!” Remus huudahti baarimikolle joka antoi paukun siinä samassa. Ilmeisesti hän oli saanut jaella niitä aika paljon kuluneen tunnin aikana.
”Anna tänne!” Lily puuskahti ja nappasi juoman Remukselta juuri kun poika oli aikeissa hörpätä siitä. Lily kumosi tuliviskin kerralla kurkkuunsa ja iski lasin sellaisella voimalla takaisin pöytään, että se halkesi.
”Anna koko pullo”, Lily itki ja pyyhkäisi lasin sirut lattialle.
”Kerrohan –hik- kuinka paha–hik-sti James möhli –hik-?” Remus kysyi hikkansa lomasta.
”Pahasti!” Lily ulisi ja nappasi pullon baarimikolta alkaen juoda sen sisältöä ahnaasti.
”Hyvin pahasti!” Hän jatkoi ja niiskaisi syvään.
”Tiedän tunteen”, Marilyn lohdutti ja pyyhkäisi kyyneleen Lilyn silmäkulmasta.
”Onneksi ostin suklaata”, Lily muisti ja hymyili hiukan.
”Hyvä! Me lähdetään nyt takaisin Tylypahkaan”, Jessica sanoi reippaasti toinen silmä lurpallaan noustessaan ylös baarijakkaralta.
”Nyt jo?” Lily kysyi kurtistaen kulmiaan.
”Älä huoli, otamme pari pulloa mukaan, Remus, maksa”, Jessica määräsi. Remus alkoi kaivella taskujaan ja Marilyn kävi hakemassa tiskin alta laatikon jonka päällä luki isoilla tikkukirjaimilla : TULIVISKIÄ . Lily ja Jessica kävelivät edellä nojaten toisiinsa ja sen jälkeen tuli Remus ja Marilyn piti perää tuliviskilaatikon kanssa. Heidän astuessaan ulos he melkein törmäsivät Christyyn ja Siriukseen.
”Mitäs tämä nyt on? Olette olleet ryyppäämässä ilman minua?!” Christy huudahti järkyttynenä vihaisesti.
”Öh tuota, sinähän olit Siriuksen kanssa ja ja ja… Lily kaipasi lohdutusta ja Remus paukkua ja ja ja.. minä ja Marilyn emme voineet vastustaa kiusausta ja ja.. tuli otettua parit”, Jessica selitteli ja veti Christyn syrjemmäksi muista.
”Kuules, lupaan, että ensi Tylyahon reissulla me kaksi kuljemme kaksistaan okei?” Jessica ehdotti painaen otsansa vasten Christyn otsaa toinen silmä edelleen lurpallaan.
”Okei”, Christy vastasi hetken harkinnan jälkeen.
”Ai otitte parit?” Sirius kysyi ja tytöt kääntyivät katsomaan. Remus oli alkanut puhella kukille jotka roikkuivat Sianpään viereisen majatalon oven vieressä.
”No..” Marilyn vastasi punniten.
”Mitä te täällä sitä paitsi teette?” Lily kysyi ja hörppäsi kädessään olevasta pullosta.
”Tulimme käymään jälkiryypyllä”, Sirius vastasi ja lähti hakemaan Remusta kukkien luota.
”Sano kukille hei hei”, Sirius kehotti ja Remus vilkutti kukille surullisesti Siriuksen taluttaessa tämän muiden luo.
”Me lähdemme nyt, että pääsemme joskus takaisin Tylypahkaan”, Marilyn sanoi ja he lähtivät tallustamaan pois.
”Nähdään illalla”, Christy ja Sirius huikkasivat heidän peräänsä ennen kuin astuivat Sianpäähän.

Lily seurueineen kulki pihatietä kohti linnaa ja oli juuri päättänyt kertomuksensa.
”Kamalaa, kamalaa, kamalaa…” Voivotteli Jessica halaten ystäväänsä. Juuri silloin Remus alkoi laulaa jotain tytöille tuntematonta laulua mustavalkoisesta pakkauksesta.
”Niin suuren retken pakkaus on mustavalkoinen,
On törky niin kuin hanki kesäkuisten päivien
Voi kunpa joskus kaikki vain katoais pois
Vaan lounaan tullen --”
”…kamalaa”, Jessica päätti voivottelunsa.
”Anteeksi, minua ei kai ole tarkoitettu laulajaksi”, Remus sanoi pahoitellen ja otti ryypyn.
”En minä.. äh anti olla”, Jessica koitti selittää muttei löytänyt sanoja vaan otti hänkin ryypyn. He saapuivat linnan oville jotka Remus paukautti kuuliaisesti auki ja he astuivat sisään.
”Seis siihen paikkaan!” Ovien vieressä vartioinut Voro huudahti ja syöksyi jonkin metallitikun kanssa sohimaan heitä.
”Mitä helvettiä sinä surkki meinaat?” Jessica kysyi hitaasti ja halveksivasti siristäen hieman silmiään.
”Professori Vauhkomieli on käskenyt minun tarkastaa… Hetkinen.. Miksikä sinä minua kutsuit?” Voro kysyi ja siristi hänkin silmiään lopettaen sohimisen. Jessicalta pääsi röyhtäisy ennen kuin hän vastasi.
”Surkiksi. Pitääkö vielä tavata? S – U – R – K – K – I”, Jessica kysyi. Vaikutelma vaikutti varsin koomiselta. Platinablondi tyttö viinalaatikkoa kantaen hiuksissaan tasajakaus ja päällään mustat verkkarit ja keltainen paita jossa oli musta pääkallo, seuraavana Remus jolla oli päällään tummansiniset löysät farkut, musta poolopaita ja ruskeat hiukset sekaisin. Sitten Jessica jonka etuhiukset olivat vedetty suoraan taaksepäin ja pinneillä kiinni peittämässä jakauksen. Sivuilla roikkuvissa hiuksissa oli jokunen pikku kihara ja pikkuletti. Päällään hänellä oli tummanpuoleiset maastohousut, musta napatoppi jossa oli pinkki, kimalteleva perhonen hieman vinossa ja auki oleva violetinmusta ja ohut nahkatakki. Silmissään hänellä oli mustat rajaukset ja käsissään mustat ja villaiset kynsikkäät. Lilyllä puvustus oli sama kuin aamullakin. Nyt vain hänen ripsivärinsä oli levinnyt kyynelten mukana ja hiukset alkoivat pörröttää. Heitä ohi ei tahtonut sitten päästää harmaisiin ja ruskeisiin, paikattuihin ryysyihin pukeutunut vanha, harvahiuksinen ja keltahampainen oppilaisiin ärsyyntynyt vahtimestarin käppänä, joka oli ottanut elämän tehtäväkseen kiduttaa mahdollisimman montaa koulussa opiskelevaa lapsosta jälki-istunnoissa.
”Minä kerron tästä rehtorille ja te saatte jälki-istuntoa!” Voro uhkasi ja heristi kättään jossa piti totuustutkaa.
”Voi ole jo hiljaa!” Jessica vastasi Lilyn nyyhkäistessä jälleen ja kaivoi sauvansa esiin.
”Vaietus!” Hän huudahti osoittaen taikasauvallaan Voroa joka tarttui kurkkuunsa ja yritti karjua mahdollisesti mitä kauheimpia kirosanoja.
”Mikä helpotus!” Marilyn huokaisi heidän astellessa portaikkoon.
Viidennessä kerroksessa Jessica päästi Lilystä irti ja veti Remuksen kanssaan läheisen luutakomeroon.
”Anteeksi, me poikkeamme seurastanne nyt tänne”, Jessica sanoi ja sulki komeron oven.
”Tule äkkiä ennen kuin kuulemme jotain mikä saattaisi vaurioittaa korvamme pysyvästi!” Marilyn huudahti ja lähti juoksemaan niin nopeasti eteenpäin käytävää kuin pystyi painava laatikko sylissään Lilyn viilettäessä jo kaukana edellä. Lily oli jäänyt odottamaan häntä kuitenkin kuudennen kerroksen käytävään.
”Muuten miksi et mennyt Jackin kanssa Tylyahoon vaan Jamesin?” Marilyn kysyi hetken kuluttua.
”Äh, ei meillä mene enää niin hyvin. Olen ajatellut jättää hänet joskus tanssiaisten jälkeen”, Lily vastasi muina naisina.

Lihavan leidin muotokuva-aukon luona Lily pysäytti Marilynin tarttumalla tätä olkapäästä.
”Miltä minä näytän?” Hän kysyi.
”Hemaisevalta”, Marilyn vastasi melkein totuuden mukaisesti.
”Okei. Alruunan korvavaikku”, Lily sanoi tunnussanan leidille ja he astuivat sisään. Ensimmäisenä hän huomasi Jamesin tuijottelemassa ensin tuleen, mutta huomattuaan muotokuva-aukon aukenevan hän kääntyi katsomaan. Huomattuaan Lilyn astelevan sisään hän ryntäsi heti tämän luo.
”Lily, miksi lähdit sillä lailla? Johtuiko se minusta vai luihuisista vai -- ?” James kyseli huolissaan.
”Kehtaatkin vielä kysyä..” Lily vastasi kylmästi ja asteli pojan ohitse makuusaliinsa.
”Sinusta”, kuiskasi Marilyn vastauksen ohittaessaan Jamesin ja seurasi Lilyä heidän makuusaliin.

Hetken kuluttua Christy ja Siriuskin saapuivat naureskellen oleskeluhuoneeseen.
”Hei kapteeni, onko harjoitukset?” Sirius kysyi ja pari mätkähti Jamesin vierelle istumaan.
”Äh, en pystyisi keskittymään huispaukseen juuri nyt..” James vastasi ja tuijotteli takkatuleen.
”Johtuuko tämä Evanssista?” Sirius kysyi viisaasti.
”Kyllä, kyllä, kyllä..” James huokaisi.
”Älähän nyt, minä käyn hakemassa hänet ja voitte selvittää asianne!” Christy huudahti ja loikkasi sohvan yli rientäen tyttöjen makuusaliin vieviin portaisiin.

”Lily! Sinun täytyy sopia Jamesin kanssa!” Christy huusi syöksyessään makuusaliinsa.
”Miksi?!” Lattialla makaava Lily huusi tuliviskipullojen ja konvehtirasian luota.
”Koska riitelynne on haitaksi kaikille”, Christy vastasi.
”Okei minä tulen”, Lily huokaisi raskaasti muistaen johtajatytön hyvän esimerkin näytön. Hän kuitenkin purskahti itkuun heidän mennessä portaita alas.
”Lil yksikään kyynel ei ole turha ja nyt sinun on helpompi käsitellä suruasi heti alkuunsa ennen kuin se alkaa kaivertaa sinua”, Christy lohdutti ja taputti ystäväänsä selkään hellästi.
”Aivan.. aivan..” Lily kuiskasi ja yritti rauhoittua. Nähdessään Jamesin portaiden juurelta hän ei voinut enää mitään vaan kiljaisi:
”Olet rontti!” Ja juoksi takaisin makuusaliinsa.
”Lily!” James ja Christy huusivat yhtä aikaa tytön perään, mutta liian myöhään.
”Olen menettänyt hänet ikuisuuksiksi”, James huokaisi surumielisesti.
”Etkä ole, kyllä hän tuosta rauhoittuu”, Christy sanoi ja silitti Jamesin päälakea kuin mitäkin kissaa. Sitten hän muisti tuliviskipullot ja konvehdit.
”Tai sitten ei”, hän lisäsi hiljaa Siriukselle.
”Kerros kuomaseni, mitä oikein tapahtui. Koko juttu. Ehkä me kaksi pystymme auttamaan sinua”, Sirius komensi ja vaihtoi paikkaa Jamesin oikealle puolelle Jamesin aloittaessa kertomuksen.

”Juttu on selvä. Illalla partioinnin alkaessa sinä pakotat Lilyn kuuntelemaan, ettet ollut vielä päässyt yli normaaleista reflekseistä luihuisten seurassa ja anot häneltä toista mahdollisuutta”, Sirius sanoi heti kun James lopetti.
”Helpommin sanottu kuin tehty, mutta voin yrittää”, James sanoi ja yritti vääntää hymyä kasvoilleen.
”Aivan, mutta nyt suonette anteeksi, minä poistun hurmaavasta seurastanne vielä hurmaavampaan seuraan tyttöjen makuusaliin missä odottavat viina ja suklaa. Hei hei”, Christy sanoi ja lähti.
”Mörö”, James ja Sirius sanoivat yhtä aikaa itsekseen.
Ei kulunut aikaakaan kun Jessica ja Remus kömpivät nauraen sisälle muotokuva-aukosta. He suutelivat toisiaan vielä kerran ennen kuin Jessica meni tyttöjen makuusaliin.
”Jollakin näyttää myös olevan onnea naisrintamalla”, Sirius virnisti Remuksen istuutuessa nojatuoliin.
”Aivan.. aivan..” Remus vastasi hymyillen.
”Missä olitte? Kysyn vain siksi, etten mene teidän alueille jonkun tyttösen kanssa”, Sirius kysyi virnistellen.
”Viides kerros, vastapäätä niiden kojoottien taulua”, Remus vastasi ennen kuin ehti ajatella, mikä oli ympärikännissä sangen ymmärrettävää.
”Oho.. Mikä meidät paljasti?” Remus kysyi.
”Noh, se ainakin että olit Jessican kanssa, kummatkin kännisiä ja paitasi on väärinpäin”, James vastasi osoittaen Remuksen paitaa.
”Hupsista lallaa”, Remus sanoi.
”Muuten mitäköhän Minerva on pistänyt Peterin tekemään kun siinä näin kauan on kestänyt?” Sirius kysyi mietteliäästi.
”Enpäs muuten tiedä”, James sanoi.
”Minulla on kyllä pahat aavistukset..” Sirius sanoi ja lähti nopeasti juosten poikien makuusaliin.
”PETER?! OLETKO SINÄ NUKKUNUT KOKO AJAN KUN SINUN OLISI PITÄNYT OLLA JÄLKI-ISTUNNOSSA?!” Kuului Siriuksen huuto aina alas oleskeluhuoneeseen ja pian Peter juoksi alas keltaisessa nallepyjamassaan, rähmät silmissä ja Sirius kannoillaan.
”Menen jo!” Peter vinkui syöksyessään ulos.
”Voi luoja tuo poika on pulassa”, Sirius huokaisi istuutuessaan alas.
”Mikä Remusta vaivaa?” James kysyi huomatessaan mitä ystävänsä puuhaili. Remus oli siirtynyt ikkunan vieressä olleen tuolin luokse ja nyt yritti syödä tuolin jalkaa.
”Äh, Remus on nyt niin humalassa, että jopa hevoset laitumilla puhuisivat hänelle”, Sirius huokaisi.
”Tämä on kaikki niiden kahden syytä”, hän lisäsi pudistellen päätään.
”Keiden?” James kysyi hämmentyen.
”Maryn ja Jessin”, Sirius vastasi ja alkoi väännellä pöydällä ollutta stressilelua.

Lily itki ja itki. Ja itki. Ja otti ryypyn. Ja itki.
”Miksi minä itken?” Hän kysyi Christyltä ja Marilyniltä.
”Potter pilasi treffinne”, hänen ystävänsä vastasivat yhtä aikaa ja Lily purskahti uuteen itkunpuuskaan.
”Ai niin, minä unohdin”, hän sopersi ja alkoi juoda tuliviskiä ahnaasti. Jokainen heistä nojasi huonossa asennossa väsyneinä oman sänkynsä päätyyn lattialla istuen ympärillään monta tyhjää ja täyttä pulloa.
”Minä uskoin hänen muuttuneen!” Lily parkui. Äkkiä Jessica pelmahti huoneeseen onnellisempana kuin aikoihin.
”Olen iloinen, olen onnellinen, olen tyytyväinen”, hän rallatteli ja hyppi hymyillen ja kuvitteli ilmeisesti olevansa mikäkin keiju hänen hypyistään päätellen.
”No mitäs te mökötätte?” Hän kysyi huomatessaan ystävänsä.
”Jaa-a”, Christy vastasi, otti huikan ja osoitti oikealla kädellään Lilyn suuntaan.
”Ai jaha. Vieläkinkö se Potter rassaa?” Hän kysyi ja Lily kohotti katsettaan ystäväänsä kohden.
Hetken kuluttua.
Nyt Jessicakin istui aika lailla samassa asennossa oman sänkynsä päätyyn nojaten kuten muutkin huoneessa yhtä tyhjänpuhuva ilme kasvoillaan ja lasinen pullo kädessään.
”Äh tämä on tylsää. Pidetään juhlat. Aivan yksityisjuhlat meidän kesken”, Jessica viimein sanoi ja muut kohottivat katseensa häntä kohti tylsänyllättyneinä.
”Ihan tosi, mitä me tällä saavutetaan? Huono maksa-arvo, mikä kylläkin meillä on jo mutta silti! Nyt meidän täytyy pitää hauskaa! Pelataan jotain” Hän jatkoi nousten seisomaan.
”Ja ehdotat, että pidämme hauskaa pelaamalla mitä?” Lily kysyi.
”Sananselitystä, minä ja Christy vastaan te”, Jessica ilmoitti ja hänen ystävänsä vaihtoivat katseita hetken ja lopulta nyökkäsivät.

”Pyykkää pyykit jästeillä?” Jessica kysyi katsoen korttia silmätarkkana.
”Tuskin kotitonttu.. Talon rouva?” Christy kokeili.
”Ei.. Se on sellainen kone..”
”Lisävinkki. Ei kun ei ei! Pyykkikone! Lily kertoi sellaisista joskus!” Christy huudahti ja Jessica vaihtoi korttia.
”Jep. Sen sisällä saattaa olla helmi joskus?”
”Korurasia.”
”Ei kun tämä asustaa meressä ja hienoissa ravintolaissa näitä syödään joskus ehkäpä ja näistä kuuluu sellainen kohina kun laittaa korvaa vasten..”
”Hummeri!”
”Kuka laittaa hummerin korvaansa?”
”Jaa-a.. Ööh helmikö siellä saattaa olla sisällä?”
”Niin juuri. Ne on sellaisia aika hienoja..”
”Simpukka!”
”Sitten ööh.. Naiset kantaa yleensä näitä lähtiessään ostoksille.”
”No vähän kaikkea..”
”He hutkivat miehiä näillä.”
”Käsilaukku!”
”Aivan. Seuraava..” Jessica sanoi ja vaihtoi korttia. Nähdessään sanan hän purskahti nauruun. Hän yritti monta kertaa aloittaa sanan selittämisen, mutta purskahti joka kerta uuteen nauruun. Tällaisia ne känniset ovat.
”Tätä olisi pitänyt käyttää”, hän kikatti selityksen mikä ei paljon auttanut Christyä.
”Aika!” Lily huudahti jo paljon iloisempana kuin aloittaessa oli. Jessica antoi kortin muiden nähtäväksi nauraessaan kippurassa lattialla. Sana oli kondomi. Kaikki muutkin purskahtivat äänekkääseen nauruun. Tällaisia ne känniset todellakin ovat.
”Miten niin sitä olisi pitänyt käyttää?” Lily nauroi.
”Juueimitenkäänunohtakaa.. Seuraava leikki!” Jessica kiirehti vastaamaan.
”Heh.. Ensin pisteet.. Teillä on yhteensä 26 sanaa selitetty ja meillä on.. 26! Tasapeli”, Marilyn ilmoitti hihittäen.
”No Jessica, mitä seuraavaksi?” Hän kysyi
”Lasketaan matka-arkuilla portaita alas parin kanssa ja nopeammat voittaa!” Christy ehdotti Jessican puolesta jännittyneenä.
”Selvä!” Muut huusivat ja ryntäsivät matka-arkuilleen. Jessica ja Christy lastasivat Jessican arkun toiseen päähän paljon kummankin kirjoja ja lopulta ilmoittivat olevansa valmiita.
”Kummatko ensin?” Lily kysyi.
”Te”, Jessica ja Christy sanoivat yhtä aikaa.
”Selvä”, toiset sanoivat ja työnsivät arkkunsa ovesta portaiden yläpäähän. Lily istui eteen ja Marilyn taakse.
”Minä menen alas ottamaan aikaa”, Christy sanoi ja lähti hoipertelemaan alas.
”Okei!” Hän huusi pian alhaalta.
”Aika lähtee NYT!” Jessica huusi täysillä, että Christy tietäisi katsoa sekuntikelloaan. Hän katsoi tarkasti kuinka Marilyn ja Lily yrittivät saada arkun kääntymään kierteen kohdalla. He törmäsivät suoraan pyöreään kulmaan ja kiljaisivat; nyt he laskivat takaperin portaat loppuun.
”19 sekuntia, tasan”, Christy sanoi parille.
”Kappas siellähän alkaa olla jo pimeää”, Marilyn sanoi vilkaistuaan ikkunaan päin.
”Aivan ja Lily, meidän pitäisi lähteä pian partioimaan”, James sanoi sohvalta.
”No ei nyt vielä, älä ole ilonpilaaja!” Lily nurisi.
”Etkö itse halunnut minun aikuistuvan? Ja muuten tuolla ryminällä herätätte ensiluokkalaiset”, James huomautti.
”Sivuseikka, minä jään huutamaan ajan”, Lily ilmoitti ja veti tuolin itselleen Christyn ja Marilynin mennessä ylös, Marilynin vetäessä arkkuaan jäljessä.
”Valmiina Chris?” Jessica kysyi edestä.
”Joo. Kai olet varma, että hoidat tuon kulman paremmin kuin he hoitivat?” Christy kysyi virnistellen.
”Totta kai, tämähän on helppoa kuin heinän teko”, Jessica heitti.
”Paikoillanne, valmiit, HEP!” Marilyn huusi ja Christy pökkäsi heidät vauhtiin toisella jalallaan rappusesta.
”Jahuu! Nyt tarkkana Chris!” Jessica huusi innoissaan edestä ja käänsi arkkua sulavasti kierteessä jolloin he eivät muksauttaneet päin seinää vaan rämisivät sulavasti suoraan maalia kohti. He näkivät jo Lilyn joka hihitti pahaa enteilevästi. Jessican naama venähti hiukan huomatessaan Lilyn taikoneen kynnyksestä ainakin kolme kertaa normaalinsa kokoisen. Christy ei huomannut mitään, ennen kuin he muksauttivat kynnykseen ja lensivät arkun selästä nokalleen metrin päähän.
”Ilkimys!” Jessica protestoi hieroen nenäänsä noustessaan ylös. Kaikki oleskeluhuoneessa katsoivat.
”Sano sitten kun kerron, että voititte. 14 sekuntia”, julisti Lily ajaksi.
”EIH!” Alas katsomaan tullut Marilyn huusi.
”Kyllä!” Christy ja Jessica huusivat takaisin ja heittivät viitoset.
”Olkaa jo hiljaa, jotkut yrittävät ottaa kauneusuniaan!” Eräs viidesluokkalainen tyttö, jonka Lily tunnisti Melissa Keliniksi, joka kovasti fanitti Siriusta parin ikäisensä ystävänsä kanssa, kivahti juhlijoille tultuaan alas katsomaan.
”Nuku sinä vaikka juhannukseen jos sillä kaunistut”, Marilyn letkautti ja pitkät, tummanruskeat ja kaksihaaraiset hiukset omaava Melissa riensi itku kurkussa takaisin makuusaliinsa kaikkien muiden nauraessa.
”Lily, lähdemmekö partioimaan?” James kysyi Lilyn viereltä.
”Okei, lähdetään”, Lily myöntyi ja he lähtivät.

”Lily”, James sanoi heidän päästyä ulos oleskeluhuoneesta.
”Niin?” Lily kysyi kohottaen kulmiaan.
”Haluan vain, että tiedät etten ole vain päässyt eroon reflekseistäni luihuisten seurassa ja pyydän sinulta toista mahdollisuutta”, James rukoili.
”Ei se mitään, aivan ymmärrettäväähän se. Ja nyt aluksi me voisimme olla kavereita. Olen muutenkin jo menossa Marilynin kanssa kahdestaan ensikerralla joten...” Lily sanoi ja James nyökkäsi. Sen jälkeen he lähtivät paremmin mielin kiertämään.

Viikon kuluessa Lily sai partioida useana iltana yksin, koska Jamesin täytyi harjoittaa joukkuettaan peliä varten. Heidän täytyisi voittaa tänä vuonna mestaruus. Huispausjoukkueen jäsenet saapuivat aina melkein puolenyön jälkeen takaisin treeneistä. Jameshan oli kiduttaa heidät hengiltä. Ihme kyllä hän ei pitänyt perjantaina enää harjoituksia, koska oli itse tuntien jälkeen aivan väsynyt joten painui suoraan nukkumaan.

”Sirius?”
”Mmm..”
”Anturajalka?”
”Mmm..”
”James haluaa sinut kentälle tänä päivänä peliin.”
”Varmasti.”
Hiljaisuus.
”Anturajalka?”
”Tulossa jo.”
”Etkä ole.”
”Olenpas.”
”Etkä.”
”Olenpas usko jo!” Sirius huusi Peterille ponkaisten ylös sängyltään.
”Huomenta pilviveikko”, hän sanoi Remukselle mennessään kylpyhuoneeseen suihkuun kun Remus pesi vielä hampaita.
”Huomenta pakoputki”, Remus vastasi ja huuhteli hammasharjansa.
”Huomenta pilviveikko”, sanoi James ohittaessaan Remuksen mennessään pesemään hampaita.
”Huomenta lapio”, Remus vastasi mennessään vaihtamaan pyjamaa päiväasuunsa.
”Tuleeko voitto kotiin tänään?” Peter kysyi uhkarohkeasti Jamesilta kääntäessään paitaansa oikeinpäin.
”Sadasta kaljuunasta vetoa, tulee”, James vastasi ja sylkäisi.
”Sovitaanko kahdesta sirpistä?” Peter kysyi arasti.
”Sovitaan sitten niin”, James vastasi välinpitämättömästi ja tuli melkein yhtä aikaa Siriuksen kanssa kylpyhuoneesta ja kummatkin alkoivat pukea vauhdilla Remuksen huomautettua kellon olevan jo kymmenen ja peli alkaisi yhdeltätoista.

”Huo- huomenta”, Christy haukotteli aamiaisella.
”Samat sanat”, Kelmit vastasivat juuri yhtä aikaa.
”Tulitte juuri sopivasti aamupostille”, Lily huomautti pöllöjen liihottaessa sisään ikkunasta. Pojat alkoivat voidella paahtoleipiään ja Christy söi kolmatta lautasellista muroja. James sai kirjeen vanhemmiltaan, jossa nämä kysyivät hänen ja Siriuksen vointeja, Remus ja Lily saivat Päivän Profeetat ja Jessica pehmeän paketin josta hän repäisi tähtikuvioisen käärepaperin kerralla pois.
”HYIIIK!” Hän kiljaisi ja viskasi myytin vahingossa Siriukselle joka nosti pörröistä ja pinkkiä myyttiä kummastuneen näköisenä pois paahtoleiviltään.
”Vautsi!” Hän huudahti hämmästyksissään nähdessään villapaidan ja puki sen sellaista vauhtia päälleen, ettei muut kerinneet kysyä edes ”mitä”. Sirius esitteli päällään olevaa villapaitaa niin ylpeänä, että Christyn oli pakko kolauttaa päänsä pöydän pintaan. Jessica tokeni näystä ensimmäisenä.
”Katsokaa mitä Siriuksella on päällään!” Hän huusi innoissaan ja joku S.I.R.I.U.S –ryhmäläinen (S.I.R.I.U.S = Siriuksen Ihkuttajien Ryhmä Ihanalle ja Uskomattomalle Siriukselle) kysyi kiljahtaen:
”Pelkät stringit?!”
”Ei ihan”, Lily vastasi ja monen suusta kuului pettynyt ”höh”.
”Ei mutta tämä on tosi hieno! Ihmettelen vain mitä sinä Jessica siinä kiljut? Jos et halua tätä, saanko minä tämän?” Sirius kysyi ihmeissään silitellen paitaansa.
”Saat! Saat!” Jessica kiljahti riemuissaan ja Sirius ilahtui silmin nähden.
”JES! Vien tämän heti torniin”, hän huudahti ja syöksyi pöydän yli vielä halaamaan Jessicaa ennen kuin lähti.
”Tyypillä menee lujaa..” James huokaisi raskaasti ja söi Siriuksen paahtoleivät omiensa jälkeen.

”Missä se Sirius viipyy?” James kysyi joukkueelta pukuhuoneessa.
”Tässä näin”, Sirius vastasi hänen takaansa mennessään vaihtamaan huispauskaapuaan.
”Sirius! Olet kymmenen minuuttia myöhässä!” James huudahti näreissään.
”Aivan, mutta se vain oli niin..” Sirius huokaisi, mutta James huitaisi kädellään vaientaakseen hänet.
”Okei joukkue. Tänään on tärkeä peli ja te kaikki tiedätte mitä seuraa jos häviämme”, James muistutti ja muut nyökkäsivät ja Sirius sai kaavun puettua.
”Mennään siis”, hän sanoi ja he asettuivat parijonoon stadionille vievien ovien eteen kunnes ne aukenivat ja he lensivät ulos hurraavien ihmisten tervehtiessä heitä lämpimästi.
”Sieltä saapuu Rohkelikon joukkue, kapteeni ja etsijä James Potter, lyöjät Paltrow ja Musta, pitäjä Angelot ja jahtaajat Gritson, Yang ja Swalshnegger!” Kuuluttaja Nicole Cortez kuulutti.
”Potter ja Diggory kätelkää”, matami Huiski sanoi ja James ja Amos kättelivät.
”Ja antaa mennä”, matami sanoi tylsistyneenä ja potkaisi arkun auki jolloin ryhmyt ja sieppi lähtivät liihottamaan ympäri stadionia. otti kaadon käteensä ja potkaisi sen lentopotkulla ilmaan missä jahtaajat odottivat. James lähti kiertelemään stadionia etsien sieppiä.
”Kaato menee Yang, Yellow, Yang koppaa takaisin, Gritson, Yellow, Diggory, Swalshnegger ja MAALI! 10-0 Rohkelikolle!” Nicole huusi ja Rohkelikot ja Korpinkynnet hurrasivat.
”Siellä Rohkelikon joukkueen namupala Sirius Musta paukauttaa ryhmyä ilmeisesti tarkoituksenaan lyödä se kohti Puuskupuhin etsijää Holly Tillyä ja Musta lyö..” Nicole selosti ja piti pienen tauon.
”..ryhmyä viinapullolla, mikä menee sirpaleiksi. Musta, ennen peliä ei sovi juoda, muista se tämän jälkeen”, Nicole antoi vinkin ja Jamesilta oli aivot valua korvista ulos. Hän käännähti katsomaan Siriusta joka tutkiskeli vähän matkan päässä käteensä jäänyttä pullonkaulaa ja sanoi itsekseen jotain ”Sen olisi kyllä pitänyt kestää…”
”Potterin huomio on herpaantunut ja Gritson muuten tekee maalin, 20-0 Rohkelikolle”, Nicole selosti eikä hetkeen puhunut mitään koska ei tapahtunut jänniä. Sirius mietti yhä miksei hänen ”mailansa” kestänyt. James lensi kentän poikki etsien sieppiä.
”Ja Holly Tilly nappaa siepin! Puuskupuh voittaa!” Nicole huusi ja kaikki muut paitsi rohkelikot hurrasivat. James törmäsi katsomotorniin koska meni lukkoon tajuttuaan uutisen. Sirius lopetti pullonkaulan tutkimisen ja alkoi miettiä miksi James makasi tuupertuneena maassa ja päätti mennä ottamaan lähempää selvää. Rohkelikon muu joukkue oli jo Jamesin luona.
”James?” Amy kysyi taivasta tuijottavalta Jamesilta.
”Ymh..” James äännähti.
”Mitä?” Amy kysyi uudelleen ja kumartui lähemmäs.
”Ymh!” James äännähti uudelleen ja joukkue kantoi hänet pukuhuoneeseen missä Lily, Christy, Jessica, Marilyn, Remus ja Peter odottivat.
”Otahan James vähän kermakaljaa”, Lily tarjosi Jamesille jonka joukkue oli laittanut istumaan penkille. James tarttui Lilyn tarjoamaan pulloon tuijottaen tyhjyyteen ja hörppäsi.
”Millä terästit?” Hän kysyi ja ojensi pullon takaisin tuijottaen yhä tyhjyyteen.
”Tuliviskillä”, Lily myönsi.
”Mahtavaa..” James sanoi ja Sirius työnsi naamansa Jamesin katseen ja hänen tuijottaman kohdan väliin jolloin Jamesilla naksahti.
”Ja mitä sinä sillä pullolla yritit huitoa ryhmyä!?” Hän karjaisi ja kurtisti vaativasti kulmiaan.
”Öh tuota.. perhana saat joka tapauksessa selville.. Oleskeluhuoneessa oli ilmaista viinaa enkä pystynyt vastustamaan kiusausta kun kävin viemässä sen villapaidan”, Sirius tunnusti häpeillen. Jamesilla naksahti pahemmin ja hän syöksyi karjuen Siriuksen kimppuun kuin villipeto.

Sirius mätkähti lattialle hikisenä. Oli pimeää ja hän yritti nousta sillä tuloksin, että kopautti päänsä johonkin kovaan.
”Älä tapa minua!” Hän huusi äkkiä muistaen mitä tapahtui.
”Anturajalka, ole vaiti ja palaa nukkumaan, ei sinua kukaan tapa”, kuului mörähdys hänen vasemmalta puolelta. Ääni kuului Jamesille. Sirius ei kuullut muuta kuin että James puhui ja hän syöksyi sänkynsä yli kiskaisten verhonsa alas. Hän syöksyi seuraavaan sänkyyn, mikä kuului Remukselle, ja kiskaisi siitäkin toisen verhon alas.
”Älä anna sen tappaa minua!” Hän kuiskasi hahmolle jota piti tiukassa halausotteessa maaten tämän päällä. Kahden sängyn päässä James oli sytyttänyt taikasauvansa päähän valon ja osoitti sillä Remuksen sänkyyn.
”Mitä helkkaria…” Remus kysyi hiljaa katsoen häntä rutistavaa melkein nakua Siriusta, joka kohotti katseensa pojan kasvoihin.
”Eh..” Hän sanoi väläyttäen hampaitaan ja kömpi pois pojan päältä. Peter nukkui kuin tukki.
”Hän aikoi tappaa minut..” Hän selitti kömpelösti ja nosti samaan tyyliin Remuksen verhon omistajalleen.
”Kuinka niin?” James kysyi.
”Hävittiin vähän niin kuin se matsi Puuskupuhia vastaan..” Sirius selitti nostaessaan omat verhonsa lattialta ja Remus korjasi ne takaisin kiinni taikasauvan heilautuksella.
”Se oli vain unta..” James sanoi ja viskasi Siriuksen peiton, mikä oli tippunut lattialle, omistajansa sängylle.
”Aivan mutta karmaisevaa!” Sirius huudahti ja hytisi kylmänväreistä. Remus ja James vaihtoivat katseita.
”Huoh, kerro koko juttu”, Remus kehotti ja he istuutuivat Siriuksen sängylle.
”En muista alkua, mutta aamiaisella Jessica sai paketin..” Hän aloitti muistellen untaan.
”Mitä siinä oli?” Remus kysyi avuliaasti.
”Paita.. Se oli kammottava.. Ja minä pidin siitä niin paljon että halusin sen omakseni..” Sirius sanoi ja veti peiton päälleen uusien kylmänväristysten tullessa.
”Minkä värinen se oli?” James kysyi.
”Pinkki.”
”Millainen se oli?” Remus kysyi ja risti jalkansa.
”Pörröinen.”
”Oliko siinä mitään kuvioita?” James kysyi jälleen vuorostaan.
”Halinalle.”
”…”
”No mitä?”
”Hahahahahahah!!” James ja Remus purskahtivat kumpikin nauruun.
”Miksi minä edes kerroin teille..” Sirius mutisi pikemminkin itselleen kuin ystävilleen loukkaantuneena.
”Älä nyt suutu, mutta kun.. Kuulosti niin hauskalta ja sinä vielä pidit siitä!” James hihitti tyttömäisesti.
”Äh, sehän oli vain uni”, Remus sanoi viisaasti kummallekin. Sirius sai muisteltua ja kerrottua unensa tunnissa jonka jälkeen kello olikin jo neljä aamulla ja he rupesivat nukkumaan.
 
”James, sinun pitäisi herätä”, Peter herätteli Jamesia, joka raotti silmiään.
”Kuinka paljon kello on?” Hän kysyi venytellessään.
”Melkein yhdeksän. Tunti aikaa”, Peter vastasi.
”Hyvä. Suihku vapaaksi!” Hän huusi juuri kun Sirius asteli ulos kylpyhuoneesta valkoinen pyyhe lantiollaan. Pian alkoi kuulua suihkuveden lorinaa.
”Oi oi, James, suihkuverho eteen, pakko päästä hoitamaan asioita!” Peter huusi Jamesille oven takaa kimeästi hyppien hiljaa paikoillaan.
”Reitti selvä”, kuului Jamesin vastaus kylpyhuoneesta ja Peter syöksyi sisään. Kuului vain ”pröööt” ja helpottunut huokaisu.
”Peter ihan tosi, voisit edes yrittää hillitä hiukan! Olen samassa tilassa vain suihkuverho välissämme!” Kuului Jamesin huuto.
”Juu anteeksi”, Peterin soperrus vaivoin kuului ja tuokion kuluttua hän palasi makuusalin puolelle. Hän muisti jotain ja kävi pesemässä vielä kädet. Hän näytti muistavan vieläkin jotain ja kävi vetämässä vessan, jolloin alkoi kuulua Jamesin kiljumista.
”IIK! KYLMÄÄ!” James kiljui hyvin naisellisesti ja Peter kipitti äkkiä makuusalin puolelle. James ilmaantui hyvin pian hänen jäljessään pörröinen kylpytakki päällään hytisten kylmästä.
”Kuka.. hemmetti.. veti.. vessan?” Hän kysyi hitaasti ääni täristen. Liekö kylmästä johtunut. Sirius ja Peter osoittivat ensin kumpikin Peteriä kunnes Peter huomasi asian ytimen ja käänsi sormensa osoittamaan Siriusta.
”Heh..” Hän sanoi hermostuneesti.
”ÄRR!” James karjahti ja alkoi pukeutua vihaisena.
”Kiitti vaan, nyt me kuollaan ennen peliä”, Sirius sanoi Peterille ja herätti Remuksen joka näki vielä kauniita unia.
”Kuinka niin?” Peter kysyi huolissaan.
”Matohäntä, kukaan ei keskeytä Jamesin suihkuhetkeä, mitä lie puuhaileekaan niinä hetkinä, mutta suihkuhetkiä ei häiritä, ymmärsitkö?” Sirius selitti ja ravisteli Remuksen hereille.
”Ahaa..” Peter mutisi hiljaa.
”Joku veti vessan eikö vain?” Remus kysyi hiljaa Siriukselta.
”Kyllä vain. Peter”, Sirius vastasi yhtä hiljaa. James riuhtaisi mustat verkkarit jalkaansa sellaisella, että ne oli ratketa.
”Kamu älä nyt pelihousujasi revi..” Sirius rauhoitteli ja läimäisi Jamesia selkään.
”Tiedät etten pelaa näissä..” James vastasi ja kiskoi harmaan paitansa päälleen.
”Se on sanonta!” Remus huudahti pestessään hampaitaan.
”Aivan sama”, James vastasi yhä suutuksissaan.
”Kapu, tämä on tärkeä päivä. Et saa antaa yhden suihkun pilata sitä”, Sirius sanoi tullessaan Jamesin luo ja tarttui tätä olkapäistä.
”Aivan.. Aivan..” James vastasi pohtien jotain ja pörrötti hiuksiaan.
”Mennään aamiaiselle”, hän sanoi pian, etsi luudanvartensa Puhtolakaisu kuutosen ja Remus kiirehti pukemaan, että ehtisi seurueen mukana syömään.

Heidän astuessa Suureen saliin korpinkynnet ja rohkelikot osoittivat kapteenilleen ja lyöjälleen suosiota.
”Onnea peliin”, kuului äänet heidän takaansa ja he kääntyivät katsomaan. Christy, Jessica, Lily ja Marilyn olivat sanoneet tuon.
”Kiitos arvon neidit. Nautitteko aamiaisesta kanssamme?” Sirius kysyi ja ohjasi Christyn istumaan. Pian aamuposti alkoi tulla ja Lilylle ja Remukselle tulivat Päivän profeetat, Jessicalle pehmeä paketti kotoa, Christylle kova paketti johon olisi voinut mahtua jalkapallo ja Jamesille jokin kirje äidiltään ja isältään.
”Mitäs rouva ja herra Peelle kuuluu?” Sirius kysyi mutustaen samalla, kappas vain, paahtoleipää.
”Eipä juuri mitään oikein.. Toivottivat vain onnea päivän peliin ja käskivät käyttäytyä kunnolla”, James vastasi ja hörppäsi kurpitsamehua.
”ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK!!!!” Jessica kirkui yhtäkkiä saaden kaikkien päät kääntymään itseään kohti.
”Mitä nyt Jessi?” Marilyn kysyi voidellessaan rieskaansa.
”Niin, mitä tänä aamuna?” Lily kysyi lukiessaan Päivän profeettaa.
”Voi luoja.. Ei kai hän vain luule, että aion pitää tätä?” Jessica kysyi hiljaa hänen pidellessä jotain pinkkiä ja pörröistä lankakasaa. Hän käänsi lankakasan ympäri ja Sirius oli tukehtua paahtoleipäänsä. Jessican äiti oli lähettänyt tyttärelleen pinkin ja pörröisen villapaidan johon oli kuvioitu halinalle.
”Talvea varten”, Jessica sanoi happamana ja myttysi paidan takaisin pakettiin.
”Älähän nyt, olen varma, että se pukisi sinua”, James sanoi pokerinaamalla saaden villapaidan naamaansa.
”Kuules, nyt. Sinun paita, mutta jos välttämättä tahdot..” James sanoi ja nousi penkille seisomaan.
”Mitä sinä teet?” Jessica kysyi nopeaa.
”Huomio kaikki! Katsokaa millaista paitaa Jessica aina pitää joka talvi ja joka hetki!” James huusi ja piteli villapaitaa korkealla päänsä päällä, että jokainen varmasti näkisi sen. Äkkiä Jessica syöksikin hänet alas lattialle ennen kuin puoletkaan kerkisivät nähdä paitaa.
”Saamarin hintti!” Jessica huusi Jamesille heidän painiessa lattialla villapaidasta.
”Mene pois, mene pois! Emme voita huispausmestaruutta mikäli kapteeni on Sairaalasiivessä!” James huusi ja päästi irti villapaidasta jonka Jessica myttysi laukkuunsa.
”Hmm.. Äitini haluaa varmasti nähdä paidan vielä uudestaan joten kai se on pakko säilyttää”, hän tuumasi noustessaan ylös Jamesin päältä.
”Käy viemässä se sitten äkkiä makuusaliimme jotta kerkiät peliin”, Lily kehotti ja Jessica juoksi pois.
”Joukkue!” James huusi noustessaan lattialta ja villit aplodit alkoivat kun joukkueen jäsenet menivät kapteeninsa luokse.
”Pukuhuoneeseen”, James sanoi ja he lähtivät luudanvarret olillaan.
”Taas alkaa tämä herra Egon kausi”, tuumasi Lily.
”Niin alkaa, mutta meidän pitää saada hyvät paikat, joten eiköhän mennä?” Christy kysyi ja he lähtivät.

Tytöt saivat eturivinpaikat Rohkelikon katsomosta. Pian Jessicakin saapui puuskuttaen heidän luokseen.
”Tuli pieni kiire..” Hän sanoi ja osoitti taakseen missä lauma oppilaita ryntäsi kohti huispausstadionia. Hän otti vaaleanruskeasta laukustaan keltapunaisen pipon, samaa väriä olevat neljä viiriä ja kaksi kaulahuivia. Hän tunki pipon Marilynin päähän ja antoi jokaiselle viirin käteen. Kaulahuivit hän kietoi hänen ja Christyn kauloihin.

Kymmenen minuutin kuluttua jokainen paikka katsomossa oli täynnä ja Nicole Cortez aloitti selostuksen.
”Hyvää aamupäivää noidat ja velhot, kaiken ikäiset ja veriset ja tervetuloa seuraamaan huipausottelua, missä Puuskupuh kohtaa Rohkelikon!” Nicole selosti ja raikuvien aplodien saattelemina ovet aukenivat ja joukkueet syöksyivät ulos.
”Puuskupuhissa pelaa Diggory, Yellow, Tilly, Abina, Abbot, McMillan, Patina. Rohkelikon joukkue on se sama tuttu”, Nicole kertoi taikamegafoniin.
”Haluan reilua peliä”, matami Huiski sanoi kätteleville kapteeneille ja päästi ryhmyt ja siepin irti.
”Ryhmyt ja sieppi ovat irti. Muistutan että siepistä saa 150 pistettä ja ryhmyt yrittävät aiheuttaa vahinkoa pelaajille, joten kannattaa siis olla varovainen ja kaato on pelissä”, Nicole selosti.
James ponkaisi maasta vauhtia ja lensi stadionin ylle tähystämään sieppiä. Alhaalla katsomossa kaikki rohkelikot kannusti joukkuetta railakkaasti.  Pelistä tuli todella lyhyt, kun Rohkelikkojen etsijä nappasi siepin jo ennen ensimmäistä maalia.

A/N:  Luku jostain syystä "loppui" ennen aikojaan, joten muokkasin sen lyhyemmäksi, ette

Otsikko:
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 23.07.2007 13:05:53

AWWWW

Vihdoinki laitoit jatkoa.. lisää vaan!!  ;)


ja vauhdilla  :o

Otsikko:
Kirjoitti: neiti seko - 23.07.2007 16:32:43

ihanaihanaihana! onko tulossa lisää?

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 4. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 04.08.2007 23:18:03

-ITN- ja neiti seko: Tässä jatkoa :)

Luku 5. Joulutanssiaiset

”Siis enää viikko! Viikko!” Jessica hätäili ilmiselvässä paniikissa ja huiskaisi haltiakampauksella olevat hiuksensa taakse.
”Rauhoitu, kyllä sinä kerkeät tehdä kaiken mitä ikinä pitääkään tehdä..” Lily rauhoitteli ystäväänsä Sairaalasiiven ulkopuolella Christyn ja Marilynin hakiessa paniikkikohtauksia varten tarkoitetut pillerit, joita Jessica jo kaipaili hädässä.
”Entä jos en kerkeäkään? Entä jos puku repeää juuri ennen tanssiaisia tai jos –” Jessica yritti takoa Lilyn päähän hätäänsä, mutta pillereiden kanssa palanneet Christy ja Marilyn tunkivat yhden Jessican suuhun ja tyrkkäsivät vesilasin hänen käteensä.
”Pukusi ei repeä, Remus ei vaihda sinua johonkin toiseen, sinä osaat tanssia, mikä voisi mennä pieleen?” Christy kysyi ja he lähtivät taluttamaan Jessicaa kohti loitsuluokkaa.

”Joko tiedätte keitä aiotte pyytää tanssiaisiin?” James kysyi reippaalla äänellä muilta kelmeiltä heidän kävellessä kohti loitsuluokkaa.
”Menen Jessican kanssa, sovimme asiasta jo melkein yli kuukausi sitten, pelattiin ihan varman päälle, että saamme parit”, Remus sanoi virnistäen.
”Minä aion pyytää Christyä”, Sirius sanoi ja lätkäisi Remusta lujaa selkään.
”Peter?”
”Menen sen Puuskupuhin kanssa. Celian”, Peter sanoi.
”Kuulostat aika itsevarmalta, oletko varma, että hän suostuu?” James kysyi virnistellen.
”Olen aika varma joo, koska hän on jo suostunut”, Peter sanoi muina miehinä lyöden kaikki ällikällä.
”Sinulla on seuraa ennen meitä?! Kuinka näin saattoi käydä?” Sirius kysyi Jamesilta käsi henkitorvensa päällä.
”Jaa-a. Ketä sinä aiot pyytää Sarvihaara?” Peter kysyi.
”En ketään.”
”Miten niin et?” Remus kysyi
”Koska johtajapoika ja –tyttö menevät yhdessä”, James tokaisi tyytyväisenä.
”Voi Evans-parkaa.. Siis..” Sirius henkäisi ja sai Jamesilta syyttävän katseen päälleen.

”Hei Lily”, kuului ääni Lilyn ja muiden takaa ja he käännähtivät katsomaan.
”Ai hei Jack!“ Lily vastasi teennäisen iloisesti.
”Minulla olisi hiukan asiaa”, Jack sanoi.
”Menkää te vaan, tulen ihan pian jäljessä”, Lily sanoi ja hänen ystävänsä jatkoivat matkaa.
’’Tulisitko kanssani joulutanssiaisiin?“ Jack kysyi turhia viivyttelemättä.
”Voi Jack tulisin mielelläni, mutta kun ne sanoivat, että johtajaoppilaiden kuuluu mennä yhdessä.. Olen pahoillani..” Lily sanoi leikisti pahoillaan, tarkoittaen ”niillä” opettajia.
”Ai.. No.. Ei se mitään.. Nähdään taas..” Jack sanoi pettyneenä ja lähti pois ennen kuin Lily kerkisi sanoa enää mitään.
”Jätän sinut!” Lily huusi täyttä kurkkua pojan jälkeen ja ryntäsi itse äkkiä ystäviensä luokse, jotka odottivat häntä luokan ovella.
”Minä jä-” hän aloitti kun saavutti ystävänsä.
”Kuulimme kyllä”, Jessica sanoi ja silloin professori Lipetit avasi luokan oven ja he astuivat muiden luokkalaistensa kanssa sisään.

”Sirius kysyi minua tanssiaisiin tänään kanssaan!” Christy hihkaisi innoissaan tyttöjen makuusalissa ja hyppi ainoan paikalla olevan ystävänsä luokse.
”Mitä vastasit?” Marilyn kysyi sängyltään.
”No en helvatassa. Vastasin kyllä tietenkin! Voi Mary, välillä minusta oikeasti tuntuu, että sinä olet hiukan vajaa..” Christy sanoi näpräten Marilynin nyt turkooseja ja pitkiä hiuksia.
”Kiitos!”
”Kenen kanssa sinä menet?” Christy kysyikin ja lopetti näpräämisen.
”Tony Hopkinsin kanssa, hän on Korpinkynnestä.”
”Arvatkaa mitä! Arvatkaa mitä!” Jessica huusi innoissaan syöksyen sisään makuusaliin.
”En muista enää mitä minun piti kertoa!” Hän jatkoi yhä innoissaan kun hänen ystävänsä kohottivat kulmiaan kysyvästi.
Jostain alhaaltapäin kuului taputuksia ja hyvä hyvä –huutoja. Jessica sulki oven ja jäi järjestämään makuusalin puolella olevaa ilmoitustaulua jossa oli erilaisia rästissä olevia tehtäviä.
”Mukava juttu muuten, että kaikilla meillä on parit”, Christy huokaisi ja oikaisi mekkoaan mikä roikkui hänen vaatekaappinsa ovessa henkarista.
”Muuten miksette Leon ja Marcuksen kanssa?” Marilyn kysyi huvittunut ilme kasvoillaan.
”Miksi menisimme? He ovat komeita, mutta eivät meidän tyyppiä”, Christy sanoi pinnallisesti ja siirtyi omalle sängylleen köllöttelemään.
Siinä samassa Lily ryntäsi ovesta sisään murtaen melkein Jessican nenän.
”Arvatkaa kahdesti mitä!” Hän huudahti raivoissaan.
”Sinäkään et muista mitä sinun piti kertoa!” Jessica vastasi innoissaan ja osoitti sormellaan Lilyä, joka katsoi Jessicaa kuin tärähtänyttä.
”Johtaja- ja valvojaoppilaat eivät saa nauttia alkoholia tanssiaisissa!” Lily vastasi ja kiersi Jessican kaukaa.
”Otan osaa”, Christy sanoi ensimmäisenä taputtaen Lilyä olalle.
”Kuin myös”, Jessica sanoi ja taputti Lilyä päähän.
”Minäkin”, Marilyn sanoi ja taputti Lilyä poskelle.
”Mutta ennen kuin tämä menee tunteelliseksi, katsotaan mitä biisejä meillä on kasassa,” Lily sanoi ja otti pergamentti kasan esille.
”Lithium, Minun viimeinen henkäys, Minun kuolemattomuus, Maailman paino, Lumivalkoinen kuningatar, Pois minun luotani, Hei, Vainottu ja Jokainen on tyhmä”, Lily luetteli ja laittoi pergamentit kasaan.

He harjoittelivat ahkerasti lopun viikon ja Lilyllä alkoi välit lämmetä Jamesin kanssa. He saivat jälki-istuntoa kelmien kanssa lumipallojen heittelystä luihuisia päin. James oli heittänyt Kalkarosta lumipallolla suoraan naamaan, mistä Lily oli vetänyt pultit ja potkaissut Jamesin lumipinokseen. Jälki-istunnossa heidän piti kuurata kaikki portaikot Tylypahkassa ilman taikomista. Jessica kuurasi mopin kanssa portaita kolmannesta kerroksesta kuudenteen. Sirius alempia portaita ja Marilyn Jessicasta ylempiä. Lily oli kuuraamassa Eteisaulan ja tyrmien portaita Peterin kanssa. James oli saanut Tähtitorniin ja ennustusluokkaan vievät portaikot Remuksen kanssa ja Christy kuurasi käytävillä sijaitsevia portaita.
”Elämä!” Jessica huokaisi raskaasti ja astui askelman alaspäin kun oli kuurannut edellisen portaat. Alkaessaan kuurata kompaporrasta hän päästi hetkeksi irti ja moppi tippui suoraan portaan läpi ja kolautti Siriusta päähän. Jessica katsoi äkkiä kaiteen yli eikä huomannut portaikon siirtyvän kohti seinää.
”Sori!” Hän huudahti Siriukselle joka oli riisunut sinisen hupparinsa ja painoi sillä päätään heristäen Jessican suuntaan toista nyrkkiään. Jessica lopetti katsomisen vasta silloin kun portaikko oli kääntynyt kokonaan seinän viereen ja hän kolautti päänsä seinään.
”Auuh..” Jessica voivotteli ja otti mustan poolopaitansa pois päältään, myttysi sen kasaan ja painoi päätään vasten.
”Wou”, kuului tuttu ääni portaiden yläpäästä ja Jessica kääntyi katsomaan ja hänen ponihännällä olevat hiuksensa heilahtivat mukana.
”Remus! Älä nyt vain väitä, että saitte kummatkin portaikot jo putsattua!?” Jessica huudahti ihmeissään.
”Ei, vielä ennustustornin portaat putsaamatta..” Remus sanoi ja hänen äänensä vaipui olemattomiin hänen tuijottaessa Jessicaa.
”Ai okei. Tuntuuko sinusta, että täällä olisi kylmä?” Jessica kysyi ja hieroi vähän käsivarttaan yrittäen lämmittää sitä vähän. Remus pudisti päätään.
”Minusta täällä alkaa nimenomaan tuntua kuumalta”, hän vastasi ja Jessica kurtisti kulmiaan.
”Mitä sinä katsot?” Hän kysyi ja vilkaisi itseään.
”Merlin vieköön, minulla ei ole paitaa päällä!” Hän kiljaisi ja kuuli nopeita askeleita Siriuksen kiiruhtaessa ylöspäin portaikkoja.
”Remus olisit sanonut jotain!” Jessica huudahti näreissään vetäen paitansa äkkiä mustien pitsirintaliiviensä päälle, mutta Remus oli jo kadonnut.
”No höh, myöhästyin”, hän kuuli pettyneen äänen ja laahustamista alempaa ja kääntyessään katsomaan, hän näki Siriuksen laahustavan moppi olallaan takaisin omiin portaisiinsa.

”Peter mitä sinä teet?” Lily kysyi ihmetellen Peteriltä heidän putsatessa tyrmiin vieviä portaita. Peter käänsi katseensa Lilyyn.
”Miten niin?” Hän kysyi.
”Meidän piti putsata vain portaat, ei seiniä ja kattojakin”, Lily huomautti yrittäen olla samalla varovainen ja ystävällinen sanojensa kanssa. Peter katsoi häntä suunnilleen samoin kuin Marilyn silloin kun hän oli huomannut kirjoittaneensa reilusti liikaa animaagi-ainetta. Lily nosti hieman valuneita sinisiä verkkareitaan ylöspäin vaivautuneena heidän välillään vallitsevasta hiljaisuudesta. Viimein Peter pyörtyi ja moppi kolahti.
”Voi elämä..” Lily huokaisi ajatellen ettei kukaan voi pyörtyä noin helposti. Hän ei kuitenkaan jaksanut tehdä asialle mitään ja jatkoi putsausta yksin.

“Iiks tänään on tanssiaiset!” Christy kiljaisi heti ensimmäisenä herätessään jouluaattona ja alkoi kiljua Jessican kanssa.
”Merlinin tähden rauhoittukaa!” Lily huudahti hymyillen sängystään, joka oli aivan lahjapapereiden sotkema.
”Avatkaa lahjanne!” Hän kehotti ja avasi toiseksi viimeistään lahjaa minkä oli saanut siskoltaan Petunialta. Hän oli antanut Lilylle vanhan hammasharjan millä he olivat ennen pesseet kengän pohjia. Jessica oli jo täydessä vauhdissa avatessaan lahjojaan vaikka oli vasta herännyt.
”Kiitos Lily tuosta Hyvän Charlotten uudesta levystä”, Christy sanoi omasta sängystään.
”Olepa hyvä. Kiitos itsellesi suoristusraudasta, samoin kuin Jessicalle uudesta päiväkirjasta, entinen on aivan täynnä. Ja Marilyn, siitä hiusvinkkiopuksesta tulee olemaan varmasti hyötyä”, Lily hymähti ystävälleen.
”Ole hyvä”, hänen ystävänsä vastasivat. Lily oli antanut Jessicalle 101 Megamokaa –kirjan ja Marilynille uusia kynsilakkoja. Christy oli antanut Marilynille pyörivän minimaapallon ja Jessicalle rommisuklaarasian. Marilyn oli antanut Jessicalle Minun Kemikaalisen Romanssin uusimman levyn ja Christylle hiuspinnejä ja muita hiuskoristeita. Jessica oli antanut jokaiselle kultaisen ranneketjun.
”Kiitos kaikille lahjoista, mutta emme ole vielä päättäneet asujamme ja kotitontut tulevat hakemaan bändikamamme aamiaisen aikaan”, Lily huomautti mennessään vaatekaapilleen.
”Minä tiedän jo mitä laitan..” Marilyn sanoi ja otti vaatekaapistaan mustat, pitkät suorat liituraitahousut ja tyylikkäästi revityn poolopaidan, jossa oli bändin logo: kimaltavin, vinoin kirjaimin Todellisuuden Taju.
”Minäkin tiedän!” Jessica sanoi ja veti kaapistaan myös mustat, pitkät suorat housut, mutta näissä oli kimalteita lahkeissa ja hopearihma vyötäröllä. Paita oli tyylikkäästi revitty t-paita jossa oli bändin logo.
”Oletteko muuten miettineet, että pitäisikö meidän vaihtaa bändin nimeä? Se on aika tylsä nykyään..” Lily kysyi ja katsoi Christyyn.
”Joo, mutta mikä olisi hyvä nimi?” Marilyn kysyi kohottaen kulmiaan.
”Raivottaret ehkäpä?” Kuului Siriuksen ääni ovelta ja kaikki tytöt kiljaisivat.
”Mitä sinä täällä teet ja kuinka edes pääsit tänne?!” Christy huudahti iloisen yllättyneenä ja meni suutelemaan poikaystäväänsä.
”Kokosimme tuoleja oleskeluhuoneesta portaiksi joita Remus pitää loitsulla pystyssä. Teimme kaiken vaivan vain sen takia, että yksi meistä Kelmeistä, joka onnekkaana satun olemaan minä, pääsee kutsumaan teidät aamiaiselle kanssamme”, Sirius sanoi ja kietoi kätensä Christyn ympärille.
”Tulemme ihan pian, meidän vain täytyy päättää vaatteet”, Lily sanoi ja Sirius suuteli Christyä vielä kerran ennen kuin lähti.
”Tuo Raivottaret olisi kylläkin aika hyvä ja sopiva nimi bändiimme, eikö vain?” Jessica kysyi samalla kun vaihtoi pyjamaansa farkkuihin ja kulta- ja punaraitaiseen paitaan. Sen jälkeen hän letitti hiuksensa paksulle letille.
”Minulle sopii, että olemme tästedes Raivottaret”, Lily sanoi ja Christy ja Marilynkin nyökkäsivät. He muuttivat kaikkien keikkapaitojensa ”Todellisuuden Taju” -tekstit kiiltäviksi, hopeisiksi Raivottaret -sanoiksi.
”Ääh mitä laittaisin illan keikalle?” Christy tuskaili ja vetäisi lopulta mustan hameen, joka oli revitty tyylillä vasemman polven yläpuolelta alaspäin vinoon, niin että puolesta välistä vasenta säärtä alaspäin näkyi. Paita oli musta, jossa oli haltiamainen hiha. Oikean kainalon alta lähti sulava leikkaus, joka kiersi niskan takaa ja päättyi samaan kohtaan mistä alkoikin. Paidassa oli tapansa mukaan bändin uusi logo. Christy huomasi vyötäröllä menevän hopeaketjun olevan rikki ja korjasi sen taikasauvan heilautuksella.
”Entäs sinä Lily-ressu?”
”Olisiko nämä hyvät?” Lily kysyi ja näytti toppia jossa oli bändin logo ja hametta jossa oli, taas vaihteeksi tyylikkäästi, revitty helma, joka lähti polvien kohdalta alas taaksepäin vinoon ja siinä oli puolimetriä pitkä laahus.
”On hyvät! Aamiaiselle! Suklaamurot, täältä tullaan!” Christy huudahti ja syöksyi portaisiin päivän asussaan mikä koostui maastohousuista, maasto T-paidasta ja mustasta kaulaliinasta. Hiuksensa hän oli laittanut kahdelle löysälle ponihännälle ja tupeerannut niitä vähän.

Aamiaisella hän lappasi naamaansa jo kolmatta kulhollista suklaamuroja ja lopulta hän ei enää jaksanut ja päästi ison kuuluvan röyhtäisyn. Heitä lähinnä istuneet katsoivat häntä häpeillen ja oudoksuen. Osa nousi kiireellä pois ja siirtyi kauemmas istumaan.
”No mitä?! Kuka helvetti on koskaan väittänyt, että olen hienostunut hienohelma?!” Christy huusi väelle täyttä kurkkua naama punaisena pelkästä suuttumuksesta.
”Heippa! Tämä tyttö lähtee paskalle!” Hän tokaisi seurueelleen, joka koostui kelmeistä ja omista kavereistaan.
”Joo hän on aina ollut hiukan vajaa..” Marilyn sanoi hiljaa ja Jessica nousi ylös.
”Anteeksi.. Pakko mennä kuselle..” Jessica sanoi anteeksipyytävästi ja juoksi pois. Remus pudisteli päätään häpeillen.
”Ihme tyyppejä..” James kommentoi. Viiden minuutin kuluttua Jessica palasi ja lappasi Cocopopseja uuden kulhollisen.

Kello kolmen maissa useimmat tytöt lähtivät valmistautumaan iltaa varten makuusaleihinsa.
”Katsokaa heitä. He ovat lumisotaa”, Lily sanoi halveksivalla äänellä katsoen pitkin nenänvarttaan ulos makuusalin ikkunasta.
”Pojat ovat poikia”, Jessica sanoi puolueettomasti mennessään suihkuun.
”Missä ne violetit kenkäni ovat?” Christy kysyi katsellen hätääntyneenä ympärilleen.
”Tässä”, Marilyn sanoi ojentaen Christyn sängyn alta pinkin kenkälaatikon.
”Kiitti.”
 
Kello kuusi Christy, Jessica, Lily ja Marilyn viimeistelivät itseään. Kaikilla oli Viistokujalta ostamansa puvut päällä ja niiden väreihin sointuvat kengät. Lilyn hiukset olivat suorennettu aivan suoriksi ja selviksi ja nyt ne roikkuivat alaspäin tyylillä, mikä sopi hänelle paljon paremmin kuin hänen tavallinen kampauksensa: kiharaiset ja pörröiset. Marilynilla oli nyt pitkät ja vaaleat hiukset, sekä kulmakarvoihin asti ylettyvä otsatukka, joka ei kuitenkaan peittänyt kulmakarvoja. Jessicalla oli haltiakampaus ja Christyllä taas oli ollut vaikeuksia valita kampaustaan, mutta oli lopulta päätynyt laimeisiin korkkiruuvikiharoihin ja hopeiseen diadeemiin. Lopulta tytöt näyttivät häikäisevän upeilta ja lähtivät oleskeluhuoneeseen, joka oli täpösen täynnä erivärisiin pukuihin pukeutuneita oppilaita. Mutta vaikka tyttöjen olisi pitänyt sulautua joukkoon, heidän astuessaan huoneeseen, väki hiljeni ja päät kääntyivät heidän suuntaan. He etsivät katseellaan väkijoukosta seuralaisiaan paitsi Marilyn, jonka seuralainen ei ollut huoneessa.

”Hei Lily… Näytät upealta..” James sanoi ilmestyen väkijoukosta Lilyn eteen, katsoen eritoten hänen säihkyviä silmiä. Lilyllä oli sopivasti ripsiväriä ja hieman kimaltavaa, vaaleanvihreää luomiväriä.
”Kiitos. Et sinäkään näytä hullummalta”, Lily sanoi hymyillen vienosti Jamesille ja tarttui tätä käsipuolesta.
”En osaa muuta sanoa kuin vau!” Sirius sanoi Christylle ja hekin tarttuivat toisiaan käsipuolesta.
”Kiitos. Näytät itsekin komealta tänään”, Christy sanoi ja soi lämpimän hymyn Siriukselle.
”He kaikki näyttävät upeilta”, Remus sanoi ja lähti kulkemaan Jessica käsipuolessaan aulaa kohti muiden kanssa.

Alhaalla Marilyn huomasi Tonyn ja lähti hänen luokseen.
Pian professori McGarmiwa tuli eteisaulaan ja väki hiljeni.
”Johtaja- ja valvojaoppilaat, tulisitteko tänne?” Hän kysyi ja James ja Lily lähtivät McGarmiwan luo puikkelehtien väkijoukossa. Muut menivät jo Suureen saliin.

Hetken kuluttua kun kaikki muut olivat sisällä, ovet avattiin uudestaan ja Lily johti Jamesin kanssa porukan sisään.
He menivät keskelle lattiaa ja ottivat toisistaan kiinni valmiina tanssimaan musiikin alkaessa.

Pian orkesteri alkoi soittaa ja oppilaat aloittivat tanssimisen. Kun orkesteri oli soittanut noin puoli tuntia, neljä tiettyä tyttöä pujahtivat takakamariin. He pukivat vaatteet ja muuttivat taikasauvan heilautuksella kampauksensa oikein räväköiksi. He kurkkivat oven raosta merkkiään ja yhtäkkiä alkoikin tapahtua. Orkesterissa eräs henkilö, nimeltään Tom Valedro, joka soitti viulua koska ei ollut saanut paikkaa Pimeyden Voimilta Suojautumisen opettajana, paljastikin viulunsa sisällä olevan konekiväärin ja alkoi ampua orkesteria. Paitsi huomasi pian, konekivääri olikin väärinpäin ja Tom, joka tunnetaan nykyään paremmin pimeyden lordi Voldemortina, ampuikin jonkun puuskupuhlaisen ensimmäisen tuliviski-kokemuksen juuri kun tämä onneton poika oli meinannut maistaa tuliviskiä ihka ensimmäistä kertaa.
”Iiiks!” Poika kiljaisi ja lähti itkien pois salista.
Tom käänsi konekiväärin oikein päin ja aloitti ampumisen ’Buahahahahaa’ –naurun kera. Lopulta kun orkesteri oli maan tasalla, opettajat tulivat ja veivät Tompan pois. McGarmiwa katsoi samalla hetkellä merkitsevästi takakamariin päin ja verhot sulkeutuivat, eivätkä tytöt nähneet tanssisalin puolelle. Yhtäkkiä kotitontut ilmestyivät ja kiikuttivat rummut, taikapianon ja megakaiutin stereot lavalle. Tytöt seurasivat perässä ja asettuivat paikoilleen. Christy otti kitaransa ja Lily bassonsa.

”Ja nyt hyvät oppilaat, toivotan tervetulleiksi..” Professori McGarmiwa kailotti, mutta äkkiä verhon takaa ilmestyi mustaan kankaaseen verhoutunut käsi ja kiskaisi professorin verhon taakse. Ei kestänyt kuin pienen hetken ja professori palasi takaisin.
”Aivan siis, toivotan tervetulleiksi Raivottaret, jotka ovat entinen Todellisuuden Taju!” Hän ilmoitti ja sitä seurasi villit aplodit ja hurraukset (bändi oli hyvin suosittu Tylypahkassa) ja tytöt aloittivat soittamisen ja Christy alkoi laulaa Pois minun luotani-biisiä.
Kertosäkeen kohdalla yleisö villiintyi ja alkoi hyppiä innoissaan heilutellen käsiään ilmassa ja tytöt hörppäsivät vettä pullosta ennen seuraavaa lauluaan Minun viimeistä henkäystä. Mikäli mahdollista, tämä sai suuremmat suosionosoitukset kuin Pois minun luotani. Tytöt lauloivat muutkin laulut ja Maailman painon aikana Lily katsoi tuossa kohtaa merkitsevästi Jamesiin:

”Vapaapudotus, vapaapudotus, kaikki halki elämän.

Jos rakastat minua, niin sinä päästät irti minusta,
Minua ei pysty pitämään matalana se henkilö joka ennen olin
hän ei ole mitään minulle..”

Tytöt säästivät Lithiumin, Hein ja Minun kuolemattomuuden viimeisiksi. Noiden laulujen aikana kukaan ei hyppinyt innoissaan vaan kaikki tanssivat.
Lopulta tytöt saivat kaikki laulut soitettua ja villit, kovaääniset hurraukset ja suosionosoitukset pauhasivat ja ruusuja lensi lavalle.

He menivät vaihtamaan vaatteet ja heilauttivat meikkinsä ja kampauksensa ennalleen taikasauvan heilautuksella. Heidän astuessaan takaisin sisään saliin innokkaat fanit olivat heitä vastassa. He lupasivat jakaa nimikirjoituksia seuraavana päivänä jos selviäisivät krapulasta kunnialla.

Lopulta Christy ja Jessica saivat suostuteltua Lilyn baaritiskin ääreen ja tilasivat neljä tuliviskiä, vaikka Lilyhän ei olisi saanut. He kippasivat juomat kerralla kurkkuunsa ja Lily sanoi:
”Ah, helpotti kummasti.. Tulkaa nyt mennään tanssimaan!”
”Jep!” Marilynkin yhtyi ajatukseen, eikä hänellä jolla ei ollut hyvä viinapää joten hän nakkasi lasinsa seinään. He kävivät hakemassa seuralaisensa tanssimaan hetkeksi.
”Ja nyt hyvä yleisö, toivottakaamme tervetulleeksi… HYVÄ CHARLOTTE!” Professori McGarmiwa ilmoitti äkkiarvaamatta. Tämä jos mikä sai Lilyn innostumaan ja tytöt juoksivat kelmien luokse uudelleen.

”Tulkaa! Nyt mennään bailaan kun tulee ihanaa musiikkiakin!” Lily huusi Jamesin korvaan ja tarttui poikaa kädestä samalla kun Christy oli jo kipittänyt Siriuksen kanssa muiden bailaajien sekaan.
”Hei Tylypahka, me olemme Hyvä Charlotte!” Joel Madden huusi ja Lily ja Christy kiljuivat muiden mukana innoissaan.
”Aloitamme laululla Pidä kätesi erossa tytöstäni”, Joel sanoi mikrofoniin ja bändi aloitti soittamisen.
”Iihanaa!!!” Christy huusi Siriukselle ja halasi tätä jonka jälkeen he alkoivat tanssia villiä menoa.

Hyvän Charlotten lopetettua puolelta öin tytöt kysyivät takahuoneen ovien vartioilta pääsisivätkö he tapaamaan bändin.
”No okei”, toinen vartija myöntyi.
”Iih ihanaa!” Marilyn huudahti ja he astuivat sisään.
”Hei minun nimeni on Christy ja tässä ovat Jessica, Marilyn ja Lily. On kunnia tavata teidät!” Christy esitteli heidät innoissaan.
”Mukava tavata teidät myös! Kuulimme että teilläkin on jonkinlainen bändi, pitääkö paikkansa?” Benji kysyi.
“Kyllä pitää. Jäättekö pitkäksi aikaa Englantiin?” Jessica kysyi ja otti mynthon askin käsilaukustaan ja alkoi imeskellä pastillia onnellisena.
”Anteeksi haluatteko tekin?” Hän kysyi ja tarjosi askia.
“Kiitos. No, me jäämme tuohon kylään tuohon lähelle viikoksi”, Billy sanoi samalla kun otti pastillin.
“Kivaa! Ehkä voisimme tavata teidät joskus!” Marilyn sanoi hymyillen leveästi.
”Mutta me menemme nyt juhliin, heippa!” Lily sanoi ennen kuin heillä karkaisi luuta käsistä ja tytöt lähtivät ja olivat pakahtua onnesta.

”Oih, Joel oli niin ihana…” Christy huokaisi istuutuessaan Siriuksen syliin
”Ei millään pahalla siis Sirius..” Hän lisäsi nopeasti ja antoi hellän suukon Siriuksen poskelle.
”Aah, Benji.. Näittekö hänen lävistyksensä?” Jessica kysyi Remuksen sylistä.
”Joo! Mutta ma luulen Paulin olevan ihanin..” Lily huokaisi ja siemaisi kermakaljaansa.
”Billy… Miten voisin kuvailla häntä?” Marilyn huokaisi pilvilinnastaan.
”Hei, nyt astuivat Rumahiset lavalle! Lily haluaisitko lähteä tanssimaan?” James kysyi vaihtaen puheenaihetta kun huomasi uuden bändin lavalla ja nyt kun opettajat eivät olleet enää vahtimassa, oppilaat tanssivat rusettitanssia.
”Joo ihan miten vaan”, Lily sanoi huokaisten ajatellen Paulia.
”Christy myös, nyt ylös ja mennään tanssimaan”, Sirius sanoi topakasti ja kiskaisi Christyn ylös. Parit tanssivat hitaasti ja Christy nojasi Siriukseen kuin unessa olisi ollut, kunnes bändi alkoi soittaa jotain räväkämpää.

Jessica ja Remus astuivat pihamaalle tammisten ulko-ovien ohi nauraen hieman juovuksissa.
”Oi Remus, olenko koskaan kertonut kuinka fiksu ja filmaattinen ja hauska oletkaan? Unohtamatta komeutta?” Jessica kysyi pitäen Remusta kädestä.
”Etpä ole tullut kertoneeksi, mutta nytpä tulit. Olenko minä kertonut sinulle kuinka kaunis ja hehkeä olet unohtamatta omaa viisauttasi?” Remus kysyi ja otti Jessicaa toisesta kädestä.
”Täydellinen yhdistelmä”, Jessica lipsautti ennen kuin kerkesi purra kieltään.
”Aivan, aivan..” Remus sanoi hiljaa. Hän veti nopeasti Jessican intohimoiseen suudelmaan ja kiersi toisen kätensä hänen selän taakse ja toisen niskan taakse. Jessica puolestaan hiveli Remuksen selkää voimakkaasti rakkaudesta huumaantuneena.
”Kukkuu!” Kuului huudahdus ja salamavalo räpsähti. Uunituorepari räpytteli hetken silmiään irrottautuen äkkiä toisistaan. Kun he saivat näkökykynsä takaisin he huomasivat rehtori Dumbledoren juoksevan innoissaan kuin pikkulapsi siksakkia pihamaan poikki ottaen jokaisesta parista kuvia.
”Hän on tainnut saada pahan tällin”, he sanoivat yhtä aikaa ja katsahtivat toisiaan silmiin ennen kuin suutelivat uudelleen.

James ja Lily lähtivät yhtä matkaa kohti Rohkelikkotornia. Neljännen kerroksen autiolla käytävällä yhtäkkiä metsänpeikko hyökkäsi nurkan takaa ja alkoi tanssia polkkaa hollannikkaat jalassaan.
”Mörkö se lähti piiriin, tinttan tanttan tallallei Mörkö se lähti piiriin, Mörkö se lähti piiriin. Mitähän se Mörkö tahtoo, tinttan tanttan tallallei..” Metsänpeikko lauloi samalla kun hollannikkaat kolisivat lattiaa vasten.
”Mitä helkkaria..?” Lily meni hämilleen. James katsoi tämän sopivaksi tilaisuudeksi ja suuteli häntä melkeinpä yllättäen Lilyn.
”Umf!” Lily mumisi, työnsi Jamesin pois ja läpsäytti häntä avokämmenellä poskelle.
”Aasi!”
”Olen pahoillani! Enkä ole..” James sanoi hieroen poskeaan.
”Jotain ongelmia itsetunnon kanssa?”
”Siis en ole aasi, mutta olen pahoillani!” James korjasi äkkiä, mutta Lily otti hatkat.
”Sarvihaara? Joko saan ottaa tämän hiostavan asun pois päältäni?” Metsänpeikko kysyi ja otti päänsä pois.
”Et näytä tarvitsevan vastaustani, Matohäntä. Siinä rahat”, James sanoi ja nakkasi Peterille muutaman sulmun maksuksi tuosta säälittävästä yrityksestä hämätä Lilyä ja saada hänet suutelemaan Jamesia.

Parin tunnin kuluttua muut tytöt palasivat makuusaliin ja ensimmäisenä huomasivat Lilyn nauramassa kuin heikkopäinen
”Lil, mikä sinun on? Kerro meille”, Marilyn sanoi tyttöjen istuutuessa Lilyn sängyn laidalle. Lily käänsi päätään niin, että tytöt näkivät hänen naurusta turvonneet ja punaiset silmät.
”Potter suuteli minua”, Lily hihitti.
”Ja sekö on hauskaa?” Jessica kysyi ihmetellen.
”No.. Aluksi siellä oli Metsänpeikko..”
”Mitäs Potter siihen?” Christy kysyi yrittäen auttaa ystäväänsä.
”Otti ja työnsi lärvinsä minun suulleni ja alkoi nuoleskella”, Lily totesi.
”Ja sekö on sinusta hauskaa?” Muut huudahtivat yllättyneinä.
”Mutta sitten työnsin hänet pois ja annoin kunnon litsarin päin pläsiä” hän jatkoi kikattaen ja meni kylpyhuoneeseen pyyhkimään meikit pois.
”Ja se siis on hauskaa?” Christy kysyi yrittäen kelata juttua päässään.
”Ei vaan se, että se oli hänen säälittävin yritys kaikista. Ja nyt kun itsekin asiaa mietin oikein tarkasti, en tiedä miksi nauran. Minunhan pitäisi itkeä ja miettiä huomisia sitaatteja!” Lily huudahti muuttaen mieltään kerralla.
”Hän on seonnut”, Jessica sanoi ensimmäisenä.
”Ja pahasti”, Marilyn myönsi ja potkaisi kenkänsä pois jaloistaan.

Seuraavana päivänä laskeutuessaan alas oleskeluhuoneeseen, Lily huomasi sen olevan tyhjä lukuun ottamatta erästä tiettyä poikaa, joka seisoi ikkunan edessä ruusukimppu ja suklaarasia käsissään.
”Lily minä haluan pyytää anteeksi. Ota nämä”, James sanoi heti kun huomasi tytön. Lily ei puhunut mitään vaan nappasi lahjat ja  oksensi krapulassa Jamesin kengille.
”Hyi helvetti!” Poika parkaisi ja tavoitteli taikasauvaansa taskustaan. Hän kuuraannutti hyvin pahanhajuisen oksennuksen kylmänväreiden käydessä hänen selkäänsä pitkin. Lily repi kääreen suklaarasian päältä pois ja alkoi heitellä niillä Jamesia.
”Lahjuksia minulle jo tarjoamassa. Olet tunteettomin moukka jonka olen koskaan tavannut! Hakeutuisit hoitoon! Aivosi ovat pursunneet jo liian yli joten ihmettelen kuinka edes osaat ajatella! Ai niin joo, ethän sinä osaakaan!” Lily huusi vihaisena ja suklaiden loputtua hän mätki Jamesia kukkakimpulla.
”Lily, lopeta! En ajatellut kun suutelin sinua! Tajuatko, että rakastan sinua?!” James huusi samalla kun yritti suojautua iskuilta.
”Joo kävi mielessä, että rakastat minua. Tai siis kukapa ei rakastaisi? Mutta kävikö itselläsi mielessä, että minä en rakasta sinua?” Lily kysyi hieman laantuen. Hän hieman jopa katui, että oli menettänyt malttinsa sillä lailla. Poikahan rakasti häntä, eikä voinut mitään tunteilleen. Ainakin hän myönsi ne. Mutta eihän Lily nyt voinut menettää imagoaan. Toisaalta, miksi hän vihasikaan Jamesia niin paljon?
”Suksi suolle ja etsi sieltä vaikka joku kiva sammaleen pala jota rakastaa”, Lily sihahti ja heitti ruusukimpun lattialle samalla kun lähti aamiaiselle.

”Ei tainnut mennä hyvin?” Christy kysyi saavuttuaan huoneeseen Jessican kanssa, joka imeskeli mynthoneja.
”Ei.. Kertokaa mitä minä teen.. Tulen pian hulluksi..” James sanoi ja istuutui sohvalle.
”Voisit vaikkapa yllättää Lilyn hänen syntymäpäivänään?” Christy ehdotti ja Jessica nosti peukut pystyyn.
”Kiitos Christy, kiitos kovin paljon”, James sanoi halasi Christyä nopeasti ja lähti aamiaiselle.

Viikon päästä Lily muisti seuraavana päivänä olevan äitinsä syntymäpäivä. Hän otti paketin laatikostaan ja lähti kohti Pöllötornia kohti. Pihalla oli jo pimeä, koska kello oli jo varttia vaille yksitoista hänen katsoessa ikkunasta matkallaan ylös. Hän totesi olevansa yksin pöllöjen kanssa astuessaan sisään Pöllötorniin ja alkoi katsella missä Evie mahtoi olla ja huomasi sen korkeimmalla kattoparrulla.
”Evie tules tänne!” Lily huikkasi ja pöllö lensi hänen käsivarrelle.
”Kaunis pöllö sinulla” ,kuului yhtäkkiä hänen takaansa ja Lily tiputti paketin.
”Ziisus Potter! Olin saada sydänkohtauksen! Sitäkö sinä haluat?” Lily henkäisi ja nosti paketin.
”Anteeksi Lily”, James sanoi ja silitti hiukan Lilyn pöllöä.
”Mitä sinä haluat minusta, Potter?” Lily kysyi lähettäen pöllönsä ikkunasta.
”Tuohon löytyy niin monta vastausta etten tiedä edes mistä aloittaa”, poika vastasi hieman ylimielisesti virnistäen ja pörrötti hiuksiaan.
”Kerro nyt vain yksi”, Lily kehotti ja kietoi mustaa villatakkiaan paremmin ylleen.
”Suudelma kanssasi”, James vastasi ja Lily huokaisi raskaasti.
”Jättäisitkö sitten minut rauhaan?” Hän kysyi katsoen ruskeita lenkkareitaan.
”Kuinka pitkäksi aikaa?” James kysyi ja astui hieman lähemmäs Lilyä.
”Ainakin viikoksi?”
”Ei tule kauppoja. Torstaiksi?”
”Torstaiksi ja sunnuntaiksi.”
”Sovittu”, James sanoi ja virnisti.
”Sovittu”, Lily sanoi ja suuteli Jamesia nopeasti kietoen kätensä  hänen niskan taakse. Hän joutui nousemaan varpailleen koska oli Jamesia hieman lyhyempi. Äkkiä pöllötornin ovi paukahti rytinällä auki ja Jessica ja Christy kävelivät sisään pölisten jotain siitä kumpi on muodikkaampi: Mate Koss vai Byra Tanks.
”Byra on parempi ylivoimaisesti, sanokaa tekin nyt jotain James ja Lily!” Jessica kehotti nuortaparia eikä näyttänyt tajuavan ollenkaan mitä he olivat juuri keskeyttäneet.
”Öh tuota.. Mate on parempi”, Lily sanoi vaivautuneena katsellen kenkiinsä.
”Sitä minäkin sanoin, mutta älkää antako meidän häiritä”, Christy sanoi ja James hymyili pikaisesti.
”Siis keskeytimmekö me jotain?” Jessica kysyi katsoen vuoroin jokaista.
”Itse asiassa kyllä”, James vastasi.
”Mutta me menemme tästä jonnekin muualle..” Lily sanoi yhä vaivautuneena.
”Ei ei, älkää nyt, te olitte täällä ensiksi, tule Chris, me poistumme”, Jessica sanoi pudistellen päätään ja veti Christyä kohti ikkunaa.
”Jessi, se ei ole oikea –” Lily yritti, mutta Jessica oli jo kömpinyt ikkunalle ja hypätessään alas hän kiskaisi Christyn mukaansa koska he olivat pitäneet toisiaan käsistä.
”KAMUT!” Lily ja James huusivat ja syöksyivät ikkunalle katsomaan. Heidän ystävänsä olivat kuitenkin loitsineet toisilleen  pinkit liitovarjot ja nyt he liisivät kohti Kiellettyä Metsää.
”Hullut!” Lily huusi hieman vihaisena heidän jälkeensä, mutta kuuli vain hiljaisen ”Wohoo!” –huudon.
”Nyt, mihin jäimmekään?” James kysyi virnistäen ja Lilykin virnisti suudellessaan häntä uudelleen.

”Loistavaa.. Juuri vain loistavaa…” Christy huokaisi viereisessä kuusessa roikkuvalle Jessicalle.
”Äh heivataan itsemme nyt vain alas”, Jessica sanoi ja vääntäytyi irti oksien otteesta.

Tornissa Lilyn lähdettyä James katseli tähtiä ja hänen katseensa osui kuuhun. Oli täysikuun aika.
”Perhana unohdin tyystin Kuutamon kuukeikan”, James manasi itsekseen ja lähti juoksemaan kohti eteisaulaa, missä Sirius ja Peter odottivatkin jo näkymättömyysviitan alla.
”Mikä kesti kuoma?” Sirius kysyi närkästyneenä.
”Suuteleminen Lilyn kanssa”, James vastasi virnistäen.
”Woow, nyt alkaa jo tapahtua!” Sirius sanoi virnistäen.
He pääsivät ongelmitta tällipajun ohi ja muuttivat itsensä elukoiksi tunnelissa. Rääkyvässä Röttelössä Lupsukka jo odottikin suden karvoineen. Pian he päättivät lähteä juoksentelemaan.

”Perhana! Huomen-illalla aiheutan kyllä tuhopolton täällä metsässä! Saatana, joka  paikassa näitä risukkoja..” Christy kiroili sytyttäen pensaan tuleen, koska oli juuri takertunut siihen kaavustaan hetkeksi.
”Älä muuta viserrä.. Kuka älykääpiö on saanut edes päähänsä pystyttää Tylypahkan keskelle tätä korpea?” Jessica manaili myös ja sitoi hiuksensa nutturalle.
”Ehkä Rowena, Helga, Salazar ja Godrik”, Christy vastasi ja astui kuivan oksan päältä.
”Keitä ne tyypit on?” Jessica kysyi automaattisesti ajattelematta tarkemmin.
”Tylypahkan perustajat tietenkin”, Christy vastasi ja nauroi.
Pian syvemmältä metsästä kuului ihmissuden ulvontaa.
”Äh nyt ne ketutkin jo tulevat!” Jessica tiuskaisi, otti mynthonin  ja jatkoi matkaa.
”Onko sinulla mitään hajua minne päin me ollaan menossa?” Jessica kysyi hetken kuluttua rämpiessään Christyn jalanjälkiä pitkin lumihangessa.
”Itse asiassa on. Eteenpäin”, Christy vastasi ja naurahti omalle lausahdukselleen ja kompastui rähmälleen.
”Nerokasta..” Jessica vastasi ja otti uuden mynthonin.
Pian alkoi kuulua jonkin sortin laukka-askelia ja ulvontaa.
”Jaa, että ketut ovat oppineet laukkaamaan.. Se tästä vielä puuttuikin..” Christy manasi ja puhdisteli lunta kaavustaan.
”Chris, siellä taitaa olla hirviäkin tai hevosia.. Tai poroja..” Jessica kysyi katsellen taakseen.
”Kielletyssä metsässä poroja, hirviä tai hevosia? Jessi-ystäväiseni, sinä olet menettänyt viimeisenkin järjenhitusesi, koska me olemme noitia ja olemme taika-alueella. Ne eläimet kuuluvat jästilään. Ehkä kentaureja”, Christy sanoi ja alkoi nauraa.. Kielletyssä metsässä poroja? Pian kuului taas laukka-askelia.
”Okei Jessi, kai kivääri ja haulikko ovat mukana? Metsästys aika ei ole vielä ohitse!” Hän sanoi ja pysäytti ystävänsä.
”Hys Chris! Houkuttelet ihmissudet tänne!” Jessica ärähti viisaana.
”Ai joo..” Christy sanoi vakavoituen ja he lähtivät taas talsimaan.

Pian alkoi kuulua kolmet eläinten askel-äänet ja ne lähestyivät..
”Voi Merlin, tässä mennään, tässä me mennään..” Christy mutisi ja he kiristivät tahtia.
”Nimeni on muuten Jessica eikä Merlin”, Jessica huomautti niin viattomasti ettei Christy voinut nauraa.

Hetken kuluttua Christyn oli pakko vilkaista taakseen ja näki ihmissuden noin sadan metrin päässä.
”JESSICA KIIPEÄ PUUHUN! IHMISSUSI!” Hän kirkaisi ja säntäsi jaloistaan sen minkä kerkesi lähimmälle puulle ja kiipesi. Ihmissusi kuitenkin juoksi nopeasti paikalle ja Christy veti viime tingassa Jessican ylös. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että he olisivat turvassa vielä. Oksat näet olivat alhaalla ja ihmissusi alkoi loikkia ylemmäs, sitä mukaan kuin tytötkin.

”Sori Chris, jos tukehdut”, Jessica sanoi ja veti äkkiä taikasauvansa esiin.
”Syttyos tulios!”
Liekit leimahtivat siinä samassa puun runkoon.

”Kadotimme hänet!” Matohäntä vikisi pienessä paniikissa eläinkielellä muille.
”Terävä huomio Matohäntä”, Anturajalka vastasi sarkastisesti.
”Kyllä me hänet löydämme, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, elävänä tai kuolleena, nälkäisenä tai kylläisenä”, Sarvihaara vastasi.
”Pakko!” Matohäntä vikisi. Siinä samassa he kuulivat kiljuntaa takaapäin ja he säntäsivät äänen suuntaan. Elukka-kelmit näkivät ison puun olevan tulessa ja kaksi tummaa hahmoa sen yläoksilla ja yhden vaaleamman loikkimassa ylöspäin.

”Jessi.. Kai sinulla on ne kiväärit mukana? Täällä on ilmeisesti metsäkansan kokous..” Christy henkäisi ja osoitti koiran, rotan ja hirven suuntaan.
”Voisimme koittaa loitsia haulikot”, Jessica sanoi ja veti taikasauvansa esiin.
”Ehkä kertakäyttösingot mieluummin?” Christy kysyi ja ravisti hiuksensa pois silmiltä. Jessica tuumi hetken.
”En muista kyllä mitään loitsua..” Hän sanoi ja alkoi pyöritellä peukaloitaan.

”Missä hemmetissä kaikki ovat?!” Marilyn ärähti Lilylle tämän tehdessä Pimeyden Voimilta Suojautumisen läksyjään. Professori Vauhkomieli ei ollut mikään leppoisin opettaja, sen he kumpikin olivat huomanneet kuluneen lukuvuoden aikana.
”En tiedä, mutta kelmien luulisin olevan tekemässä pahojaan. Ihanan rauhallista ilman heitä..” Lily huokaisi ja sulki kirjansa.
”Mutta Kielletyssä Metsässä näyttäisi olevan metsäpalo. Kelmit siellä varmaan”, hän jatkoi välinpitämättömästi.
”Lil, oletko sinä ihan terve? Normaalistihan sinä räjähtäisit silmille ja lähtisit konekiväärin kanssa kyyläämään Eteisaulaan..” Marilyn kysyi ja painoi kätensä Lilyn otsalle kokeillen onko Lilyllä kuumetta.
”Nääh, en tänä iltana. Dumbledore varmasti hoitaa asian”, Lily sanoi ja asettui sohvalle makuulleen ja nukahti nopeasti. Marilyn ei raaskinut herättää häntä vaan heitti pienen viltin hänen päälleen.

”Jessi, minä tukehdun. Kävi miten kävi, minä hyppään seuraavan puun oksalle mikäli pääsen sinne asti”, Christy sanoi kovan yskänpuuskan lomasta.
”Jos sinä hyppäät, minäkin hyppään! Onneksi nämä ovat paksuja oksia!” Jessica huusi ja katsoi alas.
”Okei, hyppään!” Christy huusi ja hyppäsi valtavan loikan, muttei saanut kiinni kuin päästä ja vetäisi neulaset mukanaan tippuessaan alemmalle oksalle.
”Pidä kiinni, niin saat seuraa!” Jessica karjaisi ja hyppäsi roikkumaan Christyn viereen. Jostain syvältä metsästä kuului  siinä samassa toisen ihmissuden ulvontaa ja ihmissusi-Remus lähti.
”Ei yhtään paremmin voinut ajoittaa!?” Christy karjaisi raivoissaan ihmissuden kadottua.
”Ei näköjään, mutta kauanko me joudutaan roikkuman tässä?” Jessica kysyi. Heidän onnekseen he olivat viettäneet useita tunteja kesälomalla kiipeilytelineessä vetäen leukoja.
”Tätä menoa vuosia. Minä lähden menemään runkoa kohti ja sen jälkeen alan kiivetä alas kuin apina”, Christy vastasi ja lähti heiluen liikkeelle, Jessica vierellään matkien hänen liikkeitään.

Lopulta kun he olivat melkein alhaalla, kädet alkoivat väsyä, eikä ollut enää oksia allapäin, vain neljän metrin pudotus.
”Mitä väliä, kuollaan kumminkin loppujen lopuksi..” Christy sanoi ja teki komean kaksoisvoltin ja päätyi rähmälleen maahan. Jessica ei olisi aluksi uskaltanut hypätä, mutta lopulta hyppäsi ja huusi samalla:
”Mynthoon!”
Hän tippui suoraa ahterilleen eikä lähtenyt vähään aikaan mihinkään suuntaan. Kyseli vain Christyltä:
”Joko henki lähti?”
Pian häntä alkoi väsyttää ja hän nukahti lumihankeen, mikä ei ollut paras mahdollinen paikka kun oli lumi vielä maassa.

Samaan aikaan:

”Kutsutaan Remus pois tyttöjen luota, ei hän satuttaisi meitä, koska me ollaan animaageja”, Sirius sanoi ja he juoksivat vastakkaiseen suuntaan, kuin mistä kirkuna tuli. Lopulta he pysähtyivät ja James muutti muotonsa ihmiseksi.
”Auuuuuuuuu!” Hän ulvoi ja muutti itsensä uroshirveksi. Hetken kuluttua Lupsukkamme ilmestyi puiden lomasta ja pojat veivät hänet Rääkyvään Röttelöön. He lukitsivat Remuksen sinne ja lupasivat eläinten yhteiskielellä palata aamulla. Sen jälkeen he juoksivat äkkiä sinne missä puu paloi. He muuttivat muotonsa ihmisiksi ennen kuin astuivat näkyviin ja huomasivat kahden tumman nyytin maassa. He kävelivät niiden luo ja näkivät niiden olevan Christy ja Jessica. Sirius käänsi varovasti Christyn ympäri ja näki tämän nenän vuotavan verta. Lumi oli sulanut ilmeisesti hiukan puun polton takia. Jessica näytti olevan kunnossa päässä olevaa kuhmua lukuun ottamatta, jonka syntyperää emme saa koskaan tietää. James ja Sirius heivasivat tytöt käsivarsillaan metsän laitaan, eikä kumpikaan herännyt. Pojat jättivät tytöt metsän laitaan nukkumaan ja James sanoi ennen kuin he lähtivät pois kohti Rääkyvää Röttelöä:
”Tuutilullaa.”

Rohkelikon oleskeluhuoneessa Marilyn alkoi jo huolestua ja haki kaikkarit matka-arkustaan. Hän alkoi kaikkaroida ikkunan läpi ja huomasi ystäviensä nukkuvan Kielletyn Metsän laidassa.
”Ne ketaleet ovat olleet juhlimassa, eivätkä kutsuneet meitä mukaan!” Hän karjaisi kun oli saanut Lilyn hereille.
”Ai häh?” Lily kysyi unenpöperössä.
”Chris ja Jessi ovat olleet juhlimassa ilman meitä!” Marilyn ärisi.
”Missä he ovat, minä käyn hakemassa heidät”, Lily kysyi.
”Kielletyn Metsän laidassa huispaus-stadionin lähellä,” Marilyn neuvoi ja Lily lähti ulos muotokuva-aukosta kellon ollessa jo noin kolme yöllä.

”Hahaa sainpas sinut!” Vahtimestari Voro karjaisi hypätessään nurkan takaa Lilyn eteen, mutta Lily oli liian väsynyt säikähtämään.
”Johtajatyttö”, Lily vastasi ja Voro jäi kiroilemaan ja vannomaan kostoaan.
”Kuinka perkeleessä näen eteeni?!” Lily kysyi manaten päästyään ulos ja muisti taikasauvansa.
”Valois!” Hän kuiskasi ja valo syttyi taikasauvansa kärkeen. Hän ei ollut oikein tyytyväinen vihreiden pörrötohveleidensa kohtaloon, jotka menivät pilalle lumessa. Häneltä meni puoli tuntia löytää ystävättärensä ja yritti saada heitä hereille.
”Herätkää senkin petturit! Olette olleet juhlimassa ilman minua ja Marya!” Lily sihahti heille kummallekin ja lähti viemään heitä Rohkelikko-tornia kohti.

Aamun valjetessa Jessica kiljaisi ensimmäisenä:
”Myöhästyin tunnilta!”
”Vaiti, on sunnuntai ja loma”, Christy murahti, muttei saanut enää unta ja raahautui kylpyhuoneeseen.
”Mitä Merlinin nimessä nenälleni on tapahtunut?” Hän kysyi hiljaa kiroten mielessään tämän aiheuttajan alimpaan helvettiin, mikä on varattu nenänmurtajille ja surkeille plastiikkakirurgeille.
”Mistä minä tietäisin, mennään Sairaalasiipeen, perse on tunnoton”, Jessica murahti ja he lähtivät alas, vaihdettuaan ensin arkivaatteet päälleen.
”Moi Burrows ja Storm, näytättepä te energisiltä ja pirteiltä tänään!” James ja Sirius huomauttivat yhteen ääneen kun tytöt saapuivat oleskeluhuoneeseen.
”Lärvi kiinni!” Christy karjaisi säikyttäen paikalla olleet ensiluokkalaiset käpälämäkeen ja lähti Jessican kanssa Sairaalasiipeen.

”Näittekö minne Jessi ja Chris menivät?” Marilyn kysyi tultuaan alas puolen tunnin päästä istuutuessaan vakiopaikalleen saavuttuaan Lilyn kanssa oleskeluhuoneeseen.
”Sairaalasiipeen hoidattamaan päitään, otaksun”, Remus vastasi totuudenmukaisesti ja siinä samassa Christy ja Jessica tulivatkin takaisin.
”Ahaa. Tehkää tilaa”, Lily ärähti pahantuulisena Peterille, Jamesille ja Remukselle, saavuttuaan oleskeluhuoneeseen, koska nämä olivat hänen vakiopaikallaan ja hän halusi makoilla sohvalla. Pojat nousivat heti ja Lily hyppäsi makuulleen. James kuitenkin istuutui takaisin ja nosti Lilyn jalat syliinsä.
”Irti jaloistani”, Lily äyskähti ja kääntyi kyljelleen, mutta James alkoikin hieroa Lilyn sääriä piittaamatta tytön vastusteluista. Jessica katsoi Lilyä pitkään ja hartaasti. Lopulta hän konttasi takanreunusmatolta hänen luokseen ja kuiskutti jotain Lilyn korvaan. Lopetettuaan Lily nyökkäsi ja Jessica kävi heidän makuusalissaan hakemassa ilmanraikastimen.
”Täällä alkaa olla pää kipeä, tunkkainen haju”, hän selitteli suihkuttaessaan hajustetta ympäri huonetta. James lopetti hieromisen ja nousi seisomaan.
”Okei, minulla on nyt ilmoitusluontoinen asia. Minä James Oliver Potter, olen päättänyt etten kiroa enää ketään”, hän sanoa paukautti ja Sirius tippui rytinällä alas tuoliltaan.
”Voisitko toistaa?” Lily kysyi siristäen silmiään ja nousi ylös.
”En kiroa enää ketään, mutta ennen kuin innostut Lily, se ei tarkoita ettenkö itsepuolustautuisi jos joku kiroaa tai yrittää kirota minut. Eikä se tarkoita käytännön pilojen lopettamista”, James lisäsi kiireesti ja auttoi Siriuksen sohvalle istumaan. Peter näytti siltä kuin hänelle olisi syötetty kulhollinen pollomuhkun mätää. Christy ja Marilyn asettivat Siriuksen makaamaan sohvalle pää Christyn syliin ja Marilyn kasasi kaikki tyynyt huoneesta pojan jalkojen alle.
”Kaikki on okei beibi, kaikki on okei”, Christy kuiskutteli Siriukselle samalla kun silitti hänen poskia ja hiuksia ja tuikkasi välillä suukon hänen otsalle.
”Oletko nyt varma ettet yritä vain tehdä vaikutusta minuun?” Lily kysyi silmät sirissä Jamesilta heidän kasvonsa vain muutaman sentin päässä toisistaan.
”Täysin varma. Olen vähän miettinyt viimeaikaisia tapahtumia ja sitä, että sinun mielestäni minun pitäisi aikuistua”, James vastasi ja katsoi Lilyä suoraan silmiin.
”Ihanko totta? Uskon kun näen”, Lily sanoi ja hivuttautui lähemmäs.
”Usko pois vain, koska aion muuttua. Hetki hetkeltä aina vain enemmän”, James sanoi hivuttautuen itsekin lähemmäs ja nyt heidän nenänkärkensä melkein koskettivat toisiaan.
”Minun vuokseniko sinä näin paljon uhraudut?” Lily kysyi uudelleen.
”Tuskin Ruikulinkaan. Sinun ja itseni. Sinun avullasi olen avannut silmäni ja tajunnut, että minun täytyy ryhdistäytyä”, James sanoi ja kumartui suutelemaan Lilyä.
”Kröhöm, anteeksi, mutta tuo ei ole kovin romanttista ja voisitte ottaa meidät muutkin huomioon. Me emme välttämättä halua nähdä tuota”, Jessica keskeytti heidät juuri kun heidän huulensa koskettivat toisiaan. Muut ponkaisivat seisomaan.
”Tätähän me olemme odottaneet!”
”Nimenomaan juuri niin kuin hän sanoi!”
”Anna nyt kultaseni heidän hoitaa omat rakkausasiansa.”
”Sinä itse olet kädet ristissä joka ilta toivonut Lilyn ja Jamesin löytävän toisensa rakkausmielessä!”
”Tulkaa te kaksi! Te menette nyt tuonne hoitamaan asian loppuun ja laitatte oven eteen tuolin! Me pidämme huolta ettei muut kelmit ryntää sisään”, Christy uhosi, tarttui paria käsistä ja veti heidät kohti poikien makuusaliin vieviä portaita.
”Marilyn tule apuun!” Hän kehotti vielä ystäväänsä joka seurasi uskollisesti. Yhdessä he työnsivät Lilyn ja Jamesin sisään ovesta johon oli maalattu selkeästi: Kelmien yksityisalue.
”Olkaa niin pitkään kuin tahdotte”, Christy sanoi rauhallisesti ja hymyili innoissaan sulkiessaan oven.
”Hiton Jessica”, Marilyn murahti heidän laskeutuessaan portaita oleskeluhuoneeseen.


A/N: Ja nyt teille jotka ette tajunneet tuota Tom kohtaa:
Eli siis, Tom Valedro haki paikkaa Pimeyden Voimilta Suojautumisen opettajana, mutta kun ei sitä saanut, hän haki mitä tahansa paikkaa Tylypahkassa, ja sai viulistin paikan. Kuitenkin, kostonhimoisena Dumbledorelle, tämä päätti yrittää pilata tanssiaiset.
Joko valkenee?

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 5. Luku,
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 05.08.2007 11:14:45

Hyvä oli!! Ei mitään rakentavaa..no ei sitä tuu kyllä koskaa koska minä ei osata rakentaa mutta...


                             JATKOAAAAAAAAAAAAAA!!!        

             ISO kiitos... -ITN- kuittaa

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 5. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 05.08.2007 12:54:09

JES! pidän yhä edelleenkin ja hyvin tarina etenee ja meinasin tukehtua nauruuni muutamissa kohdissa... JATKOAAA!!!!! pliis? *koiranpentu ilme*

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 5. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 05.08.2007 13:42:44

-ITN- ja neiti seko : Tässä taas jatkoa, jota yritän lisätä tiheään tahtiin koska koulut alkaa pian.

Luku 6. Sairaalaan ja synttäri pippalot

Sillä välin muut kyykkivät kirjastossa. Remus lueskeli jotain ihmekirjaa samalla kun Christy ja Jessica ehdottelivat kirjaston sisustuksen parantamista matami Prillille.
”Täällä näyttää todella ankealta.. Jos lattiat uusittaisiin ja seinät maalattaisiin.. Ja pöydät ja tuolit voitaisiin vaihtaa uudenaikaisempiin..” He sepittivät matamille.
”Jättäkää toiveenne rehtorille”, matami Prilli huokaisi ja palasi konttorinsa luokse. Pian he lähtivät kirjastosta, kun aika kävi aivan liian tylsäksi.

Äkkiä Jessica näytti muistavan jotain.
”Perjantaina on uudenvuodenaatto!” Hän kiljaisi äkkiä.
”Aivan”, muut sanoivat yhteen ääneen.
”Eikö silloin pitäisi järjestää taas juhlat? Ja ilotulitteita Sekolta?” Hän kysyi ja kietoi kätensä Remuksen vyötärölle.
”Voisi olla hyvä idea”, Sirius tuumasi.
”Voisimme pyytää rehtorilta lupaa järjestää juhlat pihalla ja hommata kermakaljaa.. Ja puolilta öin ruveta tulittamaan”, Christy ehdotti.
”Loistoajatus, mennäänkö vaikka heti pyytämään lupaa?” Marilyn kysyi.
”Selvä, kansliahan on vain kerrosta ylempänä”, Sirius vastasi ja he kääntyivät kannoillaan mennessään liikkuviin portaisiin.

Matkalla Peter näki tyttöystävänsä Celian poistuvan juuri portaikoista ja lähti tämän perään vinkumaan. Pian he pääsivät kivihirviön eteen.
”Mehiläiskeiju”, Remus sanoi tunnussanan ja kivihirviö päästi heidät ohitseen. Jessica koputti oveen ja rehtori kutsui
”Sisään”, joten he avasivat oven ja astuivat kynnyksen yli.
”Päivää rehtori”, he sanoivat yhteen ääneen.
”Ah päivää”, Dumbledore vastasi ja siirsi pergamentit työpöydältään syrjään ennen kuin istuutui tuolilleen.
”Mikä tuo teidät tänne?” Hän kysyi hymyillen lempeästi.
”Haluaisimme pitää juhlat pihamaalla uuden vuoden aattona”, Christy sanoi asiallisesti.
”Ja haluaisimme rehtorin luvan”, Remus jatkoi.
”Hmm.. Ei kai siitä mitään haittaakaan ole.. Saatte luvan”, Dumbledore myöntyi ja he huudahtivat ”Jes!” Ennen kuin lähtivät.

Heitä ei huvittanut mennä takaisin oleskeluhuoneeseen vaan he menivät pihamaalle. Sirius ja Christy eivät jääneet pitkäksi aikaa vaan lähtivät sisälle koska heidän tuli kylmä.

”Huooh, tylsää,” Sirius kommentoi heidän laahustaessaan käytävällä takaisin Rohkelikko-tornia. Christy oli yllättynyt, että Sirius puhui hänelle. Sirius ei ollut puhunut hänelle paljoa tanssiaisten jälkeen ja nyt vapaaehtoisesti.
”Jeba.”
 Heidän kääntyessään seuraavasta kulmasta Leonardo tuli vastaan heitä.
”Hei Christy, Musta”, Leo tervehti heitä.
”Hei nättipoju”, Sirius vastasi kädet taskuissa kantapäillä keikutellen.
”Sirius! Hei Leo,” Christy tiuskahti.
”Olisiko sinulla hetki aikaa Christy?” Leo kysyi ja Christy nyökkäsi. Sirius jäi odottamaan samaan paikkaan Christyn ja Leon kävellessä kulmauksen taakse ja jonkin matkaa käytävää eteenpäin.

”Haluaisitko lähteä Tylyahoon kanssani ensi viikonloppuna?” Leo kysyi hymyillen hurmaavaa hymyään.
”Anteeksi, mutta menen jo jonkun toisen kanssa!” Christy vastasi hymyillen teennäisesti ennen kuin lähti takaisin Siriuksen luokse.
Sirius virnisti tyytyväisesti ja ajatteli kirota Leonardon vielä koska tämä oli yrittänyt viedä hänen tyttöystävänsä. Askeleet lähestyivät ja lähestyivät..
”Musta, mitä helvettiä?!” Christy ehti kirkaista ennen kuin Sirius loitsi sanattomasti tainnutustaian ja Christy tuupertui lattialle
”Ei mitään! En minä mitään tehnyt!” Sirius karjaisi siltä varalta, että Leo olisi kuullut kirkaisun.
”O-ou.. Uusi tilanne, uusi ongelma”, Sirius sanoi itsekseen miettien samalla hätääntyneenä mielessään, miten välttyisi siltä, ettei Christy tappaisi hänet herättyään. Veisikö hän Christyn Sairaalasiipeen vaiko lukitsisiko luutakomeroon? Luutakomero. Ehdottomasti. Sieltä hän ei pääsisi pitkään aikaan pois. Sairaalasiivestä hän palaisi täysissä voimissaan ja Sirius saisi katua tekoaan katkerasti. Hän veti Christyn, tuon hentoisen neitokaisen, helposti siivouskomeroon ja loihti äänenvaimennus- ja lukitustaian ja otti hatkat.

Lily käveli pihamaan poikki järvenrantaan ystäviensä seuraan James ja Sirius kannoillaan. Sirius oli liittynyt heidän seuraansa matkan varrella ja puhui nyt Jamesin kanssa huispauksesta.
”Hei kuomat”, Lily tervehti ja istuutui lumihankeen, James tietysti vieressään.
”Heipä hei”, Marilyn ja Remus tervehtivät ja Jessica oli vaipunut mynthon-fantasioihin.
”Ääh, tylsää!” Lily ähkäisi ja heittäytyi makuulleen.
”Mitäs Lily aiot tehdä ensi Tylyahon viikonloppuna?” James kysyi huolettomasti.
”Mennä Tylyahoon,” Lily vastasi silmät kiinni maatessaan lumessa.
”Minun kanssaniko?” James kysyi vikkelään.
”Ei vaan Marilynin”, Lily vastasi kuin olisi ollut raskaskin päivä.
”Entä sitä seuraavalla reissulla?” James kysyi.
”Katsotaan nyt. Riippuu kuinka käyttäydyt”, Lily vastasi.
”Selvä”, James vastasi hymyillen ja tuikkasi pusun Lilyn poskelle.
”Mitäs sanotte jos ruvettaisiin luistelemaan kun on noin hyvä jääkin?” Marilyn ehdotti ja he kävivät hakemassa hokkarit sisältä.

Sillä välin Christyn pää selveni jo ja hän katseli hetken paikkaa tajutakseen missä oli ja älysi mopit.
”No voihan vittulan väki..” Hän tuumasi ja katsoi ulos isosta ikkunasta, joka oli rakennettu osittain komeron puolelle, koska komero oli ennen ollut osa luokkahuonetta, ennen kuin siitä oli tehty siivouskomero. Hän huomasi katselevansa järvelle ja yritti huutaa sen jälkeen komeron oven läpi avunhuutoja. Kukaan ei kuullut, kiitos äänenvaimennusloitsun. Hän katsoi uudestaan ulos ja tuumasi pudotuksen olevan ehkä 30 metriä. Ei, Christy ajatteli. Minä en hyppää, hän ajatteli lisää ja päätti jäädä komeroon siihen asti, että joku pari päättäisi tulla pussailemaan. Kului tunti. Kului toinenkin tunti. Ei ketään. Hän katseli epätoivoisena ikkunasta ulos ja siristäen silmiään hän näki ystäviensä käyneen hakemassa luistimet ja luistelevan nyt järven jäällä. Pojatkin luistelivat monen muun tavoin.

”Ääks!” Marilyn kiljahti ja kaatui perseelleen.
”Hihii!” Jessica hihitteli ja Marilyn kampitti tämän, mutta Remus sai Jessican kiinni ennen kuin tämä kaatui. Lily katseli heitä hetken hymyillen, eikä katsonut eteensä vaan hän luisteli suoraan päin erästä isokokoista luihuis-poikaa. Toinks kuului ja James luisteli äkkiä Lilyn luo.
”Oletko kunnossa?” James kysyi huolestuneena Lilyn katsoessa kieroon.
”Joo totta kai!” Lily vastasi ja Sirius saapui paikalle luistellen mallikelpoisesti.
”Oo sinäkö siinä Christy?” Lily kysyi hämmästyen Siriukselta.
”Totta kai, Lily vanha kuomaseni”. Sirius vastasi epäröiden ja he taluttivat hänet rannalle.

Christy tuumi itsekseen kuinka pelastautua ja totesi, että ainut mahdollisuus olisi hypätä. Hän tarkisti vielä miltä ulkona näytti ja huomasi Siriuksen, Jamesin, Remuksen, Lilyn, Marilynin ja Jessican lähtevät rannalta päin.
”Nyt tai ei koskaan..” Hän ajatteli syöksyessään ikkunan läpi.

”Katsokaa! Se on Chris! Patjous!” Lily huudahti ja loitsi patjan ikkunan alle ajattelematta muuta kuin, että hänen ystävänsä taittaisi niskansa mikäli tippuisi suoraan maahan. Kaikki pihalla olleet ryntäsivät salamana paikalle. Ensin tuli lasin sirpaleet, sitten Christy.
”Chris! Chris! Kuuletko minua? Puhu minulle, tai edes purista kättäni mikäli kuulet!” Jessica hätäili ja otti Christyn kädestä kiinni.
”Hakekaa joku matami Pomfrey ja professori McGarmiwa!” Marilyn karjaisi ja Remus ja James lähtivät siinä samassa.
”Kokeile pulssia!” Jessica kehotti Lilyä joka laittoi sormensa Christyn kaulavaltimolle.
”Hengissä on toistaiseksi.”
Joukko hätäili hetken, kunnes matami ja professori saapuivat.
”Onpas hän omituisessa asennossa..” Jessica tuumaili katsoen erityisesti Christyn vääntynyttä kättä.
”Ei tässä hätää! Kärrätään vain Pyhään Mungoon, kyllä se siitä,” matami karjui ja väkijoukko hajaantui. Pian saapui joukko Pyhän Mungon miehiä Mungottaislinjalla kaahaten. Jessica meni mukaan.

”Noh, tässä tämä taisi sitten olla,” Lily huokaisi surumielisesti eikä huomannut edes istuvansa Jamesin vieressä oleskeluhuoneen sohvalla.
”Miten hän edes joutui sinne siivouskomeroon ja päätyi hyppäämään?” Marilyn kysyi miettien ankarasti.
”Joku luihuisista se oli. Jep, ehdottomasti luihuinen”, Sirius sanoi kovaan ääneen nyökytellen päätään rivakasti.
”Mistä helvetistä sinä sen tiedät?” Lily kysyi epäluuloisena.
”Olen kelmi. Tiedän kaiken”, Sirius vastasi ja virnisti kelmimäisesti.
”Hmph! Kerrohan, Sirius, mitkä ovat minun, Maryn, Christyn ja Jessican toiset nimet?” Lily kysyi nokkelaa.
”Lily on ainakin Christie.. Sitten Christy oli muistaakseni Megan, Jessica Ana ja Marilyn Keira? Sirius kysyi epäillen.
”Muuten oikein, paitsi Jessica Allison ja Marilyn Kate. Että revi siitä!” Lily sanoi voitonriemuisesti ja lähti Marilynin kanssa tyttöjen makuusaliin.
   
Seuraavana päivänä Jessica palasi ja kysymykset alkoivat sadella.
”Onko hän kuollut?”
”Kävikö kuinka pahasti?”
”Milloin hän pääsee takaisin?”
”Kai hän kuolee?”
”Sano, että hänellä on tuskia!”
Ja kaikkea tuohon tapaan.
Kului päivä ja tuli maanantai.
Lily heräsi ensimmäisenä, ja herätti muut. He lähtivät aamiaiselle ja Jessican mieltä piristi vain se, että hän oli saanut ilmaisen askin mynthoneita ollessaan Pyhässä Mungossa. Seuraavaksi heillä olisi liemiä ja kelmit tekivät tytöille väkijoukossa tilaa kävellä aivan kuin he olisivat isojakin julkkiksia.
”Hyvää huomenta oppilaat! Tänään valmistamme Gutgaliedietä. Neiti Evans varmaankin osaa kertoa mitä se on?” Professori Kuhnusarvio kysyi hymyillen Lilylle.
”Se on räjähdysaltis juoma ja se on samalla rotanmyrkkyä”, Lily vastasi kuuluvalla äänellä. Peter vingahti takarivissä ja pieraisi. Luihuiset eritoten rämähtivät nauruun samoin kuin kaikki Rohkelikot, Peteriä lukuun ottamatta. Professorikin nauroi.
”Noh noh, säästetäänpä ne kaasut vessaan asti, koita vielä kaksi tuntia pidätellä”, professori sanoi hekotellen.
”Elikkä siis, ainekset löytyvät varastokaapista ja ohjeet sivulta 99. Voitte aloittaa”, professori sanoi kun luokka oli toipunut naurusta. Lily avasi kirjansa silmänräpäyksessä oikealta sivulta ja pinkaisi varastolle palaten syli täynnä erilaisia purkkeja ja pulloja. Puolen tunnin kuluttua luokka haisi jo vahvasti bensalle. Lily loitsi nopeasti itselleen ja ystävilleen happinaamarit.

Lisää 2 dl vaessooria ja sekoita 13 kertaa vastapäivään.
Säädä lämpöä 3 astetta pienemmälle ja lisää 3 ruokalusikallista laimentamatonta vodkaa…Sirius luki ja otti huikan vodkapullosta kun professori ei katsonut.

Tunnin loputtua professori Kuhnusarvio käski tuttuun tapaan tuoda näyte pullossa hänen pöydälleen ja kiinnittää oma nimi pullon kylkeen. Professori oikein odotti Lilyn näytettä ja kuten arvata saattoi..
”Upea neiti Evansin liemelle! Oikein hyvä!”
Kelmeille proffa antoi vain kelvollisen. Lily, Marilyn ja Jessica istuutuivat lounaalla mahdollisimman kauas kelmeistä. Lounaaksi oli hernesoppaa Peterin pahaksi onneksi. Kuten arvata saattoi illalla oleskeluhuone tulisi haisemaan. Lounaan jälkeen heillä olisi hyppytunti ja tytöt suunnistivat Rohkelikkotornia kohti.

Illalla oleskeluhuone siis haisi siltä kuin sata haisunäätää olisivat asuneet siellä pari vuotta. Kelmit suunnittelivat suurta jäynäänsä eräässä nurkassa ja sieltä kuului pihahduksia vähän väliä ja nousi erikoisen väristä savua. Siellä ei ollut ketään kelmien lisäksi kiitos Peterin.
”Kiäh kiäh.. Toteutammeko suuren suunnitelman heti huomenna?” Sirius kysyi ja lisäsi hyppysellisen kuukiveä liemeen, jota he valmistivat.
”Jep. Niin pian kuin mahdollista!” James vastasi ja heitti hiukan  hapankaalia joukkoon.
”James?” kuului kysyvä ääni jostain portaikkojen suunnalta ja kaikki kelmit kääntyivät salaman nopeasti.
”Ah, Lilysein, mikä suo minulle tämän miellyttävän kunnian?” James kysyi haroen hiuksiaan.
”Se vain, että meidän pitäisi mennä partioimaan käytäville..” Lily sanoi ja naputti rannekelloaan merkiksi Jamesille, että kello oli yksitoista.
”Aivan mennään,” James sanoi ja livautti huuliltaan kelmeille ilman, että Lily kuuli:
”Hoitakaa homma!”
”Oletkos kironnut ketään viimeaikoina?” Lily kysyi muina miehinä.
”Nääh, ne hommat on jo menneen talven lumia”, James vastasi ja kietoi toisen kätensä Lilyn hartioille. Pian kuului kissan tassuttelua nurkan takaa.
”Norriska!” Lily sanoi äkkiä.
”Voi Lily, potkaisen sitä vain tämän kerran, en ole potkaissut sitä kolmeen vuoteen!” James sanoi ja ennen kuin Lily kerkesi estää, kuului kova kissan rääkäisy ja Norriska säntäsi pakoon.
”Eläinrääkkääjä!” Lily huusi raivoissaan.
”Mitä minä nyt tein?” James kysyi ihmeissään.
”Eläinrääkkäystä!” Lily sihisi.
”Olen eläinaktivisti, enkä siedä eläinrääkkäystä! Partioi tämä ilta yksin!” Hän jatkoi, kääntyi kannoillaan ja paineli takaisin kohti Rohkelikko-tornia.

Puolen yön maissa James vihdoinkin palasi oleskeluhuoneeseen, jossa muut kelmit vielä odottivat häntä.
”Ei tainnut mennä hyvin, vai?” Sirius kysyi vääntäen otan osaa –ilmeensä kasvoilleen.
”Ei.. Ei alkuunkaan.. Enkä jaksa selittää..” James huokaisi vastauksen raskaasti ja retkahti sohvalle.
”Joo sitä mekin epäiltiin.. Lily paineli vain vähän ennen sinun tuloasi makuusaliinsa,” Remus raportoi välinpitämättömästi.

Seuraavana aamuna James heräsi siihen, että Lilyn antama herätyskello alkoi soittaa Mozartia korvan juuressa ja vinkumaan samalla. James tarrasi herätyskelloon ja paiskasi sen seinään. Tai niin hän luuli. James oli kääntynyt unissaan väärinpäin ja siinä samassa Siriuksen sängystä kuului vihaista ärjyntää.
”Pakko heitellä toisia heti aamutuimaan tavaroilla!? Helluntai sentään, voisit edes varoittaa!” Sirius tuli vuorostaan karjumaan päin Jamesin naamaa niin, että sylki roiskui.
”Sori kamu..” James sanoi ja väänsi järkyttyneen ilmeen kasvoilleen ja Sirius lähti vääntämään torttuja vessaan.

James herätti muutkin kelmit ja he lähtivät hiipparoimaan Siriuksen tultua paskalta kohti Suurta salia aamiaiselle. Heidän täytyi hiipparoida koska heillä oli taskut täynnä eilistä lientä. Suuressa salissa oli jo jonkun verran porukkaa ja James huomasi heti tietyn punapään yksin puolivälissä Rohkellikojen pöytää. Kun he lähestyivät kohdetta, hän huomasi Lilyn nukkuvan pää pöydän pintaa vasten. James ei kerinnyt estää kun Remus herätti Lilyn.
”Lily? Weiki weiki..” Remus kysyi ja tökkäsi Lilyä olkapäähän hellästi.
”Häh!? Ai se olitkin sinä Remus.. Joko on aamiaista? Ai ei.. No herätä sitten kun on..” Lily tuumasi ja painoi päänsä uudelleen pöydän pintaan. James käytti tilaisuutta hyväkseen ja istuutui Lilyn viereen ja alkoi pörröttää tytön hiuksia.
”Älä sotke niitä”, Lily sanoi ja laittoi Jamesin käden hellästi pois hiuksistaan.
”Ai et sinä vielä nukukaan..” James totesi pettyneenä.
”Tilaa tähän väliin perverssi!” Kuului Jamesin takaa Jessican ääni.
”Ah, Jessica. Ei syyttä sukunimesi ole Storm”, James tuumasi ja vastentahtoisesti siirtyi hiukan, että Jessica pääsi heidän väliin.
”Aah! Marilyn tulimme juuri ajoissa! Cocopopseja!” Jessica huudahti hieroen käsiään yhteen kun muropaketti ilmestyi hänen eteensä kellon ollessa tasan puoli kahdeksan. Lily nousi siinä samassa ja alkoi lapata paahtoleipiä ennen Siriusta ja Jamesia lautaselleen, niin nopeaa, että pojat joutuivat taistelemaan viimeisestä palasta.
”IRTI PAAHTOLEIVÄSTÄNI! Jaa Evansin kanssa yks leipä! Tämä on MINUN!” Sirius karjui ja nappasi paahtoleivän itselleen.
”Lilyy.. Antaisitko yhden paahtoleivän?” James aneli ja yritti koiranpentu ilmettä huonolla menestyksellä.
”Vain unissasi, minulla on nälkä”, Lily vastasi ja alkoi mutustaa paahtoleipiä tyytyväisenä itseensä.

Kun luihuisten pöytä alkoi olla täynnä porukkaa, eivätkä opettajat katsoneet, kelmit nyökkäsivät hiljaa toisilleen ja siirtyivät eri kohtiin pöytää istumaan ja heittivät taikajuomapullot viereiseen, eli luihuisten pöytään. Jessica huomasi tämän ja kääntyi katsomaan mitä Luihuisille tapahtuisi. Yksi pullo räjähti melkein hänen kohdalla.
”AI PERKELE MUN IHANAT SILMÄNII!” Hän kirkui kun mönjää lensi suoraan hänen silmiinsä. Peter, joka oli heittänyt tuon pullon, vilkaisi onnettomana toisiin kelmeihin jotka mulkoilivat takaisin pahasti. Lily oli kääntynyt silmän räpäyksessä kun pullot räjähtivät ja katseli mitä Luihuisille ja Jessicalle tapahtui. He alkoivat muuttua naamastaan pinkeiksi ja vaaleanvihreiksi ja oransseja täpliä ilmestyi nyt heidän keltaisiin kaapuihinsa. Hiukset muuttuivat jokaisella sinisiksi.
”KELMIT TÄNNE JA SASSIIN!” Lily karjui ja kelmit eivät uskaltaneet tehdä muutakaan kuin totella. Lilyn raivo oli hirmuinen.
”MITÄ HELVETTIÄ TE OIKEIN DUUNAATTE?! Katsokaa nyt Jessicaakin!! Saatanan älykääpiöt! Ja sinä Potter olet johtajapoika! Ja Remus! Sinä olet tuollainen mallioppilas! Tai ainakin olit! Viisikymmentä pistettä pois Rohkelikolta ja te idiootit siinä rehtorin kansliaan! Luihuiset painuu suorinta tietä Sairaalasiipeen ja Marilyn vie Jessican matami Pomfreyn luokse vauhdilla! Enkä lopettanut vielä!” Lily karjui niin, että salin seinistä kaikui ja sali täyttyi hänen karjunnalla.
”Te perkeleen paskiaiset olette vastuuttomia ja vastenmielisempiä oppilaita joita Tylypahkassa sata prosenttisella varmuudella koskaan on ollut! Älkää huoliko, teen kaikkeni, että saatte potkut ja kengän kuvion kaiken lisäksi perseeseen! Ja nyt pieni varoitus: mikäli rehtori Dumbledore jättää teidät antamiensa potkujen jälkeen vielä minun hoideltavaksi, ette saa enää koskaan lapsia ettekä selviä elävinä edes ulko-ovista ulos!” Lily huusi pää punaisena ja työnsi kyntensä Jamesin ja Siriuksen niskaan, mikä sattui ja lähti kirein askelin viemään poikia kohti Dumbledoren kansliaa. Luihuiset olivat menneet kaikki Sairaalasiipeen ja muut katselivat huvittuneina kun Lily räyhäsi kelmeille.
”Vanukas on loppu!” Lily äyskähti kivihirviölle, joka hyppäsi sivuun Lilyn saattueen tieltä. Lily hakkasi nyrkillä kolme kertaa rehtorin kansliaan ja rehtori huikkasi:
”Sisään.”
Lily potkaisi oven täysillä auki ja hymyili leveästi.
”Rehtori, nämä aivottomat idiootit olivat valmistaneet Ifrensiaa-” Hän aloitti, mutta Remus keskeytti hänet.
”Kuinka sinä tiedät mitä se oli?”
”Mitä, luuletko, että minulla syyttä suotta olisi upea taikajuomista?! Ja uskallapas keskeyttää minut toista kertaa ja saat maksaa kalliisti!” Lily äyskähti ja jatkoi.
”Kuten olin sanomassa, nämä neropatit valmistivat Ifrensiaa ja viskoivat kyseistä juomaa sisältäviä pulloja Luihuisten pöytään. Ainetta joutui myös ystäväni Jessica Stormin silmiin ja hän lähti Sairaalasiipeen. Vein Rohkelikolta jo 50 pistettä, mutten antanut vielä jälki-istuntoa, koska oletan sen olevan turhaa, jos annatte näille pölvästeille potkut näes”, Lily selitti toiveikkaalla äänellä.
”Neiti Evans on aivan oikeassa. Te ansaitsisitte potkut. Mutta, nopeilla ja yli-ihmeellisillä aivoillani miettien valonnopeudella ja totean, että olette sen verran fiksuja oppilaita, että tyydyn eväämään teiltä kaikki tämän vuoden Tylyaho-reissut, hyppytunnit kuuraatte vessoja, joka vuoden ilta maanantaista perjantaihin jälki-istuntoa. Kirjoitan perheillenne tästä kommelluksestanne ja mikäli teette vielä jotain sääntöjen vastaista, voin luvata potkuja. Kysyttävää?” Dumbledore sanoi väsyneesti.
”Ei ole, rehtori Dumbledore”, pojat vastasivat katse lattiassa apeina ja rehtori viittasi heidät poistumaan.
”Ai niin, neiti Evansille 20 pistettä hienosta johtajaoppilaan toiminnasta”, Dumbledore lisäsi hymyillen ja Lily hymyili myös ja kiitti.

”Te idiootit!” Lily sanoi ja potkaisi Siriuksen kumoon kun he poistuivat.
”Minä vali-” Sirius kerkesi aloittaa, mutta muut kelmit katsoivat häntä tuimana ja Remus sihahti:
”Mene suututtamaan vielä kerrankin Lily ja saat potkut! Sitä paitsi James! Mitä sinä ajattelit? Tiesit, että hän suuttuisi! Ei anteeksi, korjaan, raivostuisi!”
”Ajattelin, että mehän olemme kelmejä!” James kivahti takaisin ja sai takanaan kävelevältä Peteriltä potkun polven taakse ja James kaatui Siriuksen päälle.
Lily marssi rivakkaa vauhtia heidän ohitseen ja oli törmätä vastaan juoksevaan Marilyniin.
”Lily! Lily! Matami Pomfrey ei voinut tehdä mitään! Jessica kiidätettiin Pyhään Mungoon! Jessica saattaa sokeutua loppuiäkseen!” Marilyn papatti yhtä mittaa Lilyn kuunnellessa huolestunut ilme kasvoillaan.
”Kiitos Marilyn tiedoista..” Lily sanoi surullisella äänellä ja kelmit kuuntelivat jokaisen sanan tarkasti hänen takana, mutta sopivan välimatkan päässä. Hän kääntyi hitaasti ja kelmit näkivät kyyneleet hänen silmissä, mutta muita surun merkkejä hän ei näyttänyt.
”Minä vihaan teitä”, Lily sanoi hiljaa ja kääntyi Marilynin kanssa lähteäkseen. Kaikki sen päivän tunnit olivat peruutettu.

Keskiviikkona Pyhässä Mungossa:

Jessica raotti silmiään ja huomasi olevan vitivalkoisessa huoneessa. Hän katsoi vasemmalle ja huomasi sänkyjä, joissa ei ollut ketään.
”Missä minä olen?” Jessica kysyi ääneen.
”Pyhän Mungon taikatautien ja –vammojen sairaalassa, ensimmäisessä kerroksessa omaehtoisten onnettomuuksien osastolla, huoneessa kolme, sängyssä viisi,” kuului vastaus Jessican oikealta puolelta. Hän käänsi päätään ja huomasi tutun hahmon virnistämässä hänelle.
”Chris! Voi miten kauhea ikävä!” Jessica huudahti ja syöksyi vuoteestaan halaamaan ystäväänsä, joka makasi viereisessä sängyssä.
”Au, au! Varo vähän, kylkiluihin sattuu vielä..” Christy sanoi ja Jessica irrotti otteensa.
”Ota viuhpiipore. Ne ovat hyviä!” Christy tarjosi yöpöydällä olevaa koriaan.
”Kiihos!” Jessica sanoi suu täynnä pullaa.

Ovelta kuului hentoinen koputus ja nuori naishoitaja astui sisään.
”Anteeksi häiriö, mutta Sirius Musta, James Potter, Remus Lupin, Peter Piskuilan, Lily Evans ja Marilyn Collins ovat saapuneet tapaamaan teitä. Ketkä haluaisitte ensin tapaamaan teitä?” Nuori brunette hoitaja kysyi lukien nimet muistiostaan.
”Päästä kaikki sisään Jenny! Ei heistä ole toivottavasti harmia,” Christy sanoi ilmeisesti tuntien hoitajan, koska tiesi tämän nimen. Jenny poistui ja pian tuli joukko heidän ystäviään sisään huoneeseen.
”Aah, rakkaat ystäväni!” Lily ja Marilyn huudahtivat ja syöksyivät halaamaan ystäviään.
”Kiitosh, kiitosh, kova ikävä teitäkin!” Christy sanoi Marilynin halaus otteesta.
”Ja muuten sinä kuristat minut..”
”Anteeksi..” Marilyn sanoi ja päästi nolona irti.
”Mitä kuuluu?” James kysyi ja kätteli lämpimästi tyttöjä.
”Eipä juuri mitään. Ottakaa toki tekin viuhpiiporeita!” Christy sanoi.
”Ilmeisesti hän ei tiedä kuinka joutui sinne komeroon edelleenkään..” Sirius ajatteli ja nappasi suuren pullan.
He rupattelivat niitä näitä ja puolentunnin kuluttua hoitaja saapui taas ja pyysi vierailijoita poistumaan.

Sirius heilautti tien vieressä oikeaa kättään ja poimittaislinja ilmestyi heidän eteensä.
”Haudi! Minnes mennään?” Rahastaja kysyi.
”Tylypahkaan”, Marilyn vastasi ja he astuivat sisään.

”Milloinkahan he pääsevät pois?” Peter kysyi, muttei kukaan vaivautunut vastaamaan.
Pian he saapuivat Tylyahoon ja bussi jätti heidät linnan porteille. Sirius-polo hyppäsi ensimmäisenä ulos ja sohjoon.
”Yyyh…” Sirius valitti.
”Vali vali!” Marilyn kommentoi sarkastisesti.
”Potter tules tänne! Nyt suon sinulle kunnian kantaa minut sisälle linnaan. Minähän en tässä sohjossa kävele! Etkä saa koskaan lapsia jos tiputat minut!” Lily komensi Jamesia joka oli heti valmiina ja Marilyn hyppäsi Remuksen reppuselkään. James oli onnensa kukkuloilla, eikä tohtinut valittaa, että Lily kuristi hiukan häntä, tosin melkein sadan prosentin varmuudella tarkoituksella.

Torstaiaamuna Marilyn heräsi ennen Lilyä, mikä oli hyvin odottamatonta, koska yleensä Lily oli se joka hyppi ensimmäisenä ylhäällä ja hoputti muita. Nyt kuitenkin Lily nukkui kuin lapsi ja kahmi peittoa paremmin päälleen. Marilyn meni suoraan suihkuun ja puki hienoimmat farkkunsa ja mustan neulepuseron. Lopulta hän päätti herättää Lilynkin, joka olisi nuijinut Marilynin ellei tämä olisi herättänyt häntä. Juuri kun he olivat laskeutuneet portaat oleskeluhuoneeseen, kelmit tulivat poikien portaikosta ja näin ollen tytöt joutuivat kävelemään heidän kanssaan aamiaiselle.

”Mitä kirottua tämä nyt on? Ei ollenkaan paahtoleipiä!” Sirius ulvahti hiukset pörrössä kuin haavoittunut koira ja Jameskin yhtyi protestointiin.
”Äh, kasvakaa aikuisiksi vihdoin ja viimein!” Lily kivahti heille ja James vaikeni heti.
”Lily joko näit uusimman Me Noidat -lehden? Siinä oli upea juttu Elle Nicky Smashista! Iih! Ja Hyvä Charlotte on tänä iltana Tylyahossa keikalla! He olivat kuulemma juuri Surreyssä”, Marilyn papatti ja Lily kuunteli innoissaan. Pojat olivat aivan ymmällään mistä tytöt puhuivat.
”Eikös Elle Nicky Smash kuollut hiljattain?” Lily kysyi.
”Kuoli kuoli, mutta juttu on hautajaisista!” Marilyn vastasi innoissaan takaisin ja kääntyi katselemaan minne riisimurot oli piilotettu ja hänen katseensa osui Suuren salin oville. Hän jäi tuijottamaan siihen suuntaan ja Marilyninkin katsoi.
”CHRIS! JESSICAA!” Tytöt rupesivat kiljumaan ja ryntäsivät vastaan ystäviään, jotka olivat juuri palanneet Pyhästä Mungosta.
”Te pääsitte pois sieltä!” Lily huokaisi rutistaessaan Jessicaa.
”Totta kai kun huomenna on uudenvuodenaattokin ja pitää hoitaa valmisteluja!” Jessica huudahti takaisin ja he menivät istumaan. Christy nappasi ensimmäisenä suklaamuropaketin ja Sirius alkoi kysellä kuulumisia. Peter seurasi tapahtumia aivan ymmällään.
”Oletamme, että tänään on juhlat paluumme kunniaksi?” Christy kysyi Lilyltä
”Öh.. Itse asiassa ei ole..” Lily myönsi.
”EI JUHLIA?! TE PETTURIT!” Jessica karjui ja Marilyn pyysi häntä ystävällisesti rauhoittumaan.
”Ei ole juhlia. Vaan Hyvän Charlotten keikka!” Marilyn kiljui ja tytöt rupesivat hyppimään innoissaan. Ryhmä ryntäsi Rohkelikkotorniin ja he menivät katselemaan illan vaatteita.

Illalla tytöt alkoivat meikata ja pukeutua parhaimpiinsa konserttia varten. Christyllä oli jo melko selvää mitä hän pistäisi päälleen: musta niskalenkki toppi ja mustat farkut joissa oli kirjottu ruusuja vasempaan lahkeeseen. Hän lakkasi kyntensä mustaksi ja kimaltavaa päälle. Hiukset puhtaita ja auki. Runsaasti ripsiväriä joka levittyi tasaisesti ja siististi. Hiukan huulikiiltoa ja perfecto! Muutkin pukeutuivat mustiin ja tyylikkäisiin vaatteisiin ja lakkasivat kyntensä samanlaisiksi kuin Christy. Lily suoristi hiuksensa sileiksi ja laittoi ne kahdella poninhännälle. Marilyn muutti hiuksensa pinkeiksi ja kampaukseltaan samanlaisiksi kuin Victoria Beckhamilla nykyään. Lily veti Jamesilta saamansa bootsit jalkaan ja Jessica veti uuden nahkatakkinsa niskaansa ja lainasi Christylle toisia bootsejaan. Tytöt tekivät pelokkaan vaikutuksen ensiluokkalaisiin ja muihin vaikuttavan ja säkenöivän. Toisluokkalaiset olivat jo tottuneet tyttöjen yllätyksiin. Tytöt huomasivat kelmit sohvalla ja marssivat heidän luokseen.
”Ettekö te ole tulossa konserttiin?” Lily kysyi oikoen housujaan.
”Emme saaneet lippuja eikä huvittanut tulla”, Sirius murahti vastauksen ja tytöt sanoivat heipat ja lähtivät.

”Iihanaa! Tapaan taas Joelin!” Christy hehkutti innoissaan ja sulki oman nahkatakkinsa vetoketjun heidän astuessaan ulos ulko-ovista. He näkivät Bellatrixin, Luciuksen, Narcissan ja Rodolfuksen kävelevässä muutaman metrin heitä edellä, ilmeisesti myös menossa konserttiin. Tytöt eivät sanoneet mitään, vaan painelivat heidän ohitseen.
”Ohhoh, noilla on riittänyt rahat lippuun. Vai maksoiko rakas serkkuni sukuni varoilla?” Bellatrix kysyi ivallisella äänellä tyttöjen kävellessä heidän ohitseen.
”Anteeksi vain, mutta saimme VIP-liput. Ilmeisesti olemme vain parempia kuin toiset. Eikä serkullasi ole mitään tekemistä lippujemme kanssa! Että leipäläpi tukkoon, kiitos!” Christy kivahti vastauksen ja he jatkoivat matkaansa. He saapuivat Tylyahon nuorisoseuralle hyvissä ajoin ja näyttivät lippujaan portsarille, joka päästi heidät sisään. Tytöt menivät yksityis aitioon ylös, josta näki kaikkein parhaiten lavalle.
”Bu”, kuului yhtäkkiä tyttöjen takana ja he käännähtivät äkisti katsomaan kuka vittu.
”Joel! Kuinka ihanaa nähdä sinua!” Christy kiljaisi riemuissaan ja syöksähti halaamaan Joelia kuin vanhaa ystäväänsä jota ei ollut nähnyt pitkään aikaa.
”Hei Benji! Näytät hyvältä!” Jessica kehui Benjiä Lilyn ja Marilynin rupatellessa haltioissaan Paulin ja Billyn kanssa.
”Hei itsellesi! Sinäkin näytät hyvältä”, Benji vastasi kohteliaisuuteen.
“Eikös teidän pitäisi olla takahuoneessa valmistautumassa?” Christy kysyi hymyillen vienosti.
”No joo, mutta me halusimme nähdä teidät ensin”, Benji sanoi pidellen Jessican käsiä.
“Kai me näemme vielä myöhemminkin? Voisimme mennä Kolmeen luudanvarteen keikan jälkeen ryyp- siis juomaan jotain”, Christy ehdotti ja kaikki nyökkäsivät reippaasti.
“No, meidän täytyy nyt mennä, nähdään!” Paul sanoi ja pojat lähtivät.
”Nähdään..” Tytöt huokaisivat ja alkoivat innoissaan keskustella. Pian väkeä alkoi kerääntyä paikalle ja tuttu luihuis-jengimme pääsi viereiselle parvelle. Kun show’n alkuun oli enää kolme minuuttia, tarjoilija alkoi liikkua ihmismassan seassa ja tarjoilla normaalia väkevämpää (konserttiin pääsivät vain täysi-ikäiset).
”Saisiko neideille olla juotavaa?” Tarjoilija kysyi tyttöjen takaa ja tytöt nostivat tarjottimelta päärynäsiideriä täynnä olevat lasit. Pian valot sammutettiin ja ainoat valot loistivat lavalla.
”Ja nyt hyvä yleisö päästämme valloilleen iki-ihanan Hyvän Charlotten!” Kaiuttimista kuului ja yleisö alkoi hurrata verhojen auetessa.
”Mikä on meininki?!” Joel kysyi mikrofoniin.
”Hyvä!” Yleisö huusi, mutta tytöt eivät edes kuulleet kysymystä koska muut mölisivät niin.
”En kuule teitä!” Joel sanoi kovempaa ja nyt tytötkin kuulivat.
”MAHTAVA!” Jessica ja Christy karjaisivat yhdessä lujempaa kuin muu väki yhteensä. Olisi ollut ihme jos Joel ei olisi kuullut. Benjiä rupesi naurattamaan ja kaiuttimista kuului vain pärskintää ja käkätyksen ääniä.
”Sori..” Benji köhisi ja hillitsi naurunsa leveään hymyyn.
”Okei, ennen kuin Benji pilaa tämän keikan, aloitamme!” Billy sanoi omaan mikrofoniinsa ja kaikkia nauratti. He alkoivat siis soittaa.

Tuo ensimmäinen kappale, eli Maailma on musta, sai raikuvat suosionosoitukset ja jätkät soittivat vielä muutaman kappaleen. Lopulta Joel sanoi hengästyneenä mikrofoniin:
”Kiitos Tylyaho ja Tylypahka ja hyvää yötä!” Ja he poistuivat suosionosoitusten saattelemana lavalta. Tytöt lähtivät kohti takahuonetta ja tapasivat siellä pojat.
”Te olitte fantastisia, lähdetäänkö Kolmeen luudanvarteen?” Christy kysyi ja otti Joelia kädestä.
”Kiitos, mennään vain,” Joel sanoi ja he menivät takakautta ulos. Paparazit ja toimittajat olivat heitä vastassa ja räpsivät innoissaan kuvia.
”Kerro kuka on uusi tyttöystäväsi Joel!” Joku huusi, mutta kaikki näyttivät vain törkeää ja yleisintä käsimerkkiä kulkiessaan tungoksen läpi salamavalojen loisteessa. He pääsivät jo puolessa tunnissa kolmeen luudanvarteen ja matami Rosmerta lukitsi oven heti kun porukka oli päässyt sisään. Paparazit jäivät silti räpsimään kuvia ikkunoiden eteen, mutta matami Rosmerta laittoi verhot ikkunoiden eteen.
”Mitäs saisi olla?” Matami kysyi hymyillen leveästi. Olihan tämä bändi tullut juuri hänen baariin ryypylle.
”Mitä te aiotte ottaa?” Marilyn kysyi muilta ja he tilasivat kaikki kermakaljat. He joivat ne rupatellen mukavia samalla. He viettivät aikaa baarissa puoleen yöhön asti ja poikien piti kuulemma lähteä, etteivät sammu kadulle. He kuitenkin saattoivat tytöt Tylypahkan porteille ja he hyvästelivät toisensa.
”Toivon todella, että näemme uudelleen,” Jessica sanoi ja suuteli Benjiä poskelle hellästi niin kuin Christy Joelia, Lily Paulia ja Marilyn Billyä.

Tytöillä kesti melkein puoli tuntia kävellä pihamaan poikki sisälle, olivathan he umpihumalassa. Heti eteishallissa Voro meinasi antaa heille jälki-istuntoa, mutta Lily oli johtajatyttö ja täysi-ikäisille oli annettu sinä päivänä lupa tulla vaikka aamu kolmelta takaisin konsertin takia. Voro jäi taas hakkaamaan päätänsä seinään äristen ja vannoen jotain kostosta tyttöjen kompuroidessa portaita ylöspäin nauraen täysillä. Lopulta he selviytyivät parin vastoinkäymisen jälkeen Rohkelikkotorniin ja kesti aika kauan arvuutella salasanaa. Lopulta Jessica muisti lapun jossa oli salasana taskussaan ja näytti lappua lihavalle leidille, koska ei itse saanut selvää omasta käsialastaan.

”Hehehehehehheee.. Laita musiikki soimaan!” Christy karjaisi Marilynille joka oli lähimpänä taikaradiota ja Marilyn totteli kuuliaisesti. Pian alkoi kuulua tietysti Hyvän Charlotten Joki ja tytöt alkoivat hyppiä ja tanssia sohvalla, lattialla ja pöydällä.
”Lisää ääntä!” Jessica karjui täyttä kurkkua ja levittäessään kätensä sivuille nopeasti, hän huitaisi maljakon rikki välittämättä pätkän vertaa ja Lily väänsi volymen täysille. Jessica ja Christy alkoivat hyppiä kahta nopeammin ja Marilyn hikkasi vähän väliä ja hyppi nojatuolilla ja Lily tanssi musiikin tahtiin aika lailla samanlaista tanssia kuin muutkin. Eli ei mitään rajaa hulvattomuudella, täysin oma kehiteltyä vapaa tanssia. Tätä menoa jatkoi pitkälle yöhön eikä väsyttänyt yhtään. Yhtäkkiä joku laskeutui portaita alas oleskeluhuoneeseen, mutta tytöt eivät tätä huomanneet. Jessica ja Christy olivat maalanneet huulipunalla seinät täyteen ’Madden’ ja ’Hyvä Charlotte’ sanoja.
”Lily-rakas?” Huusi pojan ääni musiikin päältä ja kaikki kääntyivät katsomaan kuka helvetti uskalsi häiritä heidän hauskanpitoa. Jessica kompastui jalkoihinsa ja kaatui pöydältä huitoen käsillään vimmatusti, Marilyn kaatui nojatuolillaan, koska oli juuri keikutellut sen selkänojalla, Christy tippui sohvalta lattialle kaataen pienen hintelän sohvapöydän ja sen päällä olleen tekokukka maljakon, joka aiheutti ikävän räsähdyksen. Lily puolestaan oli kompastua omiin jalkoihinsa ja horjahti ensin sohvalle takaperin kuperkeikalla ja tippui sohvalta melkein Christyn päälle lattialle ja yhtäkkiä kaikki tytöt alkoivat hekottaa kuin viimeistä päivää.
”Kukah?” Lily kysyi hämmästyneellä äänellä nauraen silti pää punaisena ja tunsi kuinka joku pitkä ja komea poika tuli auttamaan hänet pystyyn.
”Se olen minä tässä. Hei muuten sinulla on ne bootsit, mitkä annoin sinulle syntymäpäivälahjaksi jalassa”, tämä humalaiselle Lilylle tuiki tuntematon henkilö sanoi. Lily koitti siristää silmiään nähdäkseen henkilön paremmin koska silmissä alkoi sumeta.
”Sinäkö se olet Paul-rakkaani?” Hän kysyi ja hymyili onnessaan.
”Paul? Kuka hitsi on Paul?” Uusi ääni kysyi.
”Minun rakkaani tietysti! Paul on mielittyni nyt ja aina!” Lily huudahti ja alkoi tanssahdella uudestaan, mutta kompastui lattialla makaavaan Marilyniin.
”Lily, se on JA-MES POT-TER! Henkilö joka on piinannut sinua toiselta luokalta lähtien!” Taas uusi ääni sanoi.
”Anturajalka!” Jamesiksi kutsuttu henkilö kivahti vihaisena ja loi vihaisen katseen Siriukseen.
”Sori, ei nyt muistu mieleen,” Lily sanoi ja nousi istumaan Marilynin päälle, joka ähkäisi kivusta ja Lily siirtyi pois hänen päältään.
”Christy, oletko okei?” Sirius kysyi normaalilla äänellä koska Remus oli sammuttanut radion.
”Krooh..” Kuului vastaus, mikä merkitsi, että Christy oli sammunut. Remus nosti lattialla hihittävän Jessican sohvalle ja Peter auttoi Marilynia.
”Me mennään nyt jonnekin, eikös kamut? Pois noiden tylsimysten luota!” Marilyn puuskahti ja horjahti kengillään.
”Joo! Autelkaas kun tämä yks simahti..” Jessica sanoi ja tarttui Christyä jaloista Lilyn tarttuessa käsistä ja Marilyn seurasi niskojaan nakellen perässä heitä tyttöjen makuusalin portaisiin poikien huhuillessa perään:
”Pärjäättekö te? No, hyvää yötä!”

A/N: Anteeksi jos ette pitäneet tästä osasta, en jaksanut panostaa aivan täysillä  :S

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 6. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 05.08.2007 15:45:12

Mahtava! kiva kun jatkoit ^^  JATKOA lisää!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 6. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 05.08.2007 19:57:46

Kiitokset neiti sekolle kommentistasi :) Tässä taas jatkoa :)

Luku 7. Äiti-kulta vierailee

Aamulla Christy heräsi ensimmäisenä sänkynsä vierestä lattialta pää kipeänä ja olo kuin olisi ollut juuri monta kertaa peräkkäin ärhäkän luudan kyydissä. Hän hapuili tiensä kylpyhuoneeseen ja katsoi itseään kunnolla peiliin.
”HYIIIIIIIIIII!” Kaikui kiljunta kylpyhuoneen seinistä ja kuurokin olisi herännyt tuohon meluun jos olisi ollut heidän makuusalissa.
”Mitä nyt?” Lily kysyi raapien niskaansa tukka pörrössä ja silmät juuri ja juuri auki tullessaan katsomaan mikä hätänä. Christyn meikit olivat levinneet pitkin naamaa ja tytön tukka pörrötti pystyssä.
”Katso miltä minä näytän!” Christy sanoi ääni vapisten.
”Mitäs tuosta? Tuoltahan sinä näytät joka päivä!” Kommentoi hätää katsomaan tullut Marilyn.
”Kiitos vaan!” Christy kivahti ja avasi peilikaapin ja otti krapulalääke pullosta huikan minkä jälkeen hän röyhtäisi ja laittoi pullon kiertämään.
”Hei minä sain idean! Mennään kaikki tämän näköisinä aamiaiselle!” Jessica huudahti innoissaan.
”Jessi, sinä olet krapulassa, mutta mennään vaan!” Lily huusi innoissaan ja porukka lähti melkeinpä selväpäisinä alas.

Oleskeluhuoneessa ensimmäinen asia jonka he huomasivat oli kelmit rivissä huolestuneen näköisinä.
”No mitä mulkkaatte?” Christy äyskähti ja ensiluokkalaiset katsoivat tyttöjä kuin pahinta painajaistaan.
”Eilis-illan jälkeen ajattelimme olla huolissamme”, Remus kiirehti vastaamaan.
”Eilis-illan? Sori, viinat lähti, muisti pätki, taisin olla illan tähti. Eli mitä niin kuin tapahtui?” Jessica näpäytti ja muut tytöt nyökyttelivät.
”Kröhöm, te olitte hiukan huppelissa, mutta älkää huoliko, me siivosimme kaikki aiheuttamanne sotkut!” Sirius vastasi äkkiä ja perääntyi askeleen.
”Lily muuten, kuka on Paul?” James kysyi hiukan ärtyneenä.
”Se on edelleenkin Evans teille, ja vaikka se ei teille kuulukaan, Paul Thomas on Hyvän Charlotten yli söpö basisti”, Lily tiuskaisi vastauksen.
”Ahaa. Seurusteletteko te?” James kysyi ennen kuin muut ehtivät estää. Jos katse voisi tappaa, James olisi jo kuollut ja kuopattu.
”Ei vittu kuulu sinulle!” Lily karjui ja tytöt ohittivat pojat nopein askelin ja painelivat muotokuva-aukosta ulos. Ikäväkseen, Riesu sattui juuri silloin tiputtamaan vesiväri-ilmapalloja kun tytöt kääntyivät nurkan takaa.
”IIIK!” Jessica kiljui kuin syötävä päänsä kastuessa litimäräksi ja vihreäksi. Christy, Marilyn ja Lily kirosivat Riesua syvimpään helvettiin keltaisena, oranssina ja ruskeana.
”Äh, tämä korjaantuu helposti, Kuuraannu”, Lily sanoi ja osoitti taikasauvallaan Marilynia. Pian kaikki tytöt olivat puhtaita, mutta kiitos Riesun, he eivät voineet enää aiheuttaa traumoja kenellekään koska meikit olivat lähteneet ja hiukset suoristuneet pesussa. Aamiaisella kelmit tulivat pian tyttöjen jälkeen ja istuivat oman turvallisuutensa vuoksi vähän matkan päähän heistä.
”Voi pyhä jysäys eilen oli hauskaa! Tosin vaikka vedin pääni täyteen… Mutta, mehän tiesimme heti kun pääsimme Pyhästä Mungosta, että seuraavana päivänä tulisi olemaan joka tapauksessa krapula..” Christy ylvästeli hyvää viinapäätään.

”Kuunnelkaa mistä Burrows puhuu.. Mutta puhutaan me huispauksesta!” Sirius sanoi muille kelmeille.
”Ai jai jai! Anturajalka taitaa olla rakastunut! Heti kun tulee yksi kyseinen puheeksi pitää vaihtaa aihetta!” James kiusoitteli.
”Mitä ihmettä sinä oikein horiset?! Minä, Sirius Musta, Tylypahkan kovin naistenmies, vannoutunut kelmi, ihastunut siihen juoppoon?! Älä nyt hulluttele vaan mene tutkituttamaan pääsi!” Sirius huudahti hiukan huvittuneella äänellä ja James katseli hiukan kieroon ja Peter purskahti nauruun.

Pian alkoi posti tulla ja eräs pöllöistä tiputti Lilylle Päivän Profeetan.
”Katsokaa etusivua!” Hän kiljaisi ja muut katsoivat äkkiä hänen lehtensä etusivua. Siinä komeili suuri mustavalkoinen kuva heistä ja Hyvän Charlotten jätkistä kulkemassa paparazien keskellä näyttäen törkeää käsimerkkiä.
”Wau! Me olemme kuuluisia!” Marilyn hihkaisi.
”Mary, me olemme olleet siitä asti kuuluisia kun saavuimme Tylypahkaan”, Christy sanoi Marilynille hymyillen leveästi. Pian muutama oppilas saapui pyytämään nimmareita ilmeisesti nähtyään Päivän profeetan ja tytöt kirjoittivat mielellään.

”JESSICA-NASSIKKAISENI!” Kuului innostunut ja kova huuto Suuren salin ovelta juuri kun jokainen oppilas oli päässyt aamiaiselle eli kaikki olivat salissa. Jessica käännähti vauhkona katsomaan kuten kaikki muutkin salissa ja sukelsi vikkelään pöydän alle piiloon.
”Hys!” Hän sihahti muille tytöille, jotka katselivat reippain askelin lähestyvää hiukan tukevaa, ruskeatukkaista naista jolla oli polkkatukka ja pyöreät ystävällisen näköiset kasvot.
”Heippa Christy! Oletko nähnyt Jessica-mussukkaa?” Nainen kysyi kovaan ääneen.
”Hän.. tuota.. öh..” Christy aloitti takellellen, mutta nainen keskeytti hänet.
”Mutta oletpas sinä kasvanut sitten viime näkemästä! Teidän täytyy olla Lily ja Marilyn! Jessica-kullannuppu on kertonut teistä niin paljon!” Nainen jatkoi kovalla äänellä koko salin ollessa hiljaa, osoittaen Lilyä ja Marilynia.
”Öh joo..?” Marilyn sanoi hiljaa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
”Tuota tämä on Jessican äiti-muori Ellen..” Christy, joka tunsi Jessican äidin vierailtuaan Jessican luona monta kertaa. Lily ja Marilyn eivät koskaan ennen olleet tavanneet Elleniä. Hän oli aina ollut jossain muualla heidän kyläillessä Jessicalla.
”No mutta, minne se äidin pikku pupunen on kadonnut?” Rouva Storm kysyi ja hoksasi Jessican vaaleanruskeat hiukset pöydän alla kaikkien ollessa hiiren hiljaa.
”Siellähän sinä olet! Mamilla oli niin kova ikävä! Mitä sinä siellä pöydän alla teit?” Rouva Storm jatkoi ja vetäisi Jessican pöydän alta esiin.
”Minä luulin tiputtaneeni jotain sinne..” Jessica sanoi hiljaa äidilleen, joka juuri pudisteli pölyjä Jessican vaatteista ahterin kohdalta.
”Jatkakaa ihmiset, jatkakaa syömistä!” Christy rikkoi hiljaisuuden ja yhtäkkiä alkoi puheensorina ja astioiden kolistelu. Ja äänekäs naurun remakka. Kelmit nauroivat enemmän kuin ketkään muut.
 Ellen tunkeutui Jessican ja Christyn väliin.
”Äiti, mitä sinä teet täällä?” Jessica kysyi äidiltänsä hiljaa ja äänellä joka yritti peitellä vihaa.
”Tulin tietenkin tervehtimään sinua kun ei jouluna nähty!” Ellen huudahti kovaan ääneen.
”Tässä selvisi mistä Jessica on perinyt kovan äänensä..” Lily kuiskasi hiljaa Marilynille ja haukkasi paahtoleipäänsä.
”Onkos sinulla jo poikaystävää?” Ellen kysyi reippaasti ja Jessica tiputti lusikkansa.
”Ei ole! Ei ole!” Hän huudahti miettimättä mitä teki. Ilmeisesti hän yritti pitää äitinsä erossa hänen poikaystävä-asioista. Turha toive.
”No mutta! Mitenkäs näin kauniilla ja viehkeällä tyttärelläni ei vielä poikaseuraa ole?!” Ellen huudahti.
”En minä..” Jessica aloitti hiljaa.
”Onko sinulle äidin pikku kultaselle tulossa flunssa kun puhut noin hiljaa? Kannattaisi pitää kunnolla vaatteita päällä!” Ellen kauhistui ja kaivoi suuresta punaisesta käsilaukustaan keltaisen villapaidan, mihin oli kuvioitu vaaleanpunainen pupu kukkakorin kanssa keskelle, ja väänsi sen pakolla Jessican päälle.
”Ei ole flunssaa!” Jessica sanoi kovaan ääneen ja äitinsä ilme oli tyytyväinen. Hän veti siinä samassa villapaidan pois päältään.
”Mutta siitä poikaystävästä! Miten olisi joku noista pojuista?” Ellen kysyi viittoen kelmien suuntaan. Marilyn, Christy ja Lily alkoivat nyt vahvasti tyrskähdellä kuten monet muutkin lähettyvillä, jotka olivat kuunnelleet juttua ja peittelivät sen yskimiseksi. Jessica tuijotti kauhusta lamaantuneena.
”Meni ruokaa väärään kurkkuun…” Tytöt selittelivät ja taputtivat toisiaan hiukan selkään.
Ennen kuin Jessica kerkisi estää, hänen äitinsä oli jo noussut ja marssi kelmien luokse.
”Terve! Haluaisiko joku teistä lähteä tuon hanipuppeli Jessican kanssa treffeille?” Rouva Storm kysyi kovaan ääneen ja kelmeiltä tippui leipä tai haarukka käsistään.
”Mitenkäs jos sinä lähtisit sen kullanmurun kanssa treffeille?” Ellen kysyi Jamesilta ja nyt Sirius nauroi kunnon räkänaurua, mutta Ellen ei välittänyt. Sillä välin kun Jessican äiti oli parittamassa tytärtään jollekin kelmeistä, Jessica oli tomaatin punainen ja hoki Christylle:
”Tapa minut, tapa minut, tapa minut…”
”Ihan pian, ihan pian, ihan pian…” Christy vastasi suu täynnä suklaamuroja.
Kohta Ellen Storm saapui takaisin voitonriemuinen hymy kasvoillaan ja Christy ja Jessica lopettivat.
”Se on sitten sovittu! Menet ulos tuon vaaleahiuksisen pojan kanssa!” Ellen sanoi kovaan ääneen ja Jessica katsoi järkyttynyt ilme kasvoillaan äitiään.
”Tuon joka istuu tuon silmälasipäisen vieressä?” Jessica kysyi tarkoittaen Remusta puhuen kuolemanvakavalla ja hyvin järkyttyneellä äänellä.
”Eei vaan tuon toisen mustahiuksisen pojan vieressä olevan,” Ellen totesi.
”PETERIN?!” Kiljaisi Jessica ja alkoi itkeä ja hautasi kasvonsa käsiinsä, mutta muisti äitinsä olevan vielä läsnä ja pakotti hymyntapaisen huulilleen.
”Ilosta..” Jessica sanoi tärisevällä äänellä.
”Hienoa, sillä sovin heti viidet treffit sinulle ja hänelle!” Ellen kiljaisi riemuissaan ja taputti käsiään yhteen. Nyt Jessica itki kahta kauheammin ja pakotti hyvin ruman irvistyksen jonka oli tarkoitus olla hymy, kasvoilleen.
”Ilosta..” Jessica sanoi vahvalla, muttei kovalla äänellä, mutta mielessään vannoi kostoa hengittäen syvään. Heti kun äitinsä käänsi selkänsä Jessica ei voinut hillitä kasvolihaksiaan vaan tuo hymyksi tarkoitettu muuttui hyvin, hyvin rumaksi irvistykseksi ja kaikki hampaat suurin piirtein näkyivät kaikki ja silmiin ilmestyi mielipuolinen hullunkiilto ja sieraimet levenivät ja pienentyivät tasaiseen tahtiin.

Aamupäivän Jessica yritti karistaa äitiään kannoiltaan ja onnistui siinä hetkeksi pihamaalla.
”Menetän maineeni tuon suupaltin takia! Äitini keksii aina kysyä maailman nolottavampia kysymyksiä ja puheenaiheita.. Ja joudun treffeille Peterin kanssa! Peterin!” Hän kimitti raivoissaan..
”Luojan kiitos minä en ole sinä..” Lily huokaisi ja taputti Jessicaa lohduttavasti olalle.
”Minä vielä..” Jessica oli aikeissa jatkaa, mutta Christy puhui päälle.
”Hei rouva Storm!”
Muut älysivät varoituksen ja kääntyivät katsomaan viiden metrin päässä kävelevää Elleniä.
”No heipä hei tytöt ja äitylin oma pikku tytteli!” Rouva Storm sanoi tapansa mukaan kovaan ääneen ja lähellä kulkeva luihuis-porukka purskahti nauruun.
”Hei rouva Storm”, Lily ja Marilyn sanoivat yhteen ääneen.
”Ihmettelinkin jo minne katositte! Olin juuri juttelemassa niiden neljän pojan kanssa jotka ovat Rohkelikosta ja teidän ikäisiä”, Ellen sanoi ja tytöt järkyttyivät.
”Äiti.. Kerro tarkalleen.. Mitä sinä sanoit heille?” Jessica kysyi järkyttyneellä äänellä, mutta äiti-muori syntinen dementikko oli unohtanut jo.

Mikäli oli mahdollista, lounas oli Jessicalle pahempaa kuin aamiainen.
”No onkos sinulla täällä nyt tarpeeksi kuukautis-siteitä?” Ellen kysyi kovaan ääneen ja koko sali purskahti nauruun paitsi Jessica. Christykin ja Lilykin nauroivat kuin maailman parhaimman vitsin kuulleet.
”Eiköhän juu..” Jessica mutisi äidillensä häpeästä vihreänä.
”No hyvä, että on!” Ellen karjaisi ja Jessica alkoi rummuttaa jalallaan lattiaa.
”Onko Jessica-nassikalla pissa-hätä vai mitä?” Ellen kysyi kovaan ääneen ja Jessica etsi katseellaan murha-asetta ruokapöydästä.
”No ei ole jumalauta!” Hän huusi raivoissaan.
”No mutta! Eipäs kiroilla! Mikäs tuo mustelma sinun kaulassasi on?” Ellen kysyi ja osoitti fritsua, jonka Remus oli eräänä rakkauden tunnustuksen iltana imaissut Jessicalle.
”Öh, kaaduin tuota noin.. ovea päin!” Jessicalla välähti ja kokeili selitystä.
”Olisit nyt varovaisempi, emmehän halua että pikku kullanmurulle sattuu mitään!” Rouva Storm huolestui ja järkytys paistoi hänen kasvoillaan kun hän kumartui suukottamaan Jessicaa.
”Perkele, koita sinäkin jo ymmärtää, etten ole, ei kun siis olen, 17-vuotias enkä mikään pieni kuusivuotias napero! Ei tarvitse höösätä! Enköhän minä itse ymmärrä mennä kuselle jos siltä tuntuu?! SINÄ OLET MAAILMAN NOLOIN ÄITI!” Jessica karjui pää punaisena noustuaan seisomaan.
”Je- Jessica-kullannuppu.. Mi-mikä sinun o-on? Oletko si-sinä kipeä?” Ellen Storm kysyi ääni vapisten, melkeinpä itkien. Ilmeisesti hän ei ollut tottunut Jessican raivonpurkauksiin ja kuvitteli tätä maailman rauhaa rakastavaksi hipiksi, joka olisi aina reipas ja iloinen, eikä mikään painaisi mieltä ja jolta riittäisi rakkautta vaikka muille jakaa. Mahtoi olla shokki kun kaikki luulot ja oletukset paljastuivat vääriksi ja tuon kunnon tyttö -kuoren alta paljastui vihdoin ja viimein äidillekin oikea Jessica, joka pukeutuu räväkästi ja kiroilee sen minkä kerkiää samalla kun tekee jotain uhkarohkeaa ja typerää Christyn kanssa.
”Kipeäkö?! Ehei, en alkuunkaan ole kipeä! Olen vain kyllästynyt tuohon sinun yliakviitisuuteen ja siihen, että olet aina paapomassa minua! Luojan tähden, minä osaan huolehtia itsestäni! Aina täytyy olla sanomassa jotain noloa ja minä saan kärsiä! Nyt pyydän, lähde. Mene kotiin”, Jessica huusi ja lähti itse säilyttäen ylpeytensä kohti Rohkelikkotornia. Ellen Storm näytti hetken järkyttyneeltä, mutta kipitti sitten tyttärensä perään.
”Jessica-nassikkaiseniiiiiiiiii! Odota mamia!”

”Jessica-parka. Lähtisin ennemmin Potterin kanssa treffeille kuin olisin nyt Jessica.. Hän tulee muistamaan tämän vielä pitkän aikaa..” Lily huomautti Christylle ja Marilynille.
”Ai siis mitä? Lähtisit minun kanssa treffeille jos vain pyytäisin?” Kysyi yhtäkkiä Lilyn taakse ilmestynyt James vikkelään.
”Huoh… Sanoin, että lähtisin ulos kanssasi vain jos toinen vaihtoehto olisi asettua Jessican asemaan juuri nyt”, Lily sanoi samalla kun avasi Me Noidat –lehden.
”Evans hei, lähtisit nyt vanhan kunnon Jamesin kanssa ulos, koska aiot lopettaa tuon teeskentelyn, ettet muka pidä hänestä?” Sirius puuttui puheeseen.
”Niin juuri!” Peter vikisi.
”Ziisus ennen kuin alan itkeä ääneen! Miksi kaikki yrittävät parittaa minua Potterin kanssa!?” Lily huudahti kiivastuneena.
”Koska teidät on tarkoitettu yhteen”, Marilyn vastasi tietäväisenä ja laski kätensä Lilyn olkapäälle.
”Kenen puolella sinä oikein olet?!” Lily äyskähti ja laski lehden käsistään.
”Sinun tietysti, mutta ei kai yhdet pienet harmittomat treffit, jotka kestävät muutenkin vain 10 minuuttia, mitään pahaakaan tee?” Marilyn vastasi pieni pelon häivähdys silmissään.
”Mary kuule, ne treffit edes kestäisivät 10 minuuttia. Ehkä korkeintaan viisi, mutta sain juuri hyvän idean..” Lily sanoi, mutta keskeytti puheensa kun äkkiä Jessica juoksi Suureen saliin ja paukautti ovet rytinällä kiinni ja lukitsi ne.
”Aah.. Vihdoinkin turvassa..” Jessica huokaisi tultuaan seurueen luokse.
”Paitsi, että äiti-muori päätti jäädä ensi viikoksikin tänne, koska on hiihtoloma!” Hän ärjäisi ja istuutui Marilynin viereen haudaten kasvonsa käsiinsä. Remus tietenkin rupesi lohduttamaan Jessica-ressua.
”Lil, huomaisit varmasti, että treffit kanssani kestäisi kauemminkin kuin 10 minuuttia”, James sanoi ja virnisti iskuhymyllään ja kohotti kulmaansa charmikkaasti.
”Älä nyt mitään treffejä rupea suunnittelemaan, katsos ensin minun pitäisi sanoa, että tulen. Mutta Christy se ehdotukseni..” Lily sanoi ja vinkkasi Christyä pöydän toiselta puolen tulemaan lähemmäs.
”Supi supi.. jos sinä.. supi supi..” Lily supatti Christyn korvaan ja lopulta kun oli lopettanut virnisti tyytyväisenä ja voitonriemuisena kun taas Christyllä oli järkyttyneen ja epäuskoisen sekainen ilme kasvoillaan.
”Tuo on kiristystä!” Christy huudahti ja tuijotti Lilyä suoraan silmiin omansa pelkkinä viiruina.
”Mutta, sinun takiasi minä suostun!” Hän sanoi ja nyt oli Lilyn vuoro hämmästyä, kun Christy nousi ylös ja tarttui takanansa seissyttä Siriusta paidasta ja suuteli tätä. Sirius vastasi suudelmaan, mutta nyt hänelläkin oli hämmästynyt ilme ja kiersi kätensä Christyn selän takaa.
”Okei tajutaan jo, olette rakastuneita, mutta pakko juuri siinä ruveta kaulailemaan kun toiset yrittävät syödä!” Jessica sanoi ja Christy ja Sirius irrottautuivat.
”Ainakin hän osaa hommansa”, Sirius sanoi virnistäen ja istuutui alas Christy sylissään.
”Chris, sinun ei pitänyt tehdä sitä! Se oli vain vitsi!” Lily yritti hätääntyneenä.
”Liian myöhäistä ystäväiseni. James on nyt minulle velkaa!” Christy sanoi voitonriemuisena.
”Mistä minä olen sinulle velkaa?” James kysyi ymmällään.   
”Sovimme Lilyn kanssa, että jos minä suutelen Siriusta, hän lähtee kanssasi ulos”, Christy selitti Lilyn hakatessa päätään pöytään hokien:
”Mitä minä olen mennyt tekemään, mitä minä olen mennyt tekemään…”
”JES! Jes! Ihanaa! Lily, vannon kautta kelmien liiton, minä käyttäydyn kyllä! JIIHAA!” James kailotti ja hyppi riemusta muiden katsoessa häntä hymyillen. Siis paitsi Lily tietenkin jatkoi uutta rituaaliaan.
”Muuten tytöt, meidän täytyy lähteä hiihtolomaksi pois. En voi asua äitini kanssa saman katon alla koko viikkoa kun paikalla on vielä kaikki tuttuni suurin piirtein”, Jessica kertoi allapäin.
”Mennään rääkyvään röttelöön! Olen aina halunnut käydä siellä!” Christy hihkaisi innoissaan.
”Ei!” Kelmit karjaisivat kauhuissaan.
”Mitäh?”
”Ette saa mennä sinne!” Remus huudahti.
”Miksemme?” Marilyn kysyi.
”Koska..” Remus jo aloitti, mutta Peter vinkui päälle.
”Koska siellä kummittelee!”
Tytöt rämähtivät nauruun.
”Joo, ja minä olen Camre Dion, hän on Sindra Pullrode, siinä on Wanino Raider ja vielä Eva Paffman,” Lily pärskäytti.
”Ei kun ihan oikeasti..” Peter vielä yritti.
”Ei kun oikeasti, me menemme sinne. Minun tarvitsee mennä sinne!” Jessica tiuskaisi.
”Sitä paitsi, miksi me olemme edes velvollisia kertomaan teille tekemisistämme?” Marilyn kysyi äkkiä.
”No tuota.. ööh..” Pojat aloittivat, mutta eivät keksineet mitään hyvää selitystä.
”Heippa meidän täytyy mennä pakkaamaan!” Jessica päätti ja tytöt lähtivät poispäin.
”Lily, entä treffimme?” James huusi vielä perään.
”Mennään vaikka huomenna!” Lily huusi vastauksen.
”JEESH!”

Tytöt kurkistivat varovasti Suuren salin oven avaimen reiästä näkyykö Elleniä, ja totesivat reitin olevan selvä. He juoksivat niin kovaa kuin pääsivät kohti Rohkelikkotornia ja näkivät vilaukselta Ellenin selän peilin kautta kun he meinasivat kääntyä.
”Ei, mennään tuosta salakäytävästä!” Lily sihahti ja avasi salakäytävän oven erään taulun takaa pienellä loitsulla.
”Mistä sinä tiesit missä on salakäytävä?” Christy kysyi.
”Hei, olen ollut niin monta kertaa Potterin kanssa kierroksilla, ja hän tietää kyllä kaikki salakäytävät, joten kyllä minä siinä olen vähän oppinut”, Lily selitti ja kömpi pienessä tunnelissa eteenpäin. Kun he pääsivät salakäytävän toiseen päähän, Lily kurkisti olisiko reitti selvä ja he hyppäsivät taulun takaa kuudennen kerroksen autioon käytävään. He juoksivat vielä kerroksen ylemmäs ja ryntäsivät Rohkelikkotorniin pakkaamaan.

”Elikkäs, lähdemme heti kun olen palannut treffeiltäni”, Lily kertasi suunnitelman ja Jessica mietti koko ajan mielessään minkälaista nöyryytystä ja häpeän aihetta hänen äidillään oli vielä tyttärensä varalle.
”Meidän täytyy käydä nyt Tylyahossa muuten!” Christy huudahti.
”Miksi? Ai niin joo ne uudenvuodenjuhlat!” Marilyn säikähti ja läiskäisi käden suulleen.
”Selvä, homma on tämä. Me käymme nyt Tylyahossa, koska on joululoma ja siellä saa käydä milloin huvittaa. Sen jälkeen pyydämme professori Dumbledorea pitämään äidin kiireisenä koko päivän ja illan ja me hoidamme kaiken ja tadaa!” Jessica sanoi keksittyään pikaisesti suunnitelman.
”Selvä. Minä ja Christy käymme rehtorin luona, menkää te edeltä jo Tylyahoon ja odottakaa meitä Sekon pilapuodissa!” Lily sanoi ja he lähtivät omille teilleen.

Lily ja Christy astuivat Sekon pilapuotiin ja katselivat ympärilleen. He huomasivat Marilynin ja Jessican olevan katselemassa ilotulitteita.
”Moi! Rehtori sanoi homman onnistuvan”, Christy sanoi huokaisten.
”Hyvä! Olemme ostaneet jo serpentiinejä ja kävimme tilaamassa matami Rosmertalta kymmenen koria kermakaljaa Tylypahkan piikkiin”, Marilyn sanoi ja he jatkoivat ilotulitteiden tutkailemista yhdessä. Lopulta he poistuivat puodista jokaisella käsissään pussit täynnä ilotulitteita. He menivät suorinta tietä takaisin Tylypahkaan ja he siirsivät Puuskupuhin tupapöydän ulos käyttäen Siipirdium Lentiusa –loitsua. He asettivat sen ison tammen luo lähelle järven rantaa. He riensivät sisälle vaihtamaan nopeasti vaatteita, minkä jälkeen he palasivat takaisin ulos tavaroiden kanssa.
”Pöytäliinaa ei tarvita, eli kermakaljapullot vain pöydälle. Christy, sinähän voisit käydä jakamassa lentolehtisiä, että juhlat suuren tammen luona alkaa kello yhdeksän”, Lily organisoi ja antoi Christylle pinon värikkäitä papereita joita tyttö lähti jakamaan. Jessica vilkaisi kelloaan ja se näytti puoli kahdeksaa.
”Lily, pöytä on vinossa, osaatko mitään loitsua jolla korjata asian?” Hän huomautti kokeiltuaan laittaa kermakaljapullon pöydälle ja se oli kaatunut.
”Hmm.. Voisin kokeilla kohottaa maata”, Lily tuumasi ja otti taikasauvan taskustaan.
”Kohous!” Hän sanoi ja maa alkoi kohota. Hän veti taikasauvansa pois kun ajatteli pöydän olevan vaakatasossa.
”Jep, hyvä on!” Jessica sanoi kokeiltuaan kermakaljapullon pysymistä pystyssä pöydällä. Sillä välin Marilyn oli leijuttanut serpentiinit tammen oksille ja se näytti nyt olevan juhlakunnossa. Lily kävi hakemassa vielä taikaradion linnasta ja Marilyn kävi hakemassa korillisen levyjä heidän makuusalistaan.
”Hei Marilyn, saimme tämän lapun Christyltä. Se on kutsu juhliin, joten ajattelimme, että tarvitsetteko apua siellä tai mitään?” James kysyi Marilynin tullessa tyttöjen makuusalista levyjen kanssa.
”Höm.. Voisitte vaikkapa hommata sinne jotain naposteltavaa? Sipsit kävisivät oikein hyvin”, Marilyn vastasi kelmeille jotka lähtivät siinä samassa hoitamaan asiaa.

Kello yhdeksän väkeä alkoi kerääntyä tammen luokse ja tytöt laittoivat musiikin soimaan. Ilotulitteet he olivat laittaneet pöydän alle ja Lily oli laittanut ilotulitepussit häkkiin minkä hän oli saanut Hagridilta. Hän oli myös kiinnittänyt häkin oven kiinni munalukolla ja avain oli turvassa Lilyn farkkujen taskussa.
Kun väkeä alkoi olla tarpeeksi he laittoivat musiikin soimaan.
”Hei Lily”, kuului tuttu ääni Lilyn selän takaa kun hän katseli järvelle.
”Potter”, Lily vastasi kopeasti.
”Kuule, et kai ole vieläkin vihainen siitä pilasta minkä teimme luihuisille? Minä sanoin, että lopetan muiden kiroamisen, mutten käytännön piloja muistatko?” James lepytteli Lilyä.
”Muistan ja en kai voi olla vihainen edes sinulle uuden vuoden aattona”, Lily vastasi kääntyen katsomaan Jamesia.
”Haluaisitko tanssia?” James kysyi viitaten muihin tanssiviin ihmisiin.
”Sopiihan se”, Lily vastasi hymyillen ja laski kermakaljapullon pöydälle heidän mennessä muiden sekaan.

Christy ja Sirius tanssivat lähekkäin ja kiihkeästi lähellä radiota, josta kuului Minun Kemikaalisen Romanssin En rakasta sinua.
”Tämä on todella hyvä biisi”, Christy sanoi Siriuksen korvaan ja vilkaisi pojan olkapään ohi ja huomasi Jessican ja Remuksen tanssivan lähellä heitä bailaten rankasti.
”Niin muuten on”, Sirius sanoi takaisin ja suuteli tyttöä.
”Olet ihana”, Christy sanoi hymyillen heidän irrottauduttuaan toisistaan.
”Niin sinäkin”, Sirius vastasi ja suuteli Christyä uudelleen.

Puolen yön maissa Lily pisti radion kiinni.
”Huomio kaikki, huomio!” Hän huusi nousten tyhjän kermakaljakorin päälle seisomaan.
”Kello lyö kaksitoista kahdenkymmenen sekunnin kuluttua joten minä, Christy Burrows, Jessica Storm ja Marilyn Collins alamme valmistella ilotulitusta!” Lily huusi väen hiljennyttyä ja hänen nimeltä mainitsemat henkilöt saapuivat hänen luokseen ja he avasivat häkin. Jokainen otti kolme isoa ilotulitetta ja iskivät ne lumikinokseen. Sillä välin väki oli alkanut laskea sekunteja.
”Kahdeksan, seitsemän, kuusi..”
He ottivat sytkärit valmiiksi ja sytyttivät sytytyslangat ja perääntyivät itse nopeasti. Ajoitus oli täydellinen. Juuri kun he pääsivät nollaan, ilotulitteet ampaisivat maasta ja lensivät taivaalle, jonne ne posahtivat kauniisti ja värikkäästi.
”Hyvää uutta vuotta James”, Lily sanoi ja suuteli poikaa. Moni muukin onnellinen pari suuteli Christy ja Sirius, Remus ja Jessica ja Marilyn ja Tony mukaan lukien. He alkoivat pian sytytellä lisää ilotulitteita ja kaikilla oli hauskaa. Jopa Bellatrix Musta oli haudannut sotakirveen ja muhinoi nyt lumikinoksessa Rodolfus Lestrangen kanssa. Juhlat jatkuivat pitkälle yöhön ja väkeä sammui hankeen. Christyä väsytti liikaa, että hän olisi jaksanut itse kävellä takaisin sisälle, joten Sirius kantoi hänet heidän oleskeluhuoneeseen. Marilyn oli tarpeeksi vahva ja pirteä vielä, että pystyi viemään ystäviensä levyt mukanaan makuusaliin. Jessica ja Remus olivat päätyneet muhinoimaan jonnekin luutakomeroon kun viimeiset raketit olivat ammuttu. James ja Lily kuhertelivat oleskeluhuoneessa.


Seuraavana aamuna James heräsi varhain ja onnellisena treffeistään, monen pitkän vuoden jahtauksen ja ahdistelun jälkeen, Lily Evansin kanssa.
”Koeta sitten olla pieraisematta”, Sirius vitsaili väsyneenä omasta sängystään seuraten kuinka James yritti saada hiuksiaan ojennukseen, tuloksetta.
”Joo joo..”

”Lily! Herää! Sinulla on kymmenen minuuttia aikaa valmistautua treffeillesi!” Christy huusi nukkuvalle Lilylle joka säpsähti siinä samassa hereille.
”Voi ei voi ei voi ei..” Lily hätäili rynnätessään suihkuun.
”Menkää joku kertomaan Jamesille, että myöhästyn!” Lily huusi suihkun melun läpi ja Marilyn lähti kiireellä eteisaulaan herättyään Jessican kanssa Christyn huutoon. Heidän ei tarvinnut edes vaihtaa vaatteitaan koska olivat nukahtaneet eilisiin vaatteisiinsa. Christy etsi samalla Lilylle vaatteet kun tämä oli suihkussa ja Jessica meikit ja kynsilakan. Pian Lily tulikin suihkusta tuoksuen mansikoille. Hän veti vaatteet päälleen hujauksessa ja Jessica alkoi meikata häntä ja Christy laittoi hiukset. Äkkiä Lily vielä lakkasi kyntensä punaisiksi, koska meikkinsäkin oli oranssia ja punaista ja paitana se ihana ja punainen villapaita. Lily nappasi kukkaronsa ja käsilaukkunsa ja veti äkkiä bootsit jalkaan ja syöksyi alas, mutta pinkaisi takaisin hakemaan talviviittansa.
”Heippa!” Lily ehti huutaa ennen kuin syöksyi ulos muotokuva aukosta.
”Heippa vaan itsellesi..” Christy mutaji ja palasi hakemaan käsilaukkunsa koska oli itse menossa Siriuksen kanssa Tylyahoon.
Jessica oli jo mennyt Peterin kanssa äitinsä valvovan silmän alla  ja Marilyn oli pitämässä sen aikaa Jamesille seuraa, että Lily ilmestyisi.

”Siinähän sinä olet, pelkäsin jo ettet tulekaan”, James huokaisi kun näki Lilyn syöksyvän portaikosta kellon lyödessä juuri kymmenen.
”Mitäh? Minähän olen aina ajoissa! Katso nyt, tasan kello kymmenen”, Lily puuskahti ja hymyili hiukan ja Marilyn lähti oman deittinsä luokse.
”Mennäänkö sitten?” Lily kysyi ja he asettuivat jonon hännille.
”Näytät kauniilta Lily,” James kommentoi.
”Joo tiedän. Enkö muka sitten aina näytä?” Lily kysyi eikä tiennyt itsekkään tarkoittiko tuota tosissaan vai vitsillä.
”Näytät!” James kiirehti vastaamaan.
”Älä James nyt jo tunaroi mahdollisuuksiasi, tämä saattaa olla ainoasi!” Lilyn ja Jamesin taakse ilmestynyt Sirius sanoi Christy vierellään.
”Minä mitään tunaroi!” James tuhahti.
”Ai niinkö? Lyödäänkö vetoa tunari?” Lily sanoi ja tarjosi jo nopeasti kättään Christyn hihittäessä taustalla.
”Okei, jos James pilaa treffinne, minä pesen itse Ruikulin kalsarit! Ja jos kaikki menee hienosti sinä taas…” Sirius sanoi ja kääntyi neuvottelemaan Christyn kanssa.
”Supi supi, sipi sipi..”
”Niin, kuten olin sanomassa, jos kaikki menee hienosti, sinä Lily suutelet Sarvihaaraa kokonaisen minuutin”, Sirius sanoi virnistäen pahaa enteilevästi. Lily aukoi hetken suutaan ja lopulta sanoikin järkyttyneenä:
”Olen toki kuullut teidän nimittävän Jamesia sillä nimellä, mutta tiedätkö kuinka kaksimieliseltä tuo juuri kuulosti?!”
”Kyllä vain”, Sirius sanoi nyökytellen rivakasti päätään ja sai Lilyltä kevyen litsarin poskelle.
”Se on sitten sovittu!” Lily sanoi huokaisten raskaasti häviämisen pelko mielessään ja puristi Siriuksen kanssa kättä.
”Uskallapas kömmätä ja saat katua tekosiasi katkerasti!” Sirius sihahti Jamesille.

Kohta parit saivat luvan lähteä ja Sirius ja Christy lähtivät suoraan Hunajaherttuaa kohti ja James ja Lily kävelivät matami Puddifootin kahvilaan.
”Sinun jälkeesi rakas”, James sanoi kohteliaasti ja avasi Lilylle oven. Lily murahti jotain epäselvää ja loi pahan mulkaisun hurmaavasti hymyilevään Jamesiin. He astuivat sisään ja Lily tukahdutti naurukohtauksen käteensä.
”Mitä nyt?” James kysyi ymmällään, mutta Lily ei kyennyt vastaamaan vaan huitaisi kädellään olkansa yli. James katsoi Lilyn ”osoittamaan” suuntaan hymyillen leveästi ja yritti pitää pokkansa. Siellähän Jessica ja Peter istuivat vastakkain ja Ellen Storm oli vetänyt jostain ylimääräisen tuolin heidän kahden hengen pöydän päähän ja paritti siitä suoraan Jessicaa ja Peter ressukoita. Lily hyppi äänettömästi ja huitoi käsiään kiinnittäen Jessican huomion. Kun Lily huomasi saaneen Jessican huomion hän hihitti pahaeleisesti äänettömästi ja teki äikkistä –ilmeensä. James nosti pikaisesti Peterille peukkua ja meni Lilyn kanssa omaan pöytään.

”No hei! Mitäs kulta-mussukoille saisi olla?” Blondi ja nuori parikymppinen tarjoilijatar kysyi leveästi hymyillen ja iski Jamesille silmää.
”Capuccino kiitos,” Lily tilasi.
”Okei! Saisiko nuorelle herralle olla jotain niin kuin silleen?”
”Otan saman kuin hän”, James vastasi automaattisesti.
”Sinä sitten maksat”, Lily sanoi heti tarjoilijan poistuttua.
”Totta kai sydänkäpyseni!”
”Älä kutsu minua sydänkäpyseksesi!”
”Miten haluat sydänkäpyseni.”

Pian tarjoilijatar saapui kahvit mukanaan ja jätti 10 kaljuunan laskun jälkeensä parin pöytään.
”Tässä olisi niin kuin nämä kahvit! Ja tekee tasan 10 kaljuunaa!” Tarjoilijatar sanoi edelleen hymyillen leveästi.
”Ei huolta, James maksaa”, Lily vastasi ja soi Jamesille lämpimän ja hiukan ylimielisen hymyn ja James kaivoi hiukan vastentahtoisesti rahapussukan esiin.

Muutaman pöydän päässä heistä Ellen oli juuri antanut Jessicalle ja Peterille vaaleanpunaisen kondomi –pakkauksen ja Jessica ilmoitti lähtevänsä käymään vessassa, jättäen Peterin aivan yksin äitinsä armoille. Vessassa hän kiipesi peilien edessä olevan pöydän päälle, avasi ikkunan ja hyppäsi ulos. Hän suuntasi askeleensa kohti Kolmea Luudanvartta.

”Christy, emmekö voisi pyytää Remusta seuraamme, hän näyttää niin yksinäiseltä tuolla yksin?” Sirius kysyi Kolmessa Luudanvarressa koiranpentuilme kasvoillaan Christyltä, joka näytti enemmän huvittuneelta kuin vihaiselta, että Sirius edes kysyi tuollaista kesken heidän treffiensä.
”No hyvä on, kutsu hänet tänne”, Christy sanoi naurahtaen ja Sirius virnisti leveästi.
”Remus John Lupin tänne!” Sirius kailotti ja puoli baaria kääntyi  katsomaan Remuksen puikkelehtiessa heidän pöytäänsä.
”Pakko huutaa täyttä kurkkua..” Remus sanoi vaivautuneena.
”Jep jep!” Sirius vastasi.

Juuri silloin baarin ovi aukesi ja tuuli puhalsi lunta sisään kunnes sisään tullut henkilö paiskasi oven kiinni ja katseli ympärilleen hoksaten Siriuksen, Christyn ja Remuksen. Päästyään lähemmäs henkilö osoittautui lumiseksi Jessicaksi.
”Moi”, Jessica tervehti painaen puuta.
”Hei. Eikö sinun pitäisi olla treffeillä Peterin kanssa?” Remus kysyi hiukan yllättynyt ilme kasvoillaan.
”Nääh, kondomien jälkeen kipusin ulos vessan ikkunasta ja jätin Peterin ja äitini sinne”, Jessica sanoi muina miehinä ja hörppäsi Remuksen juomasta.
”Jätit pikku-Peterin äitisi armoille!? Apua, meidän täytyy lähteä pelastamaan kaverimme!” Sirius sanoi hätääntyneenä ja tarrasi niin ihaniin hiuksiinsa.
”Relaa, Lily ja Jameskin ovat siellä. Mitä muka voisi tapahtua?” Jessica sanoi ja kohotti kulmiaan. Muut tyytyivät vain kohottamaan kulmiaan Jessicalle.
”No okei.. Jotain saattaa tapahtua, mutta kyllä hän selviää.. jotenkin.. Mutta niinhän ne tekevät elokuvissakin!” Jessica tarrasi valoisaan puoleen ja levitti kätensä haukotellen.
”Joo, mutta itsehän sanoit, ettei mikään mene oikeassa elämässä niin kuin leffoissa. Ihan tosi Jessi, jotain täytyy tehdä”, Christykin vetosi.
”Aivan, olet oikeassa. Onnea sinulle pikku-Peter!” Jessica huudahti kohottaen Remuksen pullon koska hänellä ei ollut omaa. Sirius ja Christykin kohottivat pullonsa ja ottivat pitkän hörpyn.

”James, mitä sinä katsot?” Lily kysyi vilkuttaen kättään Jamesin silmien edessä.
”Öh tuota en mitään”, James vastasi ja käänsi päänsä nopeasti pois ikkunasta. Lily vilkaisi mitä poika oli katsellut ja huomasi vastapäisessä ikkunassa liimattuna vähäpukeisen ja kauniin naisen kuvan ja tekstin:
”Lowettin alusvaatteet tuovat rakkauselämään piristystä!”
”Ajatteletko sinä nyt sitä mitä minä luulen sinun ajattelevan?” Lily kysyi kurtistavan kulmiaan. James ei ollut varma mitä piti vastata, mutta vastasi silti:
”Kyllä?”  
”James Potter, olet tunteettomin moukka ja idiootti kenet olen koskaan tavannut ja voin vain kertoa, että nämä treffit ovat ohi!” Lily huusi, nappasi viittansa ja käsilaukkunsa ja paineli ulos ennen kuin James kerkesi sanoa mitään.

Ellen oli juuri ollut pohtimassa olisiko Jessica juuttunut vessanpönttöön kiinni kun Lily aloitti huutamisen. Peter käytti tilaisuutta hyväkseen kun Ellen kääntyi katsomaan Lilyä ja ryntäsi ulos kuppilasta. Lilyn huudettua asiansa selväksi, Ellenkin kääntyi jatkaakseen keskustelua Peterin kanssa, mutta huomasi pojan kadonneen.
”Kiittämätön pentu..”

”Ei voi olla totta helvetti”, Lily manasi astuessaan Sianpäähän. Tyttö suuntasi suoraan baaritiskille ja istahti vapaalle penkille muiden juoppojen ja pummien sekaan.
”Mitäs saisi olla?” Möreä ääni kysyi tiskin takaa.
”Lasi tuliviskiä”, Lily sanoi välittämättä pätkän vertaa seurauksista ja siirtyi hiukan kauemmas juuri hänen viereensä tulleesta vessapaperiin kääriytyneestä miehestä.
”Anna olla jo Fletcher”, Lily tuhahti vessapaperimiehelle ja tämä repäisi naamansa kohdalta huussipaperit irti.
”Aah Evans, et ole muuttunut sitten viime vuoden!” Mundungus totesi ja halasi pikaisesti Lilyä. Mundungus oli päässyt vuosi sitten Tylypahkasta.
”Mikäs sinut on saanut tänne Sianpäähän?” Hän kysyi.
”Treffit Potterin penskan kanssa”, Lily tokaisi ja kippasi baarimikon antaman lasillisen kurkkuunsa.
”Wou wou wou! Heti kun minä olen poissa kuvioista, sinä hyppäät Potterin kaulaan?” Mundungus kysyi esittäen mustasukkaista ja virnisti hieman.
”No en ihan! Ensinnäkään, en hypännyt. Toisekseen, en suostunut heti hänen kanssaan treffeille kun lukuvuosi alkoi ja kolmanneksi, treffit olivat vedonlyönnistä”, Lily selitti punehtuen poskistaan ja tilasi toisen lasillisen.
”Ahaa.. Ymmärrän. Vieläkö kelmit ovat koossa?” Mundungus kysyi ja repi vessapapereita päältään. Hänellä oli suorat ja vaaleat hiukset, jotka ylettyivät kevyesti poninhännälle. Lily oli aina pitänyt Mundunguksesta ja hänen ulkonäöstään.
”Pilailetko? Hehän ovat erottamattomia..” Hän tuhahti.
 He jatkoivat rupatellen ja lopulta kun Lily vilkaisi kelloa, hän totesi, että olisi aika palata Tylypahkaan.
”Kiitos ihanasta juttuseurasta”, Lily kiitti ja hymyili.
”Kiitos itsellesi. Saatanko sinut Tylypahkaan? Joit aika monta lasillista..” Mundungus kysyi.
”Nääh, Chrisin ja Jessin seurassa on tullut ryypättyä jo monta kertaa, että enköhän minä selviä omin avuin takaisin. Mutta voisithan sinä saattaa minut porteille asti, kunhan otat nuo vessapaperit päältäsi”, Lily sanoi ja naurahti. Mundunguss nyökkäsi ja he alkoivat repiä vessapapereita, jättivät ne lattialle ja saivat baarimikon vihat päälleen. He kävelivät leppoisasti eteenpäin nauraen samalla Mundunguksen jutuille, joita hänelle oli sattunut sen jälkeen kun viime lukuvuosi päättyi.

Christy, Jessica, Peter, Sirius ja Remus kulkivat rauhallisesti jutustellen kohti Tylypahkan portteja miettien miten Jamesin ja Lilyn treffit olivat menneet.
”O’ou Sirius.. Kohde kello kahdessa..” Remus sanoi Siriukselle joka käänsi päätään ja hoksasi Lilyn kävelemässä pojan kanssa porteille päin, mutta tuo poika ei ollut James Potter.
”Se on Fletcher! Hah, Sirius joutuu pesemään Ruikulin kalsaarit, Sirius joutuu pesemään Ruikulin kalsaarit..” Christy hoilotteli ja Jessicakin yhtyi nauruun Siriuksen näyttäessä pitkää naamaa.
”Perhanan James!!” Sirius kirosi raskaasti miettien jo keinoja kuinka saada Kalkaroksen kalsarit ja kuinka saada ne pestyä.

”Hoi Lil!” Christy karjaisi ja Lily huomasi heidät.
”Moi vaan!” Lily huusi takaisin ja hyvästeli Mundunguksen. Hän käveli heidän luokseen iloisesti.
”Miksi piikku-piikku-Sirius näyttää noin myrtsiltä? Miktii?” Lily lässytti ja otti Siriuksen poskesta kiinni.
”Hän joutuu pesemään Ruikulin kalsarit kiitos sinun ja Jamesin”, Remus selvensi Lilylle. Tyttö joutui miettimään hetken, muttei muistanut.
”Sen vedonlyönnin takia..” Remus selvensi hiukan. Lily joutui taas miettimään, mutta pian ymmärrys valtasi pian hänen mielensä ja ilmeensä.
”Oooh, niinpäs joo! Sorii..” Lily sanoi.

”Jeeeessicaa!! Odota mamia!” Kuului huuto heidän takaansa ja kaikki kääntyivät katsomaan. Tytöt vain vilkaisivat ja pinkaisivat juoksuun. Kelmitkin hyppäsivät lähellä olleeseen pensaaseen kaiken varalta.

”Hiusharja?”
”On.”
”Kynsilakat?”
”On.”
”Kaikki kamanne?”
”Rauhoitu Jessica! Me lähdemme vain viikoksi, emme ikuisuudeksi!”
”Anteeksi.. Kynsiviila?”
”Jessi!”
”Elikkäs otamme vaatteet, kauneudenhoito välineet ja kelmit lähettävät meille ruokaa”, Lily kertasi suunnitelman tultuaan kylpyhuoneesta, eikä ollut kuullut Christyn ja Jessican välistä keskustelua. Makuusali oli tyhjä lukuun ottamatta sänkyjä, vaatekaappeja, yöpöytiä ja heidän bändikamojaan. Tytöt hyvästelivät makuusalin katseillaan, nostivat rinkat selkiinsä ja lähtivät.

”Te siis ihan tosi aiotte lähteä rääkyvään röttelöön?” Remus kysyi nielaisten.
”Joo-o,” kuului vastaus yhdestä suusta.
”Okei, heippa!” Sirius sanoi ja vilkutti ehkä hieman turhan innokkaasti. Tytöt vain vaihtoivat katseita ja lähtivät.
”James muuten, mikä meni pieleen treffeillänne?” Remus kysyi tyttöjen mentyä.
”En tiedä, ensin katselin vastapäisen vaatekaupan alusvaatemainosta, sitten Lily kysyi ajattelenko sitä mitä hän luuli minun ajattelevan, vastasin epäröiden kyllä ja seuraavaksi Lily paasasi kuinka olen tunteeton moukka ja idiootti. Mikä meni vikaan?” James vastasi onnettomana. Sirius ja Remus vilkaisivat toisiaan.
”Oliko se se mainos jossa on se ruskeahiuksinen tyttö päällään punaiset pitsialusvaatteet?” Sirius kysyi.
”Joo”, James vastasi nopeasti uskoen, että Remus ja Sirius tietäisivät mikä meni vikaan.
”James, hän tietenkin luuli, että haluat sänkyyn hänen kanssaan!” Remus huudahti ja läheinen tyttöjoukko alkoi hihittää.
”Voi ei.. Täytyy selvittää taas homma hänen kanssaan..” James huokaisi ja painoi päänsä käsiinsä.



Kommentteja toivoisin :)

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 7. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 05.08.2007 22:40:11

ihan mahtavaa vieläkin! JATKOA taas pyydän. tahtoo tietää lisää... tahtoo päästä nauramaan niiden kommelluksille...

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 7. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 06.08.2007 10:29:10

Kiitokset neiti sekolle kommentista :)

Luku 8. Rääkyvässä Röttelössä.

”Kuinka saamme tuon oven auki?” Marilyn kysyi rääkyvän röttelön edessä.
”Helposti. Pieni pommitusloitsu ja se on siinä!” Jessica selitti kuin pikkulapselle.
”Joo ja koko talo sortuisi!” Lily puuskahti.
”Äh, ei voi olla näin vaikeaa..” Christy sanoi, tiputti rinkkansa, marssi ovelle ja potkaisi sen auki.
”Noin helppoa se oli!” Christy sanoi ja nosti rinkkansa maasta ja astui muiden kanssa sisälle röttelöön.
”Hyyyyi! Täällä on ihan pölyistä ja likaista ja sotkuista!” Jessica valitti kirkuen.
”Jessi, rauhoitu.. Siivoamme tämän hetkessä taikasauvojen avulla..” Lily rauhoitteli ystäväänsä ja he alkoivat korjaamaan ja siivoamaan taloa loitsuin. Eikä siinä kestänyt kuin loppu päivä ja lopulta tytöt päätyivät ihastelemaan sisältäpäin kuin upouutta rääkyvää röttelöä. Lattia kiilsi, eikä missään näkynyt pölyhiukkastakaan. Pöydät ja tuolit ja kaapit olivat kuin vastaostettuja puhumattakaan muista tavaroista. Ovet ja ikkunat näyttivät vasta rakennetuilta ja kaikki oli niin siistiä ja puhdasta ja mukavaa. He olivat myös maalanneet loitsuilla seinät.

”Aaah, vihdoinkin..” Christy huokaisi ja kaatui selälleen sängylle. He olivat asettaneet jo meikit sun muut vessan kaappiin ja vaatteet olivat saatu mahtumaan kahteen vaatekaappiin. Sängyt olivat testattu ja lakanat vaihdettu. Enää puuttui ruoka.
”Ainakin vessa toimii”, Marilyn huikkasi kylpyhuoneesta.
”Se on hyvä se!” Lily huudahti takaisin samalla kun viikkasi vaateitaan laatikkoon.
”Mitäs sanotte, lähdetäänkö kylälle?” Jessica kysyi pian.
”OK.”

Tytöt pukeutuivat tyylikkäästi ja meikkasivat kauden tyylin mukaan. Hiukset kukin laittoi omalla tyylillään. Lopulta he olivat valmiita lähtemään.

”Hiihtolomalle”, Christy sanoi ja kohotti kermakaljapullonsa Kolmessa luudanvarressa.
”Juuri niin”, Jessica sanoi ja kaikki neljä paukauttivat pullot yhteen, ottivat huikan ja paukauttivat takaisin pöytään.
”Tyypit kello yhdessä”, Marilyn sanoi ja muut kääntyivät katsomaan. Kelmithän he siellä marssivat baaritiskille ja Peter vinkui jotain Jamesille. Pojat ottivat vapaat paikat tiskin edestä ja James tarkasteli ulkonäköään lasisen pullon pinnasta. Äkkiä hän näki jotain ja kääntyi katsomaan vauhkona.

”…Ja sitten Brittany oli ottanut golf-mailan ja ruvennut hakkaamaan heitä…” Lily selosti ja muut kuuntelivat.
”Hei Lily”, kuului yhtäkkiä heidän takaansa ja kaikki kääntyivät katsomaan kuin olisivat odottaneet näkevänsä jonkun luihuisista.
”Hei Potter”, Lily vastasi silmät viiruina.
”Mikäs sinulla nyt on? Eilenhän olimme vastarakastuneita ja nyt taas vihoittelet”, James kysyi ihmetellen.
”Muistatkos, sanoin etten voi olla uudenvuodenaattona kenellekään vihainen, mutta katsos, nyt ei ole enää uudenvuodenaatto”, Lily selitti.
”Naistenlogiikkaa”, Sirius tuhahti ja risti kätensä palleansa päälle.
”Oletko jo antanut anteeksi?” James kysyi koiranpentu–ilmeellä.
”Mietin vielä.”
”Hei Sirius”, Christy sanoi, suuteli Siriusta nopeasti, nousi ylös, Sirius istuutui tuolille ja Christy syliin.
”Hei itsellesi muru.”
”Miten menee Jessica?” Remus kysyi ja veti tuolin viereisestä pöydästä Jessican ja Lilyn väliin.
”Ihan hyvin, entäs itselläsi?” Jessica vastasi.
”Hyvinhän minulla.”

”Lily mitä haluat minun tekevän, että annat anteeksi?” James kysyi Lilyltä.
”Uh, tuohon niin monta vastausta etten tiedä edes mistä aloittaa.. Mutta luettelen nyt mitä mieleen tulee: Lakkaat tekemästä käytännön piloja jos niistä seuraa vakavaa vahinkoa, lakkaat olemasta tossuni alla, et katsele siinä mielessä muita tyttöjä ja maksat nyt koko seurueen juomat, ymmärsitkö?” Lily luetteli ja nosteli sormiaan sitä mukaan pystyyn ja lopuksi kohotti kulmiaan Jamesille.
”Jaa en saisi katsella muita tyttöjä? Olet niin hulluna minuun”, James sanoi kiusoitteleva irvistys naamallaan.
”Ja minä haluan tietää välitätkö minusta sata prosenttisesti ja olisitko uskollinen ynnä muuta sellaista…” Lily vastasi ja veti Jamesia nenästä kirjaimellisesti ja sai Jamesin inahtamaan.
”Lily, minä olen aina välittänyt ja tulen aina välittämään sinusta sata prosenttisesti ja nyt käyn maksamassa juomat”, James sanoi ja lähti maksamaan.

”Hei sinä, kuka lie oletkaan, näetkö tuon pitkän ja mustahiuksisen pojan tuolla tiskillä?” Lily kysyi viereisen pöydän pojalta kääntyen tuolillaan. Poika nyökkäsi.
”Hyvä, nyt haluan sinun menevän ohi ja kaatavan ”vahingossa” juomat hänen päälleen, okei?” Lily kysyi.
”Okei, mutta anna juoma, omaanihan en kippaa”, poika sanoi ja Lily näki Luihuisen merkin hänen viittansa etumuksessa.. Hän antoi oman puoliksi juodun kermakaljansa pojalle joka nousi ylös ja alkoi kävellä Jamesia vastaan, joka oli juuri päässyt maksamasta. Lily katsoi pojan menoa ja juuri kohdalla poika kaatoi vahingossa kaljat Jamesin päälle.
”Katso eteesi idiootti!”James paukautti kaivaen taikasauvaansa taskustaan.
”Hommaa itse paremmat rillit aivovamma”, luihuinen heitti takaisin ja paineli ohitse. Lilyn mielessä vaani pelko, että James kiroaisi pojan, mutta kummankin onneksi James tyytyi vain laukomaan jonkin kommentin pojalle ja kuuraannutti juomat pois paidaltaan ja palasi pöytään.
”Idiootti..” James mutisi hiukan vihaisena painaessaan puuta.
”James, saat anteeksi”, Lily sanoi ja tarttui poikaa kädestä saadakseen hänen huomion.
”Ihanko totta? Vau tämä on onnen päiväni. Lily antoi anteeksi, voimme julistautua pariksi ja pitää vielä kädestä, olenko juonut Felix Felicisiä vai mistä tämä johtuu? Nääh, en minä mitään ole juonut, olen vain niin komea ja hurmaava ettei Lilykään voinut vastustaa minua..” James pälpätti yhteen menoon ja röyhisti rintaansa viimeisen lauseen kohdalla ja sai läheisen pöydän tytöt kuolaamaan.
”Ja olet niin itserakas”, Lily lisäsi ja vilkaisi vieressään istuvaa Jamesia.
”Joo joo, tiedetään.. Mukamas…” Tämä vastasi.
”Hei muuten! Näitähän voisi sanoa treffeiksi! Ja nämä ovat onnistuneet treffit! Ja minä en joudu pesemään Ruikulin kalsareita! Lily, alas nuoleskella”, Sirius huudahti riemuissaan keräten lähipöydistä katseita.
”Mitäh? Mi-.. Eivät nämä ole treffit!” Lily puuskahti ja muut kohottelivat kulmiaan.
”No voihan nyt vattuhillo..” Hän sanoi ja otti Remukselta tämän rannekellon.
”Okei Musta, sinä voitit, James, aika lähtee.. Nyt!” Hän puuskahti ja suuteli Jamesia katsoen samalla kellosta aikaa muiden hurratessa. James nautti suudelmasta täysin siemauksin, eikä Lilykään voinut olla vastustamatta Jamesin hyvältä maistuvaa suuta.
”Vau, James on hyvä!” Lily ajatteli ja vetäytyi äkkiä pois.
”Hah! Aika loppui!” Hän huudahti aivan pokkana, mutta katui mielessään ettei ollut jatkanut suudelmaa pidempään.
”Voi helkkari, mitä väliä vaikka puoli baaria näkisi? James on kysynyt minua treffeille koko koulun edessä suurin piirtein enkä minä voi edes suudella häntä vilpittömästi, luoja Lil, olen itsekäs”, Lilyn itsetunto sanoi hänen päässään. Kyllä Lilyllä hormonit jylläävät.
”Pitäisikö meidän lähteä?” Marilyn kysyi huolettomasti.
”Joo aivan ehdottomasti..” Muut nyökkäilivät.
”Nähdään Remus”, Jessica sanoi ja antoi pienen suukon Remuksen poskelle.

”Olemme niin myytyjä tytöt”, Jessica huomautti heidän kävellessään metsässä polkua pitkin kohti Rääkyvää röttelöä.
”Miten niin?” Lily kysyi.
”Älä yritä Lil, sinä ja James, Marilyn ja Tony, Chris ja Sirius ja Remus on niin lutunen,” Jessica huokaisi.
”Tietääkseni minä ja Potter ei olla yhdessä”, Lily huomautti.
”Niin, mutta voisitte olla.”
”Kuulitteko te tuon?” Marilyn keskeytti kun Lily meinasi sanoa jotain.
”Ai minkä?” Christy kysyi ja heti kuului rapinaa heidän takaansa.
”Tuon!” Kaikki neljä sytyttivät taikasauvojensa kärkiin valot ja tähyilivät ympärilleen. Ei näkynyt mitään. Pian kuitenkin alkoi kuulua enemmän rapinaa ja lähempää.
”Okei tytöt, meidän täytyy nyt palata takaisin Rääkyvään röttelöön,” Lily kuiskasi ja rapina alkoi taas.
”JUOSKAA!” Jessica kirkaisi ja tytöt ottivat jalat alleen. Se mikä tyttöjä seurasi lähti myös juoksuun, mutta tytöt eivät katsoneet taakseen. Heistä tuntui kyllä, että olentoja oli useampi kuin yksi.

Yhtäkkiä Marilyn, joka oli juossut viimeisenä kompastui ja kaatui, mutta muut eivät huomanneet vaan jatkoivat juoksua.
Äkkiä Lily huomasi, ettei heidän perässään enää kuulunut seuraavia ääniä.
”Ovatko kaikki-”, hän meinasi kysyä, mutta huomasi Marilynin puuttuvan.
”Missä Mary on?!” hän huudahti hiljaa.
”Luulin, että hän juoksi sinun jäljessäsi”, Jessica sanoi hädissään.
”Niin juoksikin! Meidän täytyy palata takaisin, kaveria ei jätetä”, Lily sanoi järkevästi ja he lähtivät takaisin.
”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi”, Christy saneli nopeasti. Hän oli se kylmähermoisin heistä ja nyt hän pelkäsi, joten päätelkää kuinka kovasti muut pelkäsivät. Äkkiä kuului tukahtunut kiljaisu jostain suunnasta, samalla kun rapina alkoi. Christy ja Lily huomasivat olevansa kahden. Jessicakin oli kadonnut.
”No niin Lil, tässä sitä ollaan”, Christy sanoi hiljaa ja vilkaisi tämän olan yli nopeaa ja halasi Lilyä.

Äkkiä kummatkin potkaisivat eteenpäin toistensa ohi ja irrottautuivat. Christy potkaisi mustaviittaista ja Scary Movie maskiin pukeutunutta hyökkääjää kylkeen ja sujautti taskustaan nyrkkiraudan sormiinsa ja hakkasi häntä kuin ammattinyrkkeilijä.
”Sinä perhanan hinttari!” Christy karjui päin tämän idiootin naamaa niin, että sylki roiskui ja vähän päälle.

Sillä välin Lily oli alkanut kaksintaistella taikasauvoilla toisen hahmon kanssa. Hän tähtäsi hahmoon onnistuneen kamppiherjan ja tämä kaatui maahan. Lily hyökkäsi hahmon päälle ja riuhtaisi maskin pois
”James!?” Hän kirkaisi ja Christy kääntyi katsomaan äkkiä Jamesia hidastettuna kuin olisi luullut tämän kuolevan. Äkkiä hän veti maskin pois myös maassa kyhjöttävältä hahmolta, joka oli Sirius.
”Sirius? Hani?” Christy kysyi ääni väristen heittäytyen hänen viereen polvilleen ja nosti Siriuksen pään syliinsä. Hän ihan todella pelkäsi, että oli murtanut poikaystävänsä nenän.
”James oletko kunnossa?” Lily kysyi huolissaan pidellen Jamesin päätä.
”Krooh..”
”James?” Lily kysyi uudestaan ja läpsäisi hänen poskeaan kevyesti.
”Särkee vain selkää, ei pahemmin käynyt”, James vakuutti ja Lily halasi häntä pitkään.
”Anteeksi, säikäytitte meidät! Missä Jessica ja Marilyn ovat?” Lily kysyi ja nousi ylös.
”Remuksen ja Peterin luona”, James sanoi jo reippaammin.

”Sirius, puhu minulle!” Christy sanoi ja läpsytteli Siriusta poskille ja yritti tyrehdyttää nenäverenvuotoa. Sirius räväytti silmänsä auki.
”Auts, pitää muistaa etten tee tuota toisten”, hän hymähti.
”Oletko kunnossa?” Christy kysyi huolestuneena.
”Joten kuten.”
”Remus! Peter!” James huusi metsään ja pian Jessica, Marilyn, Remus ja Peter ilmestyivät metsiköstä heidän luokseen. He toki säikähtivät Siriuksen olotilaa.
”Mitä Merlinin nimeen te olette menneet tekemään?” Remus kysyi hitaasti.
”No tuota mitäköhän?” Christy kysyi kuin asia olisi ollut päivän selvä.
”Joo no tuota noin, me tästä viemmekin heidät takaisin, älkää te huolehtiko meistä, kyllä me selviämme..” Peter kimitti tippa linssissä ja katsoi hermostuneesti Siriuksen veristä naamaa ja sen jälkeen tyttöjä.

”Me saatamme teidät linnan porteille, kauemmas Jessica ei uskaltaudu”, Lily ilmoitti selittelyjen jälkeen ja naurahti kuivasti samalla kun tarttui Jamesia käsivarresta. Christy, Jessica ja Marilyn kantoivat Siriusta ja Peter näytti taikasauvallaan valoa etummaisena.

”Olen niin, niin pahoillani,” Christy nyyhkäisi Siriukselle ja halasi häntä linnan porteilla.
”Ei tuo mitään. Itsepähän säikäytimme teidät”, Sirius sanoi lohduttavasti ja suuteli Christyä pikaisesti ennen kuin lähtivät.

”Ääh, pelataan jotain, täällä on tylsää,” Jessica valitti astuessaan heidän makuuhuoneeseen ja sytytti valon.
”Pelataan vaikka paskahousua”, Marilyn ehdotti.
”Anteeksi mitä?” Muut kysyivät ymmällään.
”Tiedättehän sen korttipelin? Jaetaan jokaiselle viisi korttia ja laitetaan aina suurempaa korttia niin kauan, että kortit loppuvat. Jokaisella pitää siis koko ajan olla viisi korttia”, Marilyn selitti ja muut hyväksyivät idean. Lily otti korttinsa laukustaan ja he aloittivat pelaamisen. Pelin aikana kerittiin julistaa Christy kerran paskahousuksi, Jessica kaksi kertaa, Lily myös kaksi kertaa ja Marilyn kerran.

”Pelataanko jotain muuta?” Jessica murahti kun tilanne näytti ikävästi siltä, että hänestä tulisi kolmannen kerran paskahousu.
”Pullonpyöritystä vaikka?” Hän ehdotti.
”Ok, minä haen pullon”, Christy sanoi, lähti keittiöön ja Lily kasasi kortit.

”Okei, minä pyöritän eka”, Marilyn sanoi ja pyöräytti. Pullo osoitti Jessicaa.
”Totuus vai tehtävä?”
”Tehtävä”, Jessica vastasi.
”Käy ullakolla ja huuda me pysymme aina näin”, Marilyn keksi.

Jessicaa pelotti mennä ullakolle yksin, mutta meni silti.

”Perkuleen Mary..” Jessica manasi hermostuksissaan kiivetessään tikkaita ullakolle. Hän avasi varovaisesti kattoluukun ja hiirenluita tippui maahan.
”HYYYYIIIIK!” Kuului kiljunta makuuhuoneeseen, muttei juoksemista. Ilmeisesti Jessica päätti tehdä tehtävän.
”Miss Auringonpaiste taisi kokea juuri karvaan yllätyksen”, Lily tokaisi ja he naurahtivat iloisesti.

Jessica yritti sytyttää lamppuun valoa loitsulla, turhaan. Lamppu oli rikki ja pysyi. Hän sytytti taikasauvaansa valon ja katsoi ympärilleen. Pölyistä ja lattia narisi.
”ME PYSYMME AINA NÄIN!” Hän karjaisi ja syöksyi luukusta yläkertaan ja mätkähti lattialle, koska ei kerinnyt käyttää tikkaita. Hän pinkaisi juoksuun ja kiljuikin samalla.

”Tehtävä suoritettu”, hän henkäisi syöksyessään makuuhuoneeseen ja istuutui lattialle ja pyöräytti pulloa. Se osoitti Lilyä.
”Ei perhana, otan tehtävän”, hän tokaisi jo ennen kuin Jessica ehti kysyäkään mitään.
”Okei.. Sinun pitää lähettää kelmeille kutsu tänne nyt heti”, Jessica määräsi ja Lily aukoi päätään, muttei saanut sanaakaan suustaan.
”Enkä!” Hän viimein tokaisi.
”Sitten yksi vaatekappale pois”, Jessica vastasi maireasti ja Lily heitti sukkansa sängylleen ennen kuin pyöräytti pulloa, mikä osui Christyyn.
”Totuus vai tehtävä?”
”Totuus”, Christy vastasi peläten, että saisi samanlaisen tehtävän kuin Jessica sai.
”Jos Sirius Musta kosisi sinua, mitä vastaisit?” Lily keksi ja Christy mietti.
”Vastaisin kyllä”, hän viimein totesi ja muut taputtivat. Christy pyöräytti pulloa, mikä osoitti Marilyniä.
”Totuus vai tehtävä?”
”Totuus.”
”Voisitko koskaan edes harkita seurustelua Piskuilanin kanssa?”
”En! Niin vastenmielistä tyyppiä kuin Piskuilan en ole tavannutkaan. En voisi olla edes ihastunut häneen”, Marilyn kertoi todenmukaisesti.

He pelasivat vielä vaikka kuinka kauan, kelmit lähettivät juuri hyvään aikaan sipsejä, karkkeja, limsaa ja kermakaljaakin sinne ja olivat nyt aivan sokerihumalassa. Sen vuoksi, etteivät olleet suostuneet kertomaan totuutta tai tekemään tehtävää (kaikilla oli vielä alusvaatteet ainakin päällä!), Marilynillä oli päällään toppi ja yöhousut, Jessicalla toppi, Christyllä samoin ja Lilyllä yöasu. Hän viisaana kun oli päättänyt vaihtaa yövaatteet kun olisi pitänyt luopua jo aluspaidastakin.

”.. ja ollaan perseet oolalla..” Marilyn hoilasi ja rämähti lattialle juopuneena.He valvoivat noin kello kolmeen asti ja nukahtivat, anteeksi korjaan, sammuivat viimein.
 
”Knok knok,” kuului terävä koputus ikkunaan. Marilyn raotti silmiään.
”Mitä helvettiä?” Hän kysyi itseltään ja tähysti ympärilleen, eikä huomannut mitään.
”Knok knok”, kuului uudestaan.
”Apuva apuva! Tulkaa joku auttamaan!” Hän huusi unenpöperössä,  otti huomaamattaan maljakon pöydältä ja paiskasi sen automaattisesti seinään. Vasta silloin kun maljakko meni pirstaleiksi, Marilyn tajusi koko jutun.
”Ai pöllö se vain..”
”Mitä Merlinin nimeen sinä täällä riehut?!” Lily huudahti sängystään unenpöperössä.
”En tuota mitään..” Mary hihkaisi ja avasi ikkunan, että pöllö pääsisi sisään. Hän otti kirjeen siltä samalla kun Lily herätti Christyn ja Jessican.
”Herrat Potter, Musta, Lupin ja Piskuilan haluaisivat kutsua neidit Evanssin, Stormin, Burrowsin ja Collinsin illallistamaan kanssaan ravintola Kukkivaan Mursuun kello 19:00 alkaen”, Marilyn luki ääneen kun kaikki olivat hereillä.
”Pitäisikö lähettää vastaus?” Jessica kysyi hieman varuillaan.
”Totta kai,” Lily vastasi ja otti sulkakynän ja mustepullon pöydältä. Hän käänsi kutsun toisinpäin ja kirjoitti vastauksen:
Neidit suostuvat.
________________________________________

James kuorsasi äänekkäästi ja herätti siis Siriuksen. Hän ei kestänyt tuota mörinää, vaan nousi ylös, käveli pari metriä Jamesin sängyn viereen, otti patjasta kiinni ja työnsi pojan alas.
”Auh!” Hän huudahti lattialta.
”Sen siitä saa kun kuorsaa”, Sirius vastasi ja laittoi kätensä lantiolleen kuin jokin kotirouva.
”Ei silti olisi tarvinnut”, James puolusteli noustessaan ylös ja nappasi rillinsä yöpöydältään.
”Eipä ei, mutta tänään on täysikuu, pitäisikö tehdä jotain kun tytöt ovat Rääkyvässä Röttelössä?” Sirius sanoi ja avasi ikkunaverhot. Ulkona paistoi aurinko.
”Ai niin joo sekin vielä..” James murahti ja kiskoi farkut jalkaansa.
”Lähetetään kutsu ravintolaan, illallistetaan, tainnutetaan, varataan heille huone majataloon, laitetaan heidät sinne, syytetään liiallista viinin nauttimista?” Sirius ehdotti valmista suunnitelmaansa.
”Sopii. Kirjoitankin sen saman tien”,  James hyväksyi sen ja alkoi etsiä vaaleanpunaista kirjepaperia ynnä muita tarvikkeita.

”Huomenta unikeot!” Kuului railakas kailotus pian makuusalin ovelta lehmänkellon kilkutuksen säestämänä. Peter ja Remus heräsivät silmänräpäyksessä pöllämystyneen näköisinä ja Peter etenkin pälyili vilkkaasti ympärilleen ja huudahti:
”Missä palaa?”

James oli säikähtänyt pahanpäiväisesti ja läikyttänyt mustetta. Hän vilkaisi ovelle ja syöksyi äkkiä vessaan, koska se nyt sattui olemaan siinä lähellä. Sirius puolestaan karjaisi säikähdyksestä ja syöksyi takaisin peiton alle. Poika-ressukalla ei ollut muuta päällä kuin boxerit, kun Pöhkö-Ellen saapui huoneeseen päällään hikipanta ja –rannekkeet sekä vaaleansininen tuuliasu. Heidän mielestä Ellen nyt sattui olemaan vähän pöhkö. Tai ei nyt niinkään vähää..
”Mitäs te vesselit täällä vielä nukutte? Kellohan on jo puoli yhdeksän ja aurinko paistaa! Nyt lähdemme kipin kapin lenkille! Aamupala saa jäädä välistä. Olisin käynyt pyytämässä tyttelit mukaan myös, mutta he ovat kaiketi päättäneet lähteä reissuun! No niin, mitä te vielä odotatte? Ryysyt niskaan ja menoksi! Mikäs tämä on?” Ellen pälpätti yhteen menoon ja huomasi vaaleanpunaisen paperin mustalla läikällä Jamesin yöpöydällä.
”Eipä juuri mikään..” Sirius sanoi huolettomasti samalla kun nappasi farkkunsa ja t-paitansa tuolilta sänkynsä vierestä ja veti vaatteet kiireellä päälleen peiton alla. Peter yritti hivuttautua keltaisessa nallepyjamassaan, päivävaatteet kainalossaan vessaan.
”James avaa nyt ovi!” Peter aneli oven takaa ja lopulta James päästi hänet sisään ja livahti itse ulos.
”Jaa, että tyttöjä täällä treffeille pyydellään! Kannattaisi muuten laittaa tapaamispaikka ja aika tänne,” Ellen neuvoi katsottuaan paperia.
”Ja vielä vaaleanpunaisella paperilla! Kyllä tytöt nyt ihastuvat!” hän lässytti lisää ja pojat pukivat mahdollisimman huomaamattomasti ja nopeaa. Peterkin tuli äkkiä naama punaisena vessasta ilmiselvä paniikki kasvoillaan loistaen. Hän kipitti Remuksen luo ja sihisi tärisevällä äänellä:
”Vetskari ei mene kiinni!”
Valitettavasti Peter sihisi niin kovaa, että kaikki kuulivat. James ja Sirius huokaisivat raskaasti ja läiskäisivät käsillään otsiinsa. Ellen kääntyi hymy korvissa asti Peteriin päin.
”Annas nyt kun anoppi auttaa!” Hän sanoi tomerasti ja marssi Peterin eteen ja alkoi vääntää vetoketjua kiinni naama punaisena. Peter näytti siltä että pyörtyisi kohta. Remus ei pitänyt siitä, että Ellen kutsui itseään Peterin anopiksi.
”Noin!” Ellen lopulta huudahti voitonriemuisena.
”Lähdetään lenkille!” Hän lisäsi ja katsoi joukkoa odottavaisen näköisenä.
”Tuota minun ja Jamesin pitää tehdä eräs pariesitelmä”, Sirius sanoi hieman liiankin nopeaa. Ellen kääntyi Remukseen ja Peteriin päin.
”Minun täytyy alkaa jo lukemaan S.U.P.E.R-kokeita varten..” Remus sanoi hiljaa ja jäljellä oli enää Matohäntä.
”Tuota.. öh… minä” Hän yritti muttei keksinyt selitystä.
”Tulet tietenkin lenkille! Mennäänpäs nyt”, Ellen sanoi topakasti ja tarttui häntä käsipuolesta. Peter muodosti huulillaan ääneti sanat: ”Auttakaa minua!”

Kului varttitunti ja Peter käveli ryhdikkäästi itkua pidätellen vedet silmissä Ellenin perässä kävellen, joka vain paasasi Jessicasta ja kuinka suurenmoinen tyttö hän onkaan.

”Huoh, onko aamiaista?” Jessica kysyi saapuessaan keittiöön alusvaatteisillaan.
”Munakasta, pekonia, paahtoleipää, appelsiini tuoremehua ja viinirypäleitä”, Lily vastasi suu täynnä ja osoitti pöytää, jonka äärestä puuttui enää vain Jessica, joka veti tuolin itselleen.
”Kukakohan täällä on ennen asunut?” Christy kysyi ja silmäili ympärilleen paahtoleipä kädessään.
”Jaa-a.. Vaikea sanoa, mutta kuka hyvänsä olikaan, hänellä ei ollut sisustamistyyliä. Mitäköhän äiti-muori puuhaa tällä hetkellä?” Jessica vastasi ja esitti kysymyksen.
”Luultavasti jakaa etsintäkuulutuksia ja kadonnut-lehtisiä meistä  Tylypahkassa ja siirtyy sen jälkeen Tylyahoon levittämään niitä”, Christy vastasi ja Marilyn oli tukehtua mehuunsa naurua pidätellessään.
”Todennäköisesti minun äitini tuntien”, Jessica tuumasi ankeasti ja kohotti kulmiaan samalla kun haukkasi leivästään.

”S-se oli ka-kamalaa!” Peter änkytti ja purskahti itkuun saapuessaan poikien makuusaliin, missä muut kelmit pelasivat räjähtävää näppäystä. He nousivat siinä samassa myötätuntoisina ja ohjasivat Peterin istumaan.
”Ja k-kun venyttelimme *niisk* lu-luihuisia saapui paikalle ja.. ja.. ja he nauroivat meille!” Peter lopetti kertomuksensa ja purskahti uudelleen itkuun. Muut kelmit vilkaisivat toisiinsa.
”Älä nyt, me emme enää jätä kahden hänen kanssaan”, Remus lohdutti ja tarjosi nenäliinapakettia, mikä oli Peterin yöpöydällä.
”Okei, Merlinin kiitos en mennyt mukaan”, Sirius tuumasi, kohotti kulmiaan ja siirtyi puuhailemaan jotain yöpöytänsä laatikon sisällön pariin.
”Mitä sinulla on siellä?” James kysyi yllättäen Siriuksen takaa ja nappasi osan valokuvista käteensä.
”Christy, Christy, Christy, Christy ja muut, luihuiset kirottuina, kelmit, sinä ja – kappas vain Christy, kamu, mistä lähtien olet ollut noin pihkassa Christyyn?” James luetteli ja antoi kuvat takaisin Siriukselle.
”En minä ole pihkassa häneen..” Sirius mutisi.
”Ai?” James  sanoi ja nappasi yhden Christy-kuvan käteensä.
”Okei, mitä sitten, sinä olet lätkässä Lilyyn!” Sirius puolustautui ja nappasi kuvan takaisin.
”Ei mitään, sinä vain et yleensä jää roikkumaan yhteen tyttöön”, James tuumasi ja lähti oleskeluhuoneeseen.
”Hemmetti..” Sirius kirosi tajuttuaan Jamesin olevan oikeassa ja lähti myös oleskeluhuoneeseen. Remuskin uskaltautui poistua makuusalista jättäen Peterin yksin nukkumaan.

Peter juoksi maratonia, hyppäsi pituutta, heitti keihästä.. Ellen huusi iloisella äänellään hänen takanaan ja kehotti häntä tekemään enemmän töitä saavuttaakseen haluamansa. Pikku-Peteriltä loppui pian kunto ja hän kaatui itkien maahan.
”Ylös siitä kelvoton laiskuri!” Ellen huusi ja heilautti ruoskaansa.
”Kyllä rouva, anna minun ensin nuolla kenkäsi!” Peter vikisi maassa lyllertäen. Hän katsoi kauhulla mutaisia kenkiä parin metrin päässä ja lähti konttaamaan niitä kohti hitaasti ja epävarmasti. Pian hän saapui kenkien luokse ja haistoi ilmaa. Haju oli erittäin kuvottava. Peter päätti jättää asian sikseen ja nousi nopeasti ylös ja aikoi lähteä karkuun, mutta kompastui omiin jalkoihinsa ja kuuli Ellenin naurun taustalla samalla kun heitti kuperkeikkaa alamäkeä pitkin..

”Mitä Helsinkiä?” Remus karjaisi kun Peter vieri poikien makuusaliin vieviä portaita alas. Sirius ja James kaatoivat vahingossa velhoshakkilaudan, koska säikähtivät ja olivat juuri olleet pelaamassa. Peter nousi nyyhkyttäen.
”Älkää enää jättäkö minua yksin!” Hän vingahti ja takertui Remuksen jalkoihin vaikka kaikki oleskeluhuoneessa tuijottivat.
”Matohäntä nousehan ylös.. Viedään hänet matami Pomfreyn luokse..” Remus sanoi ystävilleen ja tarttui Peteriä käsivarresta nostaen hänet ylös.

”Mitä pitäisi laittaa päälle?” Lily kysyi tutkien vaatteitaan.
”Höm höm.. Laita vaikka tuo punainen,” Christy sanoi vilkaistuaan Lilyn vaatteita.
”Se korostaa kauniisti hiustesi väriä”, hän lisäsi ja otti itse harmaasävyisen mekon. Marilynille he valitsivat turkoosin mekon. Jessica oli vaikeampi tapaus.
”Nääh, vihreä ei sovi yhteen hiuksieni kanssa.. Tuo on liian pitkä.. Keltainen ei myöskään sovi yhteen hiuksieni kanssa..” Hän luennoi kun Lily ja Marilyn yrittivät valita hänelle vaatteita.
”Ota tuo sininen”, Christy viimein tokaisi ja heitti vaaleansinisen erilaisilla nyöreillä koristellun mekon Jessicalle, joka nyökäytti päätään rivakasti alkaessaan vaihtaa vaatteita. Hän kun kuunteli tarkasti vain Christyn mielipiteet.

Viimein he olivat valmiita ja lähtivät tarpomaan eteenpäin hienoisessa lumisohjossa.
”Yyh minun kengät kastuvat!” Jessica valitti paljon puhuva ilme kasvoillaan.
”Lopeta valitus, olemme pian kuivemmalla”, Lily ärjäisi etummaisena ja pian metsässä olikin kuivempaa.
”Toivottavasti he eivät oleta meidän maksavan”, Christy sanoi.
”No oli miten oli, minä en maksa mitään”, Marilyn vastasi.

Kymmenen minuutin kuluttua he saapuivat ravintola Kukkivaan Mursuun ja antoivat viittansa virkailijalle. He huomasivat kelmit eräässä pöydässä ja lähtivät heitä kohti.

Jatkuu seuraavassa osassa tietenkin :D
 Kommentit olis kivoja :)

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 8. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 06.08.2007 11:10:11

mä RAKASTAN tätä ficciä. hyvä kun en tukehtunut aamiaiseeni. Mynthonit takas! ja JATKOA ja äkkiä! tahtoo nauraa lisää ja tahtoo tietää lisää....

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 8. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 06.08.2007 12:01:00

Kiitos jälleen kommentistasi neiti seko.

Luku 9. Kukkiva Mursu

”Hei”, tytöt ja pojat sanoivat yhtä aikaa tyttöjen kävellessä poikien luokse. Pojat nousivat seisomaan ja vetivät kohteliaasti tytöille tuolit, mille tytöt nyökkäsivät hyväksyväisen näköisinä.

”Näytät ihastuttavalta Lily”, James aloitti taas nuoleskelun.
”Kiitos. Et itsekkään näytä hullummalta”, Lily vastasi silmäillen Jamesia pilke silmäkulmassaan.

”Ruokalistat olkaa hyvä”, paikalle ilmestynyt vanha miespuolinen tarjoilija sanoi ja ojensi jokaiselle oman ruokalistansa.
”Hmm.. Eikö täällä ole juustopurilaista?” Christy ähkäisi tarjoilijalle joka odotti heidän tilauksiaan.
”Sivulta yhdeksän löydät purilaiset, sivulta yksitoista juomat ja sivulta kaksitoista pizzat”, tarjoilija ilmoitti kohteliaasti ja kaikki käänsivät menunsa sivun aivan toiselle.
”Otan juustopurilaisen ranskalaisilla ja juomaksi hehkusimaa”, Christy tilasi ja ojensi ruokalistan takaisin tarjoilijalle.
”Otan saman kuin hän”, Jessica ja Sirius sanoivat yhtä aikaa ja ojensivat ruokalistat takaisin.
”Minulle mozzarellapizza ananaksilla ja juomaksi kermakalja”, Lily sanoi ja sulki menunsa antaen sen takaisin.
”Minulle sama”, Marilyn sanoi kohottaen katseensa menusta.
”Minulle kermakalja, suuri annos ranskalaisia ja omavalintainen pizza ja siihen kinkkua ja paljon ketsuppia”, Peter sanoi.
”Minä otan omavalintaisen pizzan johon tulee paksu pohja, kinkkua, tonnikalaa, jauhelihaa, peperonia, ananasta ja paljon pizzamaustetta ja lisäksi jättiannos ranskalaisia ja juomaksi tuoppi kermakaljaa”, James luetteli Lilyn katsoen häntä oudoksuen.
”Tätä lienee turha kysyä sinulta, mutta miten ihminen voi syödä niin paljon?” Hän kysyi silmät pyöreinä, mutta James vain kohautti olkiaan ja virnisti suloisesti.

Viidentoista minuutin kuluttua tytöt lähtivät kimppavessakäynnille.
”Käyn varaamassa huoneen”, James sanoi kelmeille ja heitti ruokaliinansa pöydälle sylistään noustessaan ylös.
”Minä tulen myös”, Remus sanoi kaiken varalta ja pojat menivät varaamaan huoneen ravintolan hotellista.
”Peter, Peter, Peter. Pyydän anteeksi jos tunnun liian hyökkäävältä, mutta onko sinulla tuntoaistia?” Sirius kysäisi ja pudisteli päätään itsekseen.
”On kai?” Peter kysyi epävarmasti ja Sirius retkautti päänsä alas ja hänen hiuksensa valuivat silmien yli, kunnes hän nosti päänsä taas pystyyn.
”Pyyhi suunpielustasi”, hän neuvoi ja Peter teki työtä käskettyä. Valkoiseen lautasliinaan jäikin iso ketsuppitahra.
”Oho..” Peter sanoi hämmästyneellä äänellä ja siinä samassa James ja Remus palasivat.
”Kaikki valmista”, he ilmoittivat ja kohta tytötkin palaisivat kikattaen.
”En koskaan tule ymmärtämään miksi tyttöjen täytyy käydä vessassa yhdessä. Onko se jokin hyvän onnen rituaali?” James kysyi Jessicalta.
”En minä tiedä.. Tullut vain tavaksi,” tämä vastasi kohottaen kulmiaan samalla kun imaisi pillillä hiukan juomista.
”Itse asiassa Naisten historia –kirja kertoo, että itse Rowena Korpinkynsi ja Helga Puuskupuh eivät luottaneet Salazar Luihuiseen ja Godrick Rohkelikkoon, jotka rakensivat suurimman osan Tylypahkasta ja pelkäsivät heidän tulevan kesken kaiken vessaan kurkkimaan naisten ollessa tarpeillaan. Toinen teoria on se, että naiset eivät pystyneet muuten juoruilemaan koska miehet oleskelivat aina heidän kanssaan, eivätkä näin ollen Rowena ja Helga saaneet tilaisuutta juoruilla salassa”, Lily selosti tietäväisenä ja James ja Remus nyökytti päätään selvä..-tyyliin ja Siriuksella oli häh –ilme päällä kuten Peterillä.
”Mikseivät voineet juoruilla miesten kuullen? Tottahan me miehetkin haluamme kuulla juoruja!” Sirius sanoi kiivastuneena ja haukkasi palan pizzastaan.
”Koska Rowena ja Helga juoruilivat Salazarista ja Godrickista”,  Lily vastasi ja siinä samassa alkoi kuulua orkesterin viulusoitot kutsuna tanssimaan.
”Saanko luvan?” James kysyi nousten ylös Lilyltä joka katsoi häntä arvioiden.
”Tämän kerran”, Lily vastasi ja tarttui Jamesin käteen. Muut katsoivat hymyillen tätä nuorta paria joka lähti kohti tanssilattiaa.
”Hani, eiköhän mekin mennä”, Christy sanoi pikemminkin käskien kuin kysyen. Sirius nousi hiukan vastustellen ja hekin lähtivät.
”Jessica haluaisitko sinäkin tanssia?” Remus kysyi.
”Okei”, Jessica vastasi hymyillen ja lähtivät jättäen Marilynin ja Peterin kiusalliseen hiljaisuuteen.
”Hal-..” Peter aloitti.
”Menen baarin puolelle”, Marilyn ennätti sanomaan ja lähti kohti baaritiskiä ja tilasin hedelmäcocktailin.
”Jaahas”, Peter totesi hiljaa itselleen ja hörppäsi juomansa loppuun ja tarjoilija tuli hakemaan heidän lautaset.

James ja Lily painautuivat hiljaa lähemmäs toisiaan ja Lily laski päänsä vasten Jamesin olkapäätä kuin luonnostaan. Kummankaan osapuolen mielestä siinä ei ollut mitään erikoista. Tuskin kumpikaan edes huomasi, että he olivat niin lähekkäin. Toisella puolen tanssilattiaa Christy ja Sirius tanssivat lähekkäin tietoisina siitä ja Sirius nauratti Christyä vähän väliä vitseillään.
Jessica ja Remus tanssivat aikalailla samoin kuin James ja Lily.

Noin tunnin päästä kaikki tanssijat istuutuivat jalat totaalisen kipeinä pöydän äärelle takaisin.
”Missä Mary on?” Jessica kysyi Peteriltä, mutta Marilyn hoipertelikin itse takaisin pöytään löyhkäten viinalle.
”Anteeksi kamut, menetinkö jotain?” Hän kysyi ja röyhtäisi päälle.
”Et et, istuhan toki alas”, Sirius kiirehti vastaamaan, nousi ylös ja tarjosi omaa tuoliaan johon Marilyn mätkähti istumaan.
”Jos lähtisimme?” Remus kysyi vilkaistuaan kelloaan, mikä näytti yhdeksää, eli täysikuuhun oli vielä parisen tuntia aikaa.
”Sopii”, kaikki sanoivat yhteen ääneen, nousivat ylös ja Sirius kävi maksamassa laskun. Tylypahkan piikkiin tietenkin.

Kelmit taluttivatkin tytöt ulko-ovien ohi hissikorille ja tytöt vilkaisivat toisiaan.
”Mitäs tämä nyt on?” Lily kysyi Jamesilta silmät värähdellen viiruiksi.
”Näet pian”, tämä vastasi hymähtäen ja virnisti heidän astuessa koriin.

Pojat johdattivat heidät kolmanteen kerrokseen käytävän perimmäiseen huoneeseen. Huoneessa oli kaikkialla samanlainen verhoilu, tapetointi ja maalaus. Jokainen asia huoneessa oli ruohonvihreällä taustalla ja päälle painettu päänkokoinen pinkki kukka jossa oli keltaisin, ruskein ja punaisin kukin koristeltu mursu päällä. Sängyt, sohva, pöydät, seinät, lattiat, ikkunaverhot, kaikki.  Muut eivät olisi kerinneet edes kissaa sanoa kun Marilyn sammui maailman rumimpaan nojatuoliin ja alkoi kuorsata kovaäänisesti.
”Ja nyt neidit pyydämme anteeksi”, Sirius sanoi kun kaikki olivat huoneessa.
”Anteeksi mitä?” Christy, Jessica ja Lily kysyivät yhteen ääneen.
”Tätä,” kelmit vastasivat samanaikaisesti ja tainnuttivat tyttöystävänsä samanaikaisesti, paitsi Peter, jolla ei ollut ketään jota tainnuttaa.Tytöt rämähtivät kasaksi lattialle ja pojat siirsivät heidät varovasti jumbokokoiselle sängylle.
”Öitä”, he sanoivat vielä ennen kuin lähtivät huoneesta.

”Wau, he oikein sisustivat tämän..” Sirius huokaisi heidän astuessaan Rääkyvään röttelöön.
”Sääli, että tämä turmeltuu tänä yönä”, Peter piipitti ja muut ymmärsivät hänen tarkoittaneen, että Remus olisi jokin villipeto ja he mulkaisivat Peteriä pahasti.
”Ei välttämättä!” Siriuksella välähti.
”Kuinka niin?” Peter kysyi vingahtaen.
”Suljetaan Kuutamo ullakolle!” Sirius vastasi ja hymyili leveästi suu auki ihmetellessään kuinka oli keksinyt moisen idean.
”Selvä”, Remus sanoi ja porukka lähti ullakolle.
”Mutta kuka lukitsee kattoluukun?” James kysyi ja kaikki katsoivat Peteriä.
”Mi-minä voin tehdä sen..” Hän sanoi alistuvasti ja muut kiipesivät ullakolle. Täysikuu pilkotti jo vuorien takaa.

”Tästä se lähtee Kuutamo”, James sanoi ja hän ja Sirius taputtivat Remusta veljellisesti selkään ennen kuin he muuttuivat animaagi muotoihinsa. Remus heitti viittansa, kenkänsä, sukkansa ja paitansa pois ennen kuin muodonmuutos alkoi. Hänen selkänsä, jalkansa ja kätensä pitenivät inhottavasti ja pieni tupsu ilmestyi takapuolen yläpuolelle. Pupillit muuttuivat keltaisiksi ja hänen ihoaan peitti vaalea ja ohut karvakerros.
Makuullaan ollut James-hirvi nousi ylös ja tiputti sarvillaan saman kattolampun mitä Jessica oli yrittänyt korjata.
”Voi perhanan perhana!” Hän murahti eläinkielellä ja Sirius-koira haukahteli naurunsa.
Ihmissusi siirtyi umpeen laudoitetun ikkunan luo ja kurkisti raosta, minkä eräs tippunut lankku oli jättänyt.
”AauuuuuUUUuuuuUUUUUuuuu, auuu au au auuuu,” Remus ulvoi.
”Remus-hyvä, vaikka oletkin nero, muttet juuri nyt, ystävän neuvo: älä yritä laulaa, äänesi on kamala”, Anturajalka neuvoi haukkuen.

”AauuuuUUUuuuuUUUUUuuuu”, kuului jostain kaukaa, kun Marilyn heräsi krapulan saattelemana. Hän ei löytänyt valokatkaisijaa joten hän siirtyi seinää pitkin yrittäen löytää vessan ovea.
Äkkiä hän törmäsi johonkin pehmeään ja älähti. Marilyn katsoi ylös ja huomasi pimeässä punaisena hehkuvat silmät.
”Ai päivää! Ei kun siis iltoja, voisitko näyttää tien vessaan?” Hän tervehti ja kysyi saman tien kysymyksen samalla kun tarjosi kättään kättelyä varten.
”Juu totta kai”, seinän kolosta astunut Wilhelmina Harker vastasi ja tarttui Marilynin käteen. Hänen punaiset kiharretut hiuksensa korostivat mukavasti hänen vampyyrimaisuuttaan mustien vaatteiden päällä. Hän talutti Marilynin vessaan ja lähti sen jälkeen väistellen pimeässä huoneessa tavaroita vaeltamaan kohti alakertaa.
”Hetkinen, mitä sinä meidän huoneessa teit?” Marilyn huudahti pöntöltä pukaten vessaharjalla oven auki.
”Odotin rakasta Dorianiani, mutta taisin erehtyä kerroksella, anteeksi kovasti”, Mina huudahti vastauksen eteisestä ja poistui käytävään.
”Joo okei..” Marilyn tuumasi itsekseen ja hoiti asiansa loppuun.

Hän löysi krapulalääkettä vessan kaapista ja otti pitkän huikan. Sen jälkeen hän siirtyi takaisin olohuoneeseen ja lähti kulkemaan suoraan eteenpäin koska ei ollut vieläkään löytänyt valonkatkaisijaa. Äkkiä hän kaatui jalkapalliin ja kaatui eteenpäin, mutta yllätyksekseen joku sai hänet kiinni.
”Mutta Mina, sietäisit olla varovaisempi”, seksikäs miesääni sanoi ja tuon äänen omistaja vetikin siinä samassa Marilynin intohimoiseen suudelmaan.
”Hetkinen, sinä et ole Mina!” Tämä seksiääni mies sanoi ja sytytti jalkalampun valon vierestään toisella kädellä kun kannatteli Marilynia toisella kädellä.
”No en todellakaan”, Marilyn sanoi unelmoiden.
”Hmph,” mies tuhahti ja sammutti valon.
”Kuka sinä olet?” Marilyn älysi kysyä.
”Herra Dorian Gray, mutta missä on Mina-rakkaani?” mies vastasi, kysyi, sytytti vastauksensa ajaksi valot ja sammutti taas.
”Kerrosta alempana, kävi jo etsimässä sinua, mutta sanoin väärä huone”, Marilyn vastasi huumassaan katsellen tuota syötävän komeaa miestä joka oli aikalailla miehekkäämpi ja siistimpi aikuisversio Siriuksesta ruskeilla hiuksillaan.
”Kiitän ja poistun”, Dorian sanoi ja lähti pimeässä ovea kohti, mutta Marilyn kipitti hänen peräänsä.
”Ennen sitä”, hän sanoi ja tarttui Doriania olkapäistä ja suuteli häntä suoraan suulle ja pitkään. Pian he irrottautuivat ja katsoivat toisiaan silmiin.
”Olet pahuksen hyvä suutelija,” Marilyn sanoi Dorianille ja tämä lähti.

Marilyn etsi aikansa valokatkaisijaa ja viimein löysi sen. Hän napsautti valot päälle ja huomasi ystävänsä sängyllä nukkumassa.
”Voi..” Hän sanoi ja meni herättämään heidät onnistumatta kuitenkaan siinä.
”Ai jaa teidät onkin ehkä tainnutettu! Mutta minnekäs olen hukannut sauvani?” Hän tuumaili itsekseen ja hoksasi Lilyn sauvan pilkottavan tämän selän takaa menevän nyörien alta. Hän veti sauvan esiin ja kutsui omaa sauvaansa, mikä lensi Marilynin käteen sohvan alta.
”No niin.. Herpaannu, herpaannu ja herpaannu”, hän loitsi taian kaikkiin kolmeen ja nämä heräsivät.
”Morjesta Ruususet, oliko hyvät kauneusunet?” Marilyn kysyi heiltä virnistellen ja muut katsoivat häntä pöllämystyneen näköisinä.
”Sinäkö meidät tainnutit?” Lily kysyi ja otti sauvansa.
”En! Kelmit ne varmaan olivat”, Marilyn puolustautui.
”Kuinka niin?” Jessica kysyi ja alkoi oikoa hamettaan.
”Minä sammuin ja teidät tainnutettiin, kelmit olivat kanssamme, mutta eivätpä ole enää, eikö tuo jo kerro jotain?” Marilyn selosti yhteenvetonsa.
”James on nyt pahassa pulassa!” Lily kivahti tajuttuaan Marilynin olevan oikeassa. Juuri sillä hetkellä alkoi kova myrsky ulkona ja tuuli katkaisi sähköt hotellista, koska siinä oli sähkölinjat eli kaikki toimi sähköllä, eikä taialla.
”Tämäkin vielä.. Muuten Lil, mahdoitko huomata, että kutsuit Jamesia juuri etunimellä?” Christy kysyi sytyttäen valon taikasauvansa kärkeen kuten muutkin.
”Samapa tuo”, Lily vastasi.
”Hieno juttu, olemme jumissa täällä mauttomuuden hotellissa eikä poikaystävistämme juuri tietoakaan”, Jessica marmatti.
”Anteeksi korjaus, mutta teidän poikaystävistänne. Minä ja Peter ei seurustella ainakaan tietoisesti, mutta sen verran tiedän Tonysta, että hän on Tylypahkassa. Ainakin luullakseni..” Marilyn sanoi ja meni sohvalle köllöttämään
”Aivan, enkä minä seurustele Jamesin kanssa toistaiseksi joten..” Lily hoksasi ja antoi itsensä kaatua sängylle ja kaikki rupesivat nukkumaan. Kaikki, paitsi Christy joka hiippaili ulos huoneesta ja meni portaita pitkin ylös katolle seisomaan kaatosateeseen.

”Ulkona näyttää satavan”, Sirius-koira huomautti ikkunan luota noin aamu neljältä. Äkkiä Remus alkoi palautua taas ihmiseksi. Karvoitus lähti ja raajat ja selkä palautuivat normaali mittoihinsa. Silmät muuttuivat jälleen normaaleiksi ja tupsu katosi. Pian hirven ja koiran edessä makasi taas Remus. Sirius ja Jameskin muuttuivat itsekin takaisin ihmisiksi ja antoivat Remukselle peitteen rojujen päältä suojaksi.
”Tuo ei tule koskaan olemaan helppoa”, Remus huokaisi ja korjasi repeytyneet alushousunsa taikasauvan heilautuksella. Hän puki nopeaa ja James koputti kattoluukkuun.
”Matohäntä avaa luukku”, hän huusi alas ja pian Peter avasi luukun varovasti.
”Joko se on ohi?” Hän kysyi vapisten.
”Ei ole, muuten vain päästämme Remuksen nyt vähän juoksentelemaan”, James ärähti Matohännälle sarkastisesti joka otti sanat todesta ja paiskasi luukun täysiä kiinni murtaen samalla Jamesin nenän.
”MATOHÄNTÄ!” James karjui ja Peter avasi jälleen luukun.
”Anteeksi”, hän mutisi ja muut kelmit kiipesivät alas.
”Anna kun minä korjaan tuon”, Remus sanoi Jamesille osoittaen tämän nenää ja heilautti taikasauvaansa lausuen samalla taikasanan.
”Lähdemmekö katsomaan kuinka tytöt voivat? Tainnutustaika tuskin kestää koko yötä,” Sirius totesi ja he lähtivät suuren sateenvarjon alla kohti Kukkivan Mursun hotellia.

Christy oli siirtynyt tasakattoisen talon katon reunalle kaatosateen jatkuessa yhä. Pari salamaakin välähti. Hän antoi hiustensa kastua aukinaisina. Pian hän huomasi sivusilmällä kuinka iso musta sateenvarjo lähestyi rakennusta.

”Kamut, mikä tuo patsas tuolla on?” Peter kysyi hiljaa ja osoitti Christyä luullen tätä patsaaksi.
”Näyttäisi kreikkalaiselta jumalattarelta”, Remus totesi.
”Jumalatar se totta vie on, mutta ei lähellekään kreikkalainen! Se on Christy! Merlin vieköön hän aikoo itsemurhaa!” Sirius huudahti ja syöksyi pois sateenvarjon alta kohti hotellin sisäänkäynti ovia. James ja Remus syöksyivät hänen jälkeensä ja Peterille jäi sateenvarjo.

Pojat juoksivat portaita ylöspäin ja saapuivat viimein katolle.
”Christy”, Sirius sanoi käheästi.
”Kerro rakkaani”, Christy vastasi katse yhä eteenpäin. Hän levitti kätensä.
”Älä tee itsemurhaa, älä ole typerä,” Sirius sanoi astuessaan eteenpäin.
”Jättäkää meidät kahden,” Christy sanoi Jamesille ja Remukselle, jotka eivät lähteneet kuitenkaan.
”Tehkää kuten hän sanoi,” Sirius sanoi ystävilleen.
”Oletko varma?” James ja Remus kysyivät yhtä aikaa.
”Kyllä. Menkää,” Sirius vastasi käheästi ja rykäisi ystäviensä mennessä takaisin sisälle.
”Vitut minä mitään itsemurhaa aio kun on näin mahtava elämä”, Christy sanoi ja nauroi heleästi..
”Mutta kun seisot noin lähellä reunaa”, Sirius vastasi ja otti pari askelta lähemmäs heilaansa.

”Mitä he puhuvat?” Jessica kysyi katolle vievän oven takaa.
”Varmaankin syvällisiä suhteestaan”, Remus vastasi painaen korvansa oveen.
”Olemme mekin ihania ystäviä kun salakuuntelemme heidän yksityiskeskusteluaan”, Lily totesi. Pojat olivat käyneet hakemassa tytöt kuuntelemaan Siriuksen ja Christyn keskustelua.
”En tiennytkään Siriuksen puhuvan syvällisiä”, James totesi. Äkkiä kuului pamaus ja hänen vieressään ollut Lily tarttui häntä kädestä hätkähtäen.
”Ei mitään hätää, salama se vain”, James sanoi hänelle rauhoittavasti ja he painautuivat toisiaan vasten.
”Tule Lily,” James kuiskasi Lilylle ja lähti kuljettamaan häntä kolmanteen kerrokseen.
”Niin?” Lily kysyi käytävässä.
”Halusin vain kertoa, että rakastan sinua”, James sanoi hiljaa. Nuo sanat herättivät Lilyssä taas oudon tunteen.
”Tuota James, tätä on varmaan vaikea uskoa, mutta minäkin rakastan sinua”, Lily kuiskasi ja oli ihme ettei James pompannut riemusta ilmaan vaan he suutelivat hitaasti käytävällä. Kun he irrottautuivat, he istahtivat seinää vasten lattialle.
”Mikset kertonut aiemmin?” James kysyi silitellen Lilyn hiuksia.
”En tiedä James.. En voinut menettää mainettani.. Et taida ollakaan ainut jolla on suuri ego”, Lily hymähti ja suuteli Jamesia poskelle.
”Mennään taas kuuntelemaan ystäviämme”, James sanoi ja he nousivat käsi kädessä ylös ja menivät portaisiin.

”Meidän pitäisi erota”, Sirius sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen ja astui Christyn luokse ja käänsi tytön itseensä päin.
”Pitäisi? No voi helvetti!” Christy huudahti ja työnsi hänet kauemmas.
”Älä töki minua”, Sirius murisi hiljaa ja tönäisi Christyä paljon rajummin takaisin kuin oli tarkoittanut ja hän kaatui katolle. Tytön ilme lukematon tämän noustessa ylös.
”Mikä helkkari sinua vaivaa?! No sitä saa mitä tilaa”, Christy sanoi ja veti taikasauvansa esiin puolustukseksi.
”Selastuspikamus!” Hän huudahti ja Sirius lensi suoraan päin katolle tuovaa ovea.
”Kampitu!” Sirius karjaisi oman loitsunsa ja Christy lensi komean kiepin takaperin ja kaatui rähmälleen eteenpäin.
”Karkotaseet”, Christy ajatteli samalla kun tähtäsi viholliseen taikasauvallaan tehden sanattoman loitsun. Sirius kuitenkin oli nopeampi ja väisti.
”Etkö parempaan pysty?” Sirius kysyi ja nauroi ivallisesti.
”Kangistumis tyystilys!” Christy huudahti kun Sirius keskittyi nauramiseen. Hänen hymynsä hyytyi kun kädet ja jalat napsahtivat kiinni toisiinsa ja hän näki Christyn lähestyvän.
”Anteeksi, en kuullut viimeisintä, voisitko toistaa?” tämä sanoi ivallisesti ja antoi lentosuukon samalla kun poistui jättäen Siriuksen sateeseen.

Salakuuntelijat nojasivat ovea vasten ja siirtyivät äkkiä pois oven edestä, paitsi Peter joka ei kuullut lähestyviä askelia ja näin ollen Christyn vetäistessä oven auki Peter kaatui suoraan tämän jalkojen eteen.
Christy tuhahti paheksuvasti astuessaan Peterin ohi ja tytöt lähtivät seuraamaan häntä kun taas pojat menivät Siriuksen luo.

”Helvetin helvetti”, Sirius kivahti Remuksen vapautettua tämän kokovartalolukosta.
”Mitä helvettiä tuo äskeinen oli?” James kysyi ymmällään häneltä.
”Kuinka niin?” Sirius kysyi ja sade yltyi.
”Kuinka niin?! Kirosit naisen ja mikä vielä pahempaa, kirosit Christyn”, James vastasi korottaen ääntään.
”No ei ole minun vikani, että hän on tuollainen.. tuollainen.. no tuollainen kuin on!” Sirius ärähti ja paineli sisälle muut vanavedessään.

”Chris, mikä ihme sinuun meni?” Jessica kysyi ihmeissään.
”Tajusin vain millainen idiootti Musta on ja idiooteille on annettava pieni muistutus miten naisia kohdellaan”, hän totesi vastauksen ärtyneenä ja muut älysivät olla kysymättä lisäkysymyksiä.
”Minne me menemme?” Lily kysyi heidän astuttuaan ulos sateeseen.
”Rääkyvään röttelöön tietenkin”, Jessica vastasi ja taikoi jättimäisen pinkin sateenvarjon heidän yläpuolelleen.
”James ja minä muuten menimme yhteen varmasti”, Lily sanoi heidän kävellessään rivakasti Tylyahon poikki.
”Sepä hienoa”, Jessica ja Marilyn alkoivat kehua heti.
”Etkö onnittele minua?” Lily kysyi Christyltä hymyillen, mutta tajusi vahingon liian myöhään Christyn kääntäessä kasvonsa Lilyyn päin.
”Kuule, ei paljon kiinnosta onnitella toista siitä, että tämä on saanut poikaystävän kun itse on eronnut, joten mitä jos sinäkin tunkisit tuon ruman irvistyksen, jota me kutsumme hymyksi, nyt vain perseeseesi ja kerro tuo lainausmerkeissä ilouutinen aamulla, niin katsotaan sitten millä tuulella olen”, Christy kivahti Lilylle jonka hymy hyytyi varsin nopeaa ja he jatkoivat taas matkaa kenenkään puhumatta mitään.

Ensi töikseen Rääkyvässä röttelössä Christy paineli yläkerran suihkuhuoneeseen ja paiskasi oven kuuluvasti kiinni mennessään lämpimään suihkuun.
”Kuivetus,” Jessica loitsi Christyn mekkoon minkä sen omistaja oli heittänyt hetki sitten ulos suihkuhuoneesta. Hän myös kuuraannutti mekon ja laittoi sen nätisti vaatekaappiin ja otti Christyn yövaatteet valmiiksi Christyn sängylle.

Tunnin kuluttua Christy jaksoi vääntää suihkunhanan kiinni ja kietoa itsensä lämpimään kylpytakkiin. Hän astui ulos heidän makuuhuoneeseensa ja muut olivat päättäneet piristää häntä.
”Anteeksi Lily, onneksi olkoon vain sinun ja Jamesin puolesta, Sirius on täysi ääliö ja sen pituinen se”, Christy lateli samalla kun nappasi vaatelipastosta itselleen alusvaatteet ja puki ne ja yövaatteensa hujauksessa.
”Ei se mitään. Me päätimme hiukan piristää sinua joten käy istumaan tähän tuoliin”, Lily sanoi tarjoten Christylle samantyyppistä tuolia kuin kampaamoissa on. Christy istahti tuoliin ja Lily alkoi laittaa hänen kynsiään, Jessica hiuksia ja Marilyn varpaankynsiä.
”Tiedättekös, te olette huippuystäviä”, Christy sanoi jo virnistäen kun hänet oli saatu valmiiksi.
”Eli tiedätte, mutta nyt on Lilyn vuoro”, hän jatkoi ja työnsi Lilyn tuoliin.
”Mutta-,” Lily aloitti, mutta Christy puhui päälle.
”Ei vastaväitteitä. Sinä olet hemmottelusi ansainnut.”

”Tiedättekös, minulla ei ole edes hajuakaan miksi jätin hänet,” Sirius totesi heidän makuusalissaan. He olivat kerääntyneet Siriuksen sängyn ympärille kuuntelemaan Siriuksen ongelmia.
”Eikä varmaankaan hajua miksi kirosit hänet?” Remus kysyi ja sai vastaukseksi pään pudistuksen.
”No Anturajalkahan vain puolusti itseään, eihän muuten naisen raivolta kukaan säästyisi!” Peter totesi ja sai päät kääntymään itseensä.
”Jaa, nimimerkillä kokemusta löytyy vai?” Sirius kysyi virnistäen epäuskoisena.
”No mitä nyt on tullut tytöille sanottua.. Yksinkertainen huimaustaika ja itse rynnätään pakoon”, Peter selitti nolostuen ja päät kääntyivät takaisin Siriukseen.
”Kai tiedät silti mitä sinun täytyy tehdä?” Remus kysyi.
”Jep”, Sirius vastasi ja alkoi jo miettimään.

Kommentit ovat edelleen tervetulleita :)

Pahoittelen luvun lyhyyttä.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 9. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 06.08.2007 12:38:36

lisääääää! JATKOA tänne ja äkkiä!!!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 9. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 06.08.2007 13:21:06

Jälleen kiitokset neiti sekolle ja toivoisin kommentteja nyt vähän muiltakin. Olisi mukava tietää jos ficistäni pidetään. Ja pahoittelen luvun lyhyyttä.

Luku 10. Anteeksipyyntö

Oli tiistai aamu. Aurinko paistoi ulkona ja lumi oli sulaessaan jättänyt jälkeensä pihan täyteen sohjoa.

Jessica, Lily ja Marilyn odottivat huolestuneina Christyn heräämistä. Eivät he krapulasta olleet huolissaan vaan siitä kuinka hän ottaisi vastaan tiedon siitä, että hän ja Sirius olisivat eronneet. Tytöt eivät jaksaneet oikein uskoa, että hän muistaisi muuta eilisillasta kuin sateen. Pian hän alkoikin heräillä ja muut uskalsivat jo varautua. Hän räväytti silmänsä auki siinä samassa.
”Huomenta. Mitäs te siinä katsotte?” Hän kysyi uteliaana.
”Huomenta. Hyvät vai huonot uutiset ensin?” Jessica kysyi ja he polvistuivat Christyn vuoteen äärelle.
”Otetaan nyt ne hyvät ensin”, Christy vastasi ja nappasi farkkunsa sänkynsä jalkapäädystä ja veti ne jalkaansa.
”Minä ja James menimme yhteen”, Lily säkenöi.
”Vihdoinkin! Onneksi olkoon!” Christy huudahti ja veti lilan tunikan ylleen.
”Ja huonot uutiset.. Kuka kertoo?” Lily kysyi ja he silmäilivät toisiaan huolestuneina ja Christy istuutui meikkipöydän jakkaralle ja otti huulipunan käteensä ja veti huulensa vaaleanpunaisiksi.
”Minä kerron..” Jessica uhrautui ja he kerääntyivät taas polvilleen Christyn ympärille.
”Laske tämä käsistäsi ettei se katkea”, Jessica neuvoi häntä, otti huulipunan tämän käsistä, ojensi sen Lilylle ja otti parasta ystäväänsä käsistä ja katsoi häntä yhä huolestuneen näköisenä.
”Chris.. sinä ja Sirius.. te erositte eilen..” Jessica sanoi varovasti.
”Hah, hyvä vitsi. No kertoisitko nyt ne huonot uutiset?” Christy naurahti ja kysyi.
”Chris.. Ne olivat ne huonot uutiset..” Lily sanoi varovaisesti ja Christyn ilme valahti.
”Miksi?” Hän sai kysyttyä shokkinsa lomasta, nousi ylös jakkaralta ja alkoi kiertää ympyrää huoneessa.
”En tiedä. Sirius vain jätti sinut ja sen jälkeen aloitte riidellä ja kirota toisianne”, Marilyn vastasi ja he nousivat ylös lattialta.
”Voi paskan paska..” Christy totesi ja palasi vaatekaapilleen.
”Mitä kirouksia hän käytti ja mitä minä käytin?” Hän kysyi hetken kuluttua penkoen samalla vaatteitaan.
”Sinä käytit ainakin selastuspikamusia, aseista riisuntaa ja koko vartalolukkoa. Hän käytti kamppiherjaa ainakin ja väisti aseista riisunnan. Me kuuntelimme vain oven takana joten emme tiedä tarkasti.
”Jahas.”
”Mitä sinä nyt teet?” Lily kysyi Christyn penkoessaan vaatteitaan.
”Aion näyttää hänelle ettei ero haittaa minua pätkän vertaa ja että siirryn elämässäni eteenpäin”, Christy vastasi ja veti valkoisen minihameen kaapistaan ja alkoi etsiä paitaa. Lopulta hän vetikin vaaleanpunaisen ja kireän topin ulos ja alkoi pukeutua uudestaan. Lopulta he tarkastelivat yhdessä hänen uutta tyyliään peilistä. Christyn napa näkyi ja minihame peitti juuri ja juuri hänen takalistonsa.
”Et.. voisi.. olla.. tyrkymmän .. näköinen..” Lily sanoi hitaasti.
”Kuten sanoin, aion näyttää Mustalle ettei ero haittaa minua ja minä siirryn eteenpäin”, Christy vastasi topakasti ja veti punaiset remmikenkänsä joissa oli sellaiset seitsemän senttiä korkeat korot, jalkaansa.

”Pitäisikö meidän ilmoittaa tytöille, että Ellen on lähtenyt?” James kysyi muilta oleskeluhuoneessa aamiaisen jälkeen.
”Ilmoitetaan niin heidän ei tarvitse olla enää sietää sitä kamalaa löyhkää mikä leijuu siinä talossa”, Remus sanoi.
”Uskonpa heidän käyttäneen ilmanraikastimia, mutta pakko myöntää, että pelottaa kohdata Christy..” Sirius myönsi ja muut totesivat olevan samaa mieltä jos olisivat Sirius. Remus kirjoitti kirjeen ja Sirius mietti mitä sanoisi ex-tyttöystävälleen. James kokosi korttitaloa Peterin kanssa.

”Jessica, ilouutinen! Voimme palata takaisin Tylypahkaan, äitisi on lähtenyt!” Marilyn huusi yläkertaan keittiöstä kirje käsissään. Yläkerrasta kuului riemastunut ja kuuluva:
”WOHOO!”
Marilyn juoksi portaat ylös ja he alkoivat kiireellä pakata. Ei heillä kauaa kestänytkään kun he olivat saaneet kaikki tavarat matka-arkkuihinsa ja raahanneet ne alakertaan.
”Lilyllä on muuten huomenna synttärit!” Christy riemuitsi muistaen asian ja kiinnitti viittansa hakaset. He tarttuivat kukin omaan matka-arkkuunsa ja kaikkoontuivat Tylypahkan porteille. Christy tosin joutui turvautumaan kimppailmiintymiseen, koska ei ollut läpäissyt testiä vielä.

Kelmit talsivat juuri kohti Tylyahoa aikomuksenaan käydä täydentämässä sontapommivarastojaan kun he näkivät tyttöjen ilmiintyvän porteille. He pinkaisivat tyttöjä kohti.
”Hei tytöt”, he sanoivat yhtä aikaa ja nostivat kysymättä edes lupaa heidän matka-arkkunsa ylös maasta ja lähtivät kantamaan niitä kohti linnaa.
”Hei kulta”, Lily sanoi Jamesille ja suukotti tätä kevyesti huulille.
”Hei itsellesi”, James vastasi hymyillen.

”Hei Chris”, Sirius sanoi tytölle ja valmistautui selkäsaunaan.
”Hei Musta”, Christy sanoi kuitenkin ihmeen tyynesti ja asteli Marilynin kanssa edeltä jo vähän nopeammin sisälle linnaan.

”Mennäänpäs käymään ensin oleskeluhuoneessamme”, Christy neuvoi ja he lähtivät kohti Rohkelikkotornia.
”Kärpäskerttu”, Marilyn sanoi lihavalle leidille joka päästi heidät sisään. He kävivät viemässä viittansa makuusaliinsa ja palasivat sen jälkeen alas. Christy keräsi tietenkin heti katseet itseensä niukalla puvustuksellaan Marilynin pyöritellessä hiuksiaan jotka olivat muuten tänä aamuna kirkkaan pinkit ja suorat tasajakauksella.
Christy meni sohvalle ja heilautti eilen leikatut hiuksensa taakse. Hänellä oli nyt ilmavat otsahiukset ja muut hiukset olkapäihin asti.
Marilyn oikaisi hiukan punaista poolopaitaansa missä oli Rohkelikon tunnus edessä, istuutuessaan alas ikkunan edessä olevaan tuoliin, koska neljännen, viidennen ja kuudennen luokan pojat eivät antaneet Marilynille tilaa istuutua Christyn viereen. Siinä samassa Kelmit, Lily ja Jessica pelmahtivat huoneeseen juuri kun Christy sanoi jotain hauskaa ja pojat nauroivat hänen tahdissaan.
Christy vilkaisi Siriuksen reaktiota ja sen lyhyen katsekontaktin ajan kumpikin kohotti kulmiaan merkitsevästi ennen kuin alkoi taas jutella uusien ihailijoidensa kanssa.

Sirius ei ajatuksissaan huomannut minne oli menossa kunnes oli jo liian myöhäistä hänen astuessaan tyttöjen makuusaliin vieviin portaisiin, jotka muuttuivat liukumäeksi ja Marilyn ja Lily liukuivat painavat arkut mukanaan hänen päälleen.
”Auh!” He kaikki äännähtivät ja kaikki oleskeluhuoneessa kääntyivät katsomaan.
”Voi Musta”, Christy sanoi pilkallisesti ja loitsi oman matka-arkkunsa ilmaan ja siirsi Siriuksen jalat karmien välistä oleskeluhuoneen puolelle jolloin liukumäki muuttui taas portaikoksi ja Christy lähti makuusalia kohti leijuttaen taikasauvansa avulla matka-arkkuaan Marilyn, Lily ja Jessica vanavedessään matka-arkkuineen.
”Chris, miksi olet noin ilkeä Siriukselle?” Marilyn kysyi purkaessaan tavaroitaan kaappiin.
”Koska hän kirosi minut. Naisia ei kirota”, Christy selitti ja taikasauvan heilautuksella hänen vaatteensa leijailivat omille paikoilleen.
”Ja nyt, suonette anteeksi, minun pitää mennä iskemään poikia”, hän jatkoi ja teki lähtöä.
”Odota niin tulen kanssasi”, Jessica kiiruhti ja heitti raidallisen puseronsa pois turkoosin niskalenkkitoppinsa päältä. Hän vaihtoi vielä ruskean nahkavyönsä tummansiniseen farkkuvyöhön joka kimalteli kivasti. Hän heilautti vielä taikasauvaansa jolloin hänen hiuksensa kihartuivat laimeasti. Christykin päätti vielä tehdä jotain hiuksilleen ja laittoi etuhiukset hopeisella pinnillä sivulle kiinni.
”No niin mennään,” hän sanoi Jessicalle ja he lähtivät alakertaan ja Marilyn ja Lily kuulivat vislaukset makuusaliin asti.

Kelmit olivat menneet lounaalle siinä samassa kun tytöt ottivat matka-arkkunsa heiltä.
”Joko tiedät mitä sanoa Chrisille?” Remus kysyi Siriukselta.
”Itse asiassa ei hajuakaan,” Sirius tunnusti.
”MITÄ?!” Muut karjaisivat hänelle.
”No en keksinyt mitään hyvää sanottavaa”, Sirius puolustautui ja hänen katseensa kertoi kaiken.
”Et keksinyt hänestä siis muuta kuin huonoja asioita?” Peter kysyi ja otti viinirypäleitä.
”Ei vaan en keksinyt miten muotoilisin asiani hänelle. Enkä edes tiedä mitä asiaa minulla on hänelle”, Sirius selitti äimistyneenä.
”D’oh!” Remus ja James sanoivat yhtä aikaa. Heille ei kuitenkaan jäänyt aikaa miettiä asiaansa kun jokaisen Suuressa salissa olevan pojan pää kääntyi oville. Kelmitkin katsoivat ja Peteriltä tippui jauhelihakeittoa suustaan hänen tuijottaessaan Christyn kaula-aukkoa. Tytöt kävelivät kuin mallit catwalkilla heidän ohitseen.
”Miksi ihmeessä jätin nuo sääret?” Sirius kysyi huokaisten raskaasti.
”Jaa-a”, muut vastasivat ja jatkoivat syömistä.

”Huomasitko kuinka Sirius tuijotti sinua?” Jessica kysyi hymyillen Christyltä ja he vilkaisivat kummatkin poikiin jotka istuivat noin viiden metrin päässä heistä. Kelmit katsoivat heitä koko ajan ja kun tytöt huomasivat heidän olevan katsekontaktissa, he vilkuttivat kelmeille kuin Halle Berry konsanaan. Pojat käänsivät siinä samassa katseensa pois ja Lily ja Marilyn astuivat saliin aiheuttamatta mitään erityisiä pään käännöksiä ja he menivät ystäviensä luokse istumaan.

”Siirrytäänkö lähemmäs heitä istumaan?” Lily kysyi muilta tarkoittaen kelmejä.
”Siirrytään vain”, muut vastasivat ja he siirtyivät.
”Hei kaikki”, Christy tervehti heitä pirteästi.
”Hei vain päivänsäde, minne atraimesi hukkasit?” James kysyi hämillään.
”Nääh, jätin sen nyt lounaan ajaksi kaappiin”, Christy vastasi hymyillen ja istuutui Siriusta vastapäätä, joka tuijotti häntä suu raollaan. Remus vilkaisi Siriukseen merkitsevästi ja sanoi ääneti:
”Nyt olisi hyvä aika.”
Siriuksella oli huulilta lukemisen taito hallussaan ja pudisti Remukselle hiljaa päätään.
Siinä he juttelivat Lilyn & Jamesin ja Jessican & Remuksen kuherrellessa keskenään.
”Tuota noin, Christy, olisi hiukan asiaa”, Sirius sanoi viimein kun Christy teki lähtöä.
”Jaahas”, hän sanoi ja otti pojan huomaamatta ruokailuveitsen toiseen käteensä ja Sirius johdatti heidät ulos Suuresta salista parien jatkaessa pussailua.

”Mitä asiaa?” Christy kysyä töksäytti heidän saavuttuaan tähtitorniin. Sirius aukoi päätään löytämättä kuitenkaan sanoja.
Hetken kuluttua kun Sirius ei vieläkään saanut sanaa suustaan, Christy kyllästyi.
”Jaahas”, hän sanoi ja teki lähtöä.
”Ei odota”, Sirius äkkiä sanoi ja tarttui Christyä käsivarresta.
”No kerro äkkiä asiasi, ei minulla ole kovinkaan paljon aikaa kuunnella täällä sinun turhanpäiväistä sanahelinääsi. Tai siis jos tulisi edes sanaakaan”, tyttö kivahti ja ravisti pojan otteen irti.
”Sitä vain, että olen pahoillani, että kirosin sinut”, Sirius sanoi allapäin. Kumpikaan ei sanonut hetkeen mitään.
”Aha”, Christy lopulta töksäytti ja meinasi taas lähteä.
”Aha? Etkö muuta sano?” Sirius kysyi epäuskoisena ja loitsi oven kiinni ennen kuin Christy kerkesi tarttua edes kahvaankaan. Tämä palasi vihaisena Siriuksen eteen.
”No en, voisitko lopettaa tuon säälittävän ja tekopyhän anteeksi pyyntö ilmeesi, se ei näet tehoa minuun”, Christy paukautti ja teki uudelleen lähtöä, mutta Sirius tarttui häntä uudelleen käsivarresta eikä päästänyt irti saaden Christyn vetämään veitsen esiin.
”Päästä irti tai saat kokea alakerrassasi jotain erittäin kivuliasta”, hän uhkasi pidellen veistä pojan nivusten korkeudella.
”Et uskaltaisi”, Sirius sanoi kohottaen leukaansa ylimielisesti.
”Ai haluatko kokeilla?” Christy kysyi siristäen silmiään ja kohottaen toista kulmaansa.
”Mitä kokeilemista siinä olisi kun kumpikin tiedämme ettet pystyisi siihen?” Sirius kysyi ja tarttui Christyä ranteista ja pakottaen tämän seinää vasten. Hän puristi tyttöä lujasti vasemmasta ranteesta ja tämä pudotti veitsen alistuneena.
”Sitähän minäkin ajattelin”, Sirius sanoi ja katsoi Christyä syvälle silmiin. Äkkiä silmät kuitenkin siristyivät hiukan vihasta Christyn kohottaessa nopeasti polvensa kohti Siriuksen tiedätte-kyllä-mitä. Poika-parka lyyhistyi nopeasti pidellen haarojen väliään ja haukkoen henkeään syvään.
”Ääliö”, Christy sanoi ja nappasi veitsen lattialta.
”Älä lyö!” Sirius parahti.
”Kerro yksikin syy miksen löisi?” Christy kysyi ja kohotti kulmiaan.
”Koska olet liian pelkuri lyödäksesi!” Sirius huusi ennen kuin kerkesi estää itseään. Christyn silmissä välähti ja hän iski veitsen läpi Siriuksen poskesta ja veitsi tuli läpi toisesta poskesta.
”Ai liian pelkuri? Maista sitä”, hän sanoi ennen kuin lähti ranteitaan hieroen pois.

”Taasko me menemme salakuuntelemaan heitä?” Lily kysyi kikattaen heidän hiippaillessa kohti tähtitornia.
”Ja kuinka me edes tiedämme, että he ovat siellä?” Jessica kysyi Remuksen reppuselästä koska hänen kenkänsä kolisivat ikävästi kävellessä ja mehän kaikki tiedämme kuinka hygieenista se olisi hipsuttelu valkoisin sukin Voron siivoamilla käytävillä.
”Usko huviksesi, he ovat siellä”, James sanoi jaksamatta selittää sen kummemmin.
”Se on Siriuksen vakiopaikka selvittää välejään jonkun tytön kanssa”, valaisi Remus.

Pian he saapuivatkin tähtitornin ovelle ja kuulivat lähestyviä askelia. Nopeasti he pujahtivat oven taakse, mutta ovi kalahtikin kiinni raoltaan. Kaikki painoivat korvansa ovea vasten. He eivät erottaneet sanoista selvää, mutta äänestä päätellen Christyllä oli suunvuoro. Kohta taas kuului kun veitsi kalahti lattialle. Heti perään kuului kun ruumis valahti alas ja Christy sanoi jotain. Heti jälkeen kuului askeleita. Äkkiä joukko perääntyi tytön paukauttaessa oven auki. Christy loi heihin turhautuneen katseen ja huudahti:
”Ei kai taas!”
Sen jälkeen hän lähti nopeasti portaita alaspäin ja tytöt ampaisivat perään. Kelmit menivät sisään torniin. Siellä Sirius makasi kuin pahainen rakki maassa tuskaisen ilmeen kera.
”Mitä tapahtui?” James kysyi ja auttoi ystävänsä istumaan.
Sirius mumisi jotain ja hyvä ettei pyörtynyt. Muiden ilmeet olivat äärimmäisen kauhistuneet.
”Kuinka hän saattoi iskeä häntä veitsellä?” Peter kysyi tärisevällä äänellä.
”Jaa-a. Sen siitä saa kun suututtaa naisen”, James sanoi tietäväisenä ja nosti Siriuksen ylös.
”Se on sitten sillä selvä”, Remus totesi.
”Mikä on?” Peter kysyi Siriuksen puolesta kohottaen katseensa.
”Teidän täytyy palata yhteen”, Remus vastasi. Siriuksen silmät laajenivat äkkiseltään ja hän esitti viiltävänsä kaulansa käsillään, koska ei voinut puhua. Veitsi törrötti edelleen hänen poskistaan.
”Tulehan niin viemme sinut Sairaalasiipeen”, James sanoi ja he lähtivät taluttamaan Siriusta sairaalasiipeen.

”Hänelle ei jää arpia ja on tuota pikaa valmis”, matami Pomfrey sanoi heti kun James oli kertonut mitä oli tapahtunut.
”Oletko varma?” Remus kysyi huolissaan. Ulkonäkö oli Siriukselle kaikki kaikessa.
”Varma”, matami vastasi ja kiskaisi veitsen pois, minkä jälkeen hän korjasi haavat loitsulla.
”Merlin sentään.. Tuota en halua kokea toista kertaa”, Sirius sanoi tunnustellen poskiaan.
”Et varmastikaan”, matami Pomfrey hymähti ja kelmit lähtivät.
”Mitä sinä nyt sanoit hänelle, että hän noin tulistui?” James kysyi.
”Taisin lipsauttaa, että hän on pelkuri..” Sirius vastasi huokaisten raskaasti.
”Sinä se et taida koskaan oppia ettei naisia kannata haukkua pelkuriksi”, Remus huokaisi ja he lähtivät oleskeluhuoneeseensa.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 10. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 06.08.2007 14:02:45

voi Sirius-parkaa. ja haluan vieläkin jatkoa! kuinka monta osaa tähän muuten tulee??

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 10. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 06.08.2007 16:51:19

neiti seko, en tiedä vielä osien määrää. Kiitos kommastasi :)

Luku 11. Uimaanhan tänne tultiin

”Mitä sinä Remus muuten ehdotitkaan siellä Tähtitornissa?” Sirius kysyi heidän pelatessa räjähtävää näppäystä oleskeluhuoneessa.
”Sitä vain, että sinun ja Christyn pitäisi palata yhteen”, Remus sanoi ja hänen korttinsa räjähti hänen lyödessä sen Peterin kortin päälle.
”Palata yhteen?! Mitä oletko hullu? Etkö näe mitä se nainen pystyy tekemään?! Hänhän tappaisi minut!” Sirius aloitti heti protestoinnin ja kortit hänen käsissään räjähtivät.
”Ehkä niin, mutta kannattaa kokeilla”, James yhtyi Remuksen puheisiin ja löi oman korttinsa.
”Hyvä on, kokeillaan, mutta kuinka helkutissa aion tehdä sen?” Sirius myöntyi ja kurtisti kulmiaan surullisesti.
”Mietitään sitä myöhemmin, tytöt saavat auttaa meitä”, James totesi ja nappasi pakasta kortin.

”Chris hidasta vauhtia”, Jessica huudahti käytävää paljon kauempana marssivalle Christylle. He perässä juoksijat kiihdyttivät vauhtia, mutta niin teki Christykin. Oli suorastaan ihme kuinka joku pystyi juoksemaan niin nopeasti Christyn kengillä. Lily, Marilyn ja Jessica saivat hänet kiinni seuraavien portaiden alapäässä, mutta he jatkoivat kävelyä yhä nopeaan tahtiin.
”Hitto kuinka ihminen voi vihata jotakuta näin paljon?” Christy kysyi kiihdyksissään heidän siirtyessä liikkuvaan portaikkoon saamatta vastausta.

He kulkivat Christyn tahdissa pihamaalle.
”Huh, kuinka voi olla näin kuuma keli kun lumetkin sulavat, vaikkei ole vasta kuin melkein helmikuu?” Lily kysyi hiljaisuuden vallitessa heidän seisoessa järven rannalla. Muut huomasivat hänen olevan oikeassa. Keli oli suorastaan hiostava. Kun katsoi pihamaata, saattoi huomata ettei siellä ollut kuin lätäköitä ja muutama kinos varjoisissa paikoissa.
”En tiedä, mutta minun mielestäni meidän pitäisi nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää”, Christy sanoi jo rauhoittuen ja kokeili onko vesi kylmää. Se oli, muttei liikaa.

”Oletko varma, että tämä on hyvä ajatus?” Lily kysyi ottaen pyyhkeitä kylpyhuoneesta.
”Ehdottomasti. Tämän päivän jälkeen tarvitseekin hiukan jäähdyttelyjä”, Christy vastasi laittaessaan hiuksiaan pampulalla kiinni.
 ”Niin, ymmärtäkää tekin nyt vähän mitä Chris on saanut tänään kokea”, vaaleanpunaisiin bikineihin pukeutunut Jessica sanoi ja Marilyn tuhahti sitoessaan nyt punaiset hiuksensa ranskanletille. Hänen oli ollut kuulemma pakko muuttaa hiustensa väriä koska hänen bikininsäkin olivat punaiset.
”Marilyn, anteeksi että puutun tähän, mutta punaiset hiukset eivät sovi sinulle. Anteeksi”, vihreisiin bikineihin sonnustautunut Lily kommentoi tarkastellen Marilynia peilin kautta ja sai hiuksensa nätisti kahdelle letille.
”Hän on oikeassa”, violeteissa bikineissä keikistelevä Christy sanoi. Lily vilkaisi Christyn selkää peilistä, mutta käänsikin päänsä kokonaan tyttöön päin.
”Milloin olet ottanut tatuoinnin?” Lily kysyi siirtyen lähemmäs.
”Olisinkohan viikko sitten kun olimme Jessican kanssa kaksisten Tylyahossa.. Eikö olekin hieno?” Christy vastasi arvioiden ja näytti selkäänsä. Hänen alaselässään totta vie oli mustalla painettuna symmetrinen gootti-rokkari tatuointi.
”Ihan hieno, mutten silti luovu mielipiteistäni tatuointeja ja muita lävistyksiä paitsi korvakoruja kohtaan, mutta se on sinulla silti ihan hieno”, Lily sanoi vaivautuneena. Jessica kääntyi nopeasti tuon muita lävistyksiä –kohdan kohdalla selin Lilyyn.
”No itse asiassa siitä puheen ollen..” Christy sanoi vaivautuneena ja katsoi käsiinsä samoin kuin Marilyn.
”Mitä?” Lily kysyi tietämättömänä.
”Usko pois Lily, me tiesimme kyllä mielipiteemme”, Christy sanoi kohottaen katseensa ja asteli Jessican vierelle. Marilyn siirtyi Lilyn taakse ollakseen valmiina ottamaan kiinni.
”Me? Kuinka niin me?” Lily kysyi ja kaikki huoneessa olleet katsoivat Jessicaa, joka parhaansa mukaan yritti olla kiinnostunut kynsistään ja olla huomaamatta sitä kuinka tunsi katseet selässään. Viimein hänen oli pakko kääntyä.
”Mitä te siinä katsotte?” Jessica kysyi hämmästyneen kuuloisena ja asetti käsivartensa menemään navan päältä ennen kääntymistään.
”Jessica, ole hyvä ja ota kätesi pois napasi päältä”, Lily sanoi hengittäen syvään Marilynin pidellessä tätä kädestä. Jessican suunpielet nykivät ja hyvin hitaasti hän siirsi kätensä.

”EIIII!” Kuului oleskeluhuoneeseen asti.
”Mikäköhän siellä nyt on hätänä?” Remus kysyi kohottaen katseensa shakkilaudasta, jolloin James käytti tilaisuutta hyväkseen ja nappasi Remuksen kuningattaren pois laudalta.
”En tiedä eikä nyt oikein kiinnostakaan tietää”, sohvalla makaileva Sirius kommentoi pidellen jääpussia haaroillaan, jotka hän oli kolauttanut pöydännurkkaan noustessaan. Se oli tietenkin saanut entisenkin kivun palaamaan.

”Ota rauhallisesti Lily, ota rauhallisesti”, Jessica rauhoitteli Lilyä joka tuijotti kuin vaarallistakin asetta Jessican navassa kiiltelevää timanttista korua.
”Miksette kertoneet minulle?” Lily kysyi haukkoen henkeään ja Christy ojensi tälle ystävällisesti happinaamarin minkä he olivat kössineet kerran Sairaalasiivestä pahan päivän varalle.
”Koska tiesimme reaktiosi. Kuule, tiedämme olevasi pois raiteilta, mutta meidän kehomme joten saamme tehdä niille mitä lystää”, Christy sanoi rauhallisesti.
”Kyllä kyllä, yritän vasta tottua ajatukseen”, Lily huokaisi ja nousi ylös vilkaisten vielä kerran Jessican napaa pahasti.

Tylypahkassa ei ollut paljon oppilaita koska suurin osa oli lähtenyt kotiinsa viettämään lomaviikkoa. Tytöt tallustelivat hiljakseen lenkkarit jaloissaan järven rantaan. He jättivät kenkänsä ja pyyhkeensä läheisen suuren tammen vierelle
”Hyi kun vesi on kylmää”, Lily tokaisi heti koettaessaan varpaallaan vettä.
”Nopeastihan siihen tottuu”, Jessica sanoi ja lähti hiljalleen kävelemään syvemmälle veteen. Christy näytti perääntyvän.
”Niin juuri nopeastihan siihen tottuu”, hän huudahti ja juoksi veteen nopeasti ja heti syvemmälle kuin Jessica oli edennyt. Äkkiä tyttö ikään kuin tipahti pinnan alle, mutta palasi äkkiä.
”Saatana äkkisyvää!” Hän pärskäytti ja ui lähemmäs rantaa.
”Tulkaa nyt tekin, tarkemmin ajatellen vesi on lämmintä!” Jessica huusi Lilylle ja Marilynille rantaan päin noin kuuden metrin päähän.
”Pitäisikö?” Marilyn kysyi Lilyltä hieroen käsiään kylmästä tuulen puuskasta johtuen, mikä meni nopeasti ohi.
”Joo..” Lily sanoi harkiten ja hiljaa.
”Lasken kolmeen, sitten juostaan”, Marilyn sanoi.
”Yksi.. kaksi.. kolme!” Ja he juoksivat vettä kohti. Juuri ennen kuin he astuivat veteen, Lily jänisti ja teki äkkipysähdyksen ja liukastui maalle.
”Tule jo Lil”, Marilyn huusi Christyn ja Jessican luota.
”Niin, tule jo”, Jessica ja Christykin kannustivat.
”Enkä!” Lily huusi takaisin.
”Pitääkö tulla hakemaan vai tuletko itse?” Jessica kysyi yhä huutaen. Vastaus oli siinä, että Lily lähti karkuun eikä kerinnyt edes napata pyyhettään tai kenkiään. Uimarit uivat yhtä aikaa rantaan ja aloittivat takaa-ajon.

”Mitä ihmettä tuolla alhaalla tapahtuu?” Peter kysyi tuijottaen ikkunasta alas. Muut kelmit ponkaisivat siinä samassa katsomaan. Alhaalla kolme hahmoa jahtasivat neljättä ja kaikki liukastelivat välillä.
”Ne taitavat olla meidän omat raivottaremme”, Sirius vastasi ja James avasi ikkunan.
”Hei”, hän huusi ikkunasta. Takaa ajettava käänsi päätään.
”James!” Lily kirkaisi hänelle.
”Auta minuaaah!” Hän kirkui vielä päälle sohjopallon lentäessä häntä kohti. Kelmit vain nauroivat.
”Anteeksi, mutta sihtini ei taida kantaa noin kauas”, James huusi takaisin hymyillen.

”Ajetaan se laiturille”, Marilyn sanoi ja he tekivät kuvionsa. Jessica esti Lilyn pääsyn linnaan päin, Christy juoksi Lilyn takana ja Marilyn juoksi Lilystä katsottuna lounaassa. Marilyn loitsi jonkin taian Lilyn eteen joka sai tytön kääntymään juuri siihen suuntaan kuin muut kolme halusivat. Nyt he pitivät kuvion ja Marilyn loitsi uudelleen saaden Lilyn kääntymään takaisin pyyhkeiden suuntaan. He lähestyivät Lilyä joka suunnasta, joka tajusi suunnitelman vasta juostessaan laiturille.
”Te olette ilkeimpiä ja katalampia ihmisiä keitä tunnen!” Lily huudahti alakynteen jääneenä ystävilleen heidän taluttaessa häntä kohti laiturin päätyä.
”Uimaanhan tänne tultiin”, Marilyn nauroi.
”Ala uida,” Jessica naurahti ja he heittivät Lilyn järveen. Tyttö-ressu kirkaisi hypäten osittain vapaaehtoisesti, osittain vähemmän vapaaehtoisesti järveen.
”Jaa että lämmintä vai?!” Tämä kirkui noustessaan pintaan.
”Jep”, muut vastaisivat ja hyppäsivät Lilyn seuraksi.
”Otetaan uintikisa”, Christy ehdotti.
”Okei, kuka on tuomarina ja kuka vastaan kuka?” Marilyn kysyi.
”Minä vastaan Jessica”, Christy ehdotti ja virnisti. He kaksi olivat heistä neljästä parhaimmat ja nopeimmat uimarit.
”Okei, laiturin päästä käytte vastarannalla ja takaisin sopiiko?” Lily ehdotti ja tytöt hyväksyivät.
”Minä menen toiseen päähän varmistamaan että he myös käyvät siellä”, Lily sanoi ja lähti uimaan.

”Oi että tekisi mieli uimaan”, Remus sanoi äkkiä oleskeluhuoneessa. James kohotti katseensa lehden takaa.
”Miksi ihmeessä?” Hän kysyi.
”En tiedä, tuli vain sellainen tunne”, Remus sanoi viattomasti. Sirius vilkaisi ikkunasta.
”Jaa jaa, että tyttöjen luokse tässä mennään. Kuka toimii pohjaan vetäjänä ja kuka pelastaa ja kenet?” Hän kysyi virnistellen.
”Ei mitään sellaista”, Remus sanoi nyrpistellen nenäänsä Siriukselle.
”No mennään sitten”, James sanoi ja he lähtivät vaihtamaan uimahousuja päälleen.

”Okei”, Lily huusi hengästyneenä vastarannalta Kielletyn metsän laidalta.
”Hep”, Marilyn karjaisi ennen kuin kilpailijat kerkesivät valmistautua. He kuitenkin ampaisivat siinä samassa matkaan.
”Ja kilpailijamme Chris jää jälkeen,” Lily kuulutti.
”Mutta hän kirii,” Marilyn huusi laiturilta.
”Ja he ovat tasoissa!” Lily karjui Jessican ja Christyn uidessa jo puolessa välissä matkaa.
Hänen huomionsa herpaantui hetkeksi hänen huomatessaan Kelmien talsivan rantaa kohti.
”Voi elämän kevät ja helvetin takatalvi”, hän sanoi itselleen ja viittoi Marylle katsomaan taakseen, joka ymmärsi vinkin ja kääntyi. Nyt Christy ja Jessica olivat jo toisella rannalla ja lähtivät uimaan takaisin, kun Kelmit olivat jo puolessa välissä matkaa kohti rantaa.
”Nopeammin nopeammin perkele ettekö nopeampaa pääse?!” Marilyn aloitti kannustamisen taas vaihteeksi huutaen saaden tyttöihin hiukan lisää vauhtia. Hän ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin kävellä laiturin alkuun ottaakseen vauhtia ja ampaisi rannasta päin laiturin toiseen päähän ja hyppäsi niin pitkälle kuin pystyi. Ennen kuin Kelmit kerkesivät edes tiputtaa pyyhkeitään, Christy ja Jessica läppäisivät Marilynin käsiä yhtä aikaa hyvin hengästyneinä.
”Tasapeli, uidaan Lilyn luo”, Marilyn sanoi heille.
”MITÄ?! Miksi?” Uimarit kysyivät haukkoen henkeään syvään.
”Koska Kelmit ovat toisella rannalla”, Marilyn antoi nopean selityksen ja he lähtivät uimaan selkää Lilyn luokse. He ymmärsivät sen verran kaikki, ettei Christy halunnut nähdä Siriusta.

”Tulkaa jo”, Lily hoputti heitä hiljaa taputtaen hermostuksissaan samalla jalkaansa. Tytöt olivat kuoleman hengästyksissä jo melkein vastapäisellä rannalla kun Lily ampaisi veteen ja ui heidän luokseen. Hän tarttui Jessicaa vyötäisiltä ja alkoi uida tämä taakkanaan kohti rantaa. Marilyn teki saman Christylle.
”Huoh, lääh, puuh”, Jessica ja Christy huokailivat päästessään maan kamaralle.

”Voi heitä, lähtivät pakoon”, Sirius sanoi muille heidän jättäessään pyyhkeensä tyttöjen pyyhkeiden kanssa samaan läjään.
”Otetaan heidät kiinni”, James sanoi ottaessaan rillit päästään.
”Selvä”, muut sanoivat virnistellen ja he lähtivät viattomin mielin juoksemaan laituria pitkin hypäten yhtä aikaa molskahtaen näyttävästi.

”No nyt ne tulee”, Lily tiedotti heidän istuessaan kivisellä hiekalla.
”Juostaan metsään piiloon”, ehdotti Marilyn. He nousivat siinä samassa ja kipittivät syvälle metsään maahan varisseiden kuusen ja männyn neulasten pistellessä heidän jalkojaan.

”Minne he katosivat?” James kysyi palattuaan sukelluksista pinnalle.
”Juoksivat metsään”, Peter ilmoitti räpiköidessään eteenpäin.
”Voi helvetti, juoksua vielä tämän päälle”, Remus manasi ja alkoi uimaan rivakammin kuten muutkin.

”Suunnitelmaa?” Lily kysyi heidän kipittäessä syvemmälle metsään.
”Ööh.. Itse asiassa ei”, Jessica sanoi viattomasti ja he pysähtyivät.
”Minulla on”, Marilyn sanoi.
”Kerro toki meillekin”, muut sanoivat yhtä aikaa.
”Juostaan tuohon suuntaan, sen jälkeen takaisin metsän laidalle, katsotaan ovatko pojat jo metsässä, jos eivät, lähdetään uimaan sukeltaen takaisin rantaan”, hän selitti.
”Ja miten ajattelit pidättää hengitystäsi sen ajan, että pääset rantaan?” Jessica kysyi kurtistaen kulmiaan.
”Se aukko on vielä tyhjä”, Marilyn sanoi ja he kaikki ottivat samanlaisen asennon hieroen toisella kädellä leukaansa ja toisen käden laittaen pallean päältä tukien toista kättä.
”Ruoko tai bambupillien avulla”, Lily äkkiä hoksasi.
”Anteeksi?” Täysiveriset noidat kysyivät.
”Näytän sitten”, Lily hymähti ja he lähtivät juoksemaan oikealle.

”Kerrataanpa vielä, miksi me oikein edes yritämme ottaa heitä kiinni?” Remus kysyi varmaan jo kymmenettä kertaa heidän harhaillessa metsässä.
”Viettääksemme laatuaikaa heidän kanssaan tietenkin”, James vastasi kärsivällisesti ja oli törmätä puuhun ellei Remus olisi kerinnyt estää häntä.
”Varovaisesti kuomaseni, ilman rillejä ei ole hyvä olla”, hän totesi.
”Joo, sen minäkin jo huomasin”, James vastasi. Toki hän näki hyvin ilman silmälasejaan, mutta silti hänellä oli ongelmia huomata asioita ellei keskittynyt täysillä katsomaan eteensä.
”Äh, emme harhailemalla saa heitä koskaan kiinni”, Sirius sanoi ja muuttui koiraksi, kuten James hirveksi ja Peter rotaksi. James-hirvi kumartui sen verran, että Remus pääsi kiipeämään hänen selkäänsä. Koirakin kumartui ja rotta vilisti hänen päänsä päälle. Nyt he juoksivat täyttä häkää siihen suuntaan missä he nuuhkivat tyttöjen juoksevan.

”Onko vielä pitkä matka Mary?” Christy kysyi heidän juostessaan kuin viimeistä päivää eteenpäin.
”Voimme kääntyä nyt”, Marilyn sanoi ja he tekivät käännöksen oikealle. Siihenkin suuntaan he juoksivat vaikka kuinka kauan ja pian alkoi kuulua laukka-askelia takaapäin.
”Mitä helkkaria? Jessica, taasko ne hyökkäävät?!” Christy karjaisi Jessicalle.
”Ilmeisesti. Kertakäyttösingot esiin”, tämä sanoi ja pian he saapuivat metsän laitaan. Lily kurkisti varovasti puun takaa katsellen eri puolille Tylypahkan tiluksia, järven rantaa ja metsän laitaa.
”Reitti selvä”, hän tokaisi ja he kipittivät ruokojen luokse.
”Kuinkahan nämäkin täällä kasvavat?” Marilyn kysyi taittaessaan pitkän ruo’on.
”Varmaankin professori Verso tuonut jostain ja istuttanut”, Lily sanoi tietäväisesi ja puhdisti oman ruokonsa puhaltamalla sen sisään. Kohta kaikilla oli hyvä, noin 60 senttimetriä pitkä ruoko.
”Laittakaa toinen pää suuhunne ja sukeltakaa niin syvälle, että ruo’on toinen pää on pinnalla, sen kautta saatte happea,” Lily selitti ja he kahlasivat veteen.

”Hemmetti he kerkesivät järveen”, James murahti ja he pysähtyivät muuttumaan taas ihmisiksi ja juoksivat rantaan. He kahlasivat niin kauas, että vain pää oli enää pinnalla. Sitten he sukelsivat hurjaa vauhtia.

”Kuinka kaunista”, Jessica ajatteli avatessaan silmänsä veden alla. Yleensä hän sukelsi silmät kiinni. Vesi oli turkoosin väristä pinnan alla ja melko puhdasta. Hän huomasi pienen vedenneito parven uiskentelevan syvemmällä jotain kuviota. Paikka, missä vedenneidot uivat, näytti Jessicasta aivan joltain kauniin kaupungin raunioilta. Eräs iso kivi oli varmaankin ollut ennen rakennus. Jessica päätti vielä jonain päivänä käydä uimassa tuolla veden alaisessa kaupungissa. Hän katseli oli kukaan muu ystävyksistä huomannut tuota henkeäsalpaavaa näkyä. Ilmeisesti he kaikki olivat. Lilyn katse, minkä Jessica pystyi näin selkeässä vedessä hyvin havaitsemaan, oli suunnattu kohti kaunista vaaleanpunaista ja keltaista vesikukkapensasta. Marilyn ei enää katsellut mihinkään muuhun suuntaan kuin eteenpäin. Christy käänsi katseensa heidän oikealle puolelle. Hyvä juttu ettei hän ruvennut hätiköimään, koska hän huomasi jättiläiskalmarin uiskentelevan suurin piirtein siinä kohdalla, missä he olivat aiemmin uineet. Myös heidän nykyiseen suuntaan uivat kirskuristajat aiheuttivat Christyssä kylmiä väreitä, mutta hänkin käänsi päänsä takaisin vedenneitoihin, mikä rauhoitti kummasti.

Lilystä tuntui, ettei maailmassa voinut olla mitään kauniimpaa kuin tuo näky heidän vasemmalla puolellaan. Hän katseli kuinka vedenneidot olivat alkaneet soittaa harppujaan ja kaunis melodia täytti tyttöjen korvat. Hiljalleen, tajuamatta sitä itse, hän antoi ruokopillin lähteä suustaan tämän kellahtaessa pinnalle ja alkoi itse vaipua uneen kesken sammakko-uinnin. Marilyn huomasi ystävänsä nukahtaneen ja meinasi juuri auttaa tätä, kun alkoi itsekin tuntea olonsa hyvin väsyneeksi ja antoi hänkin ruokopillin kellahtaa pinnalle.

Sillä välin kelmit uivat rivakasti kohti tyttöjä, mitä väliä sillä enää oli, onnistuisivatko he saamaan heidät kiinni, koska nämä joka tapauksessa tiesivät heidän jahtaavan heitä.
”Hei katsokaa, mitä nuo ovat?” Peter kysyi tarkoittaen ruokopillejä ja niiden perään alkoi tulla kuplia.
”Joitain heiniä, mutta miten ne tuohon keskelle järveä ovat menneet kun ei tuulekaan?” Remus kysyi ja he uivat hiukan nopeammin taas ja alkoivat lähestyä heiniä.
”Ja missä rakkaamme ovat?” James kysyi ja kaikki vilkaisivat toisiaan ennen kuin sukelsivat.

Christy ja Jessica huomasivat kahden ystävänsä olevan pulassa ja meinasivat juuri uida auttamaan, kun kirskuristajat takertuivat heihin. He yrittivät potkia otuksia pois ja päästivät hätäpäissään ruokopillit irti hampaidensa välistä.
Äkkiä he näkivät kahden hahmon uivan nukahtaneita ystäviään kohti ja pian toiset kaksi henkilöä vetivät heidät pinnalle ja loitsivat kirskuristajat irti. Tytöt haukkoivat henkeään pärskien samalla ja tarttuivat pelastajiaan niskan takaa pitäen näitä lähes väkivaltaisesti kiinni. Christy tunnisti heti mustat hiukset ja kuiskutti tälle:
”Älä vain päästä minua irti, älä vain päästä minua irti.”
”En päästä, ole huoleti rakkaani”, Sirius vastasi halaten tyttöä lempeästi unohtaen kokonaan mitä tämä oli tehnyt hänen veitikalleen aiemmin samana päivänä.
Jessica kiepsautti itsensä Remuksen selkään huohottaen raskaasti kädet ja jalat verta vuotaen, kuten Christylläkin.
”Luojan kiitos”, hän huokaisi ja pojat lähtivät viemään heitä rantaan.

James ui nopeammin kohti toista punapäätä. Hän sai Lilyn kädestä heiveröisesti kiinni, mutta kiinni kuitenkin ja veti tyttöä pintaa kohti. Hän kietoi kätensä Lilyn ympärille ja alkoi polskia pintaa kohden, vaikka hänestä tuntui, ettei happi riittäisi.
”En voi luovuttaa nyt”, hän ajatteli. Mitä lähemmäs pintaa hän tyttöä veti ja kauemmas musiikista, sitä enemmän hän sai toivoa.
Peterin onneksi Marilyn ei ollut yhtä sikeässä unessa kuin Lily ja nyt tämä tyttö oli vain pari metriä pinnan alla, siinä missä Lily viisi. Peter tarttui Marilyniä käsistä ja veti tämän pintaan suurin piirtein helposti. Marilyn heräsi kokonaan siinä samassa kun vain pääsi pintaan.
”Kiitos Peter”, Marilyn sanoi halaten Peteriä pikaisesti ja he lähtivät uimaan kohti rantaa Jamesin päästessä henkeään haukkoen pinnalle vettä pärskivä Lily mukanaan.

”Merlinin tähden, kirskuristajat ovat vaarallisia”, Jessica henkäisi Remuksen kantaessa tämän rantaan.
”Kerropa jotain uutta”, hänen vierellään kannettava Christy henkäisi sarkastisesti ja takertui Siriukseen paremmin.
”Oletko kunnossa?” Sirius kysyi huolestuneena laskiessaan Christyn hiekalle.
”Fyysisesti: en, henkisesti: muuten kyllä, mutta egoni taisi juuri saada aikamoisen tällin”, tämä vastasi ja kohotti olkapäitään. Kohta muutkin ilmestyivät rannalle.
”Joo tuohon järveen en mene enää sukeltelemaan!” Marilyn puuskahti ja lysähti rannalle väsyneenä.
”Kuka meistä enää menisi?” Jessica kysyi ja kohotti peukkuaan nähdessään Jamesin kantavan Lilyä heidän seurakseen.
”Viedään teidät nyt Sairaalasiipeen”, Remus sanoi huolehtivasti ja nosti tyttöystävänsä ylös samoin kuin Sirius nosti Christyn.
”Me jäämme tänne nauttimaan auringosta”, Lily protestoi kun James meinasi lähteä viemään häntäkin.
”Mutta-” poika aloitti.
”Me emme kärsi vammoista vai kärsimmekö? Emme, joten me jäämme tänne nauttimaan kevään lämmöstä”, Lily pisti kärkkäästi vastaan.
”Niin juuri, uimaanhan tänne tultiin”, Marilyn säesti ja he lähtivät köpöttelemään laiturin rantaa kohti.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 11. Luku,
Kirjoitti: neiti seko - 06.08.2007 17:23:26

JES! JATKOA lisää... nauroin vedet silmissä tässäkin luvussa.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 11. Luku,
Kirjoitti: -Anerya- - 08.08.2007 11:05:39

Jälleen kiitokset neiti sekolle kommentistasi.

Tämän osan jälkeen jatkoa on luvassa vasta viikonloppuna jos silloinkaan, koska koulut alkaa jälleen ja minulla ei aika mahda riittää ficciin.

Luku 12. Lilyn syntymäpäivä

”Iloksenne totean, että he jäävät henkiin”, matami Pomfrey totesi tutkiessaan Jessicaa. Christy makasi jo viereisessä sängyssä kääreissä Sirius vierellään.
”Koska he pääsevät pois?” Remus kysyi huolestuneena pidellen Jessican kättä.
”Sanoisin, että huomen-iltapäivällä”, matami vastasi kääriessään sideharsoa Jessican jalan ympärille.
”Hyvä on”, Sirius sanoi.
”HELVETIIIIH!” Christy kiljui ja kaikki katsoivat häntä.
”No mitä, ei minulla ole aikaa huomiseen asti, täytyy mennä, täytyy mennä!” Tyttö selitti nopeaa.
”Valitettavasti en voi päästää sinua menemään ennen huomista”, matami totesi mennessään litkuvarastolleen.
”Kuinka minä yöni nukun kun tiedän asioita olevan rästissä?” Christy valitti.
”Noh, ainahan Sirius voi tulla unikaveriksi..” Jessica virnuili omasta sängystään Christyn käden hakiessa taikasauvaansa pöydältä, mutta Sirius kaikkien turvallisuuden vuoksi nappasi sen pois ja antoi tytölle varoittavan katseen. Pian James, Peter, Lily ja Marilyn tulivat vettä valuen kääriytyneinä pyyhkeisiin katsomaan heidän ystäviään.
”Älkää sanoko mitään”, Christy tokaisi heti alkuunsa.
”Ei ei, me vain tulimme hakemaan Siriuksen ja Remuksen päivälliselle”, James sanoi ja Sirius pongahti tuolilta pystyyn.
”Menen jo edeltä!” Hän huikkasi syöksyessään ulos Sairaalasiivestä.
”On siinäkin-” Christy aloitti, mutta muutkin vierailijat ottivat hatkat.

Seuraavana aamupäivänä Christy ja Jessica olivat juonineet itsensä ulos tunteja aikaisemmin kuin matami Pomfrey olisi päästänyt heidät vapaaehtoisesti. He olivat juoksuttaneet matamia niin, että tämän oli lopulta pakko päästää heidät lähtemään. Nyt kumppanit olivat matkalla Suureen saliin lounaalle.
”Hahaa! Ilman meitä te ette osaa tehdä muuta kuin syödä!” Jessica karjaisi Jamesin takaa ja säikäytti seurueen kuoliaaksi. Jamesilta lipsahti kurpitsamehulasi käsissään ja se valui kaikkialle. Myös Lilyn siniselle hameelle.
”Voi ristus!” Hän parkaisi ja nappasi ruokaliinan jolla alkoi pyyhkiä hamettaan.
”Anteeksi kultaseni”, James sanoi.
”Ja hyvää syntymäpäivää Lily!” Jessica sanoi ennen kuin suukotti Lilyä kummallekin poskelle hyvin naiselliseen tapaan.
”Aivan, edes kaksi jotka muistivat kröhöm!” Lily sanoi kirskutellen hampaitaan.
”Onneksi olkoon Lily!” Sirius, Remus, Marilyn ja Christy huudahtivat yhteen ääneen ja kohottivat lasejaan. Sirius ja Christy kohottivat samaa kuten Jessica ja Remuskin.
”Mitäs olet antanut hänelle lahjaksi James?” Christy kysyi istuutuessaan alas Siriuksen viereen.
”Saatte itse nähdä”, Lily kihersi ja suuteli Jamesia hymyillen.
”Oi ihanaa, lempiruokaani. Kaamea nälkä nyt kun huomasin”, Christy sanoi ja alkoi syödä Siriuksen puoliksi syötyä ateriaa. Sinä päivänä ruokana oli lasagnea ja salaattia. Sirius kurtisti kulmiaan vihaisen hämmentyneenä posket pullollaan ruuasta.
”Hei! Tuo oli minun ateriani!” Hän huudahti tytölle nielaistuaan ensin kuuluvasti.
”On hyvin hienoa, että otat huomioon: se oli”, Christy sanoi ja nyökkäsi. Jessica tarkkaili tilannetta hetken. Pian hän vaihtoi oman, tyhjän lautasensa Remuksen täyteen lastattuun.
”Tiedätkös, lasagneastia on juuri tuossa kädenmitan päässä. Olisit saanut siitä lasagnea aivan yhtä helposti, kuin minäkin sain tuolla lautaselle”, Remus sanoi hellästi Jessicalle.
”Ai anteeksi. Haluatko vaihtaa?” Jessica kysyi viattomana lasagnen pala roikkuen suustaan.
”Anna olla, voin ottaa uuden aterian”, Remus sanoi lempeästi ja tarttui kauhaan.
”Tiedätköt, olet aivan tossun alla”, Sirius sössötti Remuksen korvan lasagnen tippuessa hänen suustaan Remuksen vihreälle t-paidalle.
”Hyi helvetti rakki!” Remus parahti ja nappasi lasagnet pois ruokaliinalla. Sirius ei näyttänyt piittaavan.

Aterian jälkeen he menivät Rohkelikko-torniin antamaan Lilylle hänen syntymäpäivälahjansa. Ennen sitä Lily kävi hakemassa heidän makuusalistaan Jamesin antaman lahjan.
”Oi kuinka suloinen!” Christy ja Jessica parahtivat nähdessään vaaleanoranssin ja pörröisen kissanpennun jolla oli sininen rusetti kaulassaan.
”En ole päättänyt sille nimeä vielä”, Lily sanoi ja antoi kissanpennun Jessican syliin.
”Se on niin suloinen”, he taas huokaisivat.
”Ja nyt saatte käydä hakemassa lahjani”, Lily sanoi maireasti istuutuessaan James vierellään sohvalle. Kelmit ja Lilyn ystävät pinkaisivat makuusaleihinsa. Pian he palasivat mukanaan erikokoiset ja erilaisesti paketoidut lahjapaketit mukanaan.
”Aloitan Siriuksen lahjasta”, Lily sanoi silmät sirissä nähdessään Siriuksen hermostuneen ilmeen. Hän tarttui pieneen pakettiin jota Sirius ei ollut paketoinut ja avasi sen kannen.
”Oi kuinka huomaavaista”, Lily sanoi käsi sydämellään.
”Mitä siellä on Lily?” Jessica kysyi.
”Kondomipaketti”, Lily huokaisi. Muut paitsi Sirius ja Lily purskahtivat nauruun.
”Oletko tosissasi?” Christy kysyi naurunpuuskien laannuttua hiukan.
”Kyllä vain. Sirius tämä oli todella huomaavainen lahja sinulta! Olet valmis uhrautumaan minun syntymäpäivälahjani vuoksi, voi kuinka huomaavaista sinulta!” Lily huokaisi ja antoi paketin Jamesille noustessaan halaamaan Siriusta. Muut olivat aivan ymmällään.
”Öh, kuinka niin?” Sirius kysyi Lilyn irrottauduttua hänestä.
”Tiedäthän, olet valmis saamaan itse aidsin kun annat minulle suojia, todella jaloa Sirius”, Lily sanoi hellästi ja silitteli Siriuksen kättä.
”Anteeksi..” Sirius sanoi huomattuaan Lilyn olevan oikeassa. Hän nappasi paketin Jamesilta ja ryntäsi takaisin makuusaliinsa. Lily istuutui ja otti lattialla leikkivän kissanpentunsa syliinsä. Pian Sirius saapui takaisin vetäen perässään tummanpunaista lakanaa.
”Tässä on syntymäpäivälahjasi”, hän sanoi ja heitti lakanan Lilyn, Jamesin ja kissanpennun päälle.
”Oi kiitos”, Lily vastasi pilke silmä kulmassaan ja otti Remuksen lahjan. Sirius istuutui Jamesin viereen. Lily repi leijonakuvioisen käärepaperin pois keskiverto ison paketin päältä. Hän avasi paketin kannen ja sieltä paljastui..
”Suklaakakku!” Lily kiljahti riemuissaan ja peitti suunsa käsillään. Muut huokaisivat ihastuksissaan hivuttautuessaan lähemmäs.
”Oooh..”
”Voisimme syödä sen vaikka..” Sirius aloitti.
”Hyvin pian”, James lopetti ja katsoi merkitsevästi Siriusta. Lily nappasi seuraavaksi Peterin huonosti paketoidun lahjan.
”Vai että vessaharja..” Lily tuumasi heristäessään paketista nappaamaansa lahjan.
”Joo tuota kun rahat alkoivat olla vähissä..” Peter mumisi.
”Me ostimme sinulle yhteislahjan”, Jessica sanoi ja antoi hänen, Marilynin ja Christyn ison lahjan Lilylle. Se oli laatikko jossa oli pinkkejä ja vihreitä raitoja.
”Katsotaanpas mitä täältä löytyy..” Lily sanoi ja nosti kannen pois. Hän henkäisi kuuluvasti.
”Venuksen uusi mallisto! Oi ihanaa!” Hän henkäisi ja nosti punaisen silkkiyöpaidan laatikosta. Heti perään nousivat punaiset pitsi alusvaatteet joita James seurasi katsellaan tiiviisti.
”En malta odottaa, että näen sinut noissa”, hän sanoi ja sai leikillisen läpsäisyn takaraivoonsa. Lily nosti laatikosta myös kahdet muut alusvaatesetit, mustat ja valkoiset ja valkoisen yöpaidan joka oli muuten samanlainen kuin edellinen, paitsi väriltään.
”Kiitos kaikille lahjoistanne!” Lily sanoi ja asetti vaatteet huolellisesti takaisin laatikkoonsa.
”Eipä kestä”, muut sanoivat.
”Remus, voisitko kääriä tämän lakanan pois tästä?” James kysyi ja Remus heilautti kerran taikasauvaansa ja lakana oikaisi itsensä asettuen huolellisesti vaatelaatikon päälle.
”Noin ole hyvä”, hän sanoi ja laittoi taikasauvansa takaisin taskuunsa.
”Nyt Lily me viemme lahjasi makuusaliin, minkä jälkeen -” Marilyn aloitti, mutta James keskeytti hänet.
”Voisimme käydä hakemassa keittiöstä pullolliset kermakaljaa ja ylistää syntymäpäiväsi kunniaksi”, James jatkoi ja ojensi kissanpennun Christylle ja muut tytöt ottivat muut lahjat.
”Tämä on muuten hienoa.. Nyt joudun huolehtimaan kissasta, sekä pöllöstä”, Lily huomasi ystäviensä kadottua tyttöjen makuusaliin vieviin portaisiin Lilyn lahjat mukanaan.
”Älä huoli, kyllä me yhdessä saamme hoidettua asiat”, James sanoi ja kietoi kätensä tytön niskan takaa.
”Yhdessä? Tarkoitatko niin kuin.. Tylypahkan jälkeenkin yhdessä?” Lily kysyi miettien mitä pojan päässä liikkui.
”Aivan”, James sanoi ja nyökkäsi.
”Tarkoitatko, että me muuttaisimme yhteen Tylypahkan jälkeen?” Lily kysyi varmistukseksi.
”Tarkoitan”, James sanoi ja nyökkäsi uudelleen katsoen syvälle Lilyn silmiin.
”Vau. Sinä taidat todella olla tosissasi meidän suhteen”, Lily sanoi ja hymyili vinosti.
”Totta kai olen. Etkö sinä sitten?” James kysyi hätääntyen.
”Olen!” Lily sanoi ja naurahti heleästi päälle ja kietoi kätensä Jamesin niskan taakse suudellessaan häntä.
”Aww..” Peter, Remus, Sirius ja palanneet Jessica, Christy ja Marilyn huokaisivat yhteen ääneen.
”Menemmekö nyt sinne kermakaljalle?” Remus kysyi ja he lähtivät kohti keittiötä.

”Lilylle! Joka juuri täytti 18 vuotta!” Jessica sanoi ja kohotti pulloaan keittiössä.
”Lilylle!” Muut sanoivat ja joivat. Pian Sirius pyysi Christyä käymään syrjemmällä.
”Tuota.. Haluaisin vain kysyä, että missä me menemme?” Sirius kysyi vaivautuneena heidän päästyä pois keittiöstä.
”Me emme mene juuri nyt missään. Huomaatkos, olemme pysähtyneet kellariin vievälle käytävälle”, Christy vastasi kohottaen kulmiaan.
”Tiedät kyllä mitä tarkoitin”, Sirius sanoi ja pyöräytti silmiään ennen kuin katsoi niillä taas Christyn omia.
”En minä tiedä.. Minusta.. ” Christy aloitti muttei jatkanutkaan.
”Niin?” Sirius kysyi.
”Minusta.. meidän pitäisi palata yhteen”, Christy jatkoi lauseensa loppuun ja punastui.
”Etkä tee mitään temppuja veitsillä?” Sirius kysyi ikään kuin vakuuttuakseen.
”En tietenkään jos sinä et hauku minua pelkuriksi tai ylipäätänsä miksikään”, Christy vastasi.
”Eiköhän se ole sitten sillä selvä”, Sirius sanoi ja suuteli Christyä äkkiseltään.

”Huomio kaikki! Minä ja Sirius olemme taas yhdessä!” Christy huusi heidän astuessa taas keittiön puolelle. Heidän ystävänsä alkoivat välittömästi taputtaa.
”Niin sitä pitää!”
Melkein siinä samassa kaikki oppilaat pyydettiin keskusradion kautta Suureen saliin. Heidän astuessa eteisaulaan, he ensitöikseen huomasivat kaamean tungoksen.
”Mikä voi olla näin tärkeää?” Sirius kysyi kyllästyneesti heidän astellessaan portaat alas.
”Varmasti jokin tärkeä ilmoitus tai asia”, Peter totesi viisaasti.
Vihdoin kun he pääsivät Suureen saliin, he istuivat niin lähelle ovia kuin vain suinkin pääsivät.
Lily ystävineen menivät istumaan lähimmäs opettajien pöytää rohkelikoista.

”Huomio kiitos”, professori McGarmiwa kuulutti Suuressa salissa kilkuttaen veitsellä pikariaan.
”Rehtori Dumbledore haluaisi ilmoittaa erään asian”, tämä sanoi ja istuutui alas rehtorin noustessa ylös.
”Haluan vain ilmoittaa, että professori Poorilender on jäänyt eläkkeelle.”

”No ei ihmekään, muijahan oli varmaan päälle sata vuotta”, Sirius kuiskasi muille ja Peter tyrskähti äänekkäästi.

”Hänen virkaansa Pimeyden Voimilta Suojautumisen opettajana astuu tänä iltana professori Pace. Toivottakaa hänet tervetulleeksi!” Rehtori huudahti iloisena ja todella hyvännäköinen parikymppinen mies jolla oli hyvä vartalo, tummansiniset silmät ja tummanruskeat hiukset nousi ylös opettajien pöydästä. Mies hymyili vienosti ja esitti vaatimatonta kohottaessaan sopivan ruskeita kulmakarvojaan pienen kumarruksensa aikana. Yllään hänellä oli vaaleansiniset farkut, valkoinen kauluspaita ja musta kaapu lepäsi hänen tuolinsa selkämyksellä.
Salin täytti jokaisen tytön raivokas taputus ja innokas kirkuminen. Christystä ja Jessicasta tuntuivat kuin heidän sydämensä pakahtuisivat sillä minuutilla.
”Kuinka joku voi olla noin hyvännäköinen?” Marilyn kysyi hymyillen leveästi ystäviltään.
”En tiedä, mutta hän voittaisi heti miesten huippumalli kilpailut!” Christy kiljahti.

Taputus jatkui minuutin. Toisenkin. Kolmannenkin. Taputus jatkui kokonaiset 15 minuuttia.

”Mitä erikoista hänessä muka on?” Sirius kysyi närkästyneenä ystäviltään.
”Noh, tyttöjen mielestä hän on hyvännäköinen, seksikäs ja varmasti viisaskin kun on professoriksi päässyt”, Remus totesi viisaana katsellen haikeasti pöydän toiseen päähän tyttöystävänsä mieletöntä hurraamista. Itse professori Pace oli punastunut hiukan, mitä oli hankala havaita miehen ruskettuneelta iholta.
”Ja nyt syökäämme”, Dumbledore sanoi, taputti käsiään pari kertaa yhteen ja ruokavadit ilmestyivät pöydille.

”Oi kun hän on komea”, kävi supina läpi Suuren salin koko juhla-aterian ajan.
”Mistäköhän hän on kotoisin? Voisin vaikka piipahtaa kylässä hänen luonaan”, Christy vihjasi katsellen uutta professoria sillä silmällä.
”En tiedä, mutta seurusteleekohan hän?” Lily kysyi ja avasi paitansa pari ensimmäistä nappia, ettei pakahtuisi.
”En tiedä hänestä, mutta sinä ainakin seurustelet!” Jessica huudahti hänelle naurahtaen.
”No niin sinäkin! Ja sinä!” Lily protestoi ja yritti säilyttää pokerinaamansa osoittaessaan Jessicaa ja Christyä.
”Mutta me voimme aina jättää heidät, mutta sinä ja James kuulutte yhteen”, Christy sanoi viekkaasti.
”Eikö se jo nähty ettette sinä ja Sirius pysty olemaan erossa kuin pari päivää ja sen jälkeen ryntäätte toistenne luo taas?” Lily kysyi tylsistyneesti.
”Viimeksi minulla ei ollut ketään jota jahdata Siriuksen jälkeen, mutta nyt on!” Christy vastasi hieman loukkaantuneena.
”Tehdään näin, menemme hänen tunnille, ettekä te jätä ketään ja saadaan joku hyväuskoinen Puuskupuh kysymään häneltä seurusteleeko hän”, Marilyn kertoi suunnitelmansa rauhoittaakseen tilannetta.
”Selvä”, muut vastasivat.

”Hienoa, heti huomenna sen gigolon tuplatunnit, aivan mahtavaa”, Sirius sanoi sarkastisesti heittäessään paitansa matka-arkkunsa päälle.
”Tytöt mahtavat olla innoissaan”, Remus lisäsi happamasti mennessään harjaamaan hampaitaan.
”Totta kai ovat! Toivonpahan vain etteivät jätä meitä.. Ties vaikka tyyppi olisikin pedofiili”, James sanoi mätkähtäessään sängylleen väsyneenä.
”Mitäs sanotte, tehtäisiinkö perinteinen tervetuliais-toivotus?” Sirius kysyi saaden idean heittäessään paitansakin pois.
”Kyllä!” Kuului yhdestä suusta Jamesin pongahtaessa pystyyn taas uutta puhtia saaneena ja Remuksen syöksyessä vessasta makuusalin puolelle hammasharja suussaan.
”Okei, tässä on suunnitelma…” Sirius aloitti ja sillä sekunnilla Peter pamautti hengästyksissään makuusalin oven auki.
”Missä sinä olet ollut?” Muut kysyivät heti.
”Kauhea.. tungos.. kaikki tytöt.. oleskeluhuone.. kiljuminen..” Peter selitti vetäen syvään henkeä.
”Ota rauhallisesti kamu, suunnittelemme juuri huomisen piloja uudelle opettajallemme”, James sanoi kelmien painaessa päänsä yhteen, Remuksella yhä hammasharja suussaan.

”IIIH! Näittekö ne vitivalkoiset hampaat?! Hän on niin HOT!” Kävi kiljuminen läpi oleskeluhuoneen ja Christy, Jessica, Lily ja Marilyn vaivoin pääsivät makuusaliinsa vieviin portaisiin.
”Huh huh, kuinkas he nyt noin innoissaan?” Marilyn kysyi heittäen äkkiä kaapunsa ja kenkänsä sänkynsä vierelle.
”Heillä on mahtava syy!” Jessica vastasi mennessään suihkuun.
”Mutta siellä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaatkin huusivat innoissaan, hyvä etteivät ruvenneet--” Lily aloitti, mutta Marilyn kerkesi väliin.
”Säästä korvani!”
”Huomasitteko muuten sen suunnistuskilpailuilmoituksen ilmoitustaululla?” Lily kysyi.
”En!” Kaikki huudahtivat yhtä aikaa.
”Mitä siinä sanottiin?” Christy kysyi samalla kun järjesteli arkkuaan parempaan järjestykseen.
”Että maanantaina heti tuntien jälkeen pidetään suunnistuskisat joihin osallistuvat kaikki nelosluokkalaisista seitsemäsluokkalaisiin!” Lily kiljahti innoissaan.
”Pitääkö olla pari?” Jessica kysyi.
”Pitää”, Lily vastasi hymyillen.
”Lily ollaanko pari?” Marilyn kysyi salamana.
”Jessica ollaan pari”, Christy sanoi ystävälleen joka nyökkäsi.
”Joo ollaan vain”, Lily vastasi.

Tunnelma oli melko samanlainen poikien makuusalissa. Sirius ja James lupautuivat toisilleen samoin kun Remus ja Peter.
”Hetkinen! Meidänhän piti pitää Lilylle yllätysjuhlat täällä!” James huudahti äkkiä.
”Aivan niin! Unohdin tyystin!” Peter huudahti.
”Mitenkäs me saamme heidät tänne ja mistä saamme kermakaljaa ja lautaset ja lusikat?” Sirius kysyi.
”Minulla on suunnitelma. Sirius, sinä käyt nyt heti hakemassa keittiöstä hakemassa ainakin kuusitoista pulloa kermakaljaa, kahdeksan lautasta ja kahdeksan lusikkaa”, James sanoi ja Sirius ampaisi matkaan.
”Remus, sinä käyt pyytämässä jotain tyttöä hakemaan Christyn tänne”, hän jatkoi ja Remuskin lähti.
”Ja Peter, me siivoamme tämän paikan”, James sanoi urhoollisesti. He alkoivat siinä samassa järjestellä omiaan, Remuksen ja Siriuksen vaatteita kaappeihin. He oikaisivat päiväpeitteet ja työnsivät koululaukut kirjoineen sänkyjen alle. Peter mietti hetken mitä tekisi Siriuksen yöpöydällä lojuvalle –Top 10 Takalistot Tylypahka- listalle. Jos Christy näkisi sen, tulisi maailman loppu, joten Peter päätti polttaa sen ja vei sen takkaan jossa paloi iloisesti liekit.
”Niin mitä asiaa?” Heidän makuusaliin Remuksen kanssa tullut Christy kysyi.
”Me olemme suunnitelleet että pitäisimme Lilylle pienet syntymäpäiväjuhlat täällä, joten sinun täytyisi nyt käydä hakemassa ystäväsi ja se suklaakakku”, James selosti.
”Okei”, Christy sanoi ja lähti. Pian Sirius palasi syli täynnä tavaraa. Hän laski kermakaljakorin lattialle maton viereen. Hän laski valkoisen lautaspinon kermakaljojen viereen ja lusikat taskustaan lautasten päälle.
Siinä samassa tytöt paukahtivat huoneeseen. Marilyn kantoi suklaakakkua korkealla päänsä päällä.
”Hyvää syntymäpäivää Lily!” He kaikki huudahtivat Lilyä lukuun ottamatta.
”Oi kiitos!” Hän sanoi ja hymyili.
”Ajattelimme pitää sinulle pienet yksityisbileet”, James sanoi ja halasi Lilyä.
”Selvä.. Mitäs nyt sitten tehdään?” Lily kysyi.
”Pelaamme sananselvitystä ja syömme kakkua”, Jessica sanoi ja näytti käsissään olevaa sananselityspakkausta. Illan myötä kaikki olivat aivan huppelissa ja naurua riitti. Viimein puoli kahdelta yöllä tytöt lähtivät nukkumaan.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: suklaasammakko - 08.08.2007 11:56:24

haa tää on mahtava! :D
ainoa asia joka oikeesti jäi mietittyttämään, että kiroileeko mallioppilas lily oikeasti nuin paljon.. ;)
mutta ei se haittaa, koska tää on oikeesti tosi hyvä. odottelen jatkoa!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: neiti seko - 08.08.2007 12:41:05

JES JATKOIT! hyvältä kuulosti/näytti. Jamesin antama kissan pentu teki vaikutuksen muhun kissa ihminen kun olen =) kai mä saan tulostaa tän?? kai sä vielä joskus jatkat?

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 08.08.2007 15:16:34

Joo.. hyvää tekstiä tuloo koko ajan. Huomasin pari kirjotus virhettä (mitäs hylkäsit mut! mä olin niin *kröhöm* loistava beta) mutta ei ne pahemmin menoa haitannu. Jatkoa sitte kans!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: -Anerya- - 08.08.2007 16:19:38

suklaasammakko: Anteeksi en huomannut kommenttiasi aluksi, mutta äsken kun katselin viestejä näin sen (: Kyllä Lily kiroilee nuin paljon koska on viettänyt liikaa aikaa Christyn ja Jessican kanssa. Kiitos kommentistasi :D

neiti seko: Saat tulostaa.. Yritän joskus jatkaa :) Kiva kun pidit

-ITN- Jos viitsisit kertoa minulle ne virheet..?

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: maikkimaa - 10.08.2007 14:49:25

TÄÄ ON IHANA FICCI!!!! koska olis jatkoo tulossa        
ootan ihan että koska pääsis lukee tätä lisää!!!!!!!!! :D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: Ansqu - 02.09.2007 22:58:52

Ensimmäiset luvut vähän tökki, mutta muuten oli ihan nannaa.. Toivottavasti otat pian pois tauolta..

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: -Anerya- - 08.09.2007 08:04:42

maikkimaa: Kiitos :D Jatkoa tulossa lähiaikoina, luku 13 on melkein valmis :D
Ansqu: Kiitos kommentistasi. Nyt kun koulut ovat taas alkaneet, ei jatkoa tule ihan niin usein. Yritän kuitenkin lomilla kirjoitella vähän ja jatkoa pystyn lupaamaan viimeistään ensi viikonloppuna.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 12. Luku, TAUOLLA
Kirjoitti: -Anerya- - 08.09.2007 21:24:51

Hah, jatkoa tuleekin jo nyt :D
 Kommentoida saa tietenkin :)

Luku 13. Pelleilyä ja suunnistuskilpailut.

Maanantaiaamu tuli. Lily tuhisi unissaan ja käänsi kylkeään. Christy kuorsasi kuin paraskin. Jessica lauleli Marssien Eilisestä tullessaan kylpyhuoneesta. Hän potkaisi lattialla kuorsaavaa Christyä, joka heräsi heti.
”PACEN TUNTEJA!” Hän kiljaisi hymyssä suin pongahtaen pystyyn.
"Professori Pacen”, hänen huutoonsa herännyt Marilyn oikaisi virnistäen viekkaasti. Christy ei kuunnellut vaan etsi koulupukuaan, sillä välin kun Jessica maalasi kynsiään tulenpunaisiksi ja hänen hiuksensa olivat haltiakampauksella. Christyllä ei mennyt kuin hetki ja hän keikisteli jo koulupuvussaan – siinä stailatussa versiossa. Harmaa hame ylsi polvien yläpuolelle ja hänen valkoisessa kauluspaidassa oli neljä ylintä nappia auki. Kravatti toimi huivina hänen hiuksissaan mitkä hän oli kihartanut korkkiruuvikiharoille taikasauvan napautuksella. Marilyn pukeutui nopeasti ja katsoi säälien sikeästi nukkuvaa Lilyä. Tuo säälin hetki meni kuitenkin nopeasti ohi ja hän muutti hiuksensa suoriksi ja räikyvän pinkeiksi. Jessica vilkaisi rannekelloaan mikä näytti puolta yhdeksää.
”Pyhä paska! Puoli yhdeksän jo!” Hän huusi ja Christy suihkutti raikastetta vielä ennen kuin nappasi koululaukkunsa ja pinkaisi alas viiden sentin mustilla korkokengillään. Jessica ja Marilyn tulivat juuri hänen jälkeensä jättäen Lilyn jatkamaan uniaan.

”Kello on jo kymmentä vailla yhdeksän, missä ihmeessä he kuhnivat?” James kysyi närkästyneenä Siriukselta joka taas vaihteeksi mussutti paahtoleipää poskeensa.
”Väliäkö tuolla, eivät he jättäisi gigolon tunteja mistään hinnasta väliin. Varmaankin menneet suoraan luokkaan”, Sirius vastasi, ravisti leivän muruset käsistään ja nousi ylös.
”Ja tunneista puheen ollen, meidän pitäisi varmaan lähteä niille”, hän lisäsi ja nosti laukkunsa ylös.
”Niinpä kai..” James vastasi haikeana ja nousi ylös yhtä aikaa Peterin ja Remuksen kanssa.

”Täällähän te olette”, Sirius huudahti nähdessään tytöt Kelmien astuessa nurkan takaa. Hän astui pari askelta Christyn luokse ja kurotti suutelemaan häntä. Christy kuitenkin työnsi hänet varovaisesti pois.
”Huulikiiltoni voi levitä joten..” Hän sanoi ja otti vaaleanpunaisen putkilon laukustaan ja alkoi levittää puikolla mönjää huuliinsa. Siinä samassa porukkaa alkoi tulla heidän seurakseen kellon lyödessä tasan yhdeksän ja luokan ovi aukeni siinä samassa.
”Astukaa sisään olkaa hyvät”, toivotti kypsä ja lämmin miehen ääni ovelta. Christy ja Jessica syöksyivät ensimmäisinä ovelle.
”Totta kai”, Jessica sanoi ja suukotti uutta professoria kummallekin poskelle. Christy toisti hänen eleensä. Professori hämmentyi eleistä niin ettei huomannut kun James ja Siriuskin suukottivat häntä poskille. Pian kaikki olivat sisällä ja professori sulki oven.
”Tänään opiskelemme kirskuristajia, mutta ennen sitä esittelemme itsemme ja – niin herra ?” Professori aloitti, mutta keskeytti kun James viittasi laiskasti.
”Potter. James Potter. Et ole ehkä kuullut, mutta kun Tylypahkaan tulee uusi opettaja niin ensimmäisellä tunnilla oppilaat kyselevät opettajalta eikä päinvastoin”, James vastasi ja nosti jalat pulpetilleen.
”No herra Potter, mitä siis haluaisitte kysyä?” Professori kysyi kohteliaasti.
”Nimi?” Kysyi James.
”Christopher Matthew Pace.”
”Ikä?”
“Kaksikymmentä vuotta.”
“Asuinpaikka?”
”Oxford.”
”Asuinkumppanit?”
”Kaksi koiraani.”
”Seksuaalinen suuntautumisenne?”
”Mitäh?”
”Kuulit kyllä”, Sirius sanoi Jamesin puolesta.
”Hetero”, Christopher vastasi hämillään ja siinä samassa luokan ovi paukahti auki.
”Anteeksi myöhästymiseni..” Lily sopersi naama punaisena hipsiessään paikalleen Jessican viereen.
”Ei se mitään neiti ?” Chris sanoi hymyillen lempeästi.
”Evans. Lily Evans..” Lily sopersi vastauksen.
”Hän on kuumaa kamaa”, kuiskasi Jessica professorin käännyttyä jälleen Jamesiin päin.
”Tiedän kyllä”, Lily kuiskasi takaisin. Professorin harmiksi, kun James ja Sirius kuulustelivat häntä, Peter ja Remus kävivät laittamassa pierutyynyn professorin tuolille ja antoivat kirskuristajalle banaaninkuoria. Otus tietenkin alkoi heti silputa banaaninkuoria pitkillä terävillä kynsillään, mikä näytti hyvin hauskalta. Jessica vilkaisi kirskuristajaa nopeasti, mutta käänsi päänsä pian takaisin akvaariota kohti. Hän alkoi naputtaa etusormellaan kiivaaseen tahtiin Christyn olkapäätä edessään, ja pian Christy kääntyi häneen päin.
”Mitäh?! Etkö näe, että yritän keskittyä?!” Hän sihahti ja huitaisi professoriin päin. Vai pitäisikö sanoa professorin takamukseen päin.
”Tsekkaa akvaario!” Jessica sihahti huolissaan ja Christy kääntyi katsomaan. Hänen silmänsä laajenivat.
”Jessi, sinun täytyy pitää poikaystäväsi paremmin tossun alla”, Hän kuiskasi hiljaa ystävälleen.
”Hän taisi päästä sen pörrötohvelin alta jo pari päivää sitten.. Heitin häntä päähän sillä, mutta tohveli tippui lattialle.. En ymmärrä miten sinä pidät Siriusta tossusi alla. En edes näe mitään tossua hänen päällään”, Jessica selitti.
”Kokeile korkokenkää”, Christy neuvoi myötätuntoisena.
”Okei”, Jessica sanoi ja hymyili. Siinä samassa professori pääsi pois Siriuksen ja Jamesin kuulustelusta ja käveli tuolinsa luokse.
”Aivan, kuten olin sanomassa, nyt ensin esittelemme itsemme. Jospa sinä aloittaisimme siitä”, professori totesi osoittaen Christyä ja jäi nojaamaan pöytäänsä, eikä istunutkaan tuolilleen.
”Chris Burrows.. Siis Christy Burrows”, Christy sanoi säpsähtäen pois pilvilinnastaan.
”Lilyth Evans.. Sano Lilyksi..” Lily sanoi rennosti ja sipaisi hiuskiehkuran korvansa taakse.
”En tiennyt että sinun oikea nimi on Lilyth! Mikset kertonut? Mikset, mikset, mikset?” James huudahti nousten seisomaan.
”Ei nyt ole ollut aikaa..” Lily sanoi vaivaantuneena. Professori nyökkäsi hänelle myötätuntoisena.
”Marilyn Collins”, Marilyn jatkoi nimenhuutoa.
”Jessica Storm ja jos koskaan satut törmäämään äitiini, juokse”, Jessica sanoi ja nyökkäsi perään tomerasti. Lopputunti meni siihen kun oppilaat esittelivät itsensä. Ei heillä muuten lopputuntia olisi mennyt, elleivät Kelmit olisi kukin vuorollaan ruvenneet köhimään, yskimään, takeltelemaan, aivastelemaan ja kysymään onko lattian poikki menevä matto aitoa puuvillaa. Juuri kun Sirius olisi sanonut oman nimensä vihdoin kunnolla, Peter tippui tuoliltaan. Professori huokaisi tuolloin hyvin raskaasti.

”Tuota menoa professori ottaa loparit hyvin pian!” Marilyn parkaisi heidän päästyä luokasta.
”Eikä ota mikäli se minusta on kiinni”, Christy totesi uhmakkaasti ja yritti tappaa katseellaan edessään kulkevaa Siriusta.
”Huomio oppilaat! Opettajakunta päätti aikaistaa tämän päivän suunnistuskilpailuja ja niihin saatte ruveta valmistautumaan ruokailun jälkeen. Kokoontukaa huispausstadionille kello kahteentoista mennessä. Kiitos”, kuului ilmoitus käytävillä. Kaikki pinkaisivat syömään. Ruokana oli sinä päivänä salaattia ja lasagnea.

”Missä on lätsäni?” Christy kysyi kävellessään makuusalin poikki etsien lätsäänsä.
”Mikä niistä?” Jessica kysyi samalla kun vaihtoi hamettaan mustiin löysiin verkkareihin joissa oli juuri sopivan pitkät lahkeet.
”Se maastokuvioinen”, Christy vastasi ja otti korkokenkänsä pois jaloistaan.
”Se on.. Marilynin sängyn tolpassa”, Jessica sanoi pitkittäen lausettaan sen hetken, että pystyi löytämään katseellaan lakin.
”Mitä se siellä teki?” Christy kysyi suu mutrulla ja nappasi lakkinsa.
”Mistä minä tiedän!” Marilyn kivahti näreissään ja sitoi lenkkareidensa nauhat. Hänellä oli päällään mustat verkkarit joissa oli kaksi valkoista raitaa sivuilla, vaaleansininen t-paita ja musta paita-takki jossa oli valkoinen raita kummallakin puolella. Marilyn oli muuttanut itselleen vaalean poikatukan, joka oli vain kolmisen senttiä pitkä. Hän oli kastellut tukkansa ja ravisteli sen niin, että hiukset jäivät pystyyn. Jaloissaan hänellä oli valko-harmaa-mustat lenkkarit joidenka nauhoja hän paraikaa sitoi kiinni. Christy oli pian valmis: vihreä maasto t-paita, vihreät maastohousut, jaloissaan mustat lenkkarit, etuhiukset loitsulla takana, muut hiukset kahdella poninhännällä ja tupeerattu, vihreä maastolätsä päässä ja poliisien suosimat aurinkolasit silmillä. Hän oli cool. Jessicalla hiukset ranskanletillä ja mustien verkkareidensa kanssa valko-harmaat lenkkarit ja vaaleanvihreä ”Parhaat ystäväni Mary, Juan ja Ana” –paita.
”Olen aina pitänyt tuosta paidasta”, Marilyn totesi enkelimäisesti hymyillen Jessicalle.
”Niin minäkin”, Jessica sanoi hymyillen takaisin.
”Entäs minä?!” Lily huudahti oman sänkynsä luota. Hänellä oli päällään tummanvihreät tuulihousut ja tummantummanvihreä paita jossa luki valkoisella ”Ei ole vaikeaa olla narkkari”.
”Onhan tuokin hieno paita, mutta eikö se ammu vähän yli sinusta? Sinähän et käytä huumeita..” Marilyn sanoi.
”No entäs näin?” Lily kysyi ja heilautti taikasauvaansa jolloin teksti muuttui ”Ei ole vaikeaa olla tyhmien kaveri”.
”HEI!” Kaikki muut karjaisivat yhteen ääneen. Lily laittoi vielä mustat lenkkarinsa jalkaansa ja veti valkoisen lätsänsä väärinpäin päähänsä.  
”Mennään jo!” Jessica kinusi ovelta ja he lähtivät. Christy ikään kuin johti porukkaa ja Jessica hyppi innoissaan hänen vierellään.

”Jännä juttu muuten”, Jessica sanoi innoissaan. Häntä kihelmöi kivasti ja hän ei malttanut pysyä paikoillaan, vaan käveli sinne tänne.
”Jessica-kultaseni”, aloitti Lily.
”Olet seitsemännellä luokalla. Täällä on ensiluokkalaisia, jotka eivät ole koskaan olleet suunnistamassa. Sinulla on Christy apunasi, joten ei sinulle käy kuitenkaan”, hän jatkoi ja laski kätensä Jessican olkapäille.
”Selvä.. Selvä.. Jessica rauhoittua nyt”, Jessica sanoi itselleen.
”Chris, eikö meidän pitäisi lähteä ilmoittautumaan?” Hän kysyi siinä samassa ja lähti vetämään Christyä kohti pitkää pöytää jonka toisella puolella istui opettajia edessään pitkät pergamenttiset nimilistat. Jessica sanoi nimensä McGarmiwalle kirkaisten kummallisesti. Christy piteli koko ajan ystäväänsä kädestä ja sanoi oman nimensä ja heidän tupansa. Lily, Marilyn ja Kelmit ilmoittautuivat juuri heidän jälkeensä.

”Ja saa mennä!” Pikkuruinen professori Lipetit vinkaisi tuoliltaan ja Jessica ja Christy ryntäsivät matkaan. He juoksivat Rohkelikon huispausjoukkueen pukuhuoneeseen ykkösrastille.
”Okei.. Tässä on numero seitsemän.. Se tarkoittaa siis kaappia seitsemän..” Christy sanoi pätkittäin ja avasi ripeästi kaapin seitsemän. Se oli Jamesin kaappi päätellen kaikista Lilyn kuvista joita sen oveen ja seiniin oli teipattu.
”Nappaa sieppi!” Jessica kirkaisi äkkiä ja Christyn silmät alkoivat etsiä kultapalloa.
”Missä?!” Hän kysyi nopeasti ja Jessica syöksyi kakkoskaappia päin.
”Sain sen!” Hän sanoi ja näytti nyrkkiään. Hänen kiinni puristettujen sormiensa lomasta pilkisti jotain karvaista, mikä oli siepin siipi.
”Hyvä Jessi! Katso, siinä roikkuu liidun pätkä mukana!” Christy huudahti riemuissaan ja otti kartan toiseen käteensä ja toiseen käteen ruskean liidun mikä roikkui narussa Jessican sormien välistä. Hän suttasi kartan takana olevaan rastienmerkitsemislipukkeen ykköskohtaan pienen sydämen ja he ryntäsivät ulos. Seuraava rasti olisi Hagridin mökillä.

”Uskomatonta mihin risukkoon he pakottavat meidät..” Marilyn nurisi hänen ja Lilyn juostessa metsässä etsien epätoivoisesti rastia 28. Opettajat todella halusivat kiduttaa heitä. Jessica oli pettynyt pahasti kun he eivät saaneet vaihtaa lähtemisjärjestystä. Marilyn ja Lily olivat päässeet suunnistamaan jo kaksi tuntia ennen Jessicaa ja Christyä.
”Tuolla se on!” Lily huudahti ja ryntäsi kohti kirjavaa lippua joka roikkui oksassa vähän matkan päässä.
”Mitä siinä lukee?” Marilyn kysyi heidän päästyä sinne asti.
”Etsikää sormea mättäästä”, Lily luki lipun takaa.
”Siinäkö se oli?” Marilyn kysyi epäuskoisesti ja perääntyi askeleen.
”Jep. Mättäitä on täällä aika paljon.. Ei muuta kuin etsimään..” Lily sanoi rauhallisena ja alkoi tutkia mättäitä lähistöltä. Marilyn huokaisi ja alkoi myös etsiä. Kului viisi minuuttia ennen kuin hän huomasi hyvän rusketuksen saaneen keskisormen isosta mättäästä.
”Löytyi!” Hän huudahti ja Lily alkoi tulla hänen luokseen.
”HAA!” Kuului karjaisu ja keskarin omistaja hypähti sammalten alta eloon aiheuttaen Marilynille melkein slaagin. Lily tuskin huomasikaan mitään. Vasta tultuaan aivan velhon viereen hän kirkaisi.
”Antakaa jo se lappu”, tytöille tuntematon lihava velho tokaisi ja nappasi kartan Marilynilta ja suttasi taakse kohtaan 28. vihreällä tussilla pienen pallon.
”Ja nyt häipykää”, mies murahti ja käpertyi taas mättääseen keskari pystyssä. Tytöt lähtivät taas juoksemaan kohti seuraavaa rastia.

”Hyvä Anturajalka, vähän vielä, vähän vielä”, James läähätti heidän juostessa tyrmissä.
”Mikä näistä perhanan tyrmistä on tyrmä 13?!” Sirius karjaisi suutuksissaan.
”Tämä”, James tokaisi ja osoitti ovea jonka ovessa komeili homeisin ja suurin numeroin 13.
”Sisään jo!” Huusi Sirius ja ryntäsi sisään James kannoillaan. He pysähtyivät pöydän eteen ja James nappasi lapun.
”Käytä sitä mikä näyttää parhaimmalta”, hän luki lapusta. Sitä seurasi tyrmistynyt hiljaisuus jonka aikana pojat katsoivat pöydällä olevia pulloja.
”Nämä juomat ovat kaikki sysimustia ja samanlaisissa pulloissa”, Sirius viimein tokaisi.
”Ei kai sillä sitten ole paljon väliä mitä me otetaan?” James kysyi ja tarttui lähimpään pulloon ja otti huikan. Hän purskautti suunsa kuitenkin tyhjäksi siinä samassa.
”Hyi! Mustetta!” Hän huudahti yhä syljeksien.
”Totta kai! Hitto kun olimme tyhmiä!” Sirius sanoi leveästi ja äimistyneenä hymyillen. Hän kastoi sormensa juomassa ja painoi sen lappuun kohtaan 13.
”Mennään jo!” Hän alkoi hoputtaa ja kiskoi Jamesia mukanaan.

”Remus, en minä jaksa enää, en jaksa”, Peter valitti Remukselle heidän noustessa portaita pöllölään.
”Älä nyt luovuta Peter. Katso kuinka pitkälle olemme päässeet. Jo kuudestoista rasti kolmestakymmenestä!” Remus hihkaisi yrittäen olla piristävä.
”Aivan.. aivan..” Peter huokaili ja pakotti jalkansa eteenpäin.
”Enää pari askelta Matohäntä!” Remus kannusti ja avasi Pöllölän oven.
”Haa! Täällä ollaan!” Peter huudahti yhtäkkiä taas täynnä puhtia.
 Hän syöksähti nappaamaan paperin palan lattialta ja luki sen:
”Etsikää kynä pöllönruoan seasta.”
”Helppoa!” Remus huudahti ja kaatoi ruokasäkin kumoon vierestään. Kynä tuli heti esiin ja hän nappasi sen ja suttasi merkin oikeaan kohtaan.
”Ja ei kun menoksi!” Hän hihkaisi ja he syöksyivät portaikkoon.

”Jessica, missä se rasti taas onkaan?” Christy kysyi hengästyneenä laiturilta jonne he olivat juuri tulleet.
”Tuossa noin, eli.. keskellä järveä”, Jessica sanoi ja näytti karttaa käsissään.
”Näetkö sinä veden pinnalla jotain?” Christy kysyi katsottuaan karttaa.
”Een.. Ei! Tai siis kyllä näen sittenkin! Tuolla on taas tuollainen lippu”, Jessica vastasi ja osoitti suoraan eteenpäin.
”Meidän on kai tarkoitus hakea merkkausväline sieltä.. Kumpi hakee?” Christy kysyi kurtistaen täydellisiä kulmakarvojaan.
”Sinä”, Jessica sanoi perääntyen.
”Selvä. Ota lakkini ja aurinkolasini”, Christy sanoi ja ojensi mainitsemansa asiat Jessicalle. Hän huokaisi syvään ja hyppäsi veteen kädet ojossa. Hän ui huimaa vauhtia. Ei kulunut puolta minuuttiakaan kun hän oli lipun luona.
”Sain tussin!” Hän kiljahti ja heilutti kättään jossa piti tussia. Hän lähti uimaan takaisin Jessican kannustaessa häntä innoissaan. Viimein Christy nousi laiturille vettä valuvana.
”Merkkaa”, hän sanoi Jessicalle ojentaen tussin ja napaten kamansa. Hän iski lätsän päähänsä ja aurinkolasit nokalleen.
”Jep, jatketaan!” Jessica sanoi ja heitti kynän takaisin järveen ennen kuin he lähtivät taas juoksemaan.

”Oli ilo nähdä kuinka te kaikki osallistuitte intoa puhkuen eiliseen suunnistuskisaan. Kaikilla meni hienosti vaikka reitti oli raskas ja pitkä. Yksi pari oli kuitenkin aivan ylivertainen ja siksi palkitsemme heidät!” Dumbledore puhui Suuressa salissa vielä samana iltana. Enemmistö oppilaista makasi puoliksi pöydällä ja pitelivät jalkojaan. Christy ja Jessica olivat raivanneet pöydän alkupäästä tilaa ja retkottivat pitkin pituuttaan pöydällä Siriuksen ja Remuksen hieroessa heitä.
”Ja se pari kiitos?” Jessica kysyi väsyneenä Dumbledorelta joka oli ilmeisesti unohtanut mitä oli sanomassa.
”Aivan niin joo! Ylivoimaisin pari oli Storm ja Burrows Rohkelikosta! Onneksi olkoon! Saatte täältä mitalit!” Dumbledore huudahti muistettuaan asiansa ja tytöt raahautuivat virnistäen rehtorin luokse joka ripusti heidän kauloihinsa kultaiset mitalit.
”Maahistyötäkin”, rehtori sanoi ja onnitteli tyttöjä.
”Ja nyt voimme aloittaa aterian! Mutta sitä ennen ilmoitus! Professori Pace on ottanut lopputilin. Syytä hän ei kertonut, mutta sitä ei ole vaikea arvata kun hän ehti opettaa vain yhtä luokkaa, kröhöm!” Dumbledore vielä ilmoitti. Salissa alkoi pettyneiden ja innostuneiden huokausten aalto.
”Siksi! Olen löytänyt tänne idioottivarman opettajan loppuvuodeksi, jota ette saa häädettyä Kedavrallakaan! Ja tämä mahtivelho on Alastor Vauhkomieli!” Rehtori jatkoi ja ryppyinen mies nousi ylös opettajainpöydässä kumartaakseen lyhyesti. Kelmeillä ei ollut aavistustakaan mitä heitä tulisi odottamaan vielä.


A/N: Kuten jo sanoin, kommentoiti sallittua :D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: Luthienne - 09.09.2007 09:10:57

Kiva luku, jatkoa.  :D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: tiny - 09.09.2007 15:58:24

Tarina on ihana ja lukukin oli hyvä, mutta tarinassa on yksi asia mikä on mun mielestä aika ärsyttävä osassa kohdissa ja se on se kun Lily ja sen kaverit on kamalia pissiksiä. Mutta muuten loistava tarina.
Jatkoa

tiny

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 09.09.2007 16:41:01

Jatkoa heti välittömästi kiitoksia aamen ja happy newyear !

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: Ansqu - 09.09.2007 19:07:41

Sai täältä yhden takuuvarman jokaluvunlukijan ja kommentoijan. :D Aww.. Ihanaa oli lukea :D Tätäkin lukua. Lissöö!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: lius- - 09.09.2007 21:53:52

hyvä luku oon ootellu jatkoo jo jonkun aikaa ja nyt kun se tuli piti lukee vähän aiempia tapahtumia ku en muistanu mitä oli viimeks tapahtunu...
mut kuitenkin hyvä ja hauska nauroin aika paljon sille uudelle opettajalle ja sille ku se otti lopputilin...
jatkoo odotan!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: maikkimaa - 17.09.2007 20:16:03

JATKOO LISÄÄ!!!! varmaa yks parhaista kelmi ficeistä mitäonn lukenu  :D
toi Jessican äiti juttu oli kyllä hyvä...  ja se ku uus opettaja otti heti loparit  :D  :D  :D  :D
koska tulee jatkoo????

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 13. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 29.09.2007 11:19:59

Luthienne: Kiitoksia kuomasein  :)
tiny: Eivät he ole pissiksiä! He ovat vain.. tarkkoja vaatteistaan ja hiuksistaan.. ja tykkäävät puhua mitä sylki suuhun tuo.. Kiitos kommentistasi  :D
ItseTuhoNappula: Kiitos kommentistasi ja happy newyear you too  :D
lius-: Pahoittelen jatkon viivästymistä, mutta on ollut kiireitä koulun kanssa. Kiitos kommentistasi  :)
maikkimaa: Kiitos kommentistasi ja jatkoa tulee nyt :)

A/N: Voin jo nyt kertoa, että tämä luku käsittelee pääasiassa Jessicaa ja Christyä.

Luku 14. Lentämisen kaikki ilot ja opit.

”Christy?” Jessica kysyi ystävältään oleskeluhuoneessa ja laski Me Noidat lehden pöydälle.
”Hmm”, Christy vastasi ja käänsi sivua maatessaan sohvalla.
”Pitäisikö meidän opetella lentämään luudilla?” Jessica kysyi kuiskaten ja Christyn huomio kiinnittyi.
”Jaa millä? Emme ole enää ykkösellä, emmekä ole huispaajia, joten meillä ei ole asiaa koulun luutakomeroille”, Christy tokaisi ja palasi lehtensä pariin.
”Mitäh? Emmekö me saa enää käydä luutakomeroissa!? REMUS, MEILLÄ ON ONGELMA!” Jessica huudahti ja Remus tuli hänen luokseen Kelmien luota samalla kun Christy löi itseään otsaan ja antoi lehtensä tippua naamalleen käsien retkahdettua alas. Jessica supatti Remukselle hiljaa ongelman ja Remuksen ilme oli näkemisen arvoinen kun hän purskahti nauruun. Hän sai niin pahan naurukohtauksen, että kaatui mahaansa pidellen lattialle nauramaan. Christy paljasti kasvonsa lehden alta.
”Jessica, tarkoitin ettemme saa käyttää koulun luutia”, hän sanoi lempeästi ja alkoi jälleen selata lehteä.
”Ahaa..” Jessica sanoi ja alkoi miettiä ratkaisua, kuinka hän ja Christy voisivat oppia lentämään luudilla.

”Christy, herää”, Jessica kuiskasi ystävälleen tökäten tämän hereille.
”Jessica? Mitä kello on?” Christy kysyi unenpöperössä ja kääntyi Jessicaan päin sängyssään.
”Kaksi yöllä, mutta kuunteles tätä”, Jessica sanoi ystävänsä sängyn vieressä. Hänellä oli päällään vaaleansininen t-paita ja samanväriset yöpöksyt.
”Keksin ratkaisun kuinka opimme lentämään”, hän sanoi vakavissaan.
”Ihanko totta? Kerrohan toki”, Christy kehotti ja vilkaisi olkansa yli viereisessä sängyssä nukkuvaa Lilyä joka nukkui kuin vauva.
”Sanoit ettemme saa lentää koulun luudilla. Entä jos luudat eivät olekaan koulun?” Jessica totesi. Hän oli tosiaan miettinyt asiaa pitkään ja löytänyt porsaanreiän.
”Kai se silloin käy..” Christy sanoi kurtistaen kulmakarvojaan.
”Tänään, aamiaisen aikaan, me varastamme Jamesin ja Siriuksen luudat”, Jessica sanoi vakavissaan. Christyn leuka loksahti auki.

”Mikä kamala sää tänään. Taidan kyllä pysytellä sisällä koko päivän”, Sirius tokaisi katsottuaan Suuren salin ikkunasta ulos. Ulkona satoi rankasti ja salamoi.
”Kuka nyt tällä säällä menisi ulos?” Peter kysyi virnistäen epäpetermäisesti. Muut Kelmit kohottivat kulmiaan ennen kuin istuutuivat.
”Keksin heti neljä”, Remus tokaisi ja otti puuroa lautaselleen. Pian Marilyn ja Lily liittyivät heidän seuraan.
”Hyvää huomenta”, Lily sanoi leijuen pilvissä ja antoi mojovan pusun Jamesin poskelle ja istuutui.
”Hyvä se totta vie on! Mistäs nyt päin tuulee?” James kysyi hymyillen. Lily ei vastannut joten Marilyn nuolaisi sormeaan ja piti sitä pystyssä päänsä päällä.
”Ei mistään”, hän tokaisi ja alkoi syödä puuroa omalta lautaseltaan.
”Ääh, Hyvä Charlotte on tulossa käymään keikalla Tylyahossa”, Lily vastasi ja alkoi kiljua Marilynin kanssa riemusta, kun taas muut Kelmit masentuivat. Siinä he jatkoivat syömistä autuaan tietämättöminä mitä Jessica ja Christy touhusivat.

”Jessica.. Onkohan tämä nyt hyvä idea?”
”Totta kai! Nyt.. Missä ne ovat…?”
”Katso kaapista..”
”Hyvä idea.. Täällähän tämä on! Nyt etsitään sinulle…”
”Minulla on jo jonkin sortin mielikuva mitä tulee lopulta tapahtumaan kun Sirius ja James saavat tietää…”
”Löytyi! Kuules, mitä ei tiedä, ei satuta. Eivät he koskaan saa tietää!” Jessica hihkaisi ja nosti luudanvarren Siriuksen kaapista.
”Niin.. Eivät kai..” Christy sanoi ja otti luudan.
”Mitä meidän pitäisi tehdä ensin?” Hän kysyi.
”Mennä oleskeluhuoneeseen, ei täällä mahdu lentämään!” Jessica hihkaisi ja he laskeutuivat oleskeluhuoneeseen.
”Nyt.. Menemme luudan selkään ja ponkaisemme vauhtia lattiasta.. Niin muistelisin..” Jessica sanoi ja he heilauttivat jalkansa luudanvarren yli. Christy näytti epäluuloiselta hänen kohotessa metrin korkeuteen. Jessicakin leijui hänen vieressään.
”Mitä nyt?” Christy kysyi neuvoa.
”Nojaudu eteenpäin.. Niinhän ne tekevät huispausharjoituksissa..” Jessica sanoi ja nojautui rajusti eteenpäin, jolloin hän singahti eteenpäin. Christy säikähti niin, että nojautui itsekin eteenpäin ja he syöksyivät kiljuen ulos muotokuva-aukosta käytäville.

Kelmit, Lily ja Marilyn poistuivat juuri Suuresta salista kun he kuulivat monen muun kanssa kiljumista käytäviltä. Ääni voimistui ja voimistui tullessaan lähemmäs..
”Mikä ihme tuo ääni on?” Marilyn kysyi ihmeissään. Siinä samassa Christy ja Jessica syöksyivät Eteisaulaan kirkuen kuin syötävät. James pyörtyi tunnistettuaan luutansa millä Jessica lensi.
”APUAAAAAAA!” Christy kirkui. Sirius oli paniikin vallassa.
”Mitä ikinä teetkin, älä riko luutaa!” Hän huusi tytölle. Jessica katsoi järkyttyneenä pyörtynyttä Jamesia, eikä huomannut kynttiläkruunua edessään, vaan lensi päin sitä. Hän jäi roikkumaan kaavustaan kynttiläkruunuun ja Lily koppasi luudan. Christy lensi päin seinää.
”Saan kiinni, saan kiinni!” Sirius huusi hänen alapuolellaan pyörien. Kului kaksi sekuntia.
”Aah turvassa”, Sirius sanoi huokaisten helpotuksesta syleillen luutaansa.
”III…” Kuului hänen takaansa kun Christy mätkähti selälleen kovalle lattialle.
”Selkäni..” Hän uikutti.
”Mitäs täällä mekastetaan!?” Kuului vihainen ja möreä huuto portaista. Oppilaat tekivät tietä ja hiljentyivät. Professori Vauhkomieli oli saapunut Eteisaulaan.

”Kysyin mitä täällä mekastetaan?” Vauhkomieli kysyi uudelleen.
”Tuota noin.. No satuimme tässä Christyn kanssa saamaan sellaisen idean, että opettelisimme lentämään luudilla kun meiltä jäi nuorena lentotunnit vähiin ja nyt voisit varmaan päästää minut alas?” Jessica selitti ja levitti suunsa leveään hymyyn niin että hampaatkin näkyivät. Vauhkomieli tapitti Jessicaa katseellaan hetken ennen kuin heilautti taikasauvaasa ja Jessica tippui alas.
”Kummallekin jälki-istuntoa koska ette olleet alituisesti valppaana”, Vauhkomieli tokaisi ennen kuin poistui.

”Tiedätkös Christy mitä..” Jessica kysyi nojaten moppiinsa haaveileva ilme kasvoillaan heidän kuuratessa vessoja.
”No mitä?” Christy kysyi samalla kun tuli putsausvälineiden kanssa vessakopista.
”En enää muista itsekkään mitä minun piti sanoa, mutta nyt on kyllä pakko käydä kusella”, Jessica sanoi ja meni sitä vessakoppia kohti, jonka Christy oli juuri siivonnut.
”Hei älä viitsi mennä siihen vessaan, sain sen juuri putsattua.. Joku oli käynyt vääntämässä aivan jumalattomat ruikut ja putket olivat menneet tukkoon!” Christy sanoi turhautuneena.
”Okei, menen sitten tänne”, Jessica sanoi ja meni viereiseen vessaan kun Christy alkoi kuurata lattiaa. Pian Jessica tuli vessasta.
”Aah tiedätkös.. Tuossa kun kävi vessassa tuntui jotenkin sen jälkeen, että olisin tyhmistynyt samalla.. Niin kuin impatessa.. Nuorena päiväkodissa jo kerrottiin, että kun imppaa niin siitä tulee tyhmemmäksi ja virtsan mukana poistuu aivosoluja ja tyhmistyy..” Jessica sanoi Christylle yhä haaveileva ilme kasvoillaan. Christy katsoi häntä toinen kulma koholla.
”Ei se pönttö dieselillä toimi”, hän tokaisi ja alkoi kuurata lattiaa uudelleen. Jessica tuijotteli hetken ikkunaa haaveille kunnes palasi äkkiä maanpinnalle.
”Ai eikö?!” Hän kysyi aidosti hämmästyneenä. Christy kohotti hitaasti katseensa lattiasta Jessicaan eikä vastannut.

”En olisi koskaan uskonut, että joku itse asiassa laittaisi Jessican ja Christyn siivoamaan.. Minusta he eivät koskaan ole vaikuttaneet mitenkään siivoojatyypeiltä..” Marilyn pohdiskeli ääneen Kelmeille ja Lilylle oleskeluhuoneen takkatulen ääressä.
”Emmehän me olekaan mitään siivoojatyyppejä!” Kuului äkkiä Jessican ääni heidän takaansa ja kaikki kääntyivät katsomaan.
”Ai te pääsittekin jo!” James sanoi yllättyneenä.
”Aivan.. Ja viitsisikö joku selittää Jessicalle kuinka vessanpöntöt toimii?” Christy kysyi samalla kun nosti Lilyn kissanpennun Siriuksen sylistä Remukselle ja istuutui itse Siriuksen syliin.
”No Jessica, vessanpönttöjen toinen putki tuo vettä –” Remus aloitti ja tarttui Jessicaa kädestä lempeästi, mutta Christy keskeytti hänet.
”Jossain muualla kuin täällä kiitos?” Tyttö kysyi väsyneenä ja kietoi kätensä Siriuksen niskan taakse.
”Juu juu..” Remus huokaisi ja lähti viemään Jessicaa poikien makuusaliin.
”Huoh, se oli kamalinta mitä olen koskaan tehnyt..” Christy huokaisi väsyneesti.
”Olet sinä mielestäni pahemminkin Remukselle saattanut sanoa.. Eikä tuo edes ollut paha..” Peter tuumasi lattialta.
”Tarkoitin vessojen siivousta, en Remusta, sinä älyvapaa punkero”, Christy tiuskaisi Peterille ja painoi päänsä Siriusta vasten. Peter mietti hetken mitä Christy oli tarkoittanut, kunnes avasi suunsa antaakseen samalla mitalla takaisin, muttei keksinyt mitään. Hän avasi suunsa uudelleen, muttei keksinyt vieläkään mitään.
”Älä vaivaudu, et sinä mitään minua loukkaavaa osaa keksiä, ja vaikka keksitkin, et sanoisi mitään”, Christy sanoi napakasti Peterille ja näpsäytti sormiaankin vielä. Peter siristi hänelle silmiään ja näytti kieltään.
”Hyvin kypsää Peter, mutta sinuna en silti näyttäisi mitään merkkejä Christylle, koska hän näyttää sinulle sen jälkeen tuplasti muita merkkejä joista sinulla ei ole hajuakaan”, James neuvoi ystäväänsä joka kohautti olkiaan.

”Eli jos nyt käskettäisiin korjaamaan vessanpönttö, osaisit?” Remus kysyi Jessicalta selitettyään kaiken A:sta Ö:hön vessanpöntöistä.
”Totta maar”, Jessica sanoi ja nyökäytti päätään.
”Haluatko kokeilla?” Remus kysyi miellyttääkseen tyttöystäväänsä, koska tiesi, että tämä haluaisi kokeilla. Hänellä oli sellainen luonne.
”JOO!” Jessica huusi innoissaan ja Remus sulki silmänsä Jessican huutaessa melkein hänen korvan juuressa. Niinpä he menivät rikko- , anteeksi, kokoamaan uudelleen vessanpytyn.

”Minä haluan itse kasata tämän”, Jessica vaati Remukselta.
”Eikö olisi parempi jos olisi ylimääräinen käsipari auttamassa?” Remus ehdotti hymyillen viattomasti.
”EI! HÄIVY NYT JA ANNA MINUN KASATA TÄMÄ! YKSIN!” Jessica raivostui ja Remus luikki tiehensä vessasta.

Pari tuntia myöhemmin.

”Selvä se kulta, homma valmis”, Jessica paukautti marssiessaan ulos vessasta jakoavain kädessään.
”Saanko käydä katsomassa?” Remus kysyi ja nousi sängyltään ja laski Pussi Opossumi –sarjakuvalehden käsistään.
”Et! Tai siis.. Niin kova kiire päästä korjaamaan jotain lisää! Vaikkapa tämä patteri?” Jessica huudahti salamana ja riensi Peterin ja Remuksen sänkyjen välissä olevan patterin luokse.
”Huoh.. Hyvä on. Se on sitten vesipatteri. Menen oleskeluhuoneeseen”, Remus sanoi huokaisten raskaasti ja lähti. Jessica rupesi nauramaan juonikkaasti ja hieroi käsiään yhteen.

”James, tuletko sinäkin pelaamaan paskahousua?” Christy kysyi jakaessaan itselleen ja Siriukselle kortteja.
”Okei.. Ei tässä kai muutakaan tekemistä”, James vastasi ja nousi lattialta makaamasta. Lily neuloi itselleen myssyä ja Marilyn neuloi Lilyn kissanpennulle punakeltaista villapaitaa.
”Kissasta tulee aito rohkelikko!” Marilyn oli sanonut aloittaessaan. Sirius oli keksinyt pistää Peterin kuntotestiin jossa Peterin piti juosta viisi kertaa tyrmistä tähtitorniin. Se oli tepsinyt Peteriin ja nyt vailla puuhaa oli vain vastasaapunut Remus.
”Remus, sinähän voisit ruveta kirjoittamaan listaa nimistä kissalleni?” Lily ehdotti ja Remus oli suostunut.

”Miten oli Mitch?” Remus kysyi. Hän oli ehdotellut Lilylle nimiä jo noin parinkymmenen minuutin ajan.
”Ei ei ei.. Sen pitää olla..” Lily aloitti lauseensa tuijottaen takan hornia.
”Sasha?” Remus kysyi ja rustasi pitkään listaansa uuden nimen lisään.
”KYLLÄ!” Lily huusi riemastuen saaden yhden oleskeluhuoneellisen verran katseita taas kerran itseensä.
”Sasha pikhuisheni..” Hän liversi ottaen kissanpentunsa syliinsä, tällä kertaa Christyltä.
”Heipparallaa, tämä tyttö painuu suoraa pehkuihin!” Kuului poikien portaikoista juuri saapuneen Jessican ääni, joka katosi siinä samassa tyttöjen portaisiin.
”Parempi mennä katsomaan makuusaliamme!” James huusi ja syöksyi sohvan yli kaataen samalla pöydän jolla hän, Christy ja Sirius olivat pelanneet korttia. Sirius ja Remus syöksyivät aivan hänen kannoillaan.
”Pyhä Merlin!” Kaikki kolme henkäisivät avatessaan makuusalinsa oven. Lattialla oli lakanoita ja untuvia, ja joka paikassa oli öljytahroja. Patterista tihkui kaaressa vettä suoraan Peterin sängylle ja Jessica oli jättänyt työkalupakin levälleen.
”Kiva tyttöystävä sinulla”, Sirius sanoi laiskan sarkastisesti hengittäen Remuksen niskaan.
”Ei sanaakaan. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi”, Remus laski silmät kiinni.
”Hyvä on, nyt olen taas rauhallinen. Pystymme siivoamaan tämän sotkun.. Ja korjaamaan peitot. Ja tyynyt. Ja Peterin herätyskellon”, Remus sanoi rauhallisesti huomatessaan Peterin punaisen Mikki Hiiri –herätyskellon osissa seinän rajassa. Ilmeisesti Jessica oli hieman turhautunut ja paiskannut sen sinne.
”No mitä?” Remus kysyi huomatessaan Jamesin ja Siriuksen hengittävän kummankin hänen niskaansa ja kääntyi.
”Siis sinä pystyt. Sinä se päästit sen korjaushirviön tänne valloilleen. Sinun tyttöystäväsi hän on. Sinä siivoat täällä tänään”, James ja Sirius luettelivat yhteen ääneen. Remus näytti tyrmistyneeltä.
”Ette voi olla tosissanne!” Hän parahti ja viittasi taakseen sotkun määrään.
”Kyllä me olemme”, Sirius sanoi ja James nyökkäsi.
”En anna teidän enää koskaan kopioida läksyjäni!” Remus kivahti ja se herätti jonkinlaisen kiinnostuksen jo.
”James, taikasauva esiin”, Sirius komensi ja otti omansakin taskustaan. Heidän siivotessaan Peter palasi.
”Hei ka.. APUA! Mitä Mikille on tapahtunut?! HÄN ON KUOLLUT!” Peter huusi niin että professori Kuhnusarviokin varmasti kuuli huoneeseensa vallan mainiosti. Peter syöksyi hurjaa vauhtia rakkaan herätyskellonsa palasten luokse ja alkoi itkeä vuolaasti. Sirius, James ja Remus katsoivat toisiinsa järkyttyneinä.
”Kuka.. tämän.. teki?!” Peter kysyi takellellen raivoissaan ja nousi ylös seisomaan palaset käsissään. James päätti hoitaa puhumisen ja astui eteenpäin.
”Matohäntä.. Tiedän että tämä on kauhea shokki, mutta.. tänne hyökkäsi hurjistunut ja villi hevoskotka.. Se syöksyi tänne ikkunasta ja rikkoi herätyskellon.. Ja patterin..” James sanoi ja taputti Peteriä olalle. Peter mietti hetken asioita ja kysyi sitten:
”Mistä ikkunasta se hyökkäsi?” Muut katsoivat toisiaan. Sirius heilautti selkänsä takana taikasauvaansa ja nurkassa oleva ikkuna meni rikki kilahtaen.
”Tuosta”, hän sanoi ja Peter marssi hiljaa ikkunan luokse.
”TAPAN SINUT!! AAARGH!!” Hän huusi raivoissaan ja mielipuolinen hullun ilme kasvoillaan hän riuhtoi ikkunapuitteita ja muut perääntyivät peräseinää vasten. Lopulta kun Peter oli hiukan rauhoittunut, Sirius oli korjannut ikkunan ja he alkoivat nukkua. Tosin Peterin päälle yhä patteri suihkutti vettä ja huoneen lämpötila oli päässyt miinuksen puolelle, koska toinen patteri oli pienellä teholla eivätkä pojat osanneet säätää sitä suuremmalle.
Keskellä yötä Jamesin tuli niin kylmä, että hän päätti lähteä hakemaan vilttiä oleskeluhuoneesta. Hän hipsi portaita alas noin kello kolme yöllä. Hän astui oleskeluhuoneen puolelle.
”James”, kuului kuiskaus.
”Mitäh?” James kysyi ihmetellen. Hetkeen ei kuulunut kuin pientä suhinaa.
”JAMES!” Kuului karjaisu.
”Mitä hittoa?!” Nyt James huusi ja lamppuun syttyi valo.
”Christy? Jessica?” Hän ihmetteli kummissaan.
”Ai hei James!” Christy tervehti Jamesia iloisesti pöydän ääressä jakaen itselleen ja Jessicalle kortteja.
”Mitä te täällä nimeäni huudatte?” James kysyi yhä ihmetellen.
”Mitä? Ai! Pelaamme korttipeliä James! Kai olet kuullut siitä?” Christy vastasi ja alkoi vaihdella omia korttejaan pöydällä oleviin. Jessica vaihteli kortteja myös, mutta paljon nopeammin.
”En ole kuullut..” James totesi kohottaen kulmiaan.
”JAMES!” Jessica jälleen huusi siinä samassa.
”Selvä, tulin hakemaan vain vilttiä, koska patterimme on.. epäkunnossa ja huoneessa on kylmä”, James sanoi katsoen Jessicaa ja otti viltin sohvan selkänojalta ja kääntyi lähteäkseen.
”Hei James, voin käydä hakemassa Lilyn. Hän osaa korjata tuollaiset pikkujutut hetkessä”, Jessica sanoi kohottaen katseensa korttipakasta jota oli sekoittamassa.
”Ihan tosi? Vau, olisin tosi kiitollinen!” James huudahti ja Jessica pinkaisi portaikkoon. Ei kulunut kahta minuuttiakaan kun Jessica jo palasi unenpöpperöinen päätään raapiva Lily mukanaan.
”Niin mikä se ongelma oli?” Hän kysyi väsyneesti ja sulloi kätensä vaaleanpunaisen aamutakkinsa taskuihin.
”Patterimme meni rikki”, James sanoi ja lähti Lilyn kanssa poikien makuusaliin.

”Ahhah..” Lily tuumasi nähdessään patterin. Hän heivasi itsensä sen luokse, otti taikasauvansa esiin satiinisten yöhousujensa taskusta ja heilautti sitä kerran, jolloin yksi ruuvi kiristyi ja vedenvuoto loppui. Sitten hän väänsi kahta venttiiliä käsin ja kokeili lämpenikö patteri. Se lämpeni nopeammin kuin Lily oli edes uskonut.
”Siinä se. Hyvää yötä rakas”, hän sanoi, suukotti Jamesia poskelle ja lähti.

”Hyvää yötä kamut”, Lily sanoi Christylle ja Jessicalle jotka pelasivat vieläkin Jamesia.
”Hyvää yötä Lilyth”, tytöt vastasivat ja Lily meni takaisin nukkumaan.
”No niin Jessica. Olet minulle kuusi kaljuunaa auki. Vieläkö jaksat pelata?” Christy kysyi ja otti hörpyn vesilasistaan.
”Kyllä! Tavoitteenammehan on pelata koko yön läpi”, Jessica muistutti.
”Selvä. Otetaan sitten vähän kovemmat panokset peliin”, Christy ehdotti.
”Okei!” Jessica innostui ja otti hänkin kulauksen vettä lasistaan.
”Heh heh.. Jos häviää kymmenen kertaa, joutuu pitämään sitä äitisi lähettämää villapaitaa päivän”, Christy sanoi ja Jessicalta loksahti monttu auki.
”Se-selvä..” Hän sanoi ja Christy alkoi jakaa kortteja.
20 minuuttia myöhemmin.
”Jamees”, Christy liversi ja käänsi korttinsa.
”VITTU!” Jessica karjaisi ja paiskasi pöydän kumoon nousten seisomaan. Christy ei edes silmäänsä räpäyttänyt kun vesilasit ja -kannut lensivät lattialle. Häntä alkoi naurattaa kun katseli kuinka paras ystävänsä hajotti pöydän palasiksi kiroillen samalla.
”Perkele..” Jessica lopetti pöydän ja kutsui kortit lattialta käteensä taikasauvallaan.
”Jos lohduttaa, minäkin voin pitää sitä villapaitaa minkä äitisi kutoi minullekin joululahjaksi”, Christy sanoi potkaisten tuolinsa syrjään ja asettuessaan Jessican kanssa lattialle makuulle vastakkain, että heidän väliinsä jäi tyhjä tila johon he pystyivät korttia lyömään.
”Ai se vaaleanpunainen jossa on se vihreä halinalle neulottuna?” Jessica varmisti.
”Se juuri”, Christy sanoi ja nyökkäsi hymyillen.
”Okei!” Jessica huudahti ja hänen suunsa levisi leveään hymyyn.
”Pelataan”, Christy nauroi ja hänen ystävänsä alkoi jakaa kortteja.

Seuraavana päivänä Pimeyden Voimilta Suojautumisen tunnille menossa.
”Tuolta he tulevat!”
”Taitaa vähän jännittää..”
”Aina pitää olla järjestämässä show pystyyn kun saapuvat..”
”Aivan.. Pitäisikö levittää punainen matto?” Kävi supina läpi täyteen ängetyn luokkakäytävän kun Christy ja Jessica kääntyivät nurkan takaa. Jessicalla oli hiukset auki ja suorina, päällään vaaleanpunainen hänen kammoama halinalle –villapaita jonka äitinsä oli hänelle kutonut, tummansiniset farkut ja koululaukku olalla. Hänen poskiaan kuumotti, mutta hän piti päänsä pystyssä. Christyllä, joka kulki hänen vierellään, oli myös vaaleanpunainen halinalle –villapaita, myös tummansiniset farkut jalassaan, mutta hiukset haltiakampauksella. Eikä hänen poskiaan edes kuumottanut. Hän vilkutti oikein suloisesti kaikille jotka katsoivat ja hymyili söpösti samalla.
”Sisään oppilaat”, kuului möreä ääni Pimeyden Voimilta Suojautumisen –luokan ovelta ja osa oppilaista käytävällä menivät sisään. Se tunti uuden, pelottavan professorin seurassa meni rauhallisesti. Vain Christy ja Jessica käyttäytyivät kuten normaalisti, ilman meteliä, kiinnostunut katse ja uskalsivat asetella jalkojaan paremmin. Muut istuivat suorassa eivätkä muuten liikahtaneetkaan, ellei pitänyt kirjoittaa jotain. He yrittävät olla aiheuttamatta yhtään liikaa meteliä, jopa Kelmitkin. Professori Vauhkomieli saarnasi koko tunnin ”Alituisesta valppaudesta” ja siitä kuinka kuolonsyöjän kohdatessa pitää toimia. Kun tunti päättyi, muut ryntäsivät niin nopeasti kuin mahdollista ulos luokasta, mutta Christy ja Jessica jäivät ottamaan lisää selvää kirouksista joita kannattaa viholliseen käyttää.


A/N: Huh, sainpas kirjoitettua tämän! Kova työ siinä oli, luvun 15 aihe on jo valmiina, mutta jatkoa tuskin ilmestyy ennen syyslomaa. Kiitän! :D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 14. Luku
Kirjoitti: Ansqu - 29.09.2007 13:17:05

Olinkin jo odotellut tätä :D Mukava, välillä meni vähän yli, mutta ei yhtään sen enempää, kuin aiemminkaan. Kissa oli ihana.. Se eka nimi olisi ollut parempi. :D Muttaa.. Näh. Rakentavaa ei saa irti nyt yhtään..

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 14. Luku
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 30.09.2007 13:30:37

Joo nauroon aivan kippuras tälle luvulle... melki koko aijan ja velipoika tuli jo kyseleen että mitä mä täälä nauran ku hullu (ei silä ettenkö olisi hullu)..
mutta jatkoaa!!!
                            -ITN- kuittaa

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 14. Luku
Kirjoitti: Mya Musta - 06.10.2007 12:52:30

Lily tosiaan kiroilee vähän liikaa ja juopottelee, kirjan Lilystä ei ihan uskoisi sellaista, mutta kaip se sitten on ihan ok. Sirius on taa ihana itsensä koko ajan, niin mukavaa juttua tulee...
Peter.. alkaa itkemään vähän turhan helposti, muta onhan hänet kirjassakin kuvailtu kauheaksi pelkuriksi yms. joten ehkä se on mahdollista. James on myös oma itsensä korjaan, ihana itsensä, vaikkakin Sirius on vielä ihanampi. Remuskin on ihan hyvin toteutunut :D
tykkään jotenkin Christystä, se sopii hyvin Siriukselle. Onneks se söpö sijainen lähti, muuten siinä ois suhteet tuohoutunu.
Ihana muuten se halinallevillapaita-juttu, mä en ois missään nimessä kehdannu laittaa sellasta päälleni!!
Tää on hauskasti kirjotettu, paljon huumoria mukana, juttu kulkee ihan hyvin.

Laita pian jatkoa!

Mya Musta

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 14. Luku
Kirjoitti: suklaasammakko - 08.10.2007 21:23:57

Pöö, kommentoin.
Hah, naureskelen täällä. Okein hauska ja hyvä luku.
Kirjoitustyylisi on aika nopeaa, jos nyt noin voisi sanoa. Kuvailua saisi olla rutkasti enemmän. Juoni koostuu lähes kokonaan pelkistä vuoropuheluista, ja siksi se tuntuu menevän ihan ylinopeutta eteenpäin. :>
Henkilöitä voisi myös kuvailla vähän enemmän, ja kertoa heidän ajatuksistaan syvemmin, muuten heistä ei oikein saa mitään irti. Henkilöiden luonteet ei pääse oikein esille.
Huu, olipas Lily salaperäinen tässä luvussa. (: Kiva lukea, että Lily ja James eivät ole vielä yhdessä, kun kaikissa muissa kelmi-ficeissä joita luen, he ovat jo. Mutta Lilyn salaperäisyys toki viittasi siihen, että hän alkaa jo lämmetä hyvää vauhtia, ja kohta, jossa he alkavat seurustella on aina ihana lukea.. (:
Olisin toivonut myös viimeistä oppituntia ja Vauhkomieltä enemmän, sehän olisi pidentänyt myös lukua. ^^
Mutta tämä on hyvä, jotenkas pistä jatkoa pian.

-suklaasammakko

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 14. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 19.10.2007 12:55:54

Ansqu: Kiitos kommentistasi :)

-ITN-: Kiitos kommentistasi :) Ja olet hullu, velipoikasi ei huolestunut syyttä ;D

Mya Musta: Kiitos ;D Christy onkin suosikkihahmoni : > Kiitos kommentistasi :)

suklaasammakko: Joo.. En tiedä mikä siinä mättää kun en pysty kirjoittamaan yhtä kohtausta kolmea minuuttia kauempaa.. Yritän lisätä kuvailua ja kiskaista käsijarrua ficciini, kiitos neuvoistasi ja kommentistasi  :)

Luku 15. Alkoholista eroon

”Neiti Evans?” Pienikokoinen tyttö kysyi ja naputti sormellaan Lilyä olkapäähän Suuressa salissa lounaan aikaan.
”Niin?” Lily kysyi hymyillen lempeästi kääntyessään tyttöön päin.
”Rehtori Dumbledore haluaisi tavata sinut”, tyttö vastasi ja kipitti tiehensä.
”Voi ei.. Mitä minä olen tehnyt?!” Lily parahti ja haroi auki olevia hiuksiaan.
”Ehkä saat ylennyksen.. Superjohtajatyttö!” Jessica huudahti ja haukkasi leivästään palan samalla kun Christy sitoi hänen hiuksensa poninhännälle etteivät ne valuisi Jessican silmille ja ruokaan.
”Ei sellaista olekaan”, Marilyn kivahti pyöritellen sinisiä silmiään.
”Olen varmasti tehnyt jotain väärin.. Tämä on teidän syytänne!” Lily tiuskaisi osoittaen Kelmejä.
”Mitä? Miten niin meidän syytämme? Taas meitä vain syytetään!” Sirius mongersi takaisin suu täynnä spagettia, joista osa tippui hänen paidalleen. Hän katsoi vihaisena ja kummissaan spagettia paidallaan ja alkoi pyyhkiä niitä paperilla pois, levittäen sotkua enemmän.
”Te teitte minusta tällaisen.. pummin!” Lily parahti kurtistaen kulmiaan järkyttyneesti ja nousi ylös.
”Ehkä hän antaa vain jotain johtajaoppilaan ohjeita”, Christy sanoi samalla kun tarttui lempeästi Siriusta käsistä ja alkoi pyyhkiä spagetteja itse.
”Ai niinkö? No miksei Jamesiakin kutsuttu?” Lily tivasi ja risti kätensä puuskaan.
”No en kuule tiedä, mene jo vain sinne ettei rehtori suutu ja saa sydänkohtausta liiasta rasituksesta”, Jessica sanoi väsyneenä.
”Niin siis ethän haluaisi saada rakkaan rehtorimme kuolemaa niskoillesi?” Sirius kysyi ovelan tyytyväisenä mussuttaen spagettia samalla kun Christy siivosi hänen paidastaan vielä entisiä. Lily ravisti päätään ja lähti.
”Sirius muuten, huispaus harjoitukset puolen tunnin kuluttua”, James sanoi ja otti reilusti lisää spagettia.

”Rehtori halusi tavata?” Lily kysyi aukaistessaan oven rehtorin kansliaan. Dumbledore oli juuri ryystämässä kahvia työpöytänsä ääressä.
”Kyllä, kyllä.. Istuhan alas neiti Evans”, rehtori kehotti ystävällisesti.
”Haluaisin puhua johtajatytön asemastasi”, hän jatkoi ja ryysti kahvia pitkään. Lily ajatteli jo, että häneltä riistettäisiin asemansa.
”Olen huomannut, että olet juopotellut enemmän kuin saisit. Muistathan, että johtajatytön pitää olla hyvä esimerkki muille?” Dumbledore muistutti ja tarkkaili Lilyä puolikuusilmälasiensa ylitse.
”Kyllä..” Lily sanoi ääni vapisten. Nyt hän oli varma, ettei hän saisi jatkaa enää johtajatyttönä.
”Puhallapas tuohon”, rehtori sanoi ja ojensi Lilylle promillemittarin pöydän ylitse. Lily otti sen käsi täristen ja puhalsi pitkään silmät kiinni ja pian rehtori otti mittarin.
”Hyvät hyssykät! Näin aamusta jo kaksi pilkku kolme promillea!” Hän huusi ponkaisten pystyyn. Lily katsoi vuorotellen mittaria ja rehtoria. Kun rehtori tavoitti Lilyn katseen, Lily levitti Pepsodent-hymynsä.
”Minun täytyy lähettää sinut AA-kerhoon, mikäli haluat pitää johtajatytön merkkisi”, rehtori sanoi vakavana.
”Juups..” Lily sanoi katsellen mustia kenkiään.
”Saisinko ottaa muutaman kaverin mukaan?” Hän kysyi kohottaen katseensa rehtoriin joka raapusti pergamentille jotain.
”Nimet?” Rehtori kysyi samalla kun jatkoi kirjoittamista.
”Christy Burrows, Jessica Storm ja Marilyn Collins”, Lily vastasi muina miehinä ja antoi katseensa kiertää huoneessa.
”Selvä. Menette heti tänään ensimmäiseen kokoukseen. Se alkaa puolen tunnin päästä Tylyahon Nuorisoseuralla. Pitäkää hauskaa”, Dumbledore sanoi väläyttäen hymyään ja Lily lähti.

”Mitä homekorvalla oli asiaa?” Jessica kysyi heti kun Lily saapui heidän luokseen suuren tammen luokse järven rannalle.
”Meidän täytyy mennä AA-kokouksiin”, Lily kertoi suoraan.
”Keiden meidän?! Ei kai minunkin?!” Sirius huusi veden rajasta jossa oli vilvoittelemassa jalkojaan ja nuoleskelemassa Christyn kanssa.
”Ei sinun täydy Sirius. Vain minä, Chris, Jessi ja Mary”, Lily sanoi ja istuutui alas Jamesin lämpimään syliin.  
”Anteeksi kuinka?” Marilyn kysyi tammen oksalta. Hän teki nopeasti kiepin ja laskeutui alas metrin pitkät ja tummanvihreät hiukset heilahtaen. Hän astui askeleen ja kyykistyi samalla, että pystyisi katsomaan Lilyä kohti suoraan silmiin. Hän oli itse muuttanut omat silmänsä kokonaan mustiksi.
”Niin.. En kehtaisi itse mennä yksin.. Joten..” Lily vastasi ja painoi katseensa alas. James silitteli hänen kiharaisia hiuksiaan.
”Minulle ainakin sopii! Olenkin  itse ajatellut hommata itseni hoitoon”, Jessica huudahti Remuksen sylistä.
”Selvä. Meidän pitäisi lähteä sinne heti, kokous alkaa.. puolen tunnin kuluttua”, Lily sanoi vilkaistuaan kelloaan. He nousivat ylös, hyvästelivät Kelmit ja lähtivät kohti Tylypahkan portteja.

Tytöt nousivat kiviportaat ylös parioville ja Christy avasi toisen niistä. He astuivat sisään aulaan ja laittoivat viittansa naulakkoihin.
”Hei mikäs tämä on? Hyvä Charlotte esiintyy ylihuomenna täällä kello kahdeksan!” Jessica huudahti nähtyään ilmoituksen seinässä.
”Ihanko totta? Pakko päästä tapaamaan heitä jälleen! Viime tapaamisesta on jo ikuisuus!” Christy sanoi käsi sydämellään.
”Hei oletteko te tulossa AA-kokoukseen?” Aulaan saapunut vanha lihava akka kysyi väsyneenä.
”Kyllä kyllä.. Myydäänkö täällä lippuja ylihuomiselle keikalle?” Lily kysyi innoissaan säteillen.
”Jos maksatte heti”, muori sanoi ja veti taskustaan nipun lippuja joissa luki isolla HC.
”Jep! Neljä lippua kiitos”, Marilyn sanoi ja otti rahapussukkansa esiin.
”Siinä on. Se tekee sitten 40 kaljuunaa”, muori sanoi ja Marilyn kaivoi kuvetta kun Christy otti liput. Marilyn antoi rahat ja he menivät kokoushuoneeseen.

”Yang, syötä laiskiaispyörähdyksen jälkeen Gritsonille, jonka jälkeen syöttelette vähän aikaa keskenänne, Yang tiputtaa alapuolellaan lentävälle Swalshneggerille, joka tekee maalin. Musta, sinä turvaat jahtaajien selustan. Paltrow, sinä suojaat minua ja Angelot, sinä olet omillasi”, James jakeli tehtäviä karttakeppi käsissään osoitellen vuoroin suunnitelmaansa taululla ja välillä pelaajiaan.
”Kapu, kuinka ajattelit Mustan turvaavan kaikkien kolmen selustat? Saanen muistuttaa, että Korpinkynnelläkin on kaksi lyöjää”, Kathy kysyi hampaat kalisten. Sirius ja Alyssa tärisivät vieressä myös hampaat kalisten.
”Korpinkynnet ovat viisaita, joten uskon että he eivät käytä kumpaakin lyöjää jahtaajiin”, James totesi ja pyyhki taulun napauttamalla taikasauvallaan taulua.
”Ja ei muuta kuin kentälle”, hän sanoi vielä, otti luutansa ja johti joukkueensa ulos.

”Paukauta nyt sitä ryhmyä kunnolla Kathy! Nämä eivät ole mitkään heikkouskisat vaan huispausharjoitukset! Osaatko sinä enää käyttää sitä mailaa vai et?!” James karjui täyttä kurkkua pää punaisena Kathylle joka oli saanut singottua ryhmyn vain neljä metriä poispäin.
”Voi pidä jo se suusi tukossa ja anna minun keskittyä!” Kathy huusi kaksi kertaa kovempaa takaisin ja paukautti ryhmyä tällä kertaa kunnolla – päin Jamesia. Jamesin kasvoilla oli niin säikähtänyt ilme, että Alyssa rämähti nauruun ja melkein tippui luudaltaan. Hän kuitenkin vakavoitui kun James käänsi verisen naamansa häntä kohti.
”Anteeksi, anteeksi, anteeksi, vielä kerran anteeksi! Kapu ei ollut tarkoitus!” Katherine rukoili lennettyään Jamesin luokse.
”Pakatkaa kamat, treenit loppuivat. Ei se mitään Kathy, vahinkoja sattuu”, James sanoi kirskutellen hampaitaan happamasti. He lensivät alas ja jahtaajat laittoiva pallot laatikkoihin ja kantoivat laatikon pois.

”James!” Lily kirkaisi heidän kulkiessa pihatietä kohti linnaa, kun hän huomasi mustahiuksisen Rohkelikon huispauskaapuun pukeutuneen pojan lampsivan yksin kohti linnaa.
”Ai hei Lily. Ja muut. Ryhmy vain paukautettiin päin nassua, ei sen vakavampaa”, James sanoi kohottaen peukalonsa pystyyn ja kohottaen kulmiaan samalla.
”Näyttää aika pahalta..” Marilyn totesi irvistäen.
”Mitenkäs AA-kokouksessa?” James kysyi vaihtaen puheenaihetta.
”No, me saimme kaikki hyvän syyn lopettaa juomisen. Siitä ei ole mitään hyötyä, vaan vain haittaa. Tai siis kyllähän siitä saa paljon energiaa, että jaksaa nauraa ja juhlia yön läpi, mutta elimistö menee pilalle”, Jessica selosti ylpeänä ja heitti vitoset Lilyn kanssa. He kulkivat oville, jotka James herrasmiehenä avasi neideille.
”Minä menen nyt Sairaalasiipeen hoitamaan nokkani entiselleen. Pärjäilkää”, James sanoi Eteisaulassa ja lähti.
”Minäkin tästä lähden paimentamaan oppilaita”, Lily sanoi ja hänkin lähti.
”Läksyt”, muut kolme sanoivat hetken hiljaisuuden jälkeen ja lähtivät Rohkelikko-torniin tekemään läksyjä.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 15. Luku
Kirjoitti: neiti seko - 20.10.2007 11:02:04

anteeksi kun en ole kommentoinut pitkiin aikoihin on ollut kiireitä koulun kanssa. se siitä nyt asiaan elikkäs luku oli hyvä kuten tavallista mutta olis voinut kertoa enemmän siitä AA-kokouksesta se olisi ollut mielenkiintosta. eipä siinä näkynyt mitään kirjoitusvirheitä. jatka samaan malliin :)

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 15. Luku
Kirjoitti: maikkimaa - 20.10.2007 11:19:05

ihan kiva luku... nii siitä AA-kokouksesta ois voinu olla vähä tarkemmi...
tykkäsin muute siitä Lilystä joka joi ja kiros... :)

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 15. Luku
Kirjoitti: Mya Musta - 21.10.2007 17:14:51

Ihan hyvä luku AA-kokouksesta ois tosiaan voinu olla jotain enemmän, se oli tuonu sopivasti lisäpituutta lukuun!
James on niin loistava kapteeni, kauhee kidutus siellä huispausharjotuksissa, Siriuskin joutu vissiin turvaamaan kolmen hengen selustan, aika vaikeeta, vaik Sirius niin hyvä onkin.
Mutta laitathan sitten taas pian jatkoa tähän!?!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 15. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 03.11.2007 17:42:20

neiti seko: Joo ei se mitään :D Niinhän sitä olisi voinut kirjoittaa, mutta ei jaksanut ;D Kiitos kommentistasi.
maikkimaa: Kiitos kommentistasi :) Minäkin tykkäsin hänestä ;D
Mya Musta: Kiitos kommentistasi :) Tiedetään, tiedetään.. xD Sirius on paras  ;)

Luku 16. Trampoliinin taikaa

Matami Pomfrey oli korjannut Jamesin nenän tuossa tuokiossa ja nyt poika kulki läntistä käytävää pitkin kohti liikkuvia portaikkoja. Hän vihelteli hyväntuulisesti samalla.
”Kaveri!” Kuului tutunkuuloinen huuto hänen takaansa ja hän käännähti katsomaan.
”Mitä mies?” Sirius kysyi virnistäen kelmimäisesti ja lätkäisi kädellään Jamesia selkään kaverillisesti.
”Matami korjasi nenäni käden käänteessä ja nyt olen menossa pyytämään Lilyä treffeille ensiviikonlopun Tylyahon reissuun”, James vastasi ja laittoi kätensä Siriuksen niskan takaa.
”Evansista tulikin mieleen, että vanha kunnon Albus haluaa tavata teidät kummatkin”, Sirius sanoi muistaen asian ja puhalsi hiuksensa pois silmiltä.
”Nyt hetikö?” James kysyi miettien ankarasti miten kysyisi Lilyltä Tylyahon reissusta.
”Yep”, Sirius sanoi ja teki loppuun vielä imukuppiäänen, mikä antoi niin pienelle sanalle ei-niin-tärkeän –vaikutuksen. James jäi nyökyttelemään ja katselemaan yhä miettien ikkunasta ulos kohti auringossa kimaltelevaa järveä.
”No aiotko mennä? Voi perhanan pinnit!” Sirius kirosi vaihtaen aihetta upeasti kun hänen yrityksensä kiinnittää etuhiuksensa punaisella Christyltä lainaamallaan pinnillä epäonnistui.
”Annas kun minä”, James sanoi kuin vanha tekijä ja otti pinnin Siriukselta ja mietti hetken.
”Olisiko pampulaa?” Hän kysyi kurtistaen kulmiaan mietteliäästi.
”Tässä”, Sirius vastasi ja otti taskustaan kaksi punaista pampulaa, jotka olivat myös Christyltä peräisin. James otti pampulat ja teki Siriukselle ensin kaksi söpöä poninhäntää kummallekin puolelle ja sitten kiinnitti etuhiukset oikealle puolelle.
”Tattis. Aiotko nyt mennä sinne rehtorin puheille?” Sirius kysyi kohottaen kulmiaan kysyvästi.
”Aivan niin kyllä joo”, James sanoi muistaen itsekin asian ja lähti hyppelemään iloisen pojan hyppelyjä kohti kansliaa.
”Hei anteeksi sinä neiti siinä, oletko nähnyt James Potteria?” Kuului Siriuksen selän takaa tytön ääni.
”Anteeksi kuinka?” Sirius kysyi kääntyen dramaattisen hitaasti toinen kulma kohollaan.
”Oi anteeksi Sirius”, Lily sanoi anteeksipyytävästi tirskahtaen.
”Äh, hän lähti jo rehtorin kansliaan”, Sirius sanoi huiskaisten kädellään ja lähti pois tirskuvan Lilyn ohitse.

”Hei James! Odota!” Lily huusi juosten rehtorin kansliaan vievää käytävää pitkin kohti hänen edellään kävelevää pitkää ja komeaa poikaa, joka kääntyi kun kuuli nimensä.
”Hei itsellesi kaunotar”, James sanoi hymyillen hurmaavasti. Tuo hymy olisi vienyt useimmilta tytöiltä jalat alta, mutta Lilykin oli yhtä hymyä kaksin jaloin.
”Hyvä päivä tänään eikö?” Lily kysyi ja heilautti haltiakampauksella olevat hiuksensa taakse.
”Jos ei oteta huomioon nenäni murtumista niin aika hyvä. Oletko käynyt parturissa?” James kysyi katsoen Lilyn kiiltäviä ja tasapitkiä hiuksia.
”En nyt varsinaisesti. Christy vain on Tylypahkan taitavin hiustenleikkaaja”, Lily sanoi heilauttaen hiuksiaan uudestaan ja hymyillen valloittavasti.
”Leikkaisikohan hän minunkin hiukset?” James kysyi pörröttäen hiuspehkoaan.
”Merlin ei! Tai siis saattaisi leikatakin maksua vastaan, mutta älä pilaa hiuksiasi! Ne ovat juuri ihanat noin”, Lily hätääntyi ja otti Jamesin käden omaansa.
”Sianpään baarimikko”, James sanoi tunnussanan kivihirviölle joka hyppäsi pois heidän edestään ja päästi heidät portaisiin.
”Lily muuten haluaisitko lähteä kanssani ensiviikonloppuna Tylyahoon?” James kysyi takellellen ja hermostuneena peläten, että tyttö suuttuisi ja kieltäytyisi ja syyttäisi häntä ikuiseksi ahdistelijaksi. Pelko oli kuitenkin turhaa, vaikka Lily antoikin hänen odottaa Jamesin mielestä kauan. Viimein hän nousi varpailleen, suuteli Jamesia poskelle ja vastasi hymyillen:
”Totta kai.”
Jameskin hymyili taas ja he astuivat sisään kansliaan edes koputtamatta ensin. Rehtori torkkuikin pää työpöytänsä pintaa vasten.
”Shh”, James sihisi Lilylle ja hiipi hiljaa rehtorin taakse.
”VALOMERKKI!” Hän huusi rehtorin korvan juuressa ja Dumbledore hätkähti hereille ja alkoi pälyillä ympärilleen. Hän otti puolikuun muotoiset lasinsa pöydältä haparoiden ja katsoi ketkä olivat saapuneet.
”Ai kappas neiti Evans ja herra Potter.. Istukaa olkaa hyvä”, Dumbledore sanoi ja ryhdistäytyi kun pari istuutui tuoleihin.
”Olette täällä erikoistehtävän vuoksi. Kuten olette ehkä huomanneet, täällä ei ole paljon huvituksia neitien Burrowsin ja Stormin lisäksi. Oppilaat ovat tylsistyneitä välituntisin ja käyttävät aikansa välitunnilla läksyjen tekemiseen. Missä ei siis ole mitään pahaa, vaan heidän pitäisi leikkiä! Olla lapsia vielä kun ovat!” Rehtori puuskahti turhautuneena. James ja Lily vilkaisivat nopeasti toisiaan.
”Siksi, annan teille tehtäväksi kasata tämän kokoon pihamaalle”, Dumbledore jatkoi nyt hiukan piristyneempänä ja heilautti taikasauvaansa, jolloin iso paketti leijaili heidän luokseen portaista rehtorin työpöydän viereltä.
”Mikä se on?” James kysyi uteliaana.
”Tämä kaunokainen tässä.. on jättitrampoliini!” Dumbledore sanoi ylpeänä päästi paketin vahingossa tippumaan – suoraan Lilyn jaloille.
”Ouh..” Tyttö huokaisi hiljaa irvistäen samalla ja veti jalkansa paketin alta.
”Minne se pitää kasata?” James kysyi silittäen ja taputtaen samalla Lilyn selkää.
”Suuresta tammesta parikymmentä metriä portteja kohti. Olen käynyt katsomassa paikan ja siinä on juuri sopiva tasanko”, rehtori sanoi nyökkäillen.
”Saammeko loppupäivän vapaata?” James kysyi toivoa elättäen.
”Saatte. Itse asiassa kaikki saavat loppupäivän vapaaksi. Suoraan sanoen, saatte loppu kuukauden vapaaksi!” Dumbledore innostui kuin pieni lapsi jälleen.
”Öh…rehtori? Nyt on maaliskuun viimeinen päivä..” Lily huomautti ollen vähän sekaisin.
”Onko? Oi.. Siinä tapauksessa saatte seuraavat kaksi viikkoa vapaaksi! Alkaen tästä hetkestä!” Dumbledore julisti ja James ja Lily heittivät vitoset riemuissaan.
”Huomio huomio! Rehtori Dumbledorella, toisin sanoen minulla, on ilmoitus joka koskee kaikkia teitä rakkaita lapsosia. Olen päättänyt, että annamme teille seuraavat kaksi viikkoa lomaa, alkaen tästä hetkestä!” Rehtori kuulutti ylpeänä ja innoissaan taikamikrofoniin joka kuului kaikkialle linnassa. He pystyivät jo melkein kuulemaan kuinka kaikki oppilaat hurrasivat eri puolilla Tylypahkaa.
”Te voitte lähteä kokoamaan trampoliinia. Olkaa siunatut!” Rehtori ylisti.
”Te myös herra rehtori!” James sanoi ja heitti vitoset vielä Dumbledorenkin kanssa kun  Lily jo lähti leijuttamaan pakettia ulos.

”Remus!” Jessica huusi onnellisena lomasta. Remus kääntyi vähän matkan päässä Jessicaa edellä tungoksessa ja hänen suunsa leveni hymyyn kun Jessica syöksyi hänen syliinsä ja he suutelivat hetken hellästi.
”Missä Sirius on?” Paikalle saapunut Christy kysyi huolestuneena.
”Tässähän minä olen, oletko sokea?” Sirius kysyi hänen vierestään närkästyneenä.
”Voi Merlinin tähden ota nyt nuo naurettavat poninhännät pois.. Ja anna pinnini ja pampulani takaisin!” Christy sähähti pahantuulisena ja Sirius antoi vastentahtoisesti ne takaisin.
”Se oli elämäni paras tunti koska hiukset ei valunut silmille..” Hän huokaisi kun he tallustivat nelisin käytävää pitkin kohti ulko-ovia. Marilyn ja Peter olivat menneet suoraan tunnin loputtua seurustelukumppaneidensa luokse jonnekin.
”Mitä James ja Lily tekevät?” Remus kysyi ihmetellen kun he pääsivät ulos.
”Missä?” Sirius kysyi tähyillen ympärilleen.
”Tuolla”, Jessica vastasi ja osoitti paikkaa.
”Viimeinen heidän luonaan on mätämuna!” Sirius hihkaisi huomattuaan heidät ja pinkaisi juoksuun. Niin tekivät kyllä muutkin.

”Ei ollut reilua kun te juoksitte niin kovaa!” Sirius valitti kuin pieni lapsi tullessaan paikalle viimeisenä.
”Itsehän sinä ehdotit tätä juoksukisaa, ja juoksukisoissa on nimenomaan tarkoitus juosta kovaa”, Jessica lohdutti ymmärtäväisenä.
”Kokoa itsesi kasaan Sirius!” Christy komensi äkäisenä. Häntä rupesi pikkuhiljaa ottamaan pattiin, että hänen poikaystävänsä oli tuollainen vauva.
”Se ei siis tepsinyt.. Tuon tarkoitus oli saada teidät tuntemaan myötätuntoa ja myöntämään että minä olen silti paras lajissa kuin lajissa”, Sirius totesi kohottaen olkapäitään ihmetellen Christyn käytöstä. Christy huokaisi raskaasti ja paheksuvasti. Hän käänsi Siriukselle selkänsä kädet puuskassa ja Sirius halasi häntä takaapäin.
”Olen onnekas kun minulla on sinut tyttöystävänä”, hän lepytteli Christyä pää hänen olkapäällään.
”Niin olet”, Christy vastasi ja kääntyi halaamaan Siriusta haikeasti.
”Mitä te siis teette?” Remus kysyi Jamesilta.
”Me tässä Lilyn kanssa..” James aloitti ja piti pienen tauon kopatakseen Lilyn vierelleen jousia kiskomasta.
”..kokoamme jättitrampoliinia!” Hän julisti lauseensa loppuun ja pussasi Lilyä poskelle iloisesti.
”Saako auttaa?” Jessica kysyi innoissaan ja James nyökkäsi. Niinpä he kaikki kuusi alkoivat kiskoa jousia paikoilleen, eikä kulunut kymmentä minuuttia kauempaa, kun trampoliini oli jo valmis.
”Siihen pitää vielä pystyttää kyltti viereen: Ei kengät jalassa trampoliinille”, Remus keksi vielä viisaasti.
”Ja pitää näyttää turvallisuussäännöt saman kyltin alle”, Jessica sanoi viisaana ja kaikki kääntyivät häneen päin.
”Mitä? Ei sitten.. Ajattelin että se olisi hyvä idea..” Jessica sanoi ja laittoi hiuksensa korvien taakse.
”Ei ei kultaseni! Se on nimenomaan hyvä idea! Olet viisastunut!” Remus huudahti aidosti riemuissaan ja halasi Jessicaa lujasti ja suuteli häntä sen jälkeen. Muut nauroivat heleästi taustalla ja Sirius kirjoitti jo kylttiä. Hän oli taikonut sen ja tussin aivan itse. Lily antoi ystävällisesti paketissa mukana tulleen trampoliinin käyttö- ja sääntövihkon jonka Sirius taikoi kiinni kylttiin.
”Noh.. Ketkä hyppii ensimmäisenä?” Christy kysyi ja kaikki katsoivat Jamesia ja Lilyä.
”Te kokositte tämän joten..” Remus sanoi kädet Jessican ympärillä.

James ja Lily hyppivät nauraen aikansa ja James heitti voltinkin. Muut taputtivat innoissaan, kunnes Lily virnisti ovelasti ja heitti kaksoisvoltin – takaperin. Seuraavana vuorossa olivat Remus ja Jessica. Remus osoittautui melkein yhtä hurjaksi kuin Lily ja heitti yhden takaperin voltin.
”Missä te kaksi olette oppineet noita taitoja?!” James huusi närkästyneenä kun ei itse ollut osannut takaperin volttia.
”Kröhöm, eivät vain he kaksi”, Jessica huomautti ja heitti itsekin takaperin voltin ennen kuin antoivat vuoron Christylle ja Siriukselle.
”Siis me olimme kesällä Lontoossa kaikki semmoisessa.. Miksikä sitä nyt kutsuttiinkaan, rakkaani?” Sirius sanoi hyppien käsikädessä Christyn kanssa jolta kysyi kun ei muistanut itse.
”Lontoon Liikunta Kurssi”, Christy sanoi ja teki ensin voltin takaperin ja heti perään etuperin.
”Missä vaiheessa sinä semmoisessa ehdit käydä Sirius?! Olit koko kesän meillä!” James huusi ihmetellen ja näreissään.
”No siinä kesäkuun lopulla kun sanoin lähteväni viikoksi naiseni luokse Lontooseen.. No en itse asiassa kyllä valehdellutkaan”, Sirius sanoi virnistäen yrittäen päästä pois Jamesin vihaisesti osoittavan sormen osoituksesta. Pian hänkin heitti voltin takaperin ja he lopettivat pomppimisen.
”Miksi ette kutsuneet minua?” James kysyi heidän kaikkien kavutessa trampoliinille. Hiiteen ”Yksi ihminen kerrallaan” –sääntö.
”No tiedäthän kun minä vähän niin kuin vihasin sinua silloin?” Lily selitti vaivautuneesti koiranpentuilmeensä kera ja kietoi kätensä Jamesin niskan takaa.
”Valitettavasti.. Sinun vihanpitosi vuoksi menetimme kuusi vuotta yhteistä aikaa. Kuusi!” James muistutti kärkkäästi.
”No et sinä ainakaan auttanut asiaa!” Lilykin närkästyi.
”Kaverit, nyt ette kyllä ala riitelemään! Juuri kun olette päässeet sopuun!” Jessica katkaisi kiistan heti alkuunsa.
”Lähdetään päivälliselle.. Hiukoo ja pahasti”, Remus ehdotti ja he nousivat trampoliinilta pois ja lähtivät kohti linnaa.

”Tämä porsaankyljys on herkullista!” Remus totesi kuin seitsemännestä taivaasta. Ruokana oli porsaankyljyksiä, makaronia ja fetasalaattia.
”Voi jumalauta!” Christy huudahti selailtuaan pöydällä ollutta Päivän Profeettaa.
”Hys Chris, ei niin kovaa! Mitä siellä on?” Lily hyssytteli ystäväänsä vilkuillen pienempiä oppilaita ja kurkisti Jessican kanssa lehteä.
”Hyvän Charlotten keikka aikaistuukin! Se on jo huomenna! Hyvä juttu, että näin lehden”, Christy puuskahti.
”Voi ei! Pitää valita vaatteet!” Jessica kiljahti ja muut yrittivät hyssytellä häntä.
”Terve kuomat”, paikalle ilmestynyt Marilyn sanoi ja paukautti Jessicaa selkään niin kovaa, että tyttöressulta melkein lähti ilmat pihalle.
”Marilyn meillä on huomenna toinen AA-kokous ja Hyvän Charlotten keikka onkin jo huomenna!” Lily paukautti heti kun Marilyn oli istuutunut hänen viereensä.
”Voihan pyhä paska!” Marilynkin paukautti ja hänen epäonnekseen professori Vauhkomieli kulki juuri silloin hänen takaansa.
”Viisi pistettä Rohkelikolta kiroilusta ja toiset viisi pistettä siitä, että unohdit olla alituisesti valppaana”, Vauhkomieli mörähti ja jatkoi matkaansa. Marilyn irvisti oikein rumasti ja näytti keskisormea kun Vauhkomieli oli mennyt.
”Ja kaksikymmentä pistettä opettajalle irvistelystä, toiset kaksikymmentä hävyttömän käsimerkin näytöstä ja kolmannet kaksikymmentä koska neiti unohti jälleen olla ALITUISESTI VALPPAANA!” Vauhkomieli kailotti pysähtymättä tai kääntymättä katsomaan edes.
”Mistä äijä tiesi?” Marilyn kuiskasi ihmetellen järkyttyneenä.
”Ehkä sillä on kolme silmää.. Kaksi päässä ja yksi ahterissa”, Sirius ehdotti ja sai muut tyrskähtämään. He söivät rauhassa ja Peterkin ehti ilmestyä jossain vaiheessa ja liittyä seuraan.

”Lily nouse jo!” Christy karjui kylpyhuoneesta harjaamasta hampaitaan. Lily vain käänsi kylkeään ja veti peittoa paremmin ylleen. Marilyn veti oman sänkynsä vieressä farkkunsa jalkaan ja katsoi viereisessä sängyssä nukkuvaa Lilyä. Hän tuhahti, otti vesikannun ja kumosi sen Lilyn kasvoille.
”Kylmää!” Hän kirkaisi heräten siinä samassa ja ponkaisi pystyyn. Hän tosin löi ennen varsinaista pystyyn pääsemistä päänsä sänkynsä kattoon. Marilyn pudisti päätään ja kiskoi uuden pinkin villapuseronsa ylleen. Hän mietti kokovartalopeilin edessä hetken kunnes muutti itselleen pitkät ja blondit kiharat.
”Lily, kamppeet päälle jo”, Jessica hoputti ja veti vetskarin kiinni keltaisesta paitatakistaan ennen kuin siirtyi meikkipöydän eteen laittamaan hiuksiaan. Hän katsoi hetken itseään kunnes letitti hiuksensa kahdelle letille eteen. Kohta Christy tuli kylpyhuoneesta täysissä pukeissa ja otti mustan viittansa naulakosta.
”Lily nyt vähän äkkiä niitä vaatteita päälle! Meillä on vartti aikaa ehtiä sinne pirun AA-kokoukseen!” Hän huusi ja ryntäsi Lilyn vaatelipastolle etsimään tytölle paidan. Hän nappasi ensimmäisen mikä käteen sattui ja se oli musta, kahta kokoa liian iso, Jamesilta peräisin oleva huispaajapaita ja viskasi sen Lilylle.
”Joo kiitti”, hän sanoi ja otti lipastosta mustan yksivärisen paidan ilman kuviointeja ja veti sen ensin ylleen, sen jälkeen vasta Jamesin paidan.
”No niin, alkaako olla valmista?” Jessica kysyi laittaessaan oman viittansa kiinni ja heittäessään Marilynille tämän oman.
”Kyllä kyllä”, Lily sanoi ja otti käsilaukkunsa laitettuaan ensin hiuksensa korkealle ja hätäisesti tehdylle poninhännälle. Christy antoi hänelle viittansa ja heitti omansa niskaansa sinisen hupparin päälle. Hänellä oli jaloissaan mustat lököverkkarihousut ja sukat lahkeiden päällä. Hiuksensa hän oli hutaissut aika samanlaiselle poninhännälle kuin Lilykin.
”Hei hei James”, Lily sanoi Jamesille joka oli oleskeluhuoneessa muiden Kelmien kanssa ja suikkasi nopean suukon tämän poskelle ennen kuin he kiiruhtivat muotokuva-aukosta ulos ja hän heitti viitan ylleen. He juoksivat käytävät ja rappuset alas Eteisaulaan ja ulko-oville ja sen jälkeen pihatietä porteille ja Tylyahoon.
”Hiuh, ehdittiin”, Marilyn henkäisi hengästyneenä nuorisoseuran eteisessä. He laittoivat viittansa naulakkoihin ja pian heidät päästettiin muiden ihmisten kanssa sisään kokoushuoneeseen.

”Tervetuloa jälleen ja tämähän on meidän toinen tapaaminen”, ryhmän tukihenkilö ja vetäjä rouva Wilson tervehti heitä herttaisesti. Hän oli jo ainakin päälle 60-vuotias ja oli auttanut monta kymmentä  alkoholistia parempaan elämään ilman alkoholia. Hänen harmaat hiuksensa olivat tänäänkin nutturalla ja hänellä oli vaaleanpunainen hartiahuivi olkapäillään punaisen kevätmekon päällä.
”Terve vaan..” Marilyn sanoi haukotellen.
”Voisimme aloittaa siitä, miltä teistä tuntui eilisen kokouksen jälkeen. Jospa herra Fletcher aloittaisi?” Rouva Wilson ehdotti lempeästi ja Mundungus haroi käsillään likaisenvaaleita hiuksiaan.
”No tuota.. Kyllä se aika oudolle tuntui, täytyy myöntää.. Suoraan sanoen mietin, että miksi ihmeessä minä käyn täällä? Sitten muistin jälleen syyn miksi olin edes ratkennut juomaan.. Työnantajani vuoksi.. Tai siis ei hän käskenyt juomaan, mutta ensimmäinen palkaton päivä tuntui aika pahalle sen möhlimisen jälkeen ja siinä sitten päädyin viinakauppaan.. Ja nyt työnantajani uhkaa potkuilla siivousfirmasta ellen lopeta juomista eli oli aika sekavat tuntemukset joo…” Hän selitti ja nousi ottaakseen vettä kraanasta.
”Hyvä aloitus Mundungus. Entäpä sinä neiti Evans?” Rouva Wilson kysyi Lilyltä joka hätkähti mietteistään.
”Ai mitä? Minäkö nyt vai?” Hän kysyi kulmat koholla.
”Kyllä Lily, sinä”, rouva sanoi nyökäten yhä niin lempeästi, että Marilyniä alkoi ihan oksettaa.
”Tuntui aika hyvältä joo.. Nyt voin alkaa olla parempi johtajatyttö ja parempi tyttöystävä ja parempi ystävä ja parempi roolimalli nuoremmille oppilaille.. Ja tuntuu hyvältä kun ei tarvitse enää haaskata rahoja viinaan ja krapulalääkkeisiin. Eikä tarvitse turmemalla elimistöä”, Lily piti hienon puheen. Marilyn teeskenteli ampuvansa itsensä.
”Erinomaista Lily. Oli pakko huomata, että neiti Collins ei ollut kovin innostunut ystävänsä puheesta. Miksi näin?” Rouva Wilson kysyi pahoillaan Marilyniltä.
”No eipä juuri kiinnosta jokin mikä turmelee aikaansaannokseni. Minä ajoin heidät ryyppäämään! Minä varmistin, että bileistä tulisi mahtavat! Minä hoidin viinat aina paikalle, minä!” Hän huusi tunnepuuskan vallassa itku kurkussa. Rouva Wilson heitti hänelle paperinenäliina paketin jonka Marilyn otti kopiksi.
”Jospa sinä kertoisit seuraavaksi miksi aloit ryyppäämään?” Rouva kehotti hymyillen ymmärtäväisesti.
”No.. En minä nyt enää voi muistaa!” Marilyn puuskahti ja niisti nenänsä tyhjäksi.
”Selvä, jatketaanpa kierrosta.. Kerrohan sinä oma tarinasi herra Toffee..” Rouva kehotti kolmikymppistä miestä jolla oli limetinvihreä knalli käsissään.

”Sirius huispaustreenit tunnin päästä, kerro Alyssalle ja Kathylle, muut tietävät jo”, James huikkasi Siriukselle tultuaan oleskeluhuoneeseen muotokuva-aukosta ja meni suoraan poikienmakuusaliin.
”Miksi minä?” Sirius mutisi noustessaan kaikin voimin sohvalta.
”Siksi sinä”, Remus vastasi hyväntuulisena.
”Miksi?!” Sirius tiuskaisi aivan kuin Remus olisi juuri haukkunut häntä kasaksi kärpäsenpaskaa.
”Siksi”, Remus toisti hymähtäen ja otti lehden pöydältä ja alkoi selata sen sisällysluetteloa.
”Miksi?” Sirius kysyi uudelleen ja vaativammin.
”Siksi”, Remus sanoi.
”Miksi? Ja Alyssa muuten, huispausharjoitukset tunnin päästä, James aikoo ottaa kaiken ilon irti tästä lomasta..” Sirius kysyi taas ja huikkasi ohikulkevalle tummahiuksiselle Alyssalle.
”Siksi ja me voimme jatkaa tätä koko päivän, mutta vastaus aina siksi”, Remus hymähti ja käänsi sivua.
”Ja kysymys aina miksi! Alyssa oletko värjännyt hiuksesi? Näytät sivumennen sanoen upealta tänään..” Sirius alkoi kehua Alyssaa imartelevasti.
”Kiitos kun huomasit.. Christy Burrows, siis sinun tyttöystäväsi, värjäsi ne eilen illalla”, Alyssa sanoi hymyillen.
”Joo hän on hyvä. Kuule voisitko etsiä ja kertoa Swalshneggerille, että harjoitukset tunnin päästä”, Sirius sanoi paljastaen miksi oli alkanut kehua ja heittäytyi takaisin sohvalle. Alyssa pudisteli päätään, mutta lähti kuitenkin etsimään Aaronia.

”Joukkue. Lauantain, toisin sanoen huomisen, peli on hyvin tärkeä. Korpinkynnellä on tänä vuonna suuremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin, olen nähnyt heidän uuden etsijän. Pieni, mutta voimakas. Näin kun hän kerran nosti Crabben, siis sen lihavan paviaanin luihuisesta, paidan rinnuksista seinälle. Lisäksi hänellä on Puhtolakaisu neljä!” James selosti jälleen kerran pukuhuoneissa. Tällä kertaa kaikki kuuntelivat silmät ja korvat auki kiinnostuneina.
”Mutta älä huoli James! Sinullahan on Hopeanuolesi!” Sirius piristi kapteeniaan joka näytti kuin sitruunan syöneeltä.
”Niinpä niin.. Kentälle, mars!” James huusi ja joukkue paineli ulos ovista luudanvarret olillaan.
”Yang, vapauta ryhmyt ja sieppi”, James komensi jahtaajaan joka meni potkaisemaan pelipalloarkun auki. Hän nappasi kaadonkin ja viskasi sen ilmaan ja Aaron kävi nappaamassa sen.
”Joukkue! Tänään treenaamme kuin hullut, koska huomisen ottelu ratkaisee pääsemmekö loppufinaaliin ja voitammeko tänäkin vuonna huispauspokaalin!” James huusi ja treenit lähtivät käyntiin.

”Lily, pitäisikö minun laittaa sininen vai valkoinen t-paita?” Christy kysyi papiljotit hiuksissaan.
”Öääh.. Laita sininen”, Lily valitsi summanmutikassa vilkaisten paitoja samalla kun etsi itselleen housuja.
”Entä Christy kummat housut?” Hän kysyi ottaessaan vaatekaapistaan valkoiset farkut ja harmaat liituraitahousut ja näyttäen niitä ystävälleen joka juuri kiskaisi sinisen t-paidan päänsä yli.
”Valkoiset tietenkin! Et kai ajatellut mennä keikalle kuin oikeuteen?” Christy heitti vitsillä ja nauraa heläytti päälle. Siinä samassa Jessica tuli vessasta laittamasta papiljotteja ja vilkaisi kelloa.
”Voi voi.. Enää kolme tuntia aikaa..” Hän huokaisi ja laittoi valkoiset lenkkitossut jalkaansa mustan röyhelöisen puolihameen seuraksi. Paidaksi hän valitsi valkoisen topin ja mustan paita-takin. Marilyn muutti hiuksiaan tiuhaan tahtiin erilaisiksi yrittäen päättää minkälaiset olisivat täydelliset nyt kun hän tapaisi Billyn pitkään aikaan. Hänen muuhun asuunsa kuuluivat vaaleansiniset farkut, ruskea nahkavyö, mustat lenkkitossut ja valkoinen kauluspaita.
”Marilyn laita pitkät, suorat ja vaaleat. Olen varma, että Billy pitää niistä”, Jessica neuvoi hyvänä ystävänä ja Marilyn hymyili hermostuneesti muuttaessaan hiuksensa jälleen.
”Tuo on täydellinen”, Jessica sanoi ja näytti peukkua.
”Toivottavasti”, Marilyn sanoi jännittäen iltaa.

”Lihakseni ovat surkastuneet kokoon”, Sirius valitti löntystäessään hitaasti muun joukkueen kanssa kohti ulko-ovia.
”Älä muuta viserrä”, Amy sanoi kun Kathy ja Aaron tukivat häntä kummaltakin puolelta.
”Joukkue!” James huusi heidän takaansa yllättäen.
”Muistakaa levätä hyvin”, hän totesi katsellen ihmeissään muiden kauhistuneita ilmeitä ja kulki ohi.
”Hiuh”, kaikki huokaisivat helpottuneina illan jo alkaessa sarastaa.

”Äh, lähdetään jo! En kestä enää tätä odottelua!” Christy parkaisi ponkaisten seisomaan oleskeluhuoneen sohvalta.
”No voisimmehan me kai jo lähteä..” Lily taipui ja nosti ruskean käsilaukkunsa lattialta.
”Kaikilla liput?” Marilyn varmasti ja kurkkasi omaan käsilaukkuunsa.
”Joo”, muut mumisivat vilkaisten nopeasti käsilaukkuihinsa.
”Meitäkö noin upeina odottelitte?” Kuului siinä samassa Jamesin ääni kun hän, Sirius, Remus ja Peter astuivat oleskeluhuoneeseen. Peter ja Remus olivat olleet katselemassa harjoituksia.
”Ei, kuten tiedät vallanmainiosti”, Lily sanoi hymynkare suunpielessään.
”Merlin, Sirius käy suihkussa!” Christy sanoi irvistäen ja tuulettaen kädellään nenänsä edessä ja toisella kädellä työnsi Siriusta kauemmas. Sirius nyrpisti nenäänsä hiukan ihmetellen ja haistoi sen jälkeen kainaloaan.
”Hyh, olet oikeassa. Pitäkää hauskaa keikalla”, Sirius sanoi yhä nenäänsä nyrpistellen ja kiiruhti ylös makuusaliin.
”Mutta älkää liian hauskaa”, Remus neuvoi hädissään ja tytöt nauroivat.
”Älä nyt viitsi Remus. Emme me enää rupea ryyppäämään”, Christy sanoi ja laittoi mustan käsilaukkunsa paremmin olalleen.
”Hmm.. No, pitäkää hauskaa”, Remuskin sanoi, suikkasi nopean suukon Jessican poskelle ja heittäytyi sohvalle makaamaan. Jameskin suuteli Lilyä nopeasti ennen kuin he lähtivät.
”Tuo ihana nainen..” Hän sanoi uneksien. Peter näytti vaivautuneelta kun hänen tyttöystävänsä ei ollut samasta tuvasta kun muut hänen kaverinsa heilastelivat tyttöystäviensä kanssa melkein vuorokauden ympäri yhdessä.

”Onko hiukseni ja meikkini hyvin?” Marilyn kysyi jännittyneenä  ihmistungoksessa kun he odottivat ovien avaamista.
”Ovat Mary, tälläkin kertaa..” Jessica vastasi pyörittäen silmiään.
”Ovet! Ne avautuvat!” Lily hihkaisi äkkiä ja väkijoukko alkoi tungeksia eteenpäin. Ei kestänyt kauaa kun portsari oli leimannut tyttöjenkin liput ja he pääsivät suoraan konserttisalin puolelle.
”Iih! Tuolla he ovat!” Christy ja Jessica kiljuivat. He pääsivät aika lähelle lavaa, vain pari ihmistä heidän edessään. Kesti vain 10 minuuttia kun kaikki väki oli saatu sisälle ja bändin jäsenet astuivat lavalle.
”Miten menee Tylyaho?!” Benji kysyi mikrofoniin ja vastaukseksi kuului vain sekalaista kiljuntaa.
”Selvä, ei haaskata enää aikaamme joutavuuksiin vaan aloitetaan! Ensimmäinen kappale on Pidä kätesi erossa minun tytöstäni!” Joel huusi mikrofoniin ja taas seurasi innokas kiljuminen. Niinpä he aloittivat soittamisen.

Kello oli päälle yksitoista kun pojat viimein lopettivat. Tytöt suuntasivat heti tietenkin takahuonetta kohti.
”He ovat VIP”, Benji tuli sanomaan portsarille ja tytöt pääsivät sisään.
”Heii!” Christy kiljaisi ja syöksyi Joelin syliin. Muutkin tytöt löysivät tiensä miehiensä syleihin.
”Niin pitkästä aikaa!” Lily huokaisi ja halasi Paulia.
”Nii-in. Valitettavasti emme viivy täällä kuin tämän yön”, Billy sanoi samalla kun hiplasi Marilynin reisiä.
”VAIN?!” Tytöt kiljaisivat ponkaisten seisaalleen.
”Niin.. Billyn täytyy päästä nopeasti morsiamensa luokse Walesiin.. He eivät pysty kahta päivää olemaan erossa toisistaan”, Joel sanoi härnäten Billyä ja pukkasi tätä olkapäähän virnuillen.
”MITÄ?!” Tytöt jälleen kiljaisivat. Kundit eivät tajunneet mitään.
”Tämä ei voi olla totta..” Marilyn sanoi shokissa ja ryntäsi ulos.
”Juu tuota.. hän on aika itsetuhoinen tällaisina hetkinä joten.. parempi että mekin lähdemme.. Heippa”, Lily selitti vaivautuneena ja halasi nopeasti Paulia ja he lähtivät.

Samana yönä noin kello puoli neljän maissa.
”Kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle..” Marilyn hoki pää Jessican sylissä tuijottaen ylös kattoon. Kyyneleet olivat sotkeneet hänen ripsivärinsä pitkin poskia. Christy ja Lily olivat jo nukahtaneet aikoja sitten. Jessicankin pää retkotti hänen sänkyään vasten.
”Krooaah..! Mitä nyt? Sanoitko jotain?” Jessica äkkiä heräsi.
”Kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle, kuinka näin voi tapahtua minulle…” Marilyn jatkoi ja jatkoi virttään. Jessica huokaisi, kurkotti ottamaan vesikannun ja lasin yöpöydältään ja kaatoi vettä lasiin.
”Kamu, suusi täytyy olla kuiva. Juopas nyt vähän”, Jessica sanoi torkahtamaisillaan ja kaatoi veden Marilynin päälle kannusta. Lasista hän joi itse kun Marilyn pärskäytti säikähtäneenä.
”Kiitos paljon. Tuo lohduttikin niin –” Marilyn aloitti, mutta jätti lauseensa kesken kun huomasi Jessican hypänneen sänkyynsä ja nukahtaneen.

Aamulla Christy ja Jessica olivat menneet ensimmäisinä aamiaiselle ja sieltä pihamaalle. Puolen päivän maissa kun Lilykin heräsi, ensimmäisenä hän huomasi ikkunasta katsoessaan suuren ihmislauman kerääntyneen lähelle trampoliinia.
”Mitä ihmettä?” Hän kysyi itseltään ja päätti lähteä katsomaan mitä pihalla tapahtui. Hän vaihtoi nopeasti pyjamansa farkkuihin, valkoiseen t-paitaan ja lilaan neulepuseroon. Hän kipitti hissun kissun pois makuusalista ja lähti lounaalle.
”Huomenta Sirius”, Lily toivotti käytävällä kuljeskelleeseen Siriukseen.
”Moro Lillyskä”, Sirius sanoi muina miehinä jatkaessaan Lilyn kanssa samaa matkaa.
”Oi kiitos uudesta lempinimestäni. Tiedätkö sinä miksi ihmisiä on kerääntynyt noin paljon tuonne pihamaalle?” Lily kysyi.
”En, olin juuri menossa itsekin ottamaan selvää”, Sirius vastasi ja he pääsivät Suureen saliin. Ruokana oli jauhelihakeittoa jota Sirius inhosi joten hän otti vain leipää ja kurpitsamehua. Lilykään ei erityisemmin keitosta pitänyt joten hän otti vain perunoita kattilasta.

”Katso.. Tuo tuolla näyttää aivan lentokoneella jolla on norsun kärsä”, Jessica sanoi Christylle osoittaen taivaalle ja väki trampoliinin ympärillä nauroi. Sirius ja Lily kulkivat kohti trampoliinia väistellen maassa makaavia silmät kiinni olevia ihmisiä jotka välillä nauroivat.
”Chris ja Jessi.. Mitä ihmettä te teette? Antakaa nyt muillekin vuoro tulla trampoliinille!” Lily sihahti hiljaa trampoliinilla makaaville ystävilleen jotka viittoivat taivaalle.
”Ai hei Lily ja Sirius! Me katselemme pilviä ja sanomme mitä ne muistuttavat!” Jessica hihkaisi kääntyessään heihin päin.
”Tuo tuolla näyttää aivan surulliselta bassetilta jolla on mansikka silmät..” Christy taas sanoi ja väki nauroi.
”Mutta antakaa nyt muillekin vuoro!” Lily tiuskahti.
”Ai anteeksi! Haluaako joku muu tulla tänne?” Christy kysyi noustessaan seisomaan, että näkisi paremmin. Väkijoukko alkoi heti pulista.
”HILJAISUUS, PYYDÄN!” Jessica huusi ja väki hiljentyi.
”Anteeksi neiti, mutta me haluaisimme että neidit jatkavat pilvitulkintaa”, lähellä maannut toisluokkalainen tuli sanomaan Lilylle.
”Hmm.. Ovatko kaikki samaa mieltä?” Lily kysyi epäillen, mutta väkijoukko huusi yhteen ääneen ”KYLLÄ!”
”Hei Lily ja Sirius! Tulkaa tänne makaamaan!” James huusi toiselta puolelta trampoliinia ja Sirius ja Lily menivät sinne.
”Ja katso! Tuo tuolla näyttää aivan uppoavalta laivalta ja sen päällä on iloinen hymiö..” Jessica jatkoi heidän pilvitulkintaansa.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 15. Luku
Kirjoitti: Ansqu - 03.11.2007 18:58:20

ziisus. Luin tyyliin ensimmisen sanan - kierin lattialla. Pari riviä alaspäin - uusi kierintä. Vielä muutama - eikun uusiks. *reps**reps**reps*

Joku osaa kirjottaa mahtavaa ylitsepursuavaa huumoria. Tässä lista parhaista:

Lainaus

”Hei anteeksi sinä neiti siinä, oletko nähnyt James Potteria?” Kuului Siriuksen selän takaa tytön ääni.
”Anteeksi kuinka?” Sirius kysyi kääntyen dramaattisen hitaasti toinen kulma kohollaan.
”Oi anteeksi Sirius”, Lily sanoi anteeksipyytävästi tirskahtaen.

LoL, sirreparka

Lainaus

Jameskin hymyili taas ja he astuivat sisään kansliaan edes koputtamatta ensin. Rehtori torkkuikin pää työpöytänsä pintaa vasten.
”Shh”, James sihisi Lilylle ja hiipi hiljaa rehtorin taakse.
”VALOMERKKI!” Hän huusi rehtorin korvan juuressa ja Dumbledore hätkähti hereille ja alkoi pälyillä ympärilleen.

Haahaa. voin kuvitella. :D

Lainaus

”Tämä kaunokainen tässä.. on jättitrampoliini!” Dumbledore sanoi ylpeänä päästi paketin vahingossa tippumaan – suoraan Lilyn jaloille.

UUm.. KAUNOKAINEN.. D;

Lainaus

”Saammeko loppupäivän vapaata?” James kysyi toivoa elättäen.
”Saatte. Itse asiassa kaikki saavat loppupäivän vapaaksi. Suoraan sanoen, saatte loppu kuukauden vapaaksi!” Dumbledore innostui kuin pieni lapsi jälleen.
”Öh…rehtori? Nyt on maaliskuun viimeinen päivä..” Lily huomautti ollen vähän sekaisin.
”Onko? Oi.. Siinä tapauksessa saatte seuraavat kaksi viikkoa vapaaksi! Alkaen tästä hetkestä!” Dumbledore julisti ja James ja Lily heittivät vitoset riemuissaan.
”Huomio huomio! Rehtori Dumbledorella, toisin sanoen minulla, on ilmoitus joka koskee kaikkia teitä rakkaita lapsosia. Olen päättänyt, että annamme teille seuraavat kaksi viikkoa lomaa, alkaen tästä hetkestä!” Rehtori kuulutti ylpeänä ja innoissaan taikamikrofoniin joka kuului kaikkialle linnassa. He pystyivät jo melkein kuulemaan kuinka kaikki oppilaat hurrasivat eri puolilla Tylypahkaa.

Damn, vähän yli.

Lainaus

”Te voitte lähteä kokoamaan trampoliinia. Olkaa siunatut!” Rehtori ylisti.
”Te myös herra rehtori!” James sanoi ja heitti vitoset vielä Dumbledorenkin kanssa kun Lily jo lähti leijuttamaan pakettia ulos.

XDDD

Lainaus

”Missä Sirius on?” Paikalle saapunut Christy kysyi huolestuneena.
”Tässähän minä olen, oletko sokea?” Sirius kysyi hänen vierestään närkästyneenä.
”Voi Merlinin tähden ota nyt nuo naurettavat poninhännät pois.. Ja anna pinnini ja pampulani takaisin!” Christy sähähti pahantuulisena ja Sirius antoi vastentahtoisesti ne takaisin.

Sirreparka taas..

Lainaus

”Ja pitää näyttää turvallisuussäännöt saman kyltin alle”, Jessica sanoi viisaana ja kaikki kääntyivät häneen päin.
”Mitä? Ei sitten.. Ajattelin että se olisi hyvä idea..” Jessica sanoi ja laittoi hiuksensa korvien taakse.
”Ei ei kultaseni! Se on nimenomaan hyvä idea! Olet viisastunut!” Remus huudahti aidosti riemuissaan ja halasi Jessicaa lujasti ja suuteli häntä sen jälkeen.

ja KUKAAN muu ei näe tässä mitään hauskaa.

Lainaus

James ja Lily hyppivät nauraen aikansa ja James heitti voltinkin. Muut taputtivat innoissaan, kunnes Lily virnisti ovelasti ja heitti kaksoisvoltin – takaperin. Seuraavana vuorossa olivat Remus ja Jessica. Remus osoittautui melkein yhtä hurjaksi kuin Lily ja heitti yhden takaperin voltin.

En voi kuvitella. Eiei.

Lainaus

Hiiteen ”Yksi ihminen kerrallaan” –sääntö.

Tämä ei ollut mikään ylihauska, mutta näen asiakseni ilmoittaa, että tuollainen asenne on täysin oikein ;P Meilläkin on tramppa, ja siinä hyppii aina tyyliin 4-7 ihmistä kerralla.. :D

Lainaus

”Voihan pyhä paska!” Marilynkin paukautti ja hänen epäonnekseen professori Vauhkomieli kulki juuri silloin hänen takaansa.
”Viisi pistettä Rohkelikolta kiroilusta ja toiset viisi pistettä siitä, että unohdit olla alituisesti valppaana”, Vauhkomieli mörähti ja jatkoi matkaansa. Marilyn irvisti oikein rumasti ja näytti keskisormea kun Vauhkomieli oli mennyt.
”Ja kaksikymmentä pistettä opettajalle irvistelystä, toiset kaksikymmentä hävyttömän käsimerkin näytöstä ja kolmannet kaksikymmentä koska neiti unohti jälleen olla ALITUISESTI VALPPAANA!” Vauhkomieli kailotti pysähtymättä tai kääntymättä katsomaan edes.

ALITUINEN VALPPAUS taitaa olla jollekin vähän liian tärkeä juttu

Lainaus

”Tuntui aika hyvältä joo.. Nyt voin alkaa olla parempi johtajatyttö ja parempi tyttöystävä ja parempi ystävä ja parempi roolimalli nuoremmille oppilaille.. Ja tuntuu hyvältä kun ei tarvitse enää haaskata rahoja viinaan ja krapulalääkkeisiin. Eikä tarvitse turmalla elimistöä”, Lily piti hienon puheen. Marilyn teeskenteli ampuvansa itsensä.

kirjoitusvirhe. Voi kuvitella ah-niin-täydellisen lilyn ah-niin-upean puheen.

Lainaus

”Moro Lillyskä”, Sirius sanoi muina miehinä jatkaessaan Lilyn kanssa samaa matkaa.

XD

Lainaus

”Katso.. Tuo tuolla näyttää aivan lentokoneella jolla on norsun kärsä”, Jessica sanoi Christylle osoittaen taivaalle ja väki trampoliinin ympärillä nauroi. Sirius ja Lily kulkivat kohti trampoliinia väistellen maassa makaavia silmät kiinni olevia ihmisiä jotka välillä nauroivat.
”Chris ja Jessi.. Mitä ihmettä te teette? Antakaa nyt muillekin vuoro tulla trampoliinille!” Lily sihahti hiljaa trampoliinilla makaaville ystävilleen jotka viittoivat taivaalle.
”Ai hei Lily ja Sirius! Me katselemme pilviä ja sanomme mitä ne muistuttavat!” Jessica hihkaisi kääntyessään heihin päin.
”Tuo tuolla näyttää aivan surulliselta bassetilta jolla on mansikka silmät..” Christy taas sanoi ja väki nauroi.
”Mutta antakaa nyt muillekin vuoro!” Lily tiuskahti.
”Ai anteeksi! Haluaako joku muu tulla tänne?” Christy kysyi noustessaan seisomaan, että näkisi paremmin. Väkijoukko alkoi heti pulista.
”HILJAISUUS, PYYDÄN!” Jessica huusi ja väki hiljentyi.
”Anteeksi neiti, mutta me haluaisimme että neidit jatkavat pilvitulkintaa”, lähellä maannut toisluokkalainen tuli sanomaan Lilylle.
”Hmm.. Ovatko kaikki samaa mieltä?” Lily kysyi epäillen, mutta väkijoukko huusi yhteen ääneen ”KYLLÄ!”
”Hei Lily ja Sirius! Tulkaa tänne makaamaan!” James huusi toiselta puolelta trampoliinia ja Sirius ja Lily menivät sinne.
”Ja katso! Tuo tuolla näyttää aivan uppoavalta laivalta ja sen päällä on iloinen hymiö..” Jessica jatkoi heidän pilvitulkintaansa.

Joo, quotetin puolet koko ficistä. muttaa ;D Tuo vika lainaus koko naisuudessaan iski. :D

ja loppusaldoksi jäi kipeät vatsalihakset ja aivan liian pitkä viesti ilman päätä ja häntää täynnä quotea :F Ei kiva.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 16. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 04.11.2007 00:04:40

Ansqu: Päivä on juuri vaihtunut sunnuntaiksi, eikä mitään tekemistä, joten päätin tulla vastaamaan viestiisi. Hupsistalallaa, kuinkas sinne nyt kirjoitusvirhe oli päässyt mahtumaan?! Ja Remuksessahan on vielä monta puolta joista emme ole ennen mitään tienneetkään (sanoinkohan nyt aivan oikein?) XD Tuo trampoliinijuttu keksittiin -ITN-:n kanssa meillä kesälomalla 8) Voi voi.. Vielä pitäisi jaksaa kirjoittaa seuraava osakin.. Mitä noilla quotejen määrällä väliä!  :D  Hyvä tietää että on vielä hauska ihminen :D! Kiitos erittäin paljon kommentistasi ;D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 16. Luku
Kirjoitti: Mya Musta - 04.11.2007 15:33:12

Luku siis oli tosi hauska, tykkäsin varsinkin Siriuksesta pinnien ja ponnareiden kanssa!
Vähän epäilyttävää tosin kun James autoi Siriukselle sen pinnin, taitaa olla paljonkin kokemusta ;P

Ja Dumbledoren torkut, ihan mieletöntä!!!

Mäkin muuten nauroin ihan kippurassa tälle, ihan mahdottomjan hauskaa!!!!

Ja hei! Hienoa kun kirjotit siitä AA:sta, tuttujakin sinne oli lipsahtanut jonkun verran :D

No mä siis nauroin täällä ihan sikana, tykkäsin tästä siis niiiiiin paljon, loistavaa huumoria!!
Laita pian jatkoa, ja lisää huumoria :D

Mya Musta

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 16. Luku
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 05.11.2007 16:58:08

xD!!!!! Repeilin koko aijan (minkä varmaan huomasitki ; D). Vihdoonki pääsin lukemaan nää kaks viimesintä lukua. Noi meidän pilvijutut on kyllä aika..hmm.. noh.. xD Aurinkoki oli välillä ihan pilves XD.

Joo no mutta -ITN- kuittaa <3

P.S. JATKOA !!!

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 16. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 14.11.2007 20:31:33

Mya Musta: Oi ihanaa kun pidit! <3 Kiitos oikein, oikein paljon kommentistasi :>
-ItseTuhoNappula-: Tietenkin auringonkin pitää olla pilvessä! Ei saa jättää pois mistään  hinnasta ;D

Seuraavasta luvusta ei ole mitään kirjoitettuna, mutta tiedän jo mitä luku käsittelee. Yritän kirjoittaa jatkoa viimeistään joululomalla ja lähettää sen tänne. Kiitos kaikille raikkaille lukijoilleni ja kommentoijille kun olette jaksaneet seurata ficciäni <3 :D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 16. Luku
Kirjoitti: neiti seko - 18.11.2007 15:56:24

Aivan ihana luku! en osaa sanoa mitään rakentavaa. Jatkoa toivoisin.
Saisinko käyttää yhtä ideaasi omassa ficcissäni?

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 15. Luku
Kirjoitti: Luthienne - 18.11.2007 17:33:40

Lainaus

”Hei anteeksi sinä neiti siinä, oletko nähnyt James Potteria?” Kuului Siriuksen selän takaa tytön ääni.
”Anteeksi kuinka?” Sirius kysyi kääntyen dramaattisen hitaasti toinen kulma kohollaan.
”Oi anteeksi Sirius”, Lily sanoi anteeksipyytävästi tirskahtaen.

Tuo oli kaikista paras kohta tässä luvussa. :''D Nauroin aika kauan. ^^

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific 16. Luku
Kirjoitti: -Anerya- - 08.12.2007 15:44:15

neiti seko: Kiitos kommentistasi, mutten pidä kopioijista.
Luthienne: Kiitos kommentistasi.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. TAUOLLA
Kirjoitti: neiti seko - 09.12.2007 11:06:11

asia selvä. en aijo kopioida.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. TAUOLLA
Kirjoitti: -Anerya- - 02.01.2008 18:48:23

Luku 17. Kuolema ja riita

”Pryyh”, Lily pärskäytti suunsa tyhjäksi kurpitsamehusta suoraan Peterin päälle lukiessaan Päivän Profeettaa pöydänpintaa vasten.
”Mikä sinulle tuli Lily?” Christy kysyi katsoen ystäväänsä kummissaan. Lily vain haukkoi henkeään ja hänen ystävänsä katsoivat lehteä.


R.I.P

Amanda Susan Wilson

Levolle lasken luitani
Tue sänkypuitani
Anna minun nukkua
Älä anna pottaan hukkua

Lämpöisellä tuliviskillä muistaen:
AA-ryhmäsi
Vuokraemäntä”
”Kauheaa!” Christy ja Jessica parkaisivat yhtä aikaa ja Christy heittäytyi Siriuksen syliin. Jessica halasi Lilyä rutistaen häntä. Ainoastaan Marilyn oli paikoillaan suu auki.
”Tiedetään Mary… Kamala shokki..” Lily lohdutti ja otti Marilynia kädestä.
”Shokki! Vielä mitä! Tämähän on mahtavaa! Voimme aloittaa ryyppäämisen milloin vain tahdomme! Mahtavaa että potkaisi tyhjää!” Marilyn riemuitsi ja alkoi tanssia ripaskaa. Muut katsoivat häntä silmät kahvikupin kokoisina.
”Kuinka sinä saatat? Mummohan oli herttainen ja lempeä ja kaikin puolin mukava ihminen, ja sinä olet onnellinen hänen kuolemastaan?” Christy kysyi epäuskoisena kurtistaen kulmiaan.
”No.. Niin..” Marilyn sanoi odottaen selvempää reaktiota.
”Uskomaton ämmä..” Jessica sanoi vahvasti kuiskaten kurtistaen hänkin kulmiaan ja pudistellen päätään.
”Täällä sanotaan, että hautajaiset olisivat tänään. Haluatteko mennä?” Remus kysyi rykäisten ja he kääntyivät poikiin päin.
”Kyllä minulle käy. Teille?” Lily kysyi muilta ja he nyökyttelivät.
”Tulenko minäkin teidän kanssanne?” Marilyn kysyi epäillen ja heilautti blondit hiuksensa olkansa taakse.
”Miten vain haluat”, Jessica sanoi happamasti.

”Lainaisitko Christy sitä mustaa puolihamettasi?” Jessica kysyi tutkiskellen vaatekaappiaan.
”Totta kai”, Christy vastasi ja ojensi henkarin sängyn yli. Hänellä oli päällään musta pitkä hame, mustat saappaat, musta t-paita ja musta neuletakki. Hiukset hänellä oli auki ja otsahiukset mustalla pinnillä oikealla sivulla kiinni. Lilyllä taas oli valkoiset seittikengät, mustat pitkät housut ja musta hupputakki. Hän oli kiepauttanut hiuksensa löysälle nutturalle. Marilynilla oli mustat liituraita housut, tummat korkokengät, musta toppi ja liituraitajakku. Hiukset hän oli jättänyt auki. Jessicalla taas oli Christyltä lainaamansa musta puolihame, mustat korkokengät ja harmaa villapusero.
”Lähdetäänkö jo odottamaan poikia?” Lily kysyi ja otti käsilaukkunsa ja he jättivät makuusalin.

”Remus auta tämän solmion kanssa!” Sirius tiuskaisi turhautuneena ja riuhtoi kravattiinsa saanutta umpisolmua.
”Rauhoitu Sirius, rauhoitu”, James lepuutteli ystäväänsä ja onnistui väkertämään itselleen jonkinnäköisen solmun joka näytti menevältä. Hän meni Peterin ohi vessaan nostamaan etutukkaansa geelillä pystyyn, vaikka tuskin se geeliä olisi tarvinnut. Peter oli onnistunut jo sotkemaan puvun takilleen jogurttia ja nyt yritti putsata sitä pois.
”Kas noin Sirius”, Remus sanoi tyytyväisesti ja kiristi solmiota hiukan. Sitten hän kääntyi Peteriin päin.
”Kuuraannu”, hän sanoi laiskistuneena osoittaen taikasauvallaan Peterin takkia.
”Haa, kiitos Kuutamo! En tiedä miten selviäisin ilman sinua!” Peter sanoi kiitollisena käsi sydämellä.
”Ei kestä kiittää, vanha taikahan tuo”, Remus sanoi kohottaen kulmiaan nopeasti. Sirius laittoi kiharaiset hiuksensa niskaan ponihännällä (jonka hän oli onnistunut vielä pummaamaan Christyltä) kiinni, mutta jätti eteen suortuvat kummallekin puolelle. Hän oli coolein Kelmeistä.
”Alas, ulos ja suremaan”, James sanoi marssiessaan ulos kylpyhuoneesta ja hekin jättivät makuusalinsa.

He laskeutuivat portaat juuri sopivasti yhtä aikaa daamiensa kanssa ja lähtivät sanaakaan sanomatta ulos.

Hautajaisia vietettiin Tylyahon Nuorisoseuralla. Jessicalla oli kauhea olo. Hänestä tuntui, että jotenkin ei enää pitäisi juoda ollenkaan viinaa. Kunnianosoituksena rouva Wilsonille. Christystä taas tuntui aivan erilaiselle. Hänestä tuntui, että nyt pitäisi vetää lärvit, koska nyt ei olisi ketään ammattimaista jolle puhua alkoholiongelmista.
”Sydänkohtaus, niin kuulin”, Marilyn sanoi heidän tullessaan arkun luokse.
”Niin siinä käy kun sydän pettää. Ole onnellinen ettei sinulla ole sellaista”, Lily sanoi kylmästi ja lähti nopeasti pois seurueestaan käsi kädessä Jamesin kanssa. Seurasi hetken hiljaisuus.
”Tämä pistää vähän miettimään.. Jos omalle väelle tapahtuisi jotain..” Christy sanoi hiljaa Siriuksen kädet ympärillään.
”Ai niinkö? Keitä sinun täytyisi miettiä?” Sirius kysyi ennen kuin kerkesi estää itseään.
”Höhlä! No perhettäni.. Jessicaa, Lilyä, Marilynia.. Sinua, Jamesia, Remusta.. Joissain määrin Peteriä.. Kaikkia läheisiä”, Christy vastasi tuhahtaen.
”Minulla ei olisi muita kuin te tytöt, Kelmit ja vanhempani numero kaksi”, Sirius totesi ja he lähtivät myöhemmin annettuaan osanottonsa kirjoittamalla vieraskirjaan.

”Christy muuten.. Tuli vain mieleen, etten tiedä edes keitä perheeseesi kuuluu. En tiedä sinusta paljon mitään. Joten kerro vähän perheestäsi vaikkapa”, Sirius huomautti ja kehotti heidän kävellessään kohti Tylypahkaa.
”Noh.. Perheeseeni kuuluu äiti Cheyenne Chanel 45 vuotta, isä Charlie Christopher 48 vuotta, siskoni Charla 25, Charlotte 23, minä Christy 17, Charity 15, Carmen 14, Cassie 10, Crystal 9, Claire 5 ja Christina 3 vuotta. Riittääkö?” Christy luetteli virnistäen poikien ilmeille.
”Siis.. Minulla on vain biologiset vanhempani, biologinen veljeni Regulus, käytännön veljeni James ja vanhempamme.. Remus ainoa lapsi kuten Jessica ja Peterkin.. Ja sinulla vanhempasi..” Sirius luetteli sekavasti ja lopetti kesken miettiäkseen.
”Ja monta siskoa kuitenkin”, hän päätti lauseensa.
”Nyt on kai minun vuoroni kysyä sinulta jotain?” Christy kysyi ja Sirius nyökkäsi. ”No missä sinä asut?”
”Jamesin luona. Karkasin kotoani. Lontoosta Birminghamiin”, Sirius vastasi ylpeänä itsestään.
”Heetkinen.. Eikös Lontoossa ole Englannin suurin katukartano?” Christy kysyi tarraten Siriusta käsivarresta pysäyttäen heidät.
”Kyllä. Asuin nimenomaan siellä”, Sirius sanoi ”vaatimattomasti” ja katseli huolestuneena kynsiään yrittäen tehdä vaikutuksen.
”Ahah”, Christy tokaisi ja he jatkoivat kävelyään.
”Missä sinä sitten neiti hienohelma asut kun sanot Englannin suurimmalle katukartanolle ’ahah’ ?” Sirius puuskahti kohottamalla kulmaansa ja leikki heilauttavansa hiuksensa taakse.
”Tiedätkö Ison-Britannian suurimman kartanon?” Christy kysyi katsellen eteensä kuin ei olisi maininnut mitään erikoista.
”Kyllä!” Sirius henkäisi loksauttaen suunsa auki.
”No siellä minä asun”, Christy vastasi ja kurtisti kulmiaan hiukan keskemmälle raasun näköisesti.
”Etkä! Pakko päästä käymään siellä!” Sirius sanoi tyttömäisesti toisen käden sormet suussa ja toisella kädellä hän pukkasi Christyä.
”No asun!” Christy vastasi huudahtaen ja tökkäsi Siriusta takaisin.
”Et varmana asu!” Sirius jälleen huudahti ja syöksyi tönäisemään Christyä, joka väisti ja Sirius lensi suoraan mutalammikkoon.
”Oi kyllä minä asun. Tule vaikka käymään”, Christy sanoi pyörittäen silmiään ja auttoi poikaystävänsä ylös.
”Hienoa, että olet yhä leikkisä etkä yhtään liian vakava”, tyttö sanoi hymyillen.
”Kundit, en tiedä onko tämä paras aika sanoa tätä, mutta Peter on kadonnut”, James huomasi äkkiä ja muutkin katsoivat ympärilleen.
”Missä välissä se pullero ehti livahtaa?” Jessica kysyä lipsautti.
“Jessica! Joo, no.. Aivan oikea nimitys..” Lily ehti jo aloittaa, mutta lopetti koska tiesi ettei huijaisi ketään.
”Eiköhän hän pääse takaisin Rohkelikkotorniin aivan yksinkin”, Remus sanoi aika välinpitämättömästi.
”Pakko päästä, koska nyt ei kyllä jakseta lähteä etsimään!” Marilyn julisti ja muutkin unohtivat aamuisen.

”Katso nyt noita riettaita paskiaisia..” Viidesluokkalainen Rohkelikkotyttö Melinda Sneeky sanoi hiljaa ystävälleen Sally Atanssille heidän katsellessa Kelmejä ja heidän heilojaan syrjäisestä nurkasta tuvan oleskeluhuoneessa.
”Olen haikaillut Remuksen takia niin kauan.. Minkä takia hän valitsi tuon blondilutkan eikä minua?!” Sally sihahti vihaisena Melindalle.
”Ei pahalla, muttei hyvälläkään, mutta olet itsekin blondi.. Eikä Stormin hiukset edes ole niin blondeja.. Ennemminkin vaaleanruskeat..” Melinda sanoi mietteliäästi.
”Kenen puolella sinä ruikkuhiuksi olet?!” Sally jälleen sihahti siristäen taivaansinisiä silmiään.
”Sinun enkä voi sille mitään, että hiusteni mustaksi värjääminen ei onnistunut!” Melinda mutisi hampaidensa välistä.
”Ok, ok.. Nyt ei haukuta hiuksiamme vaan mietitään kuinka saamme Siriuksen ja Remuksen itsellemme! Kokeillaan tänään vielä värjätä hiuksiasi samanvärisiksi kuin Burrowsin ääliöllä..” Sally juoni.
”Ja minä taidankin jo tietää kuinka erotan hänet ja Siriuksen..” Hän sanoi hiljaa suorastaan saippuasarjojen kliseemäisesti.

”LILY!” Christy kirkaisi rynnätessään kylpyhuoneesta pyyhe ympärillään.
”Missä palaa?!” Lily kysyi hypätessään vauhkona sängystään.
”Minun hermostossani! Katso hiuksiani!” Christy kiljui ja hyppi sinne tänne hermostuksissaan aivan kuin hänen jalkojaan olisi polttanut.
”Hyi per.. ! Mitä sinun hiuksillesi on tapahtunut?!” Lily huusi tuijottaessaan Christyn oksennuksen oransseja hiuksia.
”En tiedä! Kävin suihkussa ja laitoin tänä aamuna Siriukselta saanutta shampoota ja katso kuinka kävi!” Christy kiljui herättäen toisetkin tytöt.
”Christy kiltti, et viitsisi kil.. Mitä helvettiä sinulle on tapahtunut?!” Jessica huusi viimeisen.
”Lily selitä! Yritän pestä tämän pois!” Christy huusi epätoivoissaan juosten takaisin kylpyhuoneeseen.
”Christylle oli tullut shampoopullo Siriukselta ja hänen hiuksensa muuttuivat ruman oransseiksi”, Lily selitti pikaisesti ja alkoi vaihtaa kiireellä syvänsinisiä farkkuja jalkaansa ja heitti hihattoman valkoisen paidan päälleen ja alkoi etsiä laatikoistaan huiveja.
”Mihin sinä nuo huivit?” Marilyn kysyi vetäessään vaaleansinisiä farkkuja päälleen.
”Aavistelen vain, että se väri ei lähde Christyn tukasta, joten se täytyy peittää. Pukekaa oikein katuvaatteet päälle, jotta huivit sopii!” Lily käski ja nappasi tummanpunaisen huivin ja sitoi sen pörröisten hiustensa päälle niin, että hänen hiuksensa kuitenkin ryöppysi olkapäille. Jessica otti vihreän huivin ja Marilyn sinisen jolloin Christylle jäi musta. Jessicalla oli keltainen toppi ja Marilynillä punainen hihaton paita. Hiukset tänään hänellä oli vaaleansiniset.
”Ei se auttanut!” Christy saapui itku kurkussa kylpyhuoneesta ja lyssähti sängylleen istumaan.
”Älä huoli.. Pue päällesi ja katsotaan mitä voimme tehdä niille”, Jessica neuvoi hyvän ystävän tavoin.
”Okei.”

”Mikäköhän heillä kestää tänään?” Remus kysyi väsyneenä heidän odottaessa sohvilla tyttöystäviään aamiaiselle.
”Naiset.. Luulevat myöhästymisen olevan trendikästä.. Ärsyttävää se on!” Sirius narisi.
”Sinä se tässä ärsyttävä olet!” Kuului Christyn vihainen ääni hänen takaansa ja hän pongahti pystyyn.
”Minä –” Sirius aloitti, mutta Christy läpsäisi häntä ensin.
”Mistä –” Hän aloitti taas, mutta nytkin Christy läpsäisi häntä.
”Katso hiuksiani! Katso mitä sinä idiootti olet tehnyt!” Christy raivostui ja alkoi läpsiä Siriusta kunnolla.
”Rauha nainen! Lähetin vain uutta shampoota!” Sirius huusi ja yritti tarrata Christyn huitoviin käsiin.
”Ja muutit hiukseni oransseiksi!” Christy kiljui ja lopetti läpsimisen koska Lily ja Marilyn tarttuivat hänen käsiinsä ja kiskoivat taaksepäin.
”Mitäh!? En minä mitään ole hiuksillesi tehnyt! Pidin entisestä väristä paljon, enkä missään nimessä uskaltaisi muuttaa hiuksiasi millään lailla!” Sirius vastasi ja muut kelmit hänen takanaan vaihtoivat järkyttyneitä silmäyksiä.
”Sirius Orion Musta, olet valehtelija ja huono sellainen! Jätän sinut!” Christy kivahti vihaisena ja löi kaikki huoneessa olevat ällikällä. Hetken hiljaisuuden ja tuijottelun jälkeen Christy lähti ystävänsä vanavedessään.

”Sinäkö sait tuon aikaan?” Melinda kysyi Sallylta hämmästyneenä heilauttaen nyt mustat hiuksensa pois kasvojen edestä heidän lähdettyään pian Christyn joukon jälkeen.
”Minäpä minä. Valvoin koko yön oleskeluhuoneessa ja sitten tuli onnenpotku! Sirius saapui alas ja pyysi minua viemään shampoopullon seitsemäsluokkalaisten tyttöjen makuusaliin! Meinasi ensin viedä sen Pöllölään pöllön lähetettäväksi, mutta kun minäkin olin siinä niin miksen minäkin voinut viedä sitä? Tein portaikossa helpon taian joka muutti shampoon hiusväriksi ja tässä sitä ollaan”, Sally selosti tapahtuneen ylpeänä.
”Sinä. Olet. Yliveto!” Melinda riemuitsi ja hyppäsi halaamaan ystäväänsä.
”Tiedän sen itsekin. Nyt sinun täytyy auttaa minua Remuksen kanssa!” Sally sanoi erittäin narttumaisesti.
”Tietenkin autan!” Melinda sanoi hymyillen niin että hampaat näkyivät.
”Hyvä. Mennään aamiaiselle”, Sally sanoi ja he lähtivät alas.

”Missä välissä Kelmit tulivat tänne? En minä ainakaan nähnyt heidän kulkevan ohitsemme!” Melinda kuiskasi Sallylle heidän saapuessaan Suureen saliin.
”En minäkään! Katso! Heidän ja Burrowsin ystävineen välissä on muutama paikka! Mennään sinne istumaan!” Sally kuiskasi havaintonsa ilahtuneena Melindalle. Ja niin he kävelivät  omasta mielestään ”viekoittelevasti” paikoille. James oli nähnyt koko kävelyn ja hänen mielestään se näytti siltä kuin Melinda ja Sally olisivat olleet kännissä ja hoiperrelleet tiensä eteenpäin. Hän sanoi jutun ääneen kelmeille jotka räjähtivät nauruun. Tyttökaksikko oli jo lähellä ja olivat kuulleet koko jutun. He katsoivat Jamesia murhaavasti ja sekö nauratti häntä lisää.
”Uskomatonta.. Uskomatonta.. Joku hemmetin fletkumato tulee ja pilaa minun hiukseni.. Fletkumato alias Mustan kloppi.. Tämä ei voi olla totta!” Christy tiuskaisi seurueelleen ja viimeisen kohdalla haarukka nyrkissään heilautti käsivartensa täysillä ylös ja sivuille lyöden hänen vieressä istuvaa Melindaa suoraan kasvoille.
”Auuh!” Melinda ulisi lattialla pidellen nenäänsä josta valui verta.
”Hups..” Christy sanoi ilmeettömänä.
”Katso mitä teit senkin mandariini!” Sally huusi Christylle katsoen välillä häntä ja välillä Melindaa.
”Mandariini! Sehän oli kamala loukkaus!” Lily huusi ja ulvoi naurusta muiden lähellä olevien mukana.
”Ole sinä hiljaa! Sinulta ei kysytty mitään!” Sally huusi punaisena.
”Iiiik kun pelottaa..” Jessica virnuili ja teeskenteli pyörtyvänsä pelosta.
”Taidanpa antaa sinulle jälki-istuntoa johtajatytölle tiuskimisesta!” Lily ärsytti lisää.
”Mitä täällä tapahtuu?” Professori Kuhnusarvio kysyi yllättäen heidän takaansa ja väki hiljeni.
”Tuo löi Melindaa!” Sally sanoi ensimmäisenä osoittaen Christyä.
”Haha, se oli vahinko!” Christy puolustautui heti.
”Ja Atanss haukkui Chrissiä ja halveksi johtajatyttöä eli Lilyä!” Marilynkin puuttui.
”Ja hän antoi heti jälki-istuntoa!” Sally jälleen oli äänessä.
”Hmm.. Jälki-istunto on paikallaan ja vie ystäväsi Sairaalasiipeen”, Kuhnusarvio tokaisi ja kääntyi takaisin opettajienpöytää kohti. Lähtiessään hän vinkkasi hymyileville oppilaille silmää hymyillen.
”Siinäs kuulit. Ala laputtaa”, Sirius sanoi ja hätisti Sallyä ja Melindaa käsillään.
”Hitsi mikä muija.. Miten tuo pääsikään Rohkelikkoon?” Christy kysyi ja he kääntyivät takaisin ruokaa kohti.

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 17. luku
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 02.01.2008 19:00:56

Varsin ihastuttavaa. Mun iltarukoukseni päässy heti tohon alkuun :'D. Ei mitään rakentavaa tule..mutta koska nyt olis tullukkaa..nevö xD


-ITN- kuittaa

P.S. En ole aineissa..

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 17. luku
Kirjoitti: -Anerya- - 10.02.2008 12:25:52

-ITN- : Kiitos kommentistasi ;)

Luku 18. Liikunta

”Saisinko huomionne oppilaat?” Professori McGarmiwa kuulutti Suuressa salissa. Kaikki hiljenivät ja kohottivat katseensa lautasistaan.
”Kiitos. Olemme opettajakunnassa huomanneet, että eräät teistä ovat päässeet.. pulskistumaan”, professori sanoi kovalla äänellä ja viimeisen kohdalla vilkaisi Peteriä nopeasti.
”Siksi olemme päättäneet, että keskiviikkoisin tästä päivästä lähtien kaksi viimeistä tuntia seitsemäsluokkalaisilla on liikuntaa. Kuudesluokkalaisilla keskiviikkoisin kaksi ensimmäistä, viidesluokkalaisilla torstaisin kaksi ensimmäistä, neljäsluokkalaisilla torstaisin kaksi viimeistä, kolmasluokkalaisilla perjantaisin kaksi ensimmäistä ja toisluokkalaisilla kaksi viimeistä perjantaisin. Ensiluokkalaisille ei liikuntaa vielä pidetä ja seitsemäsluokkalaiset kokoontuvat ulko-ovien eteen tänään”, professori jatkoi loppuun ja poistui.

”Asiaa! Kaksi viimeistä ovat taikuuden historia ja ennustamista!” James huudahti ja heitti yläviitoset Kelmien kanssa.
”Kaksi viimeistä.. Eli vielä yksi tunti ja sitten liikuntaa!” Christy piristyi. Muuten hänen päivänsä olisi ollut aika masentava, hiukset ja seurustelusuhde pilalla.

Seuraava tunti, muodonmuutokset, kului nopeasti. Heidän piti muuttaa pulpettinsa hevoseksi. Jessica onnistuikin siinä, mutta hänen musta orinsa yritti potkaista häntä ja Jessica peruutti suoraa Remuksen syliin. Siriuksen hevoselle jäi puujalat, mutta Peter oli Kelmeistä ainut joka ei saanut mitään muuta tapahtumaan kuin pulpettinsa hirnumaan. Christy sai valkoisen tammansa jopa potkaisemaan Siriusta päähän, jonka seurauksina Rohkelikolta lähti kolmekymmentä pistettä ja Sirius lähti Sairaalasiipeen.

”Jessica ethän ole lukenut Päivän Profeettaa?” Marilyn kysyi vietyään lehden eräältä toisluokkalaiselta puuskupuhilta.
”En tietenkään, enhän minä lehtiä lue. Mitä siinä sitten on?” Jessica vastasi ajattelematta melkein lainkaan.
”Eei mitään..” Marilyn sanoi kauhistuneena ja piilotti lehden selkänsä taakse.
”Anna tänne se lehti!” Jessica tiuskaisi ja repäisi lehden Marilyniltä tietäen, että nyt on jotain tapahtunut.
”EEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!” Kaikui huuto Tylypahkan käytävillä. Christy ja Lily antoivat tukea Jessicalle joka haukkoi henkeään.
”Oli sitten pakko?” Lily kysyi Marilyniltä kulmat koholla. Etusivun otsikkona luki suurin kirjaimin ”Mynthoneiden tuotanto loppuu”.
”Ei saa, ei saa, ei saa, ei saa, ei saa…” Jessica vouhotti ja Kelmit olivat kulkemassa heidän ohi.
”Hän siis kuuli?” Peter kysyi Lilyltä joka nyökkäsi.
”Voi kulta, olen niin pahoillani puolestasi”, Remus sanoi hienotunteisesti ja halasi rakastettuaan ymmärtäväisesti.
”Ei saa, ei saa, ei saa, ei saa..” Jessica vieläkin höpötti tyhjä katse silmissään.
”Meidän pitäisi lähteä liikunnalle..” Christy sanoi ja silitti Jessican hiuksia.
”Aivan.. aivan..” Jessica sanoi ja veti syvään henkeä. Siispä he lähtivät joukkona kohti Rohkelikkotornia.

”Hyvää iltapäivää oppilaat!” Matami Huiski, heidän liikunnanopettajansa huusi. Hän ei tunnetusti ollut mikään lepsu.
”Hyvää iltapäivää opettaja!” Kuului kuuluva vastaus kuin yhdestä suusta. Seitsemäs luokka oli jaettu kahtia: rohkelikot ja korpinkynnet yhdessä, sekä puuskupuhit ja luihuiset yhdessä. Puuskupuheja ja luihuisia opetti professori Matoisa-Lankku. Heidän seistessä siinä viiteen riviin jaettuina oppilaat tunsivat olevansa kuin armeijassa.
”Tänään ensimmäisellä tunnilla käytte tekemäni esteradan läpi jonka jälkeen palaatte tänne. Toisella tunnilla menemme Suureen saliin potkunyrkkeilemään”, matami Huiski kailotti ja viittasi heidän vasemmalla päin olevaan esterataan.
”Tästä pitäisi tulla hauskaa”, Sirius supatti Jamesille joka nyökkäsi.
”Mitä te odotatte? Liikkeelle nyt jokainen!” Matami huusi ja oppilaat ryntäsivät esteradan luokse jonoon.
”Kaksi kerrallaan lähtee. Kun edelliset on ylittäneet kaksi ensimmäistä estettä, seuraavat saa lähteä”, matami sanoi vielä ja ensimmäiset, korpinkynsiläiset Daniel Grint ja Rupert Radcliffe ryntäsivät ylittämään puomeja. Seuraavat, James Potter ja Sirius Musta syöksyivät siinä samassa rataan. Heidän jälkeensä tulivat Jessica Storm ja Christy Burrows. He neljä pääsivät samaan aikaan seinälle joka piti ylittää. Christyllä oli vaikeuksia pitää silmänsä kurissa kun ne harhailivat vähän väliä Siriuksen kireän ja valkoisen hihattoman paidan heikosti läpi näkyviin vatsa- ja rintalihaksiin. Jessica puolestaan huomasi, että kaikilla rohkelikoilla siinä ryhmässä oli mustat verkkarit sekä valkoinen, kireä ja hihaton t-paita. He karistivat ajatuksistaan Siriuksen lihakset ja muiden vaatteet ja keksivät kuinka ylittää seinä.
”Jessica, ponnista käsieni päältä ja vedä minut sitten ylös”, Christy neuvoi ja laittoi kätensä päällekkäin. Jessica otti pari askelta vauhtia ja ponnisti käsien päältä. Hän sai käsillään kiinni seinän yläreunasta ja veti itseään ylös. Christy kiipesi häntä pitkin hyvin nopeasti ylös ja pian kumpikin oli seinän toisella puolen. Hetki siitä ja Sirius ja Jameskin olivat. Seuraavassa esteessä piti sukeltaa kolme metriä syvän altaan pohjalle ja hakea kolme kiveä joihin oli sidottu jokaiseen avain. Kumpikin pari päätti, että oli parempi jos toinen parin osapuolista sukeltaisi ja toinen uisi suoraan altaan toisella puolella odottaville porteille. Christy ja Sirius päättivät sukeltaa. Jessica ja James olivat suurin piirtein yhtäaikaa toisessa päässä. Vain kymmenen sekuntia ja Christy ja Sirius nousivat kivien kanssa. Seuraava este, palapelin kokoaminen oli kuin tehty Jessicaa ja Christyä varten. He olivat valmiit ennen kuin James ja Sirius saivat edes ensimmäistä palaa oikein.

Kun esterata oli kaikkien osalta suoritettu, he haisivat kuin uitetuilta koirilta. Erityisesti Sirius.
”Ei ole aikaa levätä! Potkunyrkkeily odottaa!” Matami Huiski huusi pyöritellen silmiään sille, että oppilaat luulivat saavansa pitävän taukoa rääkistä.

Suuressa salissa tupapöydät ja –penkit olivat siirretty seinille. Katosta roikkui parisenkymmentä nyrkkeilysäkkiä.
”Menkää parin kanssa yhden säkin luokse ja aloittakaa lyöminen ja potkiminen. Kun on saanut säkin hajalle saa poistua”, matami Huiski sanoi ja meni opettajien pöytään istumaan. Jessican silmissä välähti kun hän näki jotain miellyttävää.
”Pinkki nyrkkeilysäkki!” Hän kiljaisi ja syöksyi nyrkkeilysäkin luokse. Se oli juuri heidän ”muun jengin” keskellä. Sirius ja James takana, Lily ja Marilyn edessä ja Peter ja Remus oikealla.
Ja niin alkoi välitön mäiskiminen.

”Anna nyt edes vähän voimaa peliin Chris! Tämä nyrkkeilysäkkikin voittaisi sinut neljä-nolla!” Jessica provosoi Christyä hajottamaan nyrkkeilysäkkiä kun hän vuorostaan piteli sitä.
”Sinä kanssa paraskin puhuja! Kaksi heiveröistä läpsäystä ja voimat loppuivat mukamas!” Christy vastasi potkiessaan säkkiä kaikin voimin. Heidän takanaan James ja Sirius olivat onnistuneet ja he lähtivät aika nopeaa Rohkelikkotornia kohti päästäkseen nopeasti suihkuun.
”Kuvittele tähän Siriuksen naama”, Jessica yritti, mutta siinä vaiheessa Christy lopetti.
”En halua lyödä Siriusta, koska erostamme huolimatta rakastan häntä yhä”, Christy kuiskasi Jessican korvaan.
”Kerron sinulle salaisuuden: siskosi Carmen lainasi lempikorvakorujasi ja hukkasi ne”, Jessica sanoi vakavana.
”Se oli hän?! Tapan hänet!” Christy kiljaisi ja potkaisi säkin rikki.
”Joku saa kärsiä kunhan on päivällinen!” Hän uhosi. Hänen kaikki perheenjäsenet olivat Tylypahkassa Korpinkynnessä tai Rohkelikossa. Carmen ja Charity olivat Korpinkynnessä.

//Pahoittelen luvun lyhyyttä, oli kiire :D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 18. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 10.02.2008 18:15:09

hajoileehirnuvillepulpeteille.com siellä se -ITN-  on

Tää oli hyvä xD. Hauskaa luettavaa. Ainut miinus lyhyydestä. Pian jatkoo beibe! <3

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 18. luku!
Kirjoitti: Katikka - 15.02.2008 19:40:21

Täytyy sanoa, että jäin sanattomaksi. Ihana ficci. Toivottavasti Chris ja Sirre saadaan takaisin yhteen, ne oli vaan niin sööttejä yhdessä. Säälin muuten Christyn siskoa. :'D

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 18. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 19.02.2008 17:52:09

-ITN-: Voi kiitos rakkahin ystäväiseni <3 Like I said, I was in hurry.
Sarah: No siis iso VAU sun kommentistasi ! Pelkään aina kommenttien olevan kritiikkiä, mutta sun kommentti sai mut kirkumaan eikä suinkaan kauhusta! Thank you very much baby!  :D
Fergen: Ihana sunkin kommenttis :D Seuraavasta luvusta ei ole mitään kirjoitettuna, mutta muutama asia on mielessä, mukaan lukien nuo mitä kommentissasi mainitsit :D

Ja kaikille teille muillekin lukijoille, mutta ylitse muiden kommentoijille, kuten he Oscar-bailuissa sanovat : Thank you, thank you very much!

Seuraavaan osaan saattaa mennä vähän aikaa, mutta se tulee vielä. (Thaaaaaaaaaaaaaaaank Yooooou)

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 18. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 29.02.2008 12:52:47

Luku 19. Ruokasodan rauhansopimus

Oli päivällisaika. Suuressa salissa oli rauhallista, eikä mitään arjesta poikkeavaa tapahtunut. Luihuiset yrittivät miettiä miten saisivat rohkelikot menettämään pisteitään ja kuinka kostaisivat Kelmeille kaikki vuosien kepposet. Kelmit taas miettivät uusia lisää kepposia ja välillä juttelivat tulevista huispauksen maailmanmestaruuskisoista. Heidän olisi pakko päästä katsomaan. Jamesin mukaan hänen isällään olisi ehkä tarpeeksi suhteita ministeriöön, jotta pystyisi hankkia heille kaikille liput. Peterin katse harhaili vähän väliä Korpinkynnen pöydän yli Puuskupuhin pöytään, jossa hänen tyttöystävänsä Cecil istui juttelemassa iloisesti ystävilleen ja hänen hunajanvaaleat hiukset kimaltelivat ikkunasta paistavassa auringonlaskun valossa.

Rohkelikkojen oleskeluhuoneessa ei ollut tähän aikaan kuin neljä seitsemäsluokkalaista tyttöä, jotka hyppivät riemusta.
”Lily, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos! Olen sinulle velkaa!” Christy kiljui onnellisena ja vangitsi punapään tiukkaan halaukseen.
”Selvä, selvä, mutta hyvä sattumahan se sattui olemaan, että minulla sattui olemaan mustaa hiusväriä arkkuni pohjalla”, Lily sanoi posket punaisina veren pakkautuessa hänen päähänsä, kunnes Christy päästi irti.
”Lähdetäänkö jo syömään, karmea nälkä”, Jessica sanoi ja hänen mahansa murisi kuuluvasti.
”Karmeasta tulikin mieleen, ah, niin rakas siskoni Carmen, joka saa kokea jotain hyvin, hyvin epämiellyttävää, kunhan pääsen häneen käsiksi”, Christy sanoi silmät tuikkien.

Takaisin Suuressa salissa Peter oli tukehtua lanttulaatikkoon. James oli juuri kertonut ettei aio tehdä enää yhtäkään kepposta loppuvuonna, ja sanoi keskittyvänsä Lilyyn ja opiskeluihin.
”Siis hei, alan pikkuhiljaa tajuta, että tämän vuoden jälkeen meitä odottaa jo oman kämpän hommaaminen ja pitää hankkia työtä ja kaikki. Ei me palata enää Tylypahkaan”, James sanoi hyvin realistisena. Siriusta vain nauratti.
”Anturajalka, sinun kuuluisi ennemminkin itkeä kuin nauraa”, huomautti Remus kulmat koholla totisena.
”Tiedän, tiedän, mutta katsokaa nyt Jamesia. Meidän pikku James tukka pörrössä puhumassa noin vakavia asioita. Se vain pistää nauramaan!” Sirius hohotti ja laski päänsä perunamuusiin.
”Nosta se paksu pääsi siitä soosista”, kuului tiukka ja paheksuva käsky hänen yläpuoleltaan. Heidän tuvanjohtajansa tuijotti Siriusta paheksuvasti. Sirius pyyhki siinä samassa kasvonsa ruokaliinaan.
”Kyllä professori”, hän mutisi Peterin hihittäessä vieressä. Siinä samassa kun professori lähti, Lily, Jessica ja Christy saapuivat ja istuutuivat heidän viereensä. Marilyn oli mennyt poikaystävänsä Tonyn luokse Korpinkynnen pöytään.
”Katsokaapas tätä ihmetystä”, Christy sanoi suukotettuaan ensin Siriusta refleksinomaisesti poskelle. Sirius häkeltyi hiukan, sillä eikös heidän pitänyt olla erossa? James ja Lily eivät huomanneet mitään vaihtaessaan kuolaa keskenään. Christy kääri kaapunsa hihat ylös ja työnsi kätensä perunamuusikattilaan.
”Hoi! Carmen!” Hän huusi siskolleen Korpinkynnen pöytään. Häneen selin istuva Carmen, jolla oli ruskeat hiukset ja siniset silmät, kääntyi katsomaan ja siinä samassa kourallinen muusia lensi hänen naamaansa.
”Tuo oli kiitos korviksistani!” Christy huusi ja otti salaattia kulhostaan ja viskasi senkin samaan kohteeseen kuin äskeisenkin. Mutta eihän mahtavan Christy Burrowsin sisar voi jättää vastaamatta tulitukseen.
”RUOKASOTA!” Jessica huusi ja alkoi viskoa lanttulaatikolla keihin nyt sattui osumaan. Tummaihoinen Linus Jordan alkoi selostaa sotaa kun ihmiset heittelivät ruokaa täydellä innolla.
”Ja sota on käynnissä! Tätä eivät enää opettajat voi pysäyttää, sota on käynnissä niin kauan kun ruokaa riittää! Mary Mcdonald saa nakin suoraan suuhunsa, hyvin pervoa Mary, hyvin pervoa.. Ja siinä luihuisten Rabastan ja Rodolphus Lestrange saavat osansa punajuurisalaatista!” Lily ja James eivät välittäneet Johtajaoppilaiden asemistaan sen paremmin enää kuin valvojaoppilaatkaan. Opettajat eivät edes yrittäneet saada oppilaita rauhoittumaan.
”Ja nakki lentää komeassa kaaressa suoraan James Potterin silmään! Ou.. tuon täytyi sattua!” Linuksen taialla vahvistettu ääni kuului läpi kaiken melun. Sirius heitti kokonaisen punajuuren suoraan Bellatrixia silmien väliin, josta se tipahti hänen avonaiseen kaula-aukkoon.
”Wohoo, napakymppi!” Sirius huusi ja pian hän sai takaraivoonsa kiinankaalia jonka heitti Christyn toinen Tylypahkaa käyvä sisko Charity jolla oli kauniin vaaleat hiukset ja taivaansiniset silmät. Ihmiset nauroivat ja huusivat. Vain Christyn heleän naurun Sirius erotti muista selvästi. Hän näki tytön seisomassa melkein vieressään penkillä heittämässä ruokaa luihuisten päälle. Hän kaappasi tyttöä vyötäisiltä ja veti hänet suojaan pöydän alle.
”Hauskaa eikös?” Sirius kysyi hiukan hengästyneenä.
”Kyllä.. Tällaiset hetket meidän pitäisi kokea yhdessä..” Christy sanoi iloisena, mutta madaltaen ääntään hengästyneenä hänkin.
”Sinulla on hiukan punajuurta suusi pielessä.. Ei, anna kun minä..” Hän sanoi kun Christy meinasi itse pyyhkiä suunsa. Sirius otti lattialle pudonneen lautasliinan rikkomatta katsekontaktia Christyn kanssa. Hän pyyhki hitaasti tytön suunpielen ja sen jälkeen, he hivuttautuivat kuin hidastettuna toisiaan kohti ja suutelivat. Ilmeisesti he palasivat yhteen. Toiset eivät edes olleet huomanneet heidän jättäneen sodan. Mutta osa ei ollut vaivautunut menemään piiloon. James ja Lily kuhertelivat lähekkäin heitellen samalla ruokaa ja Jessica ja Remus olivat hyödyntäneet hässäkkää sen verran, että kaikessa rauhassa, kenenkään kiinnittäessä heihin huomiota, he katosivat johonkin yläkertojen siivouskomeroon.

//Pahoittelen tämänkin luvun lyhyyttä. Kommentteja? Rakentavaa?

Otsikko: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 19. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 29.02.2008 13:08:21

Hajosin atomeiksi xD
Lentelävät nakit eivät olleet minun ideani  ;D :P

mutta jatkoa ja pian.. jäi vaivaamaan ku jäi taas lyhkäseksi.. pitää vissiin tulla pian teille inspiroimaan ;DD

Otsikko: Vs: Re: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 18. luku!
Kirjoitti: Luthienne - 11.03.2008 18:37:06

Lainaus käyttäjältä: -Anerya- - 29.02.2008 12:52:47

 Sirius heitti kokonaisen punajuuren suoraan Bellatrixia silmien väliin, josta se tipahti hänen avonaiseen kaula-aukkoon.
”Wohoo, napakymppi!”

Ei helevata, tuolle en voinut muutakuin nauraa. :'D mutta jatkoa lisääs sitten kun ehdit. <:

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 19. luku!
Kirjoitti: Winky - 18.03.2008 14:16:20

Tää on tosi hyvä ficci!!!!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 19. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 23.03.2008 18:31:46

-ITN- : Aivan niin! :D
Luthienne: Kiitti kommentistasi :D Jatkoa coming soon.
Winky: Niin ytimekkäästi ja totuudenmukaisesti sanottu noin lyhyessä kommentissa :D

HUOM! Jatkoa tulossa pian. Hyvät pääsiäiset kaikille ! :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 19. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 29.03.2008 12:52:07

Luku 20. Pääsiäismunia

Pääsiäinen oli saapunut niin myös Tylypahkaan, kuin kaikkialle muuallekin. Huomenna jästilapset kiertäisivät naapuritaloja virpoen ja keräten karkkia. Mutta tänä vuonna, virpominen ei ollut enää vain jästien juttu. Tylypahkassa Lily Evans oli lipsauttanut asiasta pitäessään puhetta pääsiäisestä aamunavauksessa, mikä tapahtui aina pääsiäisenä johtajatytön  ja –pojan toimesta. Oppilaat olivat tietenkin innostuneet ja opettajatkin oikein odottivat, mitä pääsiäisenä näkisivätkään.

”Minä olen ainakin Zorro!” Sirius muille Kelmeille makuusalissa päivää ennen kuin olisi ”kerjäyspäivä”.
”Mistä ajattelit asun löytää?” Remus kysyi aivan kuin huomauttaen tuosta pikkuseikasta.
”No enhän minä sitä löydä.. Pyydän kotitonttuja tekemään sellaisen minulle!” Sirius sanoi aivan kuin asia olisi ollut päivän selvä.
”Minä muutun huispauskapteeniksi!” James sanoi heristäen nyrkkiään ilmaan.
”Ai muutut? Minä kun luulit, että olet jo..” Sirius sanoi vitsikkäästi.
”Eh eh, kurakoipi. Miksikä te sitten meinaatte pukeutua?” James kysyi kääntäen asian Remukseen ja Peteriin, samalla kun nappasi kaapunsa matka-arkun päältä.
”Minun asustani tulee yllätys”, Peter sanoi salamyhkäisesti. James ja Sirius vilkaisivat nopeasti toisiaan.
”Entä sinä sitten, Kuutamo?”
”No jaa. En taida itse asiassa osallistua koko hössötykseen”, Remus sanoi ja alkoi sitoa kengännauhojaan.
”Mitäääh!?” Muut huusivat.
”Kuutamo, tämä on ainutkertainen tilaisuus! Tämä ei tule toistumaan! Ensi vuonna olemme jo aikuisia ja he odottavat meiltä varmasti kypsempää käytöstä!” Sirius melkein karjui, viitaten ”heillä” Lilyyn, Marilyniin, Jessicaan ja Christyyn.
”Mutta eihän minulla ole edes mitään asua”, Remus sanoi kohottaen kulmiaan ja suoristautuen lattian rajasta.
”Älä huolehdi siitä, minä hoidan sen”, Sirius sanoi ja virnisti. Pian hän huomasi, että hänen täytyisi rientää keittiöön antamaan kotitontuille ohjeet hänen ja Remuksen pukuja varten, mikäli mieli ehtiä syömään ennen oppitunteja.

Kerjäyspäivän aamu, seitsemäsluokkalaisten rohkelikkolaistyttöjen makuusali:

”Oletteko te nyt aivan varmoja, että nämä ovat soveliaat asut? Koska siitä on piiitkä aika kun olen viimeksi nähnyt jästitrulleja, eivätkä nämä asut tunnu oikein soveliailta..”
”Totta kai olemme varmoja! Älä koko ajan hätäile ja kyseenalaista meidän viisauksia!”
”Ja Lily, kuinka sinä vertaat meitä jästeihin?"
”Mary, en minä meitä jästeihin vertaa, mutta tämä vaan ei tunnu oikein-”
”Soveliaalta, tiedetään!”
”Kenellä on pajunoksat? Ahaa, Christyllä, anna minulle viisikymmentä.”
”Ja minulle.”
”Entä Jessica?”
”Minulla on omani, kiitos vain.”
”Selvä. Eiköhän lähdetä.”

Christy, Jessica, Marilyn ja Lily lähtivät makuusalistaan toisessa kädessä pajunoksia, toisessa ulkoapäin pienet kimaltelevat käsilaukut, mutta sisältä taialla suurennetut. Heillä kaikilla oli uimapuku –tyyliset Playboy pupu –asut. Heillä oli myös mustat verkkosukkahousut, hopeiset tai kultaiset isot ympyrän malliset korvakorut, pörröiset pupukorvat ja asujensa väriset polviin asti ulottuvat saappaat. Christyllä oli lila asu ja kummallakin puolella kasvojaan kehystämässä hiussuortuvat ja loput hiukset korkealla poninhännällä. Jessicalla oli hiukset samalla tyylillä ja vaaleankeltainen asu. Lilyllä oli vaaleanvihreä asu ja hiukset laineilla ja haltiakampauksella. Marilynin hiukset olivat tänä aamuna vaaleat ja tuuheat ja auki. Hänen pupuasunsa oli vaaleansininen.

Heidän laskeuduttuaan portaat oleskeluhuoneeseen, Marilyn ei voinut käsittää miksi ihmiset ikään kuin pysähtyivät ja kääntyivät katsomaan heitä hämmästyneinä.
”Me olemme vain niin hehkeitä”, Lily sanoi Marilynille ja jatkoi äänekkäästi ”Huomenta kaikille!” Muutama sanoi ystävällisesti takaisin ”Huomenta itsellesi”.
”Mitä nuo ovat?” Kuului niljakas ja pistävä ääni heidän oikealta puolelta, viitaten Jessican pajunoksiin. He käännähtivät sirosti katsomaan. Sally ja Melinda seisoivat siinä hyvin rivoihin kouluasujen muunnelmiin pukeutuneina hiukset leteillä.
”Pajunoksia”, Jessica vastasi seesteisesti. Sally ja Melinda vilkaisivat omia oksiaan, jotka olivat aika ohuempia ja siirsivät sitten katseensa takaisin Jessican kouraan.
”Tällipajunoksia siis”, hän tarkensi. Christy, Lily ja Marilyn hajosivat hänen takanaan. He kompuroivat ja nauroivat itseään katki. Marilyn kaatui lattialle nauramaan. Jessica katsoi heitä ihmetellen.
”Tulkaa jo..” Hän mutisi punastuen kevyesti.

Matkan varrella he huomasivat herättävänsä jokaisen vastaantulijan huomion.
”Me vain olemme niin lumoavia”, Christy ja Jessica lepyttelivät Marilyniä ja Lilyä. He laulelivat kuljeskellessaan Tämä on se kuinka muistutat minua –laulua. Suuressa salissa oli jo aika paljon väkeä heidän saapuessaan sinne. Kaikki tuntuivat ainakin Lilyn mielestä kääntyvän katsomaan heidän kulkiessa ohi. Kelmien kohdalla he sivusilmällä huomasivat Zorro-Siriuksen leuan loksahtavan melkein sijoiltaan ja hänen tiputtavan paahtoleivän käsistään. Marilyn herätti tirskumista asetellessaan tupsuaan suorempaan. Väki tietenkin luuli, että hän raapi takalistoaan. He sipsuttivat opettajainpöydän eteen.
”Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle”, he lauleskelivat jokaiselle professorille erikseen ja keräsivät namusia käsilaukkuihinsa. Sen jälkeen he menivät Kelmien luokse istumaan Rohkelikon tupapöytään.
”Hei beibi”, Christy sanoi ja istuutui Siriuksen syliin. Hän olisi tunnistanut Siriuksen Zorron puvun alta unissaankin.
”Vau.. En ollut aluksi tunnistaa sinua kun kävelitte ohi..” Sirius sopersi ihmeissään.
”Mitä ihmettä sinulla on Peter päällä?!” Marilyn suorastaan huusi huomatessaan Peterin, jolla oli yllään vaaleanpunainen balettimekon tapainen röyhelöasu.
”Trulliasuni! Olen pukeutunut noidaksi!” Peter sanoi iloisena.
”Kenellä noidalla olet nähnyt tuollaisen kammotuksen?" Christy kysyi irvistäen. Peter ei vastannut, eikä vaikuttanut enää niin innostuneelta.
”Mi-? Kuin-? Kirjoititko sinä äidilleni?" Jessica puolestaan sopersi räppäriksi pukeutuneen Remuksen vierestä. Remuksella oli musta huivi päässään ja sen päällä valkoinen lätsä väärinpäin. Kuluneet farkut olivat aivan liian isot ja roikkuvat, ja jotka pysyivät ylhäällä vain vyöllä, jonka peitti myös liian iso ja roikkuva punainen paita, jonka rintamuksessa oli jonkin näköistä töherrystä mustalla. Jaloissaan hänellä oli harmaat skeittikengät.
”Niin hullulta kuin se kuulostaakin, mutta heti kun kuulin siitä, että tänä vuonna voisimme mennä kerjäämään karkkia joissain hulluissa asuissa, asia vain pälkähti mieleeni ja kirjoitin hänelle. Onneksi hän vielä samana iltana lähetti minulle tämän Jessican puvun. Vielä onnekkaampi olen kun se mahtuu! Ei taida olla kovin vanhakaan siis?” Peter selitti ja kaikkien päät kääntyivät Jessicaan.
”Argh! Kesälomalla äiti oli ostanut lahjaksi liian ison puvun kun harrastin vielä balettia..” Jessica selitti punaisena.
"Sinä harrastit balettia?" Lily kysyi epäuskoisena kädet Jamesin ympärillä. Jessica tyytyi nyökkäämään.
”Mikset kertonut kenellekään meistä?” Marilyn puolestaan kysyi silmät kaljuunan kokoisina.
”Kerroinpas. Christylle”, Jessica huomautti ja nyt kaikki katsoivat Christyä.
”No olisihan se ollut aika noloa kaikille kuuluttaa..” Christy puolusti salailujaan. Hän onnekseen säästyi lisäkysymyksiltä kun James huomasi kellon olevan jo yksitoista.
”Hitsi! Täytyy lähteä Hagridille virpomaan, ennen kuin hän lähtee kylälle pubiin”, hän sanoi. He nousivat ja poistuivat Suuresta salista. Pihamaalla oli lämmin ilma. He hölkkäsivät Hagridin mökille metsän laidalle. Puolijätti oli juuri tullut ulos mökistään.
”Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle”, he hoilasivat äänekkäästi ja läheisestä puusta lähti variksia lentoon rääkäisten. Hagrid naureskeli.
”Oottepas te säälittäviä! Säälittäviä joka sorkka!” Hän sanoi, otti heiltä pajunoksat ja palasi takaisin mökkiinsä hakemaan heille palkkaa. Virpojat vaihtoivat katseita viestittäen äänettömästi hän-varmaan-antaa-lohikäärmeenmunan-ei-suinkaan-suklaamunan. Hagrid palasikin tuossa tuokiossa mukanaan jokaiselle iso lohkare kotitekoista toffeeta.
”Olkaapa hyvät!” Hän sanoi silmät tuikkien. Hän odotti heidän maistavan sitä heti. James oli mukava poika eikä lannistanut vanhaa ystäväänsä, vaan yritti puraista palan. Hänen leukansa jämähtivät yhteen. Kuului vain epämääräistä muminaa ja James nosti peukalon pystyyn ennen kuin he lähtivät kiittäen ensin. Heidän palatessa linnaan, Sally ja Melinda äkkiä ilmestyivät heidän joukkoonsa.
”Heei Sirius! Heei Remus!” He sirkuttelivat.
”No päivää. Saako olla toffeeta?” Sanoi Sirius ”kohteliaasti” töksäyttäen. He eivät todellakaan jaksaneet moisia kitisijöitä juuri nyt.
”Oi kiitos!” He sanoivat ja ottivat tyhmyyksissään Siriuksen tarjoamat palat. Heidän ilmeensä venähtivät kun he eivät saaneetkaan enää suutansa auki ja poistuivat noloina.

Iltapäivään mennessä Raivottaret olivat päättäneet järjestää pääsiäisen kunniaksi yllätyskeikan pihamaalla. He soittaisivat vain joitain vanhoja hittibiisejään. Nyt he ja Kelmit istuivat sohvilla Rohkelikon oleskeluhuoneessa syömässä karkkejaan.
”Ravista sitä persettä minulle, ravista sitä persettä minulle, c’mon tyttö, ravista sitä..” Remus hoilaili Jessicalle lattialle nojatuolistaan. Hän oli koko päivän hoilannut tuota jästimiehen erästä biisiä.
”Voi pure tuota! Minä en ravista sinulle yhtään mitään muuta kuin nyrkkiäni pian!” Jessicalta paloi pinna ja tunki toffeeta Remuksen suuhun.
”Hei mitäs sanoisitte jos järjestettäisiin pääsiäiskokko illalla? Voitaisiin sytyttää se keikan jälkeen!” Lily ehdotti.
”Ai sellainen kokko jolla poltettiin noitia keskiajalla?” Christy kysäisi suu täynnä suklaata.
”Joo!” Lily riemastui kun hänen ystävänsä tiesi mistä oli kyse.
”Tai siis emmehän me ketään polta, vaan sytytettäisiin vain sellainen kokko”, hän lisäsi kiireesti kun muiden ilmeet olivat valahtaneet. He päättivät, että Kelmit lähtisivät ulos kyhäämään kokkoa lähelle rantaa ja hakemaan risuja ja puita Kielletystä metsästä. Tytöt sen sijaan alkaisivat tehdä järjestelyjä illan konserttia varten. He loitsivat esiintymislavan parinkymmenen metrin päähän paikasta johon kokko tulisi. Esiintymislava sai Jessican ansiosta pinkin esiripun. Marilyn loitsi heille juuri ja juuri tarpeeksi tilavan takahuoneen. Ihmiset kävivät kyselemässä mitä he puuhailivat. Lily käski jokaisen levittää tietoa, että tulisivat sinne järven rantaan kello kahdeksan illalla.

Kello oli viittä vaille kahdeksan sinä samana iltana. Kelmit olivat keränneet suuremman kokon kuin kukaan oli heiltä odottanut. Eikä kukaan luullut sitä miksikään pieneksi partiolaisten nuotioksi. Kokko oli melkeinpä suurempi kuin Hagridin mökki. Melkeinpä kaikki tylypahkalaiset olivat kerääntyneet esiintymislavan luokse jupisemaan. Raivottaret astelivat lavalle verhojen ollessa vielä kiinni. James, Remus ja Sirius olivat lupautuneet avustamaan heidän näytöstään. Sirius esittelisi heidät, vaikka eivät he mitään esittelyjä olisi kaivannutkaan. Remus ja James puolestaan hoitaisivat valaistusta taikasauvojensa avulla.
”Kaikki valmiina?” Sirius kysyi tullessaan lavalle heidän jäljessään, yhä pukeutuneena Zorroksi.
”Melkein”, Raivottaret vastasivat yhteen ääneen.
”Erinomaista”, Sirius sanoi ja poistui verhon etupuolelle reunasta. Jessica istuutui äkkiä rumpujen taakse ja otti rumpukapulat käsiinsä.
”Ja nyt hy-”, kuului Siriuksen taialla vahvistettu aloitus verhon toiselta puolelta, kun sen yli kuului jysähtävä pamaus. Kaikki toisella puolella olivat hiljentyneet ja tuijottivat verhoja aivan kuin ne avautuisivat pelkästään heidän tuijotuksestaan. Lavalla kaikki tuijottivat Jessicaa.
”Sori! Miksi kukaan ei ole tehnyt äänen tarkastusta!?” Jessica huusi että kaikki toisella puolellakin kuulisivat.
”Sinunhan se piti tehdä”, Lily huomautti. Jessica tuhahti ja säntäsi säätämään kaiuttimia ja tuli pian pamauttamaan uudestaan – lujempaa.
”Hupsis, käänsin väärään suuntaan”, hän sanoi ja väläytti kuuluisaa Pepsodent-hymyä. Hän meni taas säätämään volyymia ja tällä kertaa sai sen sopivan kovalle. Marilyn kokeili itsekin painaa yhtä pianonsa kosketinta josta värähti hiukan hiljaisempi ääni. Christykin kokeili vetää yhden soinnun taikakitarastaan ja Lily bassostaan. Molemmissa äänet kuulostivat hyviltä. Christy vielä kokeili onko mikrofoni päällä sanomalla:
”Seurustelen Sirius Mustan kanssa”, aiheuttaen samalla buuausta. Sirius kurkisti verhojen välistä.
”Onko kaikki nyt siis valmista?” Hän kysyi ja muut nyökkäsivät vakuuttavasti ja hän perääntyi takaisin.
”Selvä. Nyt siis, hyvät tytöt ja pojat, oppilaat ja opettajat, elävät ja haamut, kaikenikäiset ja muotoiset, ylpeänä esittelen Raivottaret!” Sirius piti esittelypuheensa ja poistui lavalta kun verhot aukenivat. Lava oli pimeä. Äkkiä neljä eriväristä valokiilaa suuntautuivat jäseniin. Soitto ja laulu alkoivat.

” Minulla on paljon sanottavaa sinulle
Jeah, minulla on paljon sanottavaa
Huomasin silmiesi olevan aina liimautuneina minuun
Pitäen ne täällä
Eikä siinä ole ollenkaan järkeä

He teippasivat suusi kiinni,
Raapivat totuuden irti valheillaan
Te pienet vakoojat
He teippasivat suusi kiinni,
Raapivat totuuden irti valheillaan
Te pienet vakoojat

Ihastus, ihastus, ihastus
ihastus, ihastus
Kaksi, kolme, neljä!

Mikään ei vedä vertoja hiljaiselle illalle yksin
Vain toinen meistä kahdesta, jotka luottavat,
Ettei sitä koskaan tapahdu
Luulen uneksivani jälleen
Ollaan tätä enemmän

Jos haluat pelata sitä kuin peliä
No, tule sitten, tule sitten, pelataan
Koska mieluummin tuhlaan elämäni teeskennellen,
Kuin unohdan sinut yhdeksi kokonaiseksi minuutiksi

He teippasivat suusi kiinni,
Raapivat totuuden irti valheillaan
Te pienet vakoojat
He teippasivat suusi kiinni,
Raapivat totuuden irti valheillaan
Te pienet vakoojat

Ihastus, ihastus, ihastus
ihastus, ihastus
Kaksi, kolme, neljä!

Mikään ei vedä vertoja hiljaiselle illalle yksin
Vain toinen meistä kahdesta, jotka luottavat,
Ettei sitä koskaan tapahdu
Luulen uneksivani jälleen
Ollaan tätä enemmän

Rock 'n roll, baby
Etkö tiedä, että olemme aivan yksin nyt
Tarvitsen jotain, josta laulaa
Rock 'n roll, hei
Etkö tiedä, baby, että olemme aivan yksin nyt
Tarvitsen jotain, josta laulaa
Rock 'n roll, hei
Etkö tiedä, baby, että olemme aivan yksin nyt
Anna minulle jotain, josta laulaa

Mikään ei vedä vertoja hiljaiselle illalle yksin
Vain toinen meistä kahdesta, jotka luottavat,
Ettei sitä koskaan tapahdu
Luulen uneksivani jälleen
Ollaan tätä enemmän
Ei, eih

Mikään ei vedä vertoja hiljaiselle illalle yksin
Vain toinen meistä kahdesta, jotka luottavat,
Ettei sitä koskaan tapahdu
Luulen uneksivani jälleen
Ollaan enemmän
Enemmän kuin tätä, oi.”

Tuo ensimmäinen biisi, ihastus ihastus ihastus, sai raikuvat aplodit kaikilta. Yleisö oli hyppinyt mukana aivan tunnelmissa kiljuen. Raivottaret virnistivät toisilleen ennen kuin aloittivat toisen kappaleensa, rakkauden uhreja.

He olivat saaneet keikkansa päätökseen ylpeinä jo kello kymmeneen mennessä. Väki oli kirkunut innosta ja hyvästä tunnelmasta. Nyt olisi aika sytyttää kokko.
”Hiljaisuus, pyydän!” Lily huusi kohottaen kätensä ilmaan heidän lähestyessä kokkoa Kelmien kanssa. Väki ihme kyllä kuuli hänen huutonsa ja vaikeni.
”Nyt on aika sytyttää pääsiäiskokko. Toimenpiteen suorittaa Kelmit. Olkaa ystävällisiä älkääkä naurako heille. Kiitos”, Lily kuulutti. Hänen ilmoituksensa sai Kelmit melkeinpä tolaltaan.
”Miten niin he nauraisivat meille?!” James ja Remus kysyivät Lilyltä.
”Katsokaas, pääsiäiskokko sytytetään jästimenetelmin. Se on aina ollut velhomaailmassakin perinne kunnianosoituksena jästejä kohtaan, joiden idea koko kokko oli. Joten antaa mennä vaan”, Lily selitti ja nakkasi tulitikut Peterille. Tämä ei saanut koppia ja poimi tulitikut maasta. Hän antoi jokaiselle omat tikkunsa ja he kyykistyivät yhden kohdan ympärille.
”Kuutamo?” Peter kysyi hiljaa. Remus nyökkäsi ja raapaisi tulen tulitikkuunsa. Hän kuitenkin säikähti ja tiputti tikkunsa kylmään maahan, jossa se sammui.
”Hupsis. Anturajalka?”
Siriuksen tikku katkesi.
”Voihan Merlin! Matohäntä.”
Peterkin katkaisi tikkunsa.
”Sarvihaara”, Peter sanoi. James mumisi jotain vastaukseksi ja kaikki seurasivat jännittyneinä kun hän raapaisi tikkuaan tulitikkulaatikon sivua vasten. Se ei syttynyt. Hän raapi vielä hetken aikaa, mutta se ei syttynyt.
”Selvä. Te kokeilkaa”, Sirius sanoi ja viskasi tulitikkulaatikon takaisin Lilylle.
”Voi emme me kokeile. Me teemme sen! Tai itse asiassa, saatte valita yhden meistä joka saa sytyttää kokon. Ja vielä plussaa teille, se jonka valitsette, tekee sen selkä kokkoon päin”, Lily härnäsi ja katselijat vihelsivät.
”Hah!” Kelmit huudahtivat yhteen ääneen ja kääntyivät päät yhdessä keskustelemaan kenet he valitsisivat.
”Ei Lilyä, hän on jästisyntyinen ja osaa nämä hommat. Jessica puolestaan varmaankin sytyttäisi oman tukkansa joten ei häntäkään. Christylle on liian paha hävitä. Mutta Marilynia ja hänen kykyjään metamorfiuden lisäksi emme oikeastaan tunne kovin hyvin. Siksi varmin valinta olisi hän”, James selitti ensimmäisenä ja muut nyökyttelivät hyväksyvästi. He asettuivat taas täysissä pituuksissaan kasvot tyttöihin päin.
”Valitsimme Marilynin”, Peter sanoi. Hän oli sivumennen mainiten yhä balettimekossa. Marilyn virnisti ja asteli pari askelta kokkoa lähemmäs.
”Antaisitko bensakanisterit Chris?” Hän kysyi herttaisesti. Kelmit kolauttivat päänsä yhteen. Christy antoi Marylle yhden bensakanisterin.
”Missä ne kolme muuta ovat?” Marilyn kysyi hiukan ihmetellen.
”Ne katosivat kummallisesti”, Christy mutisi hädin tuskin kuuluvasti ja vaihtoi kenenkään huomaamatta Jessican kanssa katseita.

Takauma.

”Jessica! Mitä hitsiä sinä teet täällä? Olen etsinyt sinua ja noita bensakanistereita kaikkialta!” Christy huudahti löydettyään ystävänsä pari tuntia ennen esitystä venevajasta.
”Shh! Pidä pienempää ääntä! Etkö huomaa kuinka hyvä tuoksu näistä lähtee? Terästin niitä hieman eräillä litkuilla jotka löysin Kuhnusarvion työhuoneesta kun olin arkistoimassa jälki-istunnossa uusimpia Voron tuomiokortteja”, Jessica vastasi ja veti syvään henkeä nenän kautta.
”Imppaatko sinä?” Christy kysyi silmät pyöreinä.
”Totta hemmetissä!” Jessica vastasi heilauttaen hiuksiaan.
”Hienoa. Annas kun minäkin”, Christy sanoi ja istahti Jessican viereen vetämään henkeä. Pian Jessicaa alkoi aivastuttaa, ja rajusti aivastikin. Hän vahingossa huitaisi käsillään kahta kanisteria, jotka tipahtivat hitaasti veteen loiskahtaen. He tuijottivat kuinka bensa sekoittui veteen ja kanisterit kelluivat tyhjinä veden pinnalla.
”No ainakin meille jäi tämä yksi edes”, Christy sanoi ja nosti hänen vasemmalta puoleltaan heidän viimeisen kanisterin heidän väliinsä. Hän kuitenkin huomasi torakan lähellä itseään, säikähti, kirkaisi ja tiputti kanisterin veteen. Hän alkoi tähdätä torakkaan kirouksia ja puolet osuivatkin. Christy ei vain hädältään huomannut sitä. Jessica tuijotti kolmatta kelluvaa kanisteria suu auki kauhuissaan.
”Christy!” Hän parahti ja Christy viimein huomasi torakan kuolleen ja pyyhkäisi sen taikasauvan näpäytyksellä veteen.
”No itse kaadoit kaksi!” Hän vastasi tiuskaisten ja Jessica nousi seisomaan hänen vierelleen.
”Mutta sinä kaadoit viimeisen!” Hän parahti.
”Sinä. Kaksi”, Christy sanoi päättäväisesti ja Jessica antoi periksi.
”Okei! Häivytään täältä ennen kuin joku huomaa..” Jessica huudahti ja he kipittivät tiehensä yhtä viattomien näköisinä kuin aina.

Takaisin nykyhetkeen.

Marilyn otti kanisterin varmaotteisesti ja heitti sitä päänsä yli näyttävästi suoraan kokkoon. Sen jälkeen hän raapaisi tulitikkua ja heitti sen olkansa ja kokko leimahti räjähdysmäisesti. Yleisö alkoi hurraamaan ja taputtamaan.
”Nyt kun on kokko sytytetty, mitenkäs olisi pikku lasilliset?!” Christy huusi ja väki hurrasi vieläkin kovempaa.

Tunnin päästä melkein jokainen oli umpikännissä. Vain harva oli selvinnyt näin pitkälle selvänä aaveiden lisäksi. Nuorimmat ja opettajat olivat jo lähteneet sisälle linnaan nukkumaan ja lämmittelemään. Kylmään auttoi pihalla kivasti kokko.
”Ja nyt vähän takalistoa lämmittämään”, Marilyn hihkaisi ja peruutti vaarallisen lähelle kokkoa.
”Jou, sinulla tuli persustan alla”, räppäri-Remus huomautti totuuden mukaisesti hänelle.
”Niin siis tai ehkä yllä”, Sirius täsmensi.
”Häntäsi on tulessa”, selvensi James ja Marilyn käännähti äkkiä ympäri. Siinähän hänen söpö töpöhäntänsä ilmiliekeissä.
”AAAAAAAAAAAAAAAAR!” Hän huusi ja juoksi rantaan ja hyppäsi järveen. Katselijat nauroivat kännistä räkänaurua. Jessica ja Christy kalpenivat ensimmäisenä huomattuaan isomman palon Marilynin takana.
”JÄRVI PALAAAA!” Joku huusi ja Marilyn ei edes vilkaissut kun säntäsi läpimärkänä ja tulessa pois järvestä hysteerisesti kirkuen. Lily onnistui jotenkuten tähtäämään häneen tarpeeksi vahvan aquatulio-taian, joka riitti sammuttamaan ystävänsä tulesta. Järven eteen kukaan ei tehnyt mitään. Kaikki katsoivat rauhallisina kun liekit tanssivat sen pinnalla. Jossain pieni viaton torakka sai polttohautauksen ja tuhkat ripoteltua saman tien järveen.

Aamu. Päivänvalo. Kaksi asiaa joita Lily Evans ei voinut sietää krapula-aamuna. Hän oli jotenkin ihmeessä selvinnyt omaan makuusaliinsa asti edellisenä yönä myöhään. Hän ei katsonut oliko hänen ystävänsä nukkumassa omissa sängyissään vai nukkuivatko ollenkaan. Ainut mistä hän sillä hetkellä välitti oli se, kuinka nopeasti hän saisi kahvia. Hän työnsi vaaleanpunaiset tohvelit jalkoihinsa ja veti samansävyisen aamutakin päälleen. Hän lähti tukka pörrössä ja meikit levinneinä kohti Suurta salia lyhintä mahdollista reittiä. Hän oli oppinut Jamesilta pari salakäytävää lisää heidän yhteisten partiointien aikoina, mikä nopeutti hänen matkaansa huomattavasti. Päästyään määränpäähänsä hänen silmiinsä osui lattialla nukkuva Christy, jonka päälle joku, luultavasti kotitonttu, oli laittanut mustan huovan jota koristi Tylypahkan vaakuna. Lily astui hänen ylitse ja istuutui penkille. Hän kaatoi nopeasti kahvipannusta pikariinsa ja ryysti pitkään. Sitten hänen silmiinsä osui Aamu-Profeetta, jonka etusivusta yli puolet täytti kuvat palavasta järvestä, mustunut, toisin sanoen nokinen, puoli Tylypahkasta, sammunut pääsiäiskokko ja Kielletty metsä tulessa. Otsikko kirkui : Villit pääsiäisjuhlat Tylypahkassa!
”Viime yönä Tylypahkassa neljä täysi-ikäistä opiskelijatyttöä ja –poikaa järjestivät kaikkien aikojen ikimuistoisimmat pääsiäisjuhlat mitä koulu on koskaan nähnyt. Juhlat saivat aikaan sen, että koulun alueella sijaitseva Mustajärvi, Kielletty metsä ja puoli Tylypahkan linnaa syttyi tuleen. Se, miten linnakin syttyi palamaan, jää arvoitukseksi meille kaikille, niin kännissä kaikki olivat. Aaveet eivät kommentoi asiaa mitenkään, vaikka ovatkin ainoat todistajat. Lue lisää sivulta 4, palsta 9”, Lily luki ääneen tajuamatta sitä itse.
”Kivat bailut siis”, joku ohikulkija kommentoi. Lily hymähti ja jatkoi kahvin ryystämistä.


Ihastus, ihastus ihastus on suomennos Paramoren Crash crash crash laulusta :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 20. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 01.04.2008 16:54:34

Taas mahtava luku! Vedet silmis sai nauraa  :D ! Ja oli kiva ku oli pitempi ku viime kerralla.Enempää en jaksa tähän satuilla  ;D

Jatkoa pian!  :-*


-ITN- kiittää  ;)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 20. luku!
Kirjoitti: mandeh - 03.04.2008 21:14:02

Tässä sai nauraa kyllä ja paljon!  JATKOA PIAN!!!  :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 20. luku!
Kirjoitti: ujoenkeli - 26.04.2008 01:30:30

Lisää.. tää on hyvä.. nauroin koko ajan vedet  silmissä.. toi pääsiäiskokko oli vaan sairaan hyvä..

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 20. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 18.05.2008 13:41:22

-ITN-: Kiitos inspiraatioista ;D
mandeh: Kiitos.. ;D
ujoenkeli: Kiitos kommentistasi :D

Seuraava luku tulee varmaan joskus viikon päästä. Kiitos lukijoille ja kommentoijille ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 20. luku!
Kirjoitti: night eagle - 21.05.2008 21:58:08

Jatkoa! Aivan ihana!!!!!!!!!!!! ;D ;D ;D

LISÄÄ!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 20. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 31.05.2008 14:01:07

Ui jui ihanaa, kommentteja! Niistä minä tykkään.

Kelmikiti: Tässä tätä nyt sitten tulee =)
night eagle: Tänks dude ;D

Paritusta: S/R hieman ;)

Luku 21. Pääsiäisloma á la Christy ja Jessica

Oli keskipäivä ja vielä aamuinen usva leijui ilmassa. Taivas oli tumma, eikä aurinkoa näkynyt. Christy ja Jessica olivat juuri saapuneet Poimittaislinjalla matka-arkkujensa kanssa Christyn kotikartanon pihatien päähän. He katselivat suurta kolmikerroksista valkoista taloa, jossa oli mustat ikkunat ja ulko-ovi, jossa oli myös hopeinen kolkutin. Tien ja pihan erotti musta, teräksinen aita ja portti. Portilta lähti valkoinen kivetty polku, joka vei suoraan mustan terassin mustille portaille. Laajalle pihalle oli pystytetty hopeanvärinen teltta liljapenkkien väliin. Puutarha oli hyvin hoidettu.

”Tervetuloa kotiini”, Christy sanoi virnistäen ja pyyhkäisi mustat ja pitkät hiuksensa taakse ja sipaisi paksun otsatukkansa pois silmiltä.
”Teillä on aina ollut mahtavaa! Eihän baarikaappi ole lukossa?” Jessica kysäisi ohimennen kun he työnsivät portit auki ja livahtivat pihalle.
”Eei kai. Ei ole. En tiedä”, Christy sanoi mietiskellen ja sulki portin.
”Se asia täytyy heti selvittää!” Jessica sanoi vakavana kohottaen kulmiaan ja potki arkkuaan eteenpäin.
”Ääh, säästä voimiasi. Isä voi kantaa ne sisälle myöhemmin”, Christy sanoi näpräten vaaleansinisen pusakkansa vetoketjua.
”Joo. Missä avaimesi ovat?” Jessica kysyi heidän päästyä terassille ulko-oven eteen.
”Ei minulle mitään avaimia ole annettu”, Christy vastasi ihmeissään.
”Miten me pääsemme sisälle?” Jessica kysyi ihmetellen ja otti kätensä vaaleanpunaisen hupparinsa taskusta.
”Koputtamalla tietenkin”, Christy vastasi ja heidän katseensa siirtyivät ensin hopeiseen kolkuttimeen ja sitten takaisin toistensa silmiin. He katsoivat toisiaan sekunnin silmiinsä, minkä jälkeen hyökkäsivät yhtaikaa ryskyttämään ovea nyrkein.
”AVATKAA!” He huusivat ja takoivat ovea nyrkeillään ja potkivat jaloillaan. Pian pieni 9-vuotias tyttö avasi oven.
”Hei Cassie!” Kumpikin ryskyttäjä tervehti.
”Huomenta isosisko. Ja Jessica”, Cassie sanoi. Hänellä oli tummanruskeat hiukset ja turkoosi yöpuku päällä.
”Mitä te mesoatte?” Hän kysyi katsoen vuorotellen isompia tyttöjä suurilla silmillään.
”Minulla ei ole avaimia”, Christy vastasi ja tunkeutui sisätiloihin.
”Ovi ei ollut lukossa”, Cassie vastasi tyynesti seuraten Christyn reaktiota kuin hypnoosissa.
”Ai. Jahas. Menehän nyt siitä pentu”, Christy hätisti pikkusiskonsa, joka paineli tömistellen olohuoneeseen. Jessica katsoi Christyä virnuillen.
”Mitä?” Christy äyskähti kurtistaen naamaansa.
”Ei mitään”, Jessica vastasi edelleen virnuillen.

”Tule, mennään minun huoneeseeni, niin voimme valmistaa sinulle jonkinnäköisen nukkumapaikan”, Christy sanoi ja he lähtivät melkein suoraan ulko-ovien edessä olevia valkeita marmoriportaita pitkin yläkertaan. Portaita päällysti samaa sävyä lattian kanssa oleva karhea pörrömatto. Kaiteetkin olivat tummaa marmoria. Toisen kerroksen tasanteella he törmäsivät Christyn kahteen vanhempaan isosiskoon, Charlaan ja Charlotteen.
”Mitä te täällä teette? Luulin että teillä on jo omat luukut”, Christy näpäytti tervehtimättä. Charlalla oli tummanruskeat hiukset ja Charlotella vaaleat. Kummallakin oli syvänsiniset silmät.
”Kai sitä silti saa omaa perhettään tavata? Terse Jessica”, Charlotte vastasi yhtä nenäkkäästi.
”Perse”, Jessica lipsautti vastaukseksi ja sisarukset käännähtivät katsomaan häntä kuin kiroilemiseen syyllistynyttä kirkossa.
”Unohtakaa..” Jessica pyysi ja kääntyi seinään päin häpeämään.
”Tule..” Christy sanoi päätään pudistellen ja kiskoi Jessican mukaansa kun he jatkoivat portaista oikealle, kun hänen isosiskot poistuivat alakertaan.

Christyn oven erotti helposti muista tammesta valmistetuista ovista käytävän varrella. Oven kummallakin puolella oli kynttilälyhdyt (kuten kyllä myös muidenkin ovien kohdalla) ja oveen oli teipattu kiinni useita erivärisiä varoituksia ja julisteita. Kohtalottarien ja Rumahisten julisteet menivät osittain päällekkäin ja heti niiden alapuolella oli punaisella pohjalla suurin kirjaimin: Älä tule ilman koputusta ja huoneen haltijan Christy Megan Burrowsin lupaa. Christy avasi oven vääntäen kultaista nuppia ovesta ja he astuivat hämärään, lähes pimeään, huoneeseen. Raskaat mustat samettiverhot olivat vedetty ikkunoiden eteen ja seinätkin olivat mustaksi maalatut. Huoneen nurkassa oli Christyn leveä sänky ja siinäkin musta päiväpeitto ja –tyynyt. Seinillä oli paljon rock-bändien julisteita ja valokuvia onnellisesti nauravista ja hymyilevistä Kelmeistä, Jessicasta, Christystä, Lilystä ja Marilynistä. Mustalla pörrömatolla lojui Christyn vaatteita, mutta ne hän pyyhkäisi taikasauvan huiskauksella vaatekomeroon.
”AARGH! Yritätkö sulattaa minut?” Christy kiljui kun Jessica avasi verhot ikkunan edestä ja auringonvalo paistoi huoneeseen.
”Älä revi pelihousujasi.. Laitan ne kiinni..” Jessica sanoi tyynnyttelevänä ja kiskaisi verhoja saaden ne tippumaan lattialle, jolloin huoneeseen paistoi enemmän valoa.
”EEEIII!”

Päivällinen oli katettu. Ystävykset olivat saaneet loitsittua jonkin näköisen patjan vuodevaatteineen. Burrowsien koko yksitoistahenkinen perhe plus Jessica istuivat ruokailusalin männystä valmistetun pöydän ääressä.
”Mitä on ruokana?” Jessica kysyi heti istuuduttuaan.
”Klimppisoppaa, äitisi kirjoitti ja kertoi sen olevan lempiruokaasi”, rouva Burrows sanoi hieman huvittuneelta kuulostaen.
”KLIMPPISOPPAA?!” Jessica karjaisi ja ponkaisi ylös tuoliltaan. Christy kuitenkin veti hänet alas ja sihahti: ”Älä rähiköi.”
”Oliko se sittenkin hernekeitto?” Rouva Burrows kysyi käsi poskellaan.
”Ei ei ei! Minun lempiruokaani on riisi ja kana”, Jessica sanoi pudistellen päätään ja Christy naurahti.
”Ei täällä mitään limppisoppaa tai helnekeittoa ole!” Kolmevuotias Christina huusi kurkistettuaan kattilaan polvillaan pöydällä. Christy syöksyi nappaamaan kannen pois ja kaikki näkivät, että kattilassa oli spagettia, ja paistinpannulla vieressä jauhelihaa.
”Kusetusta!” Christina kiljui kun hänen äitinsä kaappasi hänet takaisin tuolilleen.
”Siistipä kielesi!” Herra ja rouva Burrows kivahtivat heti.
”Etkä sinä Christy enää vahdi häntä”, rouva Burrows lisäsi kolmanneksi vanhimmalle tyttärelleen, joka virnisti syyllisenä.

”Christy muuten, me muut lähdemme tänä iltana Liverpooliin tätisi Cecilin luokse. Te saatte siis talon kokonaan itsellenne, muttette missään nimessä saa hajottaa mitään. Ruokaa on jääkaapissa”, rouva Burrows ilmoitti kun Christy ja Jessica olivat lähdössä ruokasalista.
”Wohoo!” Kumpikin tyttö huudahti ja heitti yläviitoset ja kiiruhtivat yläkertaan ennen kuin tuli muttia.

”Pitäisiköhän kutsua muutkin tänne? Tämä on nimittäin todella harvinaista kun saan olla yksin kotona”, Christy ehdotti heidän ollessa hänen huoneessaan.
”Totta kai! Mutta jos aiomme pitää juhlat täällä, kai pitäisi koristella paikkaa, valita musiikkia ja hommata safkaa?” Jessica huomautti.
”Lähetä heille kutsut, minä hoidan loput”, Christy jakoi työn ja iski silmää.
”Aahhah.. Ei vaan siis joo selvä!” Jessica sanoi ja iski hänkin silmää tajutessaan mitä piti tehdä. Christy poistui huoneesta pudistellen päätään.

Lily poistui Poimittaislinjasta yhdessä Marilynin, Jamesin, Siriuksen ja Remuksen kanssa. Peter ei ollut lähtenyt mukaan jostain kumman syystä. He olivat kaikki lähteneet siinä samassa Burrowseille kun olivat saaneet Jessicalta viestin. Lily oli rajannut silmänsä mustalla ja laittanut tummanpunaista huulikiiltoa, sekä savunharmaata luomiväriä ja mustaa ripsiväriä. Hänen hiuksensa olivat aivan suorat eivätkä hapsottaneet. Vaatteiksi hän oli valinnut mustat pillifarkut, mustan kiiltelevän vyön sekä mustan ihonmyötäisen, kevyen hupparin jossa oli edessä tasku ja hopeisia, kiiltäviä eksoottisten kukkien kuvia. Jamesilla oli siniharmaat uudet farkut ja valkoinen kauluspaita josta pari ylintä nappia oli auki. Marilyn oli muuttanut hiuksensa lyhyiksi vaaleiksi poikatyttötyylisiksi ja hänellä oli päällään musta niskalenkkitoppi sekä valkoinen minihame. Meikkiä hänellä oli tuskin lainkaan. Remus oli vähän laittanut hiuksiaan geelillä taakse, sekä ottanut korvakorun toiseen korvanlehteensä. Hänellä ja Siriuksella oli samanlaiset vaatteet kuin Jamesilla. Siriuskin oli ottanut timanttisen korvakorun toiseen korvanlehteensä.
”Hei beibet!” Kuului huuto ulko-ovelta ja he näkivät Jessican ja Christyn syöksyvän halaamaan heitä kiireellä. Jessica oli Lilyn tavoin suoristanut hiuksensa ja rajannut silmänsä. Christy oli nostanut hiuksensa korkealle poninhännälle ja tupeerannut niitä. Hän oli laittanut ripsiväriä ja rajannut myöskin silmänsä. Heillä kahdella oli samantyyliset, vain eriväriset vaatteet. Pillifarkut ja olkaimeton toppi. Jessicalla valkoiset, Christyllä mustat housut ja erittäin tummansininen yläosa.
”Sirius! Ja Remus! Olette ottaneet korvakorut!” Jessica ihasteli poikien korvakoruja.
”Vähänkö seksikkäät!” Christy möläytti suu auki ihastuksesta.
”Mennäänkö sisälle, täällä on vähän vilpoista?” Marilyn ehdotti ja niin he menivät.

Jessica ja Christy olivat ripustaneet serpentiiniä ympäri taloa. Portaiden kaiteisiin, seinän ja katon rajasta roikkumaan, tuolien sarjoille, ikkunaverhojen tangoista, oven rivoista ja taulujen ympärille. He menivät olohuoneeseen, jonne Christy ja Jessica olivat hakeneet kermakaljapulloja, popcornia, sipsiä, jäätelöä, irtokarkkia ja muutaman pullon tuliviskiä. Sirius lähti kädet ojossa kuin zombilla kohti pöytää, mutta Jessica pysäytti hänet. ”WTF?”  Sirius kysyi kohottaen käsiään ilmaan.
”Pojat. 100 punnerrusta, olkaa hyvät!” Jessica ilmoitti ylpeänä kuin kuningatar.
”Mwahahaha”, Christy nauroi tekonaurunsa.
”Omg..” Kelmit mutisivat yhdessä käydessään makaamaan lattialle.
”Tämä on tämmöinen leikki jonka kehittelimme noin viidessä minuutissa”, Christy kertoi taustatietoa.
”Ne kaksi jotka punnertavat viimeisenä 100 punnerrusta tai eivät jaksa loppuun asti, joutuvat suutelemaan”, Jessica jatkoi täpinöissään ja he taputtivat käsiään. Kelmit pysähtyivät puolivälissä punnerruksia ja katsoivat toisiaan murto-osasekunnin. Äkkiä he kaikki alkoivat punnertaa kuin huomista ei tulisi. Tytöt istuivat sohvalle katselemaan poikien punnerruksia hymyillen tyytyväisinä.
”James, punnerra nyt, en tahdo että sinut leimataan homoksi kun seurustelet minun kanssani!” Lily kannusti hypätessään polvilleen poikaystävänsä eteen. Jessica ja Christy vilkaisivat toisiaan hymyjen hyytyessä.
”Tässä taisi tulla suunnitelman alaston kohta”, Jessica sanoi.
”Pitäisikö hävinneiden vielä stripatakin?!” Remus huudahti siinä samassa.
”Ei ei ei, vaikka ajatus kuulostaakin houkuttelevalta..” Christy mietti flirttailevan ilmeen kera.
"Seksikästä", Lily lisäsi nuolaisten huuliaan ja iskien silmää.

”James voitti! Hän sai kaikki! JES!” Lily alkoi kymmenen minuutin kuluttua kirkua ja syöksyi suutelemaan poikaa.
”Voi jumalauta!” Sirius huusi antaessaan käsiensä päästää hänet tippumaan lattialle.
”Älä nyt, yksi viaton pikku suudelma!” Marilyn nauroi sohvalla kippurassa. Remus ja Sirius katsoivat toisiaan silmiin ja muut hiljentyivät ja niin huoneeseen lankesi erittäin korkea jännitys. Jamesin sylissä istui Lily ja hän piti käsiään tämän ympärillä. Kaikki tuijottivat ahnaasti vuoroin kumpaakin poikaa. Pian Remus teki aloitteen ja siirtyi hiukan lähemmäs toista. Sirius tiesi ettei pakotietä ollut ja hinautui polvillaan lähemmäs. Pian he kumpikin olivat laahanneet itsensä melkein kiinni toisiinsa. Remus nuolaisi hiukan huuliaan. Sirius kohotti nopeasti kulmiaan tulkitsemattomasti. Kuin lukien toistensa ajatukset, yhtä aikaa he siirsivät huulensa toistensa huulille ja käyttivät kieliään. Heidän herkkä hetkensä kuitenkin rikkoutui kun muut alkoivat hurrata kovaan ääneen ja Jessica avasi kermakaljat kaikille.
”Milloin häät pidetään?” James kysyi kovaan ääneen kun Sirius ja Remus olivat siirtyneet tyttöystäviensä luokse Marilynin räkättävän äänekkäämmin kuin koskaan.
”Niin siis minun ja Christyn häät ovat varmaan jossain tulevaisuudessa.. Ehkä Remuksen kanssa silti pidetään yhteyttä..” Sirius alkoi vitsailla kun järkytys hiipui pois.
”Joo… Niin kai…” Remuskin huokaisi poissaolevana.

”Mitäs shänötte jösh lähdettään oikeishiin baäreihin?” Christy kysyi mongertaen kun kaikki alkoholipitoiset juomat oli jo kitattu.
”Nhuo eivat lähde mihinkään”, Jessica vastasi samaan tapaan osoittaen lattialle sammuneita Remusta, Siriusta ja Marilyniä.
”Misshä Lily ja Jamesh?” Christy kysyi tähyillen ympärilleen.
”Taishivat mennä yläkertaan”, toinen vastasi miettien.
”Iy”, kumpikin sanoi hetken hiljaisuuden kuluttua.
”Tule!” Christy kehotti ja he lähtivät.

Kello oli kolme yöllä kun Christy heräsi krapulassa kukkapenkistään. Hänellä ei ollut mitään muistikuvaa miten hän sinne oli joutunut. Sitten hän kuuli kun joku ravisteli porttia ja huusi jotain epämääräistä. Christy nousi päätään pidellen ylös ja joutui pysähtymään hetkeksi kun huimaus alkoi. Hän jatkoi matkaansa ja portilla näki Jessican toisella puolella. Hän veti portin auki ja Jessica livahti äkkiä sisäpuolelle.
”Olen tehnyt jotain äärimmäisen typerää”, Jessica kuiskutti hädissään.
”Taasko?” Christy kysyi uneliaan näköisenä tukka pörrössä ja vaatteet mullassa.
”Katso selkääni ja lue uusi tatuointini!”
”Levi..tän.. AI..D:sia..” Christy luki hitaasti tihrustaen pimeässä silmillään. Hän katsoi sanoja hetken ennen kuin tajusi mitä ne kertoi.
”JAUH!” Hän kiljaisi hypäten puoli metriä taaksepäin.
”Niinpä! Remus ei enää koskaan koskekaan minuun..” Jessica murehti haudaten kasvonsa käsiinsä.
”Älä murehdi, mennään vain nukkumaan ja mietitään huomenna tilannetta”, Christy lohdutti ja tuki ystäväänsä heidän kävellessä sisälle.

Seuraavana aamuna Lily, James ja Jessica olivat erittäin iloisia. Jessica oli käynyt suihkussa ja hänen ”tatuointinsa” oli lähtenyt pois veden mukana. Ilmeisesti se olikin tehty aivan tavallisella tussilla. James ja Lily olivat tehneet tiedätte-kyllä-mitä viime yönä ensimmäisen kerran yhdessä.
”Huomenta kaunokaiset”, Lily sanoi tullessa aamiaiselle ja pörrötti Christyn ja Marilynin hiuksia kun he ja Jessica istuivat syömässä aamiaista eli muroja. Sirius, Remus ja James olivat vielä nukkumassa krapulaa pois.
”Mitäs sinulle on tapahtunut?” Marilyn kysyi pitäen katseensa lautasessaan ja jatkoi murojen lappaamista suuhunsa.
”Minä ja James olimme yhdessä, tiedättehän, sillä lailla viime yönä”, Lily sanoi hyväntuulisena kaataessaan itselleen kahvia.
”Hyi! Nainen täällä yritetään syödä!” Christy huusi ja poistui äkkiä Marilynin kanssa ruokinensa keittiöstä.
”Ihan vain tiedoksi, et ole ensimmäinen meistä joka kellistää Kelmin”, Jessica huomautti aloittaen lukea pöydällä olevaa Matami Malkinin uutta katalogia.
”Enkö?” Lily kysyi ihmeissään istuutuessaan pöydän ääreen.
”Et hyvänen aika! Siis etkö koskaan ole ihmetellyt joskus myöhäisenä iltana oleskeluhuoneessa miksi Sirius ja Christy eivät ole seurassamme? Tai miksi minä ja Remus emme ole syömässä kanssanne?” Jessica kyseli virnistäen. Lily katsoi hetken muualle kurtistaen kulmiaan miettivästi.
”Iy!”, hän viimein sanoi.
”Tuota mekin eilen iltana kun sinä ja James ette olleet kanssamme”, Jessica vastasi virnistäen Lilyn mielestä ilkeästi.
”Älä edes kuvittele sitä! Et ikinä!” Tyttö varoitti poistuessaan kahvinsa kanssa. Jessica virnisti ja kohotti kulmiaan jatkaessaan lehden selailua.

A/N: Risuja? Ruusuja? KOMMENTTIA! xD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 21. luku!
Kirjoitti: ujoenkeli - 31.05.2008 14:25:18

heillä meni vähän lujaa.. toivostavasti teet tähän jatkoa. tää on kyllä niin ihana tarina..

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 21. luku!
Kirjoitti: night eagle - 01.06.2008 17:08:58

Taas oli hyvä luku. Hauska tuo punnerrus kisa ja Remuksen ja Siruksen suttelu. AH!
Vai lily ja James tekivät ensikertaa sitä. Hee!
Mitähän Jessica olisi tehnyt siinä vaiheessa, jos tatuointi olisikin ollut oikea.
Tämä oli hyvä luku. JATKOA JA PIAN!

-night eagle-

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 21. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 02.06.2008 13:57:53

Jälleen kerran aivan mahtava luku! Kirjottele pian jatkoa!.... Jessica varasti mun tatska-ideani xD

Siriuksen ja Remuksen suutelu kohtaus oli hyvä  ;D ;)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 21. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 05.06.2008 21:48:27

Jatkoaa, en nyt ehi kirjottaan lisää, ku on vähäsenkiirus, mut kommaan sit toiseen lukuun.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 21. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 07.06.2008 10:24:03

Ihanasti kommentteja tullut joihin vastailla  :D

ujoenkeli: Kiitos. Tietenkin tämä on ihana, minähän tätä kirjoitan xD
Kelmikiti: En tiedä mistä sekin kohtaus tuli mutta kiva kun pidit. Kiitos kommentistasi 8)
night eagle: Haa, sitä emme tuskin koskaan saa tietää, mutta tuskin juhlinutkaan. Kiitos ;D
-ItseTuhoNappula- : Eihän se sitä varastanut, lainasi vain.. Ja sehän on sinun koodinimesi. Kiitos 8D
_jj_: Juups, kiitos kommentistasi :)

HUOM! En tiedä yhtään milloin seuraava luku ilmestyy, en tiedä otsikkoa, en sisältöä, en juonta, en mitään. Mutta todennäköisesti ensi viikon jälkeen iskee inspiraatio, joten jatkakaa kommentoimista. Ehkä sieltä tulisi ns. Heureka.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 21. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 05.07.2008 15:18:07

Luku 22. S.U.P.E.R

Pääsiäisestä oli kulunut jo kolme viikkoa, ja S.U.P.E.R –kokeet lähestyivät vauhdilla, eivätkä professorit jättäneet sitä huomiotta. Erään muodonmuutosten tunnin alussa James ja Sirius ehdottivat professori McGarmiwalle, että seitsemäsluokkalaisetkin saisivat tehdä V.I.P –kokeet S.U.P.E.R :ien sijaan. Muu luokka purskahti nauruun, mutta professoria ei naurattanut.
”Mikäli tämän päivän viisastelut ja typeryydet olivat tässä, herrat Potter ja Musta, voitte te toki tehdä V.I.P :it S.U.P.E.R :ien lisäksi”, professori painotti viimeisen sanan, ja alkoi sen jälkeen saarnaamaan S.U.P.E.R :ien tärkeydestä ja vaikutuksesta heidän loppuelämäänsä. Kelmeistä vain Remus kuunteli tarkkaavaisena, kun kolme muuta kirjoittelivat tyhjänpäiväisiä viestejä pulpettien kansiin. Kellon soitua he olivat kuitenkin viimeiset jotka poistuivat luokasta, nimittäin professori oli huomannut raapustukset ja laittanut heidät siivoamaan ne.

Seuraava tunti, loitsut, menivät samaa rataa. James ja Sirius kävivät pulpettien alla sotaa henkiin herättämillään ritari –muovinukeilla Vaimennous –loitsun turvin. James vilkuili Lilyä useaan kertaan flirttailutuokion toivossa, mutta sai pettyä, koska tyttö kuunteli professori Lipetitin puhetta kuin hänen henkensä riippuisi siitä. Sirius tietenkin käytti toverinsa keskittymiskyvyttömyyden omaksi hyödykseen ja tappoi ritarit tiputtamalla ne lattialle.
”Voi vittu mikä meno”, hän kommentoi leuka pulpetin pintaa vasten.
”Älä ihmeessä, tämähän on tosi mielenkiintoista”, James vastasi tarkalleen samalla äänensävyllä.
”Tosi joo. Niin mielenkiintoista että alan pian itkeä”, Sirius sanoi ja haki lohtua toisella puolella istuvalta Christyltä. Valitettavasti hänkin oli yhtä kiinnostunut professorin sanoista kuin ystävättärensä.

Vasta lounaan jälkeisellä hyppytunnilla Siriukseen ja Jamesiin iski todellinen epätoivo ja halu hypätä tähtitornista benjihyppy ilman benjiä. Remus, Peter ja Lily ystävineen halusivat tehdä läksyjä.
”Käyttäytyisitte kerrankin elämässänne ikänne mukaisesti!” Jessica suuttui kun pojat kieltäytyivät jääräpäisesti liittymästä heidän seuraan, ja sen sijaan että olisivat edes olleet hiljaa, he päättivät aiheuttaa niin paljon hämminkiä kuin pystyivät. He rämäyttivät kattokruunun alas, kävivät sotaa parilla vapaalla pikkupöydällä, saivat pienen takkatulen sylkemään kipunoita muiden kirjoille ja pergamenteille, sekä paiskasivat muutaman tuolin ikkunasta läpi.
”Nyt jumalauta James!” Lilykin suuttui kun hänen poikaystävänsä varasti häneltä hänen oppikirjansa. Nuori mies pysähtyikin kun kuuli hyväkäytöksisen, puhtoisen ja viattoman Lilyn käyttävän moista kieltä.
”Vaikka et itse halua opiskella, voit jättää meidät muut rauhaan! Siinäkin kanssa yksi pirullinen johtajapoika!” Tyttö rähisi ja nappasi kirjat itselleen, paukauttaen niillä Jamesia vielä päähän tahallisesti.
”Pah. Miksi pitäisi opiskella mokomaa roskaa kun osaa sen ulkoa?” Sirius puuttui tilanteeseen kaatumalla sohvalle rentoutumaan.
”Sitä samaahan sanoit viidennellä luokalla myös muodonmuutoksista ja läheltä piti ettet reputtanut koko koetta!” Christy kommentoi kääntyen ensimmäistä kertaa pois pergamenttinsa äärestä kohti Siriusta. Muut nauroivat. Sirius ei varsinaisesti punastunut, mutta ilmeensä näytti siltä kuin olisi aikonut tahallisesti laskea housuihinsa.
”Ainakaan en saanut toista mahdollisuutta uusia taikuuden historian koetta, toisinkuin eräät!” Hän vastasi samalla mitalla ja oli Christyn vuoro hävetä.
”Läpäisit ennustukset vain koska uhkasit syyttää Punurmiota seksuaalisesta ahdistelusta ellet pääsisi läpi kokeesta”, hän kuitenkin livautti ihmisten ilmoille. Muut ulvoivat naurusta ja kierivät lattialla.
”Punurmiota! Hän varmasti vaikutti reippaasti lautakuntaan!” Marilyn kiusasi ja muutti hiuksensa platinan värisiksi.
”Miksi edes halusit jatkaa ainetta? Tuottaa vaan lisää läksyjä”, Remus kysyi palaten läksyjen pariin.
”No kun tekin jatkoitte sitä! Kavereita ei hylätä!” Sirius sanoi ja sai kuulla paljon ”Aww” –ääniä muilta. Hän hymyili kuin pikkupoika.
”Öm.. Sirius? Oletko oikeastaan nähnyt meitä hiljattain ennustuksien tunneilla?” Jessica kysyi hienovaraisesti.
”Hassua kun tulit kysyneeksi.. Jamesin ja Peterin kanssa ollaan siellä kyllä hengailtu lähinnä.. Missä te sitten olette olleet?” Hän kysyi nousten istumaan sohvalle.
”Me lopetimme sen aineen. Sekä taikuuden historian, tähtitieteen ja taikaeläinten hoidon. Emmehän me niitä tarvitse enää, koska valitsimissamme ammateissa ei niitä tarvitse”, Lily selitti ja Siriuksen leuka loksahti.
”Missä voi lopettaa?”

Kesäkuun kymmenespäivä ilmoitustauluille ilmestyivät koeaikataulut. Muodonmuutosten teoriaosuus olisi ensi maanantaina kello 10, sekä käytännön osuus kello 13. Heillä olisi kokeet joka päivä samaan kellonaikaan maanantaista alkaen, ja jatkuisivat seuraavan viikon tiistaihin. Sirius ja James valitsivat muiden mieliksi jonkin aineen jota harjoitella, etteivät muut suuttuisi heidän toimettomuudelleen.

Maanantai koitti. Peter ei voinut oikein hyvin yrittäessään viimeisillä hetkillä painaa mieleensä monimutkaisia ohjeita ja teorioita. Jessica kumosi kurpitsamehukannun ja Lily suolasirottimen. James ja Sirius vilkaisivat toisiaan toisten sählätessä. Niinpä hekin alkoivat sotkea ja kippasivat lautasensa pöydälle. Jessica napsi salaa Mynthoneita, jotka oli saanut pimeän kaupan kautta. Professorit kiertelivät vielä varoittelemassa lunttauksenpaljastimista ja muista huijauksen estämisistä.

”Voitte kääntää koepaperinne”, vanha kumarassa kävelevä noita ilmoitti. Kuhnusarvio nojaili rennosti opettajien pöytään viinilasi kädessän. Oli taikajuomien teoriakoe keskiviikkoaamuna. Alkoi kuulua vaimeaa raapustusta kun oppilaat kirjoittivat vastauksia. Peter yritti samaa kuin viidentenä vuonna – luntata naapurilta. Lily ja Remus olivat edenneet puolessa tunnissa jo kolmannelle paperille, kun Peter taisteli seitsemännen kysymyksen parissa: ”Mitä vaikutuksia on lemmenjuomalla?”

Viiden pöydän päässä Christy eteni hyvää vauhtia. Hän, Jessica, Marilyn, James ja Sirius olivat kaikki päässeet viimeisen sivun viimeiseen kysymykseen kun kuului jälleen noidan ääni, joka käski laskemaan kynät pöydälle ja kutsui sitten vastauspaperit. Remus ja Lily olivat tietenkin käyttäneet viimeiset kymmenen minuuttia tarkistellen vastauksiaan. Peter oli kuin maansa myynyt.
”Olin juuri päässyt toiselle sivulle!”

Torstaina seitsemäs- ja viidesluokkalaiset olivat jo vähän rentoutuneempia. Olihan suurin osa jo takana. Lily oli herättänyt Christyn ja Marilynin jo kello kahdeksan kertaamaan, kuten oli sovittu. Jessica väitti ettei tarvitse kertausta Pimeyden Voimilta Suojautumiseen. Kelmien puolella jokainen oli sama tilanne – ainakin melkein. Peter oli lukinnut itsensä kylpyhuoneeseen itkeäkseen rauhassa. Muut yrittivät suostutella häntä ulos, Sirius halusi suihkuun.
”En koskaan läpäise koetta. Kuten en niitä aikaisempiakaan! En koskaan pääse pois Tylypahkasta”, hän nyyhkytti oven läpi.
”Totta kai pääset pois. Ei kukaan sinua pidättelekään”, James sanoi erittäin hienovaraisesti. Sirius päätti mennä kylpemään valvojaoppilaiden kylpyhuoneeseen, koska aavisti ettei pääsisi heidän makuusalin omaan vielä pitkään aikaan.

Viimein koitti teoriakokeen aika. Peter oli saatu viime hetkillä ulos kylpyhuoneesta ja he ehtivät sisälle Suureen saliin juuri kun ovet oltiin sulkemassa.
”Asettukaa istumaan”, Vauhkomieli kailotti.
”Voitte aloittaa.” Hänen taikasilmänsä pyöri vinhasti kuopassaan hänen tarkkaillessa, että jokainen oli paikalla.
”No mutta..” professori aloitti hitaasti ja nautiskellen. ”Missäs neiti Storm luuhaa?” Juuri sillä hetkellä Suuren salin ovet natisi hiljaa kun Jessica hipsi sisälle, yrittämättä aiheuttaa sähläystä. Jokainen silmäpari kuitenkin kääntyi häneen. Peter käytti tilanteen hyväkseen ja vilkaisi takanaan istuvan Siriuksen paperia. Komistus ei ollut tosin ehtinyt kirjoittaa muuta kuin oman nimensä.
”Juma..” Peter sähisi.

Kello 13 alkoi käytännön osuus samaisesta aiheesta. Heidät kutsuttiin sukunimen alkukirjaimen perusteella ryhmittäin. Christy pääsi heistä ensimmäisenä, eikä enää palannut. Seuraavaksi lähti Marilyn muutaman luihuisen ja puuskupuhin mukana. ”Evans, Lupin, Musta,  Piskuilan, Potter..” kuului tauoittain. Viimein oli enää Jessica jäljellä jengistä. Mutta viimein heidät jäljelle jääneet Ässät kutsuttiin. Jessica ohjattiin eräänlaiseen painikehään. Pian tulikin hänen vastustajansa : Alastor Vauhkomieli.

”Näytäpä sitten mihin pystyt”, professori komensi. Lautakunnan velho tarkkaili heitä kehän vieressä.
”Pikku hetki”, Jessica sanoi ja alkoi kaivaa olkalaukkuaan. Pian hän veti sieltä Sekon pilapuodista ostetun kirkkaan punaisen paketin jonka päällä luki ”Savuvapaasapatti”. Hän paiskasi sen professorin jalkoihin kiljuen ja hyppäsi ulos kehästä kun savupommi räjähti. Hän suuntasi vielä olkansa yli joitain kirouksia sinne tänne ja ryntäsi ulos salista. Muut eteisaulassa odottaneet kuulivat Vauhkomielen karjuvan ”Silmäni! Silmäni!”, mutta Jessica ei pysähtynyt.

Vielä samana päivänä Jessica sai tiedon, että oli osunut hammasiso –manauksella hänen suorituksensa valvojaan. Professori McGarmiwa kuitenkin vakuutti ettei se takaisi Jessicalle reputusta. Lauantaina he vasta saivat levätä kunnolla. James päätti hienon kelin vuoksi pitää huispaustreenit, koska viikon päästä pelattaisiin kauden päätösottelu jossa selviäisi olisivatko he kuudetta kertaa mestareita. Vastassa olisi Korpinkynsi.

Keskiviikkoaamuna Peter sai huonoja uutisia: oli jo tässä vaiheessa selvää, että hän voisi läpäistä vain loitsut enää nipin napin. Professori McGarmiwa ehdotti hänelle seitsemännen luokan käymistä uudelleen. Peter ilmoitti mieluummin lähtevänsä.
”Oletko nyt varma?” Professori varmisti vielä silmät viiruina.
”Kyllä kyllä, mene jo pois..” Peter mutisi katse pöydän pinnassa.

Lauantaina koko koulu oli kokeista huolimatta hyvällä tuulella. James saarnasi koko aamun joukkueelle siitä, että tämä olisi hänen kuudes ja viimeinen mahdollisuus voittaa huispausmestaruus. Pihalla satoi kaatamalla.
”Täydellistä..” James mutisi heidän rynnätessä pihamaan poikki pukuhuoneisiin. Hän piti vielä loppusaarnaa kun alkoi kuulua askelia heidän yläpuoleltaan kun ihmiset kerääntyivät katsomoon.
”Ja jokainen ottaa nyt kiltisti laukustaan kultakoruja ja kiinnittää niitä paljon itseensä, eikös?” James kysyi tekoherttaisella äänellä

”Ja sieltä saapuu Korpinkynnen joukkue!” Kuuluttaja karjui vaivautumatta luettelemaan nimiä. Yleisö hurrasi.
”Ja Rohkelikon joukkue!” Kaikui kentällä.
”Siistiä peliä sitten”, matami Huiski totesi tuttuun tapaan kapteenien paiskatessa kättä ja sylkiessä toistensa jalkoihin. He nousivat luudilleen ja ryhmyt ja sieppi päästettiin irti. Matami heitti kaadon ilmaan ja peli alkoi.
”Kaato on Rohkelikolla, syöttö nätille brunetelle, Korpinkynsi nappaa kaadon, sama jätkä saa ryhmystä selkään, kaato takaisin Rohkelikolla”, kuului väsynyttä selostusta. James kulki kentän keskivälissä siksakkia laidasta laitaan etsien sieppiä. Hän uskoi nähneensä sen lähellä nurmikkoa, mutta ei nähnytkään enää mitään kun pääsi lähemmäksi.
”Ensimmäinen maali Rohkelikolle!” Kuului kilahduksen jälkeen ja yleisö hurrasi. James vilkaisi joukkuettaan ja näki juuri kun hänen pitäjänsä Swalshnegger torjui ja syötti Yangille. James unohti muun joukkueen ja alkoi etsiä sieppiä. Pian Rohkelikko teki toisen maalinsa. James katsoi Korpinkynnen etsijää joka sai juuri Siriuksen lyömästä ryhmystä kylkeensä. Rohkelikot hurrasivat äänekkäästi katsomossa.

Lilyllä ja Marilynillä oli hauskaa yleisössä hiukan normaalia enemmän. He tekivät graffiteja portaikon seiniin ja askelmiinkin. Jessica ja Christy kaupittelivat kermakaljaa ja tienasivat hyvät taskurahat. He olivat käyneet hakemassa pulloja aamulla keittiöstä.
”James Potter nappaa siepin! Rohkelikko voittaa huispausmestaruuden 170-0 tilanteessa!” Kuului äkkiä normaalia kovempi huuto ja koko katsomo hurrasi. Joukkue tömähti päin Jamesia ja nostivat hänet käsiensä varaan. Matami Huiski luovutti pokaalin kapteenille.
”Juhlat! Oleskeluhuoneessa!” James huusi ja niin päättyi tämä luku.



A/N: Joo tämän luvun tapahtumat tapahtuivat aika nopeaa, enkä kadu pätkääkään. Ei ollut inspiraatiota, mutta silti väänsin näinkin pitkän sadun tälläkin kertaa.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 05.07.2008 21:24:50

oon oottanu tätä jatkoo viiskyt vuotta (ehkä vähän liiotetltuu, mut silti). kiva ku pustit vaihteeks jatkoo. Ja jatkoa ootellaan lisääkin, ja vähän nopeemmin k edellinen.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 06.07.2008 12:11:50

TAAS kerran aivan mahtava luku! Voisit kyllä hidastaa vähä vauhtia.. meni aika nopee temposesti tää luku ;P Mä tiedän että sä osaat.. enemmän kuvailua ja sillee  ;)

Mutta -ITN- kiittää ja kumartaa ja odottaa lisää jatkoa                                         JA ÄKKIÄ KIITOS    :-* ;)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 23.07.2008 12:38:01

_jj_: Kiitos kommentistasi :) Yritän kirjoittaa seuraavaa lukua mahdollisimman nopeasti, mutta huolellisesti.
-ITN-: Juu aika nopeasti tämän kirjoitinkin ;) Yritän parantaa seuraavassa luvussa ja tälläistä.. Kiitos kommentistasi :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 10.09.2008 18:05:13

Hahaha pakko upittaa! XD Joo lol äksdee on hauskaa.. Hyvät illanjatkot kaikille! :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: Aurora - 19.09.2008 17:43:58

JATKOA! tää on ihana.. oon lukenu tätä nyt sellaset viis päivää, ja nyt se loppu.. *nyyh*jatkoa pian pian pian.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: Lizzy - 20.09.2008 20:04:56

Mä oon lukenut tätä kaksi päivää... Mihis ne 22 lukua oikein katosivat? ::)

Siis mahtava ficci Christy ja Jessica on niin parhaita. Jotenkin etäisesti tulee mieleen minä ja yksi kaverini.. ;D Tässä on sopivasti huumoria mukana ja se on saatu hienosti sisälle... Voi jee toi Jessican pimeydenvoimilta suojautumisen käytännön koe. ;D

Ihana kun Lilyllä ja kumppaneilla on oma bändi. <33 Jotenkin se vähän häiritsi kun bändien niimet oli käännetty suomeksi, (niin kuin Hyvä Carlotte ym.) mutta samapa se...

Jatkoa odetellen ja Crhristyä ja Jessicaa ikuttaen, Lizzy. <33

//ps. Tuli mieleen, että olen varmaan melkein yhtä hulluna Mynthonin extra väkeviin kuin Jessica... Tällä hetkellä syön juuri niita, ne vaan on niin parhaita... :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 25.09.2008 17:00:44

Aurora: Ihana että pidät ;D
Lizzy: Ihanaa että sinäkin pidät ;D Jotenkin ollaan myös -ItseTuhoNappulan- kanssa kuin Christy (minä) ja Jessica (hän) ;D

Uusi luku varmaan tulee siinä syyslomalla ;D eli kahden viikon kuluttua ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 05.10.2008 11:59:51

Täää on ihana :D :D Äkkiä lissää :D :D !!

Lainaus käyttäjältä: Lizzy - 20.09.2008 20:04:56

Siis mahtava ficci Christy ja Jessica on niin parhaita. Jotenkin etäisesti tulee mieleen minä ja yksi kaverini.. ;D Tässä on sopivasti huumoria mukana ja se on saatu hienosti sisälle... Voi jee toi Jessican pimeydenvoimilta suojautumisen käytännön koe. ;D

Oon samaa mieltä, ne on parhaita! :D :D

Elikkä jatkoo vaan! :D


<3

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 20.10.2008 18:00:27

Kiitokset Neiti Mustalle kommentoinnista ;) Sori, kun en kirjoittanutkaan jatkoa syyslomalla. Melkeinpä on paha mieli asiasta, mutta nyt olen kuitenkin aloittanut 23. luvun kirjoittamisen. Pää täynnä ideoita, joten eiköhän se uusi luku pian ilmesty :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 22. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 23.10.2008 19:35:57

A/N: Huh, vihdoinkin sain tämän osan valmiiksi! Kommenttia saa aina laittaa ; )

Luku 23. Ukabukaa!

Oli kulunut kaksi viikkoa S.U.P.E.R -kokeista. Professorit kertoivat alustavasti arvosanoja, joita epäilivät oppilaiden saaneen, jotta he tietäisivät jo valmistautua etteivät ehkä voisikaan hakea oman ammattivalintansa koulutukseen. Koska seitsemäsluokkalaiset olisivat viimeistä vuottaan Tylypahkassa, heidän viimeisen viikon tunneistaan tehtiin hauskoja, eivätkä tunnit menneet ollenkaan lukujärjestyksen mukaan. Maanantaina kaksi ensimmäistä tuntia olisivat liemiä yhdessä luihuisten kanssa.

Kuten arvata jo saattoi, Kelmeillä oli suunnitelmia jälleen kerran luihuisille. Ikävä kyllä Lily, Christy sekä Jessica osasivat ennakoida kumppaninsa mieliä, ja ojensivat heidät kuriin, saaden heidät luopumaan aikeistaan. Mutta vain melkein. Peterillä ei ollut tyttöystävää, kun Celia oli pudottanut painoa ja löytänyt uuden, pitkän ja komean poikaystävän Puuskupuhin tuvasta. James, Sirius ja Remus olivat painostaneet ( toisin sanoen kiristäneet, uhkailleet ) Peteriä vanhoilla muistoilla, jotka eivät tehneet hyvää hänen maineelleen. Vaikkei se hyvä ollut nykyiselläänkin, te tiedätte mitä tarkoitan. He olivat kertoneet ja vakuuttaneet Peterille, ettei kukaan voisi satuttaa häntä kun hän on heidän ystävänsä, mutta he muut tosin olivat jo vakavassa suhteessa. Peterin pitäisi kyllä itsekin keksiä kepponen, koska Lily oli vapaa-ajallaan opetellut lukilitista kirjastossa.

”Peter ole nyt reilu jätkä! Me saatetaan mennä vihille niiden mimmien kanssa vielä joskus, ei me voida jos olemme valehdelleet heille..”
”Etkä varmaankaan haluaisi tulla purruksi?”
”Kenen toimesta Anturajalka? Kenen?”
”Rehtorin veljen tietysti.”
”Anturajalka, nyt menit liian pitkälle. Olemme jo todenneet, että rehtori on niitä miehiä, mutta emme koskaan puhu siitä!”
”Aivan, emme koskaan!”
”Mistä te puhutte?”
”..”
”..”
”Ei mistään!” Sirius ja James huudahtivat yhtä aikaa merkittävän vilkaisun jälkeen toisiinsa.
”Se on varmaan jokin heidän jälki-istuntojutuistaan..”
”Mutta se ei kuitenkaan kuulu teille! Eihän Sarvihaara?”
”Ei tietenkään, Merlin ei!”
”Okei, pointti perillä. Mutta eikös meidän pitänyt, kröhöm, suostutella, Matohäntää vai mitä?”
”Kuutamo, mitä sinä vihjailet!?”
”Merlinin tähden Anturajalka…”
”Nyt rauha. Peter, me tiedämme paljon törkeitä ja vähemmän kunnioitusta antavia asioita sinusta. Teetkö sen kepposen?”

Liemien tunti koitti usvaisena kesäaamuna. Yön aikana oli satanut ja nurmikko oli märkää. Oppilaat rupattelivat iloisesti ennen kuin professori Kuhnusarvio päästi heidät luokkaan. He istuutuivat paikoilleen ja professori hymyili salamyhkäisesti.
”Tänään tehdään ryhmätöitä kolmen hengen ryhmissä!” Hän kailotti ja äkkiä kuului sipinää ja supinaa.
”Olen päättänyt jo ryhmät ja ensimmäiseen kuuluu seuraavat henkilöt: Piskuilan, Storm, Kalkaros!” Tämä ensimmäinen ryhmä sai hyvät naurut, mutta toisaalta oppilaat olivat huolissaan minkälaisiin ryhmiin päätyisivät, toisaalta helpottuneita etteivät joutuneet kahden pahimman tunarin kanssa samaan. Kuhnusarvio kertoi loputkin ryhmät, ja jokainen ryhmä sai itse päättää mitä juomaa tekivät. Jessican ryhmä tietenkin teki vaikeimman minkä kirja tarjosi. James sai ryhmäänsä kaksi luihuista, samoin Marilyn. Lily, Sirius sekä eräs kolmas rohkelikko muodostivat ryhmän. Christy sai kaksi luihuistyttöä kavereikseen, mutta hän varoitti heitä jo heti alussa, että mikäli he edes harkitsisivat hiuksen katkaisua hänen päästään, hän kumauttaisi heiltä nenät poikki noidankattilallaan.

”Aikaa on tunti ja kaksikymmentä minuuttia, tarvikkeet löytyvät varastosta ja saatte aloittaa”, professori selosti ja hälinä alkoi välittömästi. Kelmit nyökkäsivät Peterille, että hyödyntäisi hälinän ja suorittaisi kepposensa nyt heti. Peter hikoili hillittömästi kun hän lähestyi erästä luihuistyttöä takaapäin. Hän katosi tungokseen eikä kukaan nähnyt häntä sen koomin. Vitsi vitsi, totta kai kaikki luihuiset ja rohkelikot näkivät kun kolme luihuistytön ystävää paiskasivat Peterin käyttämättömään komeroon ja lukitsivat hänet sinne.
”No mutta, taisimme jäädä kaksin”, Severus sanoi hiljaa Jessicalle joka katseli muiden sähläilyä. Meni pieni hetki ennen kuin tyttö tajusi mitä hänelle oli sanottu. Hän käänsi päätään erittäin hitaasti hymyilevää Severusta kohti.
”Joo tuota noin minä taidan tästä mennä hakemaan tarvikkeita..” Jessica selitti hivuttautuen kauemmas.
”Ei tarvitse, hain jo kaiken.”
”No siinä tapauksessa taidan mennä auttamaan, öh, Jamesia, hän taitaa sählätä jotain kummallista..”
”Totta kai Potter sählää, mutta Avery sekä Lestrange pitävät huolta hänestä”, Severus sanoi heittäen päätään heihin päin. James sekoitteli lientä kun Avery ja Lestrange toimivat hänen henkivartioinaan naksutellen rystysiään jokaiselle joka edes vilkaisi heitä.
”Huoh. No minä sitten sekoitan!” Jessica totesi vahvasti ja asettui hämmentämään kattilan eteen.

Lilyn ryhmällä yhteistyö pelasi erinomaisesti. Emily, joka oli heidän ryhmässään, siivosi ja haki tarvikkeita, Sirius hämmensi ja Lily valmisteli ainesosat. Kaikki oli hyvin heillä. He rupattelivatkin mukavasti.

Christyn ryhmässä hän itse oli tietenkin työnjohtaja. Jopa ne kaksi luihuistyttöä, jotka olivat auttaneet Peterin vangitsemisessa, hikoilivat hänen ystävällisen katseensa alla.

”Missäs on meidän viikunamme..?” Severus pohti ääneen etsien katseellaan ainesosaa.
”Jaapa”, Jessica vastasi silmäillen muiden töitä.
”Se on erittäin tärkeä ainesosa, ja kun se lisätään, liememme on täydellistä! Ja sekoitat jälleen väärään suuntaan liian hitaasti”, Severus höpötti tytölle suurella ihailulla viikunaa kohtaan.
”Ne on varmaan Jamesilla”, Jessica sanoi ja huitoi olkansa taakse Jamesin pöytää kohti. Severus säntäsi sinne heti.
”Alta pois mämmikoura!” Hän hihkaisi palatessaan, ja tönäisi Jessican viereiseen ryhmään, jossa hän veti kattilan mukanaan lattialle. Severus pysähtyi hetkeksi ja vilkaisi hymähtäen ryhmää jonne Jessica lensi, ja alkoi vihellellä häämarssia iloisesti.
”MITÄ SINÄ MENIT TEKEMÄÄN?” Remuksen huuto kaikui tyrmissä, kun hän ja eräät rohkelikko ja luihuinen katsoivat kauhuissaan kun liemi valui pois kattilasta.
”Tiedätkö mitä siinä kattilassa oli?!” Remus kysyi ravistellen Jessicaa mielipuolisen näköisenä.
”En. Mitä siinä oli?”
”Onnenjuomaa!”
”Älä huijaa!”
”Ei aatana ittu jumalauta!”
”Yksi karkasi.”
”ARGH!”

Remus ei voinut käsittää kuinka hänen ahkera ja työläs uurastus valui hukkaan sekunneissa. Hän oli kävellyt käytäviä jo puoli tuntia liemien loputtua. Muodonmuutokset olivat jo menossa, mutta hän vain ajatteli sitä traagista hetkeä jolloin.. ei, hän ei pystynyt sittenkään ajattelemaan sitä. Pian hän kuitenkin sai jotain ajateltavaa.
”Mikähän kapistus tämä on?” Hän mutisi itselleen nostaen lääkärin piikin nurkasta.
”Onkohan siellä lääkettä masennukseen ja pettymykseen?” Hän ajatteli
”Ei kai auta kuin kokeilla.. Aih! Oho, se olikin vielä terävä! Tuntuupas.. Kevyelle..”

”Ukabukaa!” Kuului karjaisu kun muodonmuutosten luokan ovi avautui rämähtäen. Jokainen ponkaisi pystyyn hätkähtäen.
”Herra Lupin, ole hyvä ja sulje ovi tullessasi!” Professori McGarmiwa komensi suoristaen hattuaan.
”Uka uka?”
”Mitä vit…?”
”Ungalabukala, ungalabukala, ungalabukala uuh!”
”Tules tänne istumaan Kuutamo.. Jatkakaa vain, ei ole mitään nähtävää!”
” Ungalabukala, ungalabukala, ungalabukala aah!”
”Jessi, mitä olet antanut hänelle?”
”En mitään! Älä sinä kuule rupia..”
”Shh! Nyt jokainen leipäläpi kiinni!”
”Selvä. Mutta auta armias Musta jos yrität kaataa tätä minun niskoilleni!”
”Enhän minä mitään koskaan ketään muuta syyttele ehen.”
”Uskottavaa, hyvin uskottavaa.”
”Noo tunnethan sinä minut beibe”, Sirius vinkkasi Christylle erittäin irstas ilme kasvoillaan.
”Otas rennosti poikanen”, Christy vastasi vielä irstaamman ilmeen kera. Se olikin niin irstas, että muut kääntyivät omien töidensä pariin. Se ilme paransi Remuksen. Melkein. Mutta vain melkein.

Illalla oli seitsemäsluokkalaisilla yhteinen kokous Suuressa salissa. Tuvanjohtajat kertoivat heidän olevan siellä suunnittelemassa heidän jokavuotista seitsemäsluokkalaisten juhlaa. Toisin sanoen Viimeisen Opiskelu Luokan Dramaattisen Erityisen Mahtipontisen Onnellisen Rajut Tapaamiset (VOLDEMORT). Professorit jälleen olivat päättäneet keskenään ohjelmanumeroista, nyt he vain halusivat esittäjät selville.
”Luonnollisesti varmaankin Kohtalottaret tulevat jälleen esiintymään, sekä Raivottaret?” McGarmiwa ehdotti hiljaisuuden saavuttua saliin. Lily, Marilyn, Jessica ja Christy nyökkäsivät vilkaisematta toisiinsa.
”Pyydämme nyt kaikkia vapaaehtoisia nostamaan kätensä halutessaan mukaan ohjelmanumeroon. Ensimmäisenä OHO :n poikia. Vapaaehtoisia?” Lipetit luki muistiostaan ja professorit silmäilivät nuorten joukkoja, jotka tietenkin kaikki ihmettelivät mitä OHO voisi tarkoittaa.
”Eikö? Kukaan? No mepäs täältä määräämme sitten 12 henkilöä. Ensimmäiseksi.. Musta, Lupin ja Potter! Ehdottomasti te!” Kaikkien katseet kääntyivät välittömästi mainittuihin henkilöihin. Kukaan ei kuitenkaan sanonut asiasta mitään. Lipetit päätti heidän joukkoonsa vielä muutaman jokaisesta tuvasta.

Vielä tuli kuusi ohjelmanumeroa. Lily, James, Christy ja Sirius osallistuivat Gaalaan. Peter ei luihuisten tavoin mihinkään, mutta muut heidän jengistään osallistuivat Äärimmäiseen Tanssiin. Professorit selittivät mitä heidän pitäisi tehdä missäkin, sekä he harjoittelisivat joka ilta kello kuudesta yhdeksään asti bileiden aattoon asti.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 24.10.2008 16:18:29

Taas kerran hyvä luku! Jäi vain mietityttämään mitä OHO tarkottaa.. hmm.. XD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 24.10.2008 17:58:41

Lainaus

Kirjoittanut: -ItseTuhoNappula- 
Lainaus
Taas kerran hyvä luku! Jäi vain mietityttämään mitä OHO tarkottaa.. hmm.. XD

Sammaa mieltä ;D OHO? :D :D :D

Toivottavasti se selviää ens luvussa. Jään tänne innoissani odottamaan ;D ;D


<3

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: Lizzy - 24.10.2008 18:58:15

VOLDEMORT :''DDD Ei vitsi, että repesin.

Ja muidenkin tapaan minuakin jäi tuo OHO juttu mietityttämään.

Jatkoa vaan!

Lizzy.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 27.10.2008 17:53:05

-ItseTuhoNappula- : Varmasti jäikin ! :D
NeitiMusta : Kiitos kommentistasi :)
Lizzy :Kiitos kommentistasi :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: Mya Musta - 03.01.2009 03:08:14

OHO! todellakin jäi vähän mietityttämään, mutta koska siihen otettiin Sirius, James ja Remus, niin sen täytyy olla jotain tosi jännää :D
Kalkaroksella taisi olla jotain pikku toiveita liemitunnilla kun käyttäyty niin ystävällisesti..?
Tvallista Kelmien sekoilua siis (ja kaikki on menossa vihille tyttöjensä kanssa  ::)) eli hyvä luku, ja laitteleppa pian myöskin se seuraava.

Mya

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 14.02.2009 17:08:10

Mya Musta : Kiitoksia kommentastisi :D Ei ole nekään pitkään aikaan soitelleet ; ) Jatkoa näin pitkän tauon jälkeen tulee todennäköisesti hiihtoloman aikana taikka sen jälkeen, elikkäs ei ensi viikolla, mutta sitä seuraavalla :) Ja kuka tietää mitä sillä Snapukalla päässä pöyrii : )

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: Scaramouche - 14.02.2009 21:36:11

luin nyt ekan luvun kun en ehdi enempää, mutta hyvältä vaikuttaa!!! vähän toi Jamesin käytös ärsyttää, mutta en anna sen pilata koko tarinaa. ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 23. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 28.02.2009 11:48:22

Salla: Kiitokset kommentistasi :D

JA VIIMEIN JATKOA!

A/N: Anteeksi viivyttelyni jatkon suhteen, mutta inspiraatiota vain ei ole ollut tarpeeksi aikaisemmin. Pahoittelen vieläkin, koska en itsekään tunne että luku vastaa aivan tasoani.

Luku 24. Viimeiset pyjamabileet

VOLDEMORT :ia (Viimeisen Opiskelu Luokan Dramaattisen Erityisen Mahtipontisen Onnellisen Rajut Tapaamiset) odotellessa seitsemäsluokkalaisilla ei enää ollut normaaleja oppitunteja, vaan joka ilta kello 18:00-21:00 oli ohjelmanumeroharjoituksia. Lisäksi heille myönnettiin lupa käydä Tylyahossa joka päivä. James, Remus ja Sirius olivat erittäin innoissaan OHO :sta. He palasivat usein harjoituksista hikisinä, mutta hymyilevinä.

”Pelkäänpä, että Remus on löytänyt itsestään liikaakin uusia puolia tuolla harjoituksissa”, James sanoi muka huolissaan heidän saapuessa oleskeluhuoneeseen valvojaoppilaiden kylpyhuoneessa vietetyn tunnin jälkeen.
”Kuinka niin? Mitä te sitten teette siellä?” Jessica kysyi ponkaisten ylös lattialta, jossa hän ja Marilyn olivat pelanneet korttia.
”Salaisuus kultaseni”, Remus sanoi ja lähetti hänelle lentosuukon ennen kuin meni pukeutumaan poikien makuusaliin. He olivat nimittäin saapuneet pelkästään pyyhe lantioillaan. Hikiset vaatteet olivat ilmeisesti hylätty kotitontuille.
”Mielenkiinnosta vain, tulitteko te koko matkan kylpyhuoneesta tänne pelkkä pyyhe ympärillänne?” Christy kysyi mennessään halaamaan poikaystävää.
”Kyllä vain!” Sirius sanoi ylpeänä ja suukotti Christyä päälaelle.
”Tiedätkös, toivottavasti Remus sai jo vaatteensa..” Christy sanoi hänelle hiljaa piirrellen hänen lihaksikkaaseen rintakehäänsä. Sirius ymmärsi vinkin ja lähti viemään tyttöä portaisiin kummankin hymyillessä pervosti, muiden jäädessä tuijottamaan jälkeen.
”Jaahas, taisin jäädä ilman vaatteita täksi illaksi”, James sanoi huokaisten ja istahti sohvalle.
”Voinhan minä aina lämmittää sinua”, Lily flirttaili siirtyen hänen syliinsä.
”Pitäisin siitä erittäin paljon”, James sanoi ja taivutti tytön hellään suudelmaan.
”Hankkikaa huone niin kuin Christy ja Sirius!” Jessica valitti kääntäen katseensa. Siinä samassa kuului oven paukahdus kun puolipukeinen Remus paiskattiin ulos poikien makuusalista. Hän oli ehtinyt saada kivipestyt farkut jalkaansa.
”Siinä on minun mies!” Jessica kiljahti kun syöksyi pojan syliin. Remus kuljetti heidät sohvalle istumaan ja Marilynkin nousi lattialta tuolille istumaan.
”Meidän pitäisi tehdä jotain kivaa. Tiedättekös, vain meidän jengi! Pitää vaikka pyjamabileet taas”, hän ehdotti nojaten leukaansa pöydän pintaan.
”Ei paha ehdotus!” Muut myötäilivät.
”Milloin pidetään?” James kysyi Lilyn haistellessa hänen hiuksiaan ja pörröttäen niitä samalla.
”Vaikka tänä iltana? En jaksaisi odottaa”, Lily ehdotti.
”Remus ja James voitte varmaan hommata juomat?” Jessica kysyi pyöritellen hiuksiaan sormensa ympärille.
”Toki. Mennäänkö käymään keittiössä heti vai?” James kysyi Remukselta.
”Mennään vaan mikäli uskallat kulkea uudestaan kaikkien niiden tyttöjen ohitse pelkkä pyyhe ympärillä.
”Pidä huoli itsestäsi siellä käytävillä”, Lily toivotti Jamesille ja suikkasi hänelle suukon huulille.
”Aina beibe”, hän vastasi ja antoi kunnon suudelman Lilylle.

”Vieläkinkö he tekevät sitä?!” Remus huudahti vilkaistuaan heidän makuusalinsa ovea ja sitten kolmea tyttöä jotka istuivat lattialla oven vieressä.
”Vielä. Sanonpahan vaan, he ovat petoja!” Jessica valitti. Remus ja James olivat lähteneet tunti sitten hakemaan juomia ja palasivat nyt kymmenen koria täynnä kermakaljaa.
”Mikä teillä muuten kesti?” Lily kysyi huomattuaan pitkän ajan.
”James joutui usean tyttölauman jahdatuksi matkalla”, Remus selitti. Lily kohotti kulmiaan.
”Hei, kyllä ne Kuutamoakin jahtasivat!” James vastasi närkästyneenä. Nyt Jessica kohotti kulmansa. Sanattoman väittelyn kuitenkin katkaisi oven aukaisu ja kaksi hengästynyttä ihmistä ilmestyivät esiin suukotellen toisiaan.
”Hhei, mitäs täällä on meneillään?” Christy kysyi huomattuaan vastaanoton.
”Pyjamabileet, nyt kun te lopetitte!” Marilyn vastasi ja työntyi parin ohitse huoneeseen. Sirius ja Christy katsoivat toisiaan hämmästyneinä.
”Hetkinen – te sairaat pervot kuuntelitte koko ajan oven takana?!” Christy kiljaisi takertuen Siriukseen.
”Ei, me vain odotimme. Minne täällä on turvallista istahtaa?” Jessica selitti päästen hänkin huoneeseen. Jälleen häpäisty pari vilkaisi toisiaan.
”Kaikkialle muualle paitsi Siriuksen sängylle.. taikka kenenkään muunkaan.. paitsi Peterin..”
”TE TEITTE SEN SÄNGYSSÄNI!!??” Remus ja James alkoivat huutaa yhtä aikaa.
”Me vain halusimme testata patjoja! Christyn mielestä vain Peterin sänky olisi liian oksettava koska hän ei ihan ole suurin Peter-fani. Älkää nyt hermostuko..” Sirius selitteli perääntyen tyttöystävänsä kanssa askeleen.
”Taidan pukeutua”, James vaihtoi aihetta rauhoittuakseen.

Viimein, kun kaikki muut paitsi Peter, joka oli varmaankin eksynyt jonnekin päin Tylypahkaa, olivat biletunnelmissa ja musiikki soi taustalla. Kaikilla oli kermakaljapullo kädessään ja he kertoivat toisilleen tarinoita.

”Muistatteko sen kesän kun kävimme Anturajalan kotona? Silloin piilotin homolehtiä Reguluksen huoneeseen ja vihjasin vanhemmille, että Regulus olisi tehnyt jotain sopimatonta ruokapöydässä tiputettuaan haarukan pöydän alle!” James nauroi sydämensä pohjasta.
”Muuten hauska juttu paitsi, että pikkuveli puhui itsensä pulasta ympäri ja käänsi koko jutun minun syykseni. Joten paras ystävä, jumalauta järjestitsä mulle ongelmia?” Sirius kysyi kulma koholla ja siemaisi pullostaan, toinen käsi Christyn hartioilla.
”Hei, jumalauta teittekö te sitä mun sängyssä?!” James kysyi pitäen pokkansa, muka vakavana.
”Hyvä pointti”, Sirius vastasi siemaisten uudestaan.
”Lattia on aika kova paikka istua.. Otan tyynysi Remus”, Marilyn ilmoitti nousten ylös ja kaappasi Remuksen sängystä tyynyn pehmusteeksi ennen kuin poika ehti väittää vastaan.
”Heii, ei mun! Ota vaikka Jamesin, mä vielä nukun tolla!” Remus valitti kulmat kurtussa.
”Pierase, pierase!” Sirius kannusti taputtaen tahtia samalla. Jostain syystä tuo huvitti Marilynia aivan suunnattomasti ja hän kellahti kyljelleen nauramaan. Muut eivät jaksaneet vakavoittaa häntä joten jättivät hänet siihen. Pian keskustelu ajautui kesänviettoon.
”Onko teillä jo kesätyöpaikkoja?” Lily kysyi antaen katseensa kiertää.
”Joo, menen sinne Kolmeen Luudanvarteen”, Christy vastasi.
”Mitä joudut siellä tekemään?” Remus kysyi.
”Tiedättehän, tiskaan ja kuuraan pöytiä. Sekä tarjoilen pedofiileille. Kaikkea sellaista mukavaa”, Christy vastasi muina miehinä. Hänen vastauksensa kuitenkin herätti Siriuksen suojeluvaistot.
”Hei, tyttö, haen myös sitten sinne ja isken jokaiselta kallon murskaksi jos edes vilkaiseekaan sinua”, hän sanoi ja suukotti Christyn päälakea.
”Ihanaa”, tyttö vastasi.

Muutaman kermakaljapullon jälkeen kun kaikki alkoivat nähdä pieniä vihreitä miehiä, Marilyn nauroi yhä lattialla.
”Phitäishikö hänelle tjehdä jhothain?” Remus mongersi tallustaessaan vessaan oksentamaan.
”Vhoishimme heittää pihalle”, Lily ehdotti pää kahden tyynyn välissä.
”Ei olishi phitänyt othaa sitä viimeistä pjulloa”, Sirius huusi syöksyessään vessan ovelle.
”OVI AUKI TAI TAPAHTUU HIRVEITÄ!” Hän karjui hakaten ovea nyrkillään.
”Rauhoitu, tulin jo.. Se ovi on siis auki..” Remus ystävällisesti kertoi hänelle. Sirius katsoi häntä hetken kuin hullua, mutta syöksyi sitten sisään.
”Hei Kuutamo, tapellaanko?” James kysyi ystävältään nousten uhmakkaasti pystyyn. Tytöt perääntyivät sänkyjen viereen jättäen keskelle hyvän tilan.
”Ilman muuta!” Remus karjaisi ja hyppi paikallaan hetken, ennen kuin hän ja James lähtivät nyrkit taakse vedettyinä juoksemaan toisiaan kohti. Viimein kun he olivat ohittamassa toisensa, he vetivätkin itseään leuan alle.
”Ovatko pieniä idiootteja..?” Jessica kysyi vilkaisten muita. Marilyn vain nauroi entistä kovempaa. Pian hän kuitenkin sammui kun ei jaksanut enää nauraa. Christy meni vessaan tarkistamaan, että Siriuksella oli kaikki hyvin. Hän palasi raahaten poikaa sänkyänsä kohden.
”Nukahti pöntön viereen”, hän selitti nostaessa pojan sänkyynsä.
”Eivätköhän nämä juhlat ala olla ohitse?” Jessica kysyi vetäen Remusta hänen sänkyään kohden, johon itsekin jäi makaamaan.
”Miten niin?” James kysyi sängystään Lily vieressään nukkuen.
”Koska kaikki muutkin ovat jo aivan tillintallin”, Remus sanoi viitaten huoneen ympäri. Christy ja Sirius nukkuivat kädet toistensa ympärillä, Marilyn oli laitettu vessan pörrömatolle, Lilyn kädet tavoittelivat unissaan hänen rakastaan ja Jessicakin jo melkein nukkui. Hän vain kaipasi Remusta vielä viereensä.
”Öitä kaikki”, Remus sanoi mutta kukaan ei enää ollut vastaamaan pystyvässä tilassa.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 28.02.2009 13:48:25

naureskelin taas aiva vääränä tälle  ;D  :D

vaikka tässä ei nyt mitään erikoista vielä tapahtunukkaa niin silti jäin odottamaan että mitä nämä seuraavaksi keksii ;D 

Jatkoa siis pian! Tack!

-ITN- kiittää (mutta ei kumarra enää.. vanhuus iski.. )

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 05.03.2009 16:27:12

-ItseTuhoNappula- :lle kiitokset (ainoasta) kommentista, jonka tämäkin osa sai. Jatkoa tulee (jos tulee) varmaankin kesälomalla, että ei kannata turhia odotella.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: maikkimaa - 05.03.2009 16:47:15

Tykkäsin ficistä kovasti silloin kun vielä sitä jaksoin seurata.
Mutta jatkoa tulee niin kauhean harvoin, että se vei kiinnostukseni koko ficin lukemiseen.

Hyvä jos joku jaksaa seurata näin hitaasti etenevää ficciä. Asioita ehtii unohtaa ja sekoittaa toiseen ficciin yms kun jatkoa vihdoin ja viimein usean kuukauden odottelun jälkee tulee.

Mielestäni niistä luvuista mitä luin teksti oli sujuvaa ja virheetöntä. Tosin en mikään virhe asiantuntija ole :D
Kun vaan saat inspiraation kiinni taas niin ficistäsi tulee loistava jälleen.

kiittää
Mm

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 05.03.2009 22:20:56

Ihanaa et on tullu hiukkasen jatkoa. :D
Tää oli hyvä luku. Täytyy vaan lukee edellinenki ku en oikee muista mitä siin on tapahtunut :D

N.Musta

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: Scaramouche - 08.03.2009 23:40:28

ihanaihanaihana!!!!!! lisää lisää...?

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 15.03.2009 14:24:26

maikkimaa: Kiitoksia kommentista, ja olen erittäin pahoillani kun jatkoa tosiaankin tulee näin hitaasti, elämä vaan vie niin paljon. : (

NeitiMusta: Kiitokset. : )

Salla: Kiitoksia kommentista ja kiva että kiinnostaa. : )

Seuraavaa osaa voisi varmaan odottaa pääsiäisen aikoihin. Tiedän jo ajatuksen mitä osa käsittelee ja voinen kai sen jo teillekin paljastaa, elikkäs VOLDEMORT:in aika on vihdoinkin koittanut! (Viimeisen Opiskelu Luokan Dramaattisen Erityisen Mahtipontisen Onnellisen Rajut Tapaamiset)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 20.03.2009 16:55:52

Jeahh.. Oli kivaa ku en oo pitkään aikaan taas käyny finis, nii pysty lukee kolme lukuu kerral. ;D ;D OOtan jaykoo

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 24. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 13.04.2009 19:27:36

_jj_ : Kiitoksia kommentistasi, jatkoa tulee nyt pääsiäisen aikoihin, kuten lupasinkin ;)

Luku 25. VOLDEMORT

Oli viimeinkin se ilta jota jokainen seitsemäsluokkalainen oli odottanut jo viikkotolkulla. Heidän toiseksi viimeinen iltansa Tylypahkan Noitien ja Velhojen koulussa.

”Miten Merlinin nimeen tämä kravatti solmitaan?!” Sirius kysyi turhautuneena ja meni Remuksen luo.
”Anna nyt kun isäs näyttää”, Remus tokaisi huvittuneena ystävänsä osaamattomuuteen, ja ensimmäisellä yrityksellä teki täydellisen kravattisolmun Siriuksen punamustaan kravattiin.
”Jos olet meikäläisen isä, niin minä olen maannut McGarmiwan kanssa!” Sirius pamautti mennessään kylpyhuoneeseen asettelemaan kuontaloaan.
”Sittenhän Kuutamo tosiaankin on isäsi!” James huudahti nauraen matka-arkultaan, josta hän etsi kenkiään.
”Oletko oikeasti?!” Peter kysyi hyvin hämmästyneenä laitettuaan tarrakenkänsä kiinni. Toiset vain katsoivat häntä kuin idioottia, ja Peter ymmärsi heidän vain vitsailleen.

”Tästä illasta tulee uskomaton”, Jessica huokaisi katsoessaan täydellistä olemustaan peilistä. Vaalea luomiväri toi hänen silmänsä kauniisti esiin. Hänen vaaleanpunainen syväkaula-aukkoinen lattiaan ulottuva mekkonsa laskeutui täydellisesti hänen vartaloaan pitkin. Ohut timantein koristeltu nauha kulki hänen rintojensa alta korostaen niitä sopivasti. Hän kääntyi tarkastellakseen selkäpuolta. Hänen vaalenruskeat lapaluihin ulottuvat hiuksensa oli kiharrettu Christyn toimesta virheettömästi. Syvä leikkaus takana paljasti hänen selästään sopivan osan. Mikäli Remus taivuttaisi häntä, ainoastaan pieni huomaamaton ommel alaselän kohdalla pitäisi mekon näyttämästä hänen takapuoltaan. Jessica huokaisi kääntyessään ja laittoi vaalenpunaisen kukkapinnin pitämään toista puolta hänen hiuksistaan taaempana.
”Erinomaista”, hän sanoi hiljaa ja vetäisi pitkät valkoiset silkkihansikkaat käsiinsä. Sen jälkeen hän pukkasi pinkit samettiset korkokengät jalkoihinsa, otti pienen käsilaukkunsa ja kääntyi katsomaan ystäviensä valmisteluja.

Marilynin puku oli tummansininen olkaimeton kahiseva melkein lattiaan ulottuva mekko. Vasemman kyljen kohdalla oli iso valkoisella rajattu kukka. Laahus oli rypistetty kerroksittain. Hänellä oli vihreää luomiväriä ja hiukset tällä kertaa pitkät, platinanvaaleat, mustalla pannalla taakse vedetyt. Hän ei käsilaukkua ottanut, mutta hänen korkokengissään oli seitsemän sentin korot, mitkä sai hänet näyttämään todella elegantilta.

Christyllä oli kermanvalkoinen samantyylinen mekko kuin Jessicalla. Hänen mekossaan vain selkää peitti kolme vaakasuoraan menevää timanttinauhaa. Hänen korkokengänsä olivat timanttiset remmikengät, joissa oli viiden sentin korot. Hänen hiuksensa olivat laitettu haltiakampaukselle helmikiinnikkeellä, ja vapaat hiukset kiharrettu korkkiruuvikiharille nätisti. Hänellä oli käsivarsillaan astetta mekkoaan tummempi hartiahuivi joka oli kahisevaa silkkikangasta, sekä pieni valkoinen käsilaukkupussukka jossa oli helmiä koristeena. Hänen tumma silmämeikkinsä toi hänen kasvojaan kauniisti esiin.

Lilyllä oli kirkkaanpunainen silkkinen polviin asti ulottuva mekko, jonka alaosa nousi kerrosten takia, saaden Lilyn näyttämään erittäin herttaiselta. Mekko tosin ei sopinut tuulisille päiville. Missään nimessä. Ellei halunnut leimautua huoraksi. Mutta joka tapauksessa.. Lilyn hiukset oli nostettu ylös kauniille, isolle ja sileälle nutturalle, josta vain muutama hiussuortuva oli jätetty valumaan olkapäälle. Hänen silmänsä oli rajattu mustaksi ylhäältä ja sininen luomiväri korosti hänen koko olemustaan kauniisti. Hänen tummanpunaiset kenkänsä olivat samaa tyyliä kuin Jessicankin omat.

”Pitäisikö mennä katsomaan ovatko pojat edes tulleet ulos suihkusta?” Lily ehdotti kun he kaikki olivat valmiit.
”Menkää te vain, minä menen jo aulaan. Seth jo varmaan odottaa”, Marilyn kehotti heitä ja oli poistumassa makuusalista kun Christy pysäytti hänet.
”Seth? Etkö viimeksi tapaillut Tonya?” Hän kysyi ihmeissään kurtistaen kulmiaan.
”Een enää pitkään aikaan! Viimeksi oli David, sitä ennen Josh, sitä ennen oli Tony”, Marilyn selitti hymyillen laskien samalla sormillaan.
”Miestennielijä..” Toiset tytöt mutisivat ja poistuivat makuusalista.

”Woooooow!” Pääsi jokaisen pojan suusta tyttöjen laskeutuessa portaat alas. Sirius, James ja Remus ärähtivät heidän suuntaansa ja katseet kääntyivät takaisin omaan seuralaiseen.
”Rakas”, Sirius meni rennosti ja kaappasi Christyn intohimoiseen suudelmaan taivuttaen hänen selkäänsä.
”Whooh, tämä iltahan lähti lupaavasti komistus!” Christy huudahti saatuaan suunsa vapaaksi. Muut vain käänsivät katseensa ja niin he lähtivät kohti Suurta salia.

”Kröhöm, hyvää iltaa ja tervetuloa naiset ja herrat! On taas se ilta vuodesta kun vietämme VOLDEMORT:ia elikkäs Viimeisen Opiskelu Luokan Dramaattisen Erityisen Mahtipontisen Onnellisen Rajuja Tapaamisia!!” Dumbledore kajautti mikrofoniin. Suuri sali oli koristeltu kimaltelevien eriväristen nauhojen ja glitterien kanssa. Useita pieniä pöytiä oli sijoitettu salin reunoille, paitsi lavan lähelle.
”Ensimmäiseksi aloitamme ohjelmanumeroilla, joista ehkä kohutuin on OHO, joten, eiköhän pistetä bileet pystyyn!” Dumbledore jatkoi ja useat oppilaat vilkuilivat toisiaan hämmästyneinä rehtorin puhetyylistä.
”Nyt täytyy mennä”, James kuiskutti muille Kelmeille lukuunottamatta Peteriä ja he yhdessä muiden yhdeksän pojan kanssa katosivat ”backstagelle”. Ilmeisesti muutama minuutti hupeni viime hetken valmisteluihin ja kertauksiin.

”Ja nyt! Antakaa isot aplodit Onnellisen Homohtavalle Ohjelmanumerolle!” Kuului karjaisu ja verho lavan edestä nousi katon rajaan silmänräpäyksessä. Harmaa savuverho peitti lavan lattiaa ja ylhäältä suunnatut eriväriset valot olivat suunnattu 12:sta miehen alkuun, niin että heidän etupuoli ei näkynyt. Heidän kasvonsa olivat kohti lattiaa kun he nojasivat rennon jämäkästi yläselällään taaksepäin. Paitoja hellä ei ollut, ainoastaan risaiset farkut, valkoiset lenkkitossut, sekä rusetti kaulassa. Hiuksetkin olivat nostettu pystyyn muilla, paitsi Siriuksella jonka hiukset menivät luonnostaan täydellisesti. Yhtäkkiä musiikki alkoi ja valot vaihtuivat.

”Joka ainoa
Ravistakaa kehoanne
Joka ainoa
Ravistakaa kehoanne oikealla tavalla!”

Tytöt kirkuivat kun pojat lavalla tanssivat hyvin rytmikästä koreografiaa musiikin mukana, valojen seuratessa.
”Tuo on poikaystäväni!” Jessica kirkaisi osoittaen Remusta kun koreografiassa tuli yksi epäilyttävä liike. Siitä johtuen joku heitti tyhjän salakuljetetun kaljatölkin kohti häntä, mutta meni reilusti ohi.

”Olenko alkuperäinen
Jeah
Olenko se yksi ainoa
Jeah
Olenko seksuaalinen
Jeah
Olenko kaikki mitä tarvitset
Sinun on parasta ravistella kehoasi nyt!”

”Voi luoja, voi luoja, voi luoja!” Tytöt sirkuttivat kun pojat tekivät loppuhuipennukseksi muodostelman, jolla voittaisi huutosakkien MM-kisat.
”Kiitos!!” Jokainen lavallaolija huusi kun esirippu laskeutui takaisin. Seuraavaksi ohjelmanumerossa oli Raivottarien esiintyminen.
”Olitte mahtavia! Arvaa ketä saattaa onnistaa tänä iltana?” Jessica kysyi Remukselta flirttailevasti ja sai muut tekemään yökkimisääniä.
”Hommatkaa huone!” He huusivat.
”Nyt ei ole paljon aikaa jäljellä ennen kuin meidän pitää mennä lavalle, mutta te olitte mahtavia!” Christy sanoi ja suukotti Siriusta nopeasti huulille jättäen huulikiiltoa pojan huuliin. Lilykin suuteli Jamesia nopeasti, mutta irtautui nopeasti sillä heidän piti mennä lavalle.

”Ja nyt on vuorossa RAIVOTTARET!” Dumbledore ilmoitti ohjelmanumeron ja myrskyisät onnenhuudot ja kirkuminen alkoi. Tytöt vilkuttivat ja lähettivät lentosuukkoja yleisölle hymyillen.
”Oletteko valmiit?!!” He huusivat yhtäaikaa mikrofoneihinsa ja kirkuminen vain vahvistui. He aloittivat kappaleen Koskematon.

”Minä menen ooo ooo sinä menet ahh ahh
La la la la, la la la la
Minä voin la la la la la la
Minä haluan haluan haluan saada saada saada haluamani, älä pysähdy
Anna, anna, anna minulle kaikki mitä sinulla on
Koska en voi odottaa odottaa odottaa enää

Älä edes mainitse seuraamuksia
Koska juuri nyt olet ainoa asia, jossa on minulle mitään järkeä
Enkä välitä tippaakaan mitä he sanovat tai ajattelevat, ajattelevat
Koska olet ainoa mielessäni..”

Ja niin he jatkoivat kappaleen loppuun. Hyvä kun ääni edes kuului fanien huutojen ja kirkumisen alta. Seuraava kappale oli Häiriintynyt.

”Mikä minussa on vikana?
Miksi minusta tuntuu tältä
Tulen hulluksi
 Ei enää virtaa huijaukseen
En saa sitä edes aloitettua
Kuullut mitään, sanonut mitään
En voi edes puhua siitä
Koko elämäni pääni sisällä
En halua edes ajatella sitä
Tuntuu että menetän järkeni
Yeah
Se on öinen varas
Tulee ja sieppaa sinut
Se voi hiipiä sisääsi
Ja tuhota sinut
Mielen sairaus
Se voi hallita sinua
Se on liian lähellä lohdutusta

Unohda jarruvalot
Olemme ihmeiden kaupungissa
Emmekä aio pelata reilusti
Varo, saatat joutua syvemmälle
Parempi miettiä kahdesti
Ajatustesi juna tulee muuttumaan
Joten jos sinun täytyy arvostella, ole viisas
Mielesi on häiriintynyt
Se on kuin pimeys valon keskellä
häiriintynyt
Pelotanko sinua tänä yönä?
Mielesi on häiriintynyt
Se ei toimi niin kuin haluaisit
häiriintynyt
Mielesi on häiriintynyt, häiriintynyt
häiriintynyt..”

He soittivat vielä pari samankaltaista biisiä, kun viimeisenä oli vuorossa hitaampi ja rauhallisempi biisi, Valmistujaislaulu.
”Tämä on teille kaikille, ja erityisesti näille ihanille neidoille joiden kanssa on ollut ilo ja kunnia asustaa, olla ystäviä, häiriköidä ja soittaa jo seitsemän vuotta!” Christy huusi ja teki kunniaa ystävilleen.

”Ja niin me puhuimme koko yön loppuelämistämme
Missä tulemme olemaan, kun täytämme 25
Ajattelen, etteivät ajat koskaan muutu
Ajattelen, että asiat tulevat aina olemaan samoin
Mutta kun lähdemme tänä vuonna, emme tule takaisin
Ei enää hengailua, koska olemme eri reitillä
Ja jos on jotain, mitä sinun on sanottava
Sinun on paras sanoa se juuri nyt, sillä toista päivää et saa
Koska jatkamme eteenpäin, emmekä voi hidastaa
Nämä muistot ovat kuin elokuva ilman ääntä..”


Ihmiset tanssivat toisiaan vasten, Kelmit kuuntelivat laulun sanoja hiljaa pöydässään, edessään kermakaljapullot.
”Tiedättekö, aion tehdä jotain hyvin radikaalia tänä iltana”, Sirius totesi ja otti huikan pullostaan.

” Kun me jatkamme eteenpäin
Me muistamme
Kaikki ne ajat,
Jotka jaoimme
Ja kun elämämme muuttuvat
Tulkoon mitä vain
Tulemme silti olemaan
Ystäviä ikuisesti.”

Laulu sai suuret suosionosoitukset ja jotkut jopa pyyhkivät kyyneleitä silmäkulmistaan.
”Antakaa iso käsi Raivottarille!” Kuului vielä kun tytöt menivät lavan eteen kumartamaan hymyillen ja ihmiset taputtivat raivokkaasti.
”Gaalan aika!” Dumbledore kuulutti siinä samassa kun tytöt olivat poistuneet lavalta. Ihmiset eivät oikein tienneet mitä gaala sisälsi, joten kaikki hiljentyivät. Korpinkynsiläiset Olivia Heyes ja Sean Wellington astuivat lavalle ja heidän taakseen tuotiin parilla kärryllä pieniä patsaita joissa oli Tylypahkan vaakunan kuva.
”Hyvää iltaa, ja tervetuloa Gaalaan. Nyt jaamme titteleitä oppilaille, jotka ansaitsevat tittelinsä erilaisista syistä johtuen”, Olivia kertoi heidän seistessä mikrofonin takana.
”Ja ilman sen enempiä jutusteluja, aloittakaamme!” Sean sanoi hymyillen leveästi.
”Vuoden Kauneimmasta tittelistä kilpailevat.. Jessica Storm!” Olivia sanoi ja kääntyi sivuttain siten, että näki parin metrin päähän verhoon muodostuneen kuvan, jossa näytettiin Jessicaa livenä. Ihmiset taputtivat kohteliaasti ja pari vislausta kuului.
”Narcissa Musta!” Sean kuulutti ja kuva vaihtui. Jälleen taputuksia.
”Christy Burrows!”
”Alyson Burton!”
”Victoria Bean!” Olivia sanoi viimeisen nimen ja avustaja toi heille ensimmäisen kirjekuoren. Oppilaat katsoivat lavalle jännittyneinä, kun Olivia avasi kuoren ja hymyili suloisesti.
”Narcissa Musta!” Jokainen luihuinen alkoi taputtaa hurrata koko salin täydeltä kun Narcissa nousi ylös pöydästään punaisilla huulillaan vieno hymy. Muutkin oppilaat taputtivat kohteliaasti. Narcissa liikkui lavaa kohti hyvin sulokkaasti vaaleansinisessä mekossaan ja lavalla otti kultaisen pystinsä vastaan ystävällisesti ja lopulta nosti pystin ilmaan ja kiljaisi itsekin riemusta.

”Ensi vuonna sitten”, Remus sanoi suukkottaen Jessicaa poskelle.
”Ensi vuonna? ENSI VUONNA?!” Jessica nojautui kauemmaksi pojasta, joka sönkötti jo anteeksipyyntöjä ja yritti korjata virhettään.
”Vihjaatko jotenkin, että jäisin luokalleni?!”

”Seuraavaksi Vuoden Komein!” Kuului Seanin ääni ja kaikki kääntyivät jälleen katsomaan lavalle kun kuva muodostui esiripulle.
”Sirius Musta, luonnollisestikin!” Olivia nauroi kun Siriuksen kuva ilmestyi.
”James Potter!”
”Lucius Malfoy!”
”Remus Lupin!”
Kirjekuori tuotiin Seanille ja hän avasi sen ehdokkaille hurraamisten mentyä ohitse.
”Kenes luulisitte voittaneen? Sirius Musta, tule ja hae pystisi!” Sean huusi melun ylitse ja Sirius nousi hymyillen rennosti pöydästään. Ennen kuin hän lähti lavaa kohti, hän ensin suuteli seuralaistaan komeasti.

Juhlan edetessä tuli vielä muutama missä joku Raivottarista taikka Kelmeistä oli ehdolla.
”Vuoden huispaaja! Amos Diggory, James Potter, Sirius Musta,  Rhys Vercassa”, Olivia luetteli ehdokkaat. Ainuttakaan naispuolista ei ollut ehdolla.
”James Potter   !” Ja niin hän sai pystinsä. Peter oli saanut Vuoden Paskin Oppilas –tittelin (ainoa sarjassaan), Lily Vuoden Älykön, Jessica Vuoden Pimeyden Voimilta Suojautujan, Christy ja Sirius Vuoden Pari, Marilyn Vuoden Muuntautuja, Bellatrix Vuoden Mielipuoli sekä Remus Vuoden Diileri (lue kappale 23. Ukabukaa!).
Vielä oli kuitenkin jännittävin jäljellä: Vuoden Idiootti.

”Ja ehdolla ovat seuraavat henkilöt:
Jessica Storm ja Christy Burrows, lensivät sisätiloissa!” Olivia ilmoitti ja jotkut nauroivat muistolle.
”Amanda Vartan, hajoitti kasvihuoneet!” Sean sanoi omalla vuorollaan.
”Michael Drillin, vapautti hevoskotkat aitauksestaan!”
”Miranda Shawn, räjäytti liemienkeitto luokan numero kolme!”
”Cecil Sullivan, tapaili Peter Piskuilania!”
”Lucius Malfoy, käytti naisten pitsisiä pinkkejä alushousuja, ja Riesu sai sen selville!” Sean kailotti pidätellen naurua, mutta epäonnistui surkeasti ja räjähti nauramaan koko muun salin kanssa. Ainoastaan Lucius oli hiljaa.
”Ja palkinto menee... Cecil Sullivanille!” Olivia huusi naurunsa lomasta ja antoi Cecilille viimeisen pystin mikä oli jäljellä.

Nyt Gaalan oltua ohitse, Kohtalottaret nousivat lavalle huudattamaan ihmisiä. Kelmit pareineen tanssivat muutaman kappaleen.
”Chris, tule, minulla on sinulle tärkeää asiaa”, Sirius kuiskasi tytön korvaan ja kuljetti hänet ulos salista aina pihamaille järven rantaan saakka.
”Mikä nyt aarteeni?” Christy kysyi huolissaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt Siriusta näin vakavana, mutta silti onnellisena. Sirius otti kengät ja sukat jaloistaan ja kääri lahkeensa ylös. Christykin otti omat kenkänsä pois jaloistaan. Sirius veti tytön mukanaan isolle kivelle, jonka reunalle se istuutuivat vieri viereen ja Christy nosti mekkoaan ylemmäs ettei se kastuisi heidän laskiessa jalkansa nilkkoja myöten veteen.
”Tiedätkös, että rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa?” Sirius kysyi katsoen tytön kasvoja sivellen niitä samalla sormillaan.
”Oli vähän sellainen aavistus juu”, Christy sanoi sulkien silmänsä, kuin keskittyäkseen paremmin pojan kosketukseen. Seurasi hetken hiljaisuus heidän istuessa siinä. Christy avasi silmänsä ja yhdessä he katselivat auringon laskua vuorten taakse.
”Tuletko vaimokseni?” Sirius kysyi katsoen Christyä, jonka silmät suurenivat yllätyksestä.
”Mitä?” Tyttö kuiskasi ääni käheänä kääntyessään kokonaan poikaan päin.
”Tuletko vaimokseni? Menetkö naimisiin kanssani, perustatko perheen kanssani, tuletko asumaan saman katon alle kanssani?” Sirius selvensi tutkien tyttöystävänsä kasvoja hymyillen onnellisena orlandobloommaisesti.
”Kyllä!” Christy huudahti ja kapsahti Siriuksen kaulaan heidän suudellessa intohimoisemmin kuin koskaan ennen. Kuin eivät olisi vain saaneet tarpeeksi toisistaan.
”Se on hyvä niin.” Sirius sanoi ja he jäivät siihen paikalle useiksi tunneiksi, kunnes pimeä oli jo hiipunut kauan sitten heidän ylleen.



A/N: Vielä tulee varmaankin 3 lukua, en ollenkaan tiedä milloin ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 14.04.2009 15:17:09

IHANA IHANA IHANA IHANA IHANA!!!!
Ihana et Sirius kosi Christyä. Ihanan sulonen pari :D

Lainaus

  Peter oli saanut Vuoden Paskin Oppilas –tittelin (ainoa sarjassaan), Lily Vuoden Älykön, Jessica Vuoden Pimeyden Voimilta Suojautujan, Christy ja Sirius Vuoden Pari, Marilyn Vuoden Muuntautuja, Bellatrix Vuoden Mielipuoli sekä Remus Vuoden Diileri (lue kappale 23. Ukabukaa!).
 

No meijän koulussakin Gaala, muttei silti paskin oppilas, vuoden mielipuoli tai diileri :D :D :D
Nauroin ihan älyttömästi.

NeitiMusta.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: Tessuu - 14.04.2009 17:06:31

Tä luku oli ihana ja varsinkin toi loppu mis Sirius kosi Christya.nauroin tota  Gaala kun Peter sai sen vuoden paskin oppilas-tittelin eipä tässä muuta ku jatkoo kiitos :D ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 21.04.2009 19:17:45

Ihana luku taas<3 (kuinkas muutenkaan)  Toi kosinta juttu oli melko yllättävä mut son vaan hyvä että ei kaikkee ihan ennalta arvaa :D  ja toi gaala.. jotain niin parasta xD Toivottavasti meidänki koulus olis. Jos vaikka tulis se Vuoden paskin oppilas -palkinto ees kotii :'DD

Mutta jatkoa nopsaa pliis!!! <3 : )

-ITN- kuittaa, kiittää, kumartaa ja kompastuu

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 29.04.2009 16:45:59

Neiti Musta : Kiitoksia erittäin paljon  :D
Tessuu: Kiitos kommentistasi ;D
-ItseTuhoNappula- : Älä kompastu idiootti XD Tyylillä vaan lähet lentoon xD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: Lerosa - 29.04.2009 17:03:55

Voi luoja voi luoja voi luoja!!!!!!!!
Vihdoinkin jatkoa ja Sirre menee kosimaan Christyä ;D ;D ;D
Tämä on lempificcejäni ikinä!
Voisitko tällä kertaa laittaa jatkoa nopeammin (olen pahasti koukuttunut)


-Lerosa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 09.05.2009 16:07:13

Lerosa: Kiitoksia kommentistasi :D Mukavaa kuulla, että raapustukseni ovat lukukelpoisia ;D

Ajattelin kirjoittaa jatkoa seuraavan kerran vasta kesälomalla, sillä inspiraatiota ei ole, eikä myöskään aikaa koulukiireiden vuoksi. :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 16.05.2009 13:28:17

Kivaa jatkoa ku oon passannu lukuhetkiä hieman liianki kauan ja luin nyt jatkon. Nauroin täällä kippurassa kun ajattelin remuksen yms tanssivan puolalastomana lavalla. Lyhyen muistin takia en nyt muista olitko käyttäny nii paljoa selkeetäkuvausta, mutta mä ainakin pystyin kuvitteeen koko luvun alusta loppuun ilmeitä myöten mielessäni. Jatkoa odotellaan ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: Scaramouche - 16.05.2009 15:28:17

Mitä, enkö mä ole tätä lukua kommentoinut ollenkaan??????

Lukenut oon jo aikoja sitten, mutta kommentti on näköjään lähtenyt lätkimään... Joka tapauksessa tykkäsin, mietin vain että milloin on tulossa jatkoa kun on jo aika kauan edellisen luvun tulemisesta..?

Mutta joo, kiitos tästä!

-Salla

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: Tessai - 21.05.2009 22:04:02

Loistava gaala! (Kuten meidänkin koulussa. ^^) Kerrassaan upea ficci, mielenkiintoiset hahmot ja ei-liian-pitkästyttävä-juoni.
Jatkoa kun laitat niin minä luen varmasti. :D

-Tess

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 22.05.2009 15:49:38

Apua 3 kommenttia tullu oikeen! :DDDDD Mitä ihmettä...

_jj_, Salla sekä Tessai, kiitoksia erittäin paljon kommenteistanne! :D Oli ilo lukea niitä, ja jatkoa yritän lähiaikoina :DDD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 02.06.2009 19:51:58

Luku 26. Kihlajaisjuhlat

”Te menitte kihloihin? Voi olen niin onnellinen teidän puolesta!” Lily kiljahti ja kapsahti ystävänsä kaulaan.
”Kiitos kiitos.. Tulee olemaan niin paljon tekemistä hääjärjestelyjen kanssa..” Christy huokaisi Lilyn päästäessä hänet vapaaksi. Kelmit, Christy, Jessica, Lily sekä Marilyn olivat kokoontuneet Rohkelikon oleskeluhuoneeseen, jossa oli mukavan rauhallinen tunnelma nyt, kun kaikki muut oppilaat olivat vielä juhlimassa.
”Mutta tätähän pitää juhlia! Tulkaapas Kelmi-veljeni, hakekaamme keittiöstä kermakaljaa!” James kajautti ja lähti muotokuva-aukolle päin Peter ja Remus vanavedessään.
”Oletko varma, ettet ole jo ottanut jotain?” Sirius kysyi huvittuneena noustessaan ylös sohvalta.
”Aiemmin juhlissa vain ihan pikku tilkan! Tai ehkä lasillisen. No okei, pullon tai pari. Voimmeko nyt mennä?!” James sanoi efektoiden käsillään samalla kun puhui.
”James, ehkä sinun ei pitäisi mennä, naamasikin punoittaa”, Lily ehdotti huolissaan. James hikkasi ja kädellä huitaisi, johdattaen poikajoukon ulos.

Poikien poistuttua Christy huomasi Jessican muista eristäytyneen näköisenä yksin nurkassa seinään nojailemassa.
”Heeei, mikä sinulla on? Oletko kipeä?” Christy kysyi saapuessaan hänen luokseen.
”Eei minulla mikään. Sinun pitäisi mennä pitämään hauskaa muiden kanssa”, Jessica sanoi haikeana.
”Miten luulet minun voivan pitää hauskaa ilman sinua? Tai varsinkaan kun sinä olet allapäin?” Christy kysyi ja kietoi kätensä ystävänsä ympärille.
”Haluatko kuulla mistä kiikastaa?” Jessica kysyi katsoen parasta ystäväänsä koiranpentu –ilmeellä.
”Totta kai!” Christy vastasi ja he istuutuivat makuusaleihin johtaviin portaille.
”No tuota noin... Minua vähän vain pelottaa, että nyt kun sinä ja Sirius sitoudutte, minä jään ulkopuoliseksi..” Jessica kertoi vaivautuneena.
”Höpsistä kultapieni! Sinä et koskaan jää mistään paitsi, paitsi tietenkin ehkä siitä ilmeisestä asiasta, mutta kun Sirius menee naimisiin minun kanssani, hän menee naimisiin myös sinun kanssasi. Ja se on käytännössä totuus. Paitsi jälleen siinä ilmeisessä asiassa”, Christy vakuutti naurahtaen ja pyyhkäisi pitkäksi kasvaneen otsatukkansa korvan taakse.
”Tietenkin. Olin vain vähän hupsu. Onneksi olkoon, olen niin onnellinen puolestasi!” Jessica kuiskasi ystävänsä korvaan ja he halasivat.
”Tulisitko kaasokseni?”
”Ai se ei ollutkaan vielä selvä juttu?”

”Hei entäs mikä on meidän kahden sijainti häissä?” Marilyn kysyi kun Jessica ja Christy palasivat heidän luokseen sohville.
”Hmmm... Siivoatte käymälöitä tilaisuuden aikana?” Jessica ehdotti päästäessään itsensä lysähtämään pehmeille sohvatyynyille mekko kahisten.
”Ehehehheheh kun oli hauskaa!” Marilyn sanoi vääntäen naamansa irveeseen.
”Te olette morsiusneitojani”, Christy katkaisi riidan ennen kuin se pääsi kunnolla edes käyntiin.

”Täältä saapuu kaljat, täältä saapuu kaljat!” Kelmit hoilasivat häämarssin tahtiin kantaen neljää isoa korillista täynnä kermakaljaa, kompastellen samalla vähäsen.
”Jaa huomenna saattaa olla krapula..” Lily sanoi silmät pyöreinä napatessaan pullon ja korkaten sen saman tien pöydän reunaan. Remus jakoi muillekin pullot.

”Muistan vieläkin teidän kahden ensisuudelman!” Jessica huudahti nousten puheenvuoroon Remuksen sylistä. Kaikilla kasvot jo punersivat ja puhe sammalsi hienoisesti.
”Minäkin!” Peter, Christy, Sirius ja James huudahtivat yhteen ääneen.
”Minä en ole ihan varma muistanko...” Lily sopersi pikemminkin itselleen kuin muille ottaen samalla uuden kaljan.
” Sehän oli kolmannella luokalla, aika alussa... Mitä, olimme juuri palanneet ensimmäiseltä Tylyahon reissulta ja Chrisillä oli purkka suussa... Sitten Sirius tuli ja muiskautti komean suukon suoraan hänen huulille.. Sittenhän Chris huusi jotenkin ”Hei! Anna purkkani takaisin!” Ja muiskautit vuorostasi Siriusta.. Siinä ajauduitte aikamoiseen muhinointiin!” Jessica muisteli nauraen ja koko joukko puhkesi nauruun.
”Minäkin muistan sen kun tässä tänä vuonna erositte hetkeksi ja Christy löi sen veitsen Siriuksen poskista läpi!” Marilyn huudahti nauraen ja vaivoin esti kaljaansa läikkymästä pullostaan.
”Nainen jumalauta!” Sirius huudahti nauraen jo muistolle ja suuteli sylissään istuvaa naista, joka hymyillen ja anteeksipyytävän näköisenä siveli hennosti hänen poskiaan.

”Huomio Sirius! Nyt olisi tälläinen morsiamen paras ystävä puheen aika! Syrjemmälle, ole hyvä”, Jessica muutaman kaljan jälkeen nousi ylös Remuksen sylistä. Sirius siirtyi hellävaroen Christyn alta ja Jessica veti hänet ulos oleskeluhuoneesta.
”Pelottaa jo ajatellakin, peruuko Sirius häät tuon puhuttelun jälkeen”, Christy kommentoi ja siemaisi kaljaansa.

Kuitenkin puolisen tuntia myöhemmin Sirius ja Jessica palasivat kumpikin ehjin nahoin huoneeseen.
”Hieno juttu, että saatiin asiat selvitettyä”, Jessica sanoi virnistäen kettumaisesti.
”Ette kai te suinkaan luutakomerossa käyneet?” James kysyi taivuttaen päätään taaksepäin pystyäkseen näkemään Jessican, jolta saikin läpsäisyn takaraivoon.
”Auts...” James sanoi kääntäessään päänsä takaisin.
”Anteeksi kultaseni”, hän sanoi hiljaa Lilylle siirtäessään tämän pois sylistään ja noustessaan ylös.

Rupattelun keskellä hän ja Sirius ajautuivat avoimelle ikkunalle.
”Naimisiin sitten vai?” Hän kysyi hymyillen vienosti, katsellen järvelle, joka kimmelsi auringonlaskussa.
”Niin kai sitten.. Taitaa poikamiehen päiväni olla luetut..” Sirius huokaisi.
”Mutta se ei itseasiassa haittaa ollenkaan. Sitoudun upean naisen kanssa, jota rakastan sydämeni pohjasta ja antaisin mitä vain hänen puolestaan. Vaikka oman henkeni”, hän jatkoi ja tiputti tyhjän kaljapullonsa otteestaan, jolloin se tippui maahan ja särkeytyi.
”Ymmärrän hyvin mistä puhut. Tekisin milloin tahansa saman Lilyn puolesta”, James sanoi ja taputti parasta ystäväänsä selkään.
”Aivan.. Uskon että Remuskin Jessican puolesta. Kai muuten olet bestmanini?” Sirius varmisti ja kääntyi kasvot suoraan Jamesiin päin, mustat laineikkaat hiukset kimaltaen.
”Totta kai. Remuksen tapauksessa jos Jessica löytäisi sormukset, hän myisi ne tai laittaisi omaan korukokoelmaansa. Ja Peterin kanssa... älä edes ajattele sitä”, James nauroi ja Sirius helpottuneena läimäisi häntä selkään toverillisesti, jolloin Jamesin silmälasit tippuivat, eikä hän saanut niitä kiinni.
”Voi perrrhaaaannna!”

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 26. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 02.06.2009 20:10:39

aika lyhyt luku, kun on tottunut hieman pidempään stooriin. Lily jäi hiemasen ulkopuolelle koko pätkässä, mutta muuten loistavaa. Nyt jo jännää miten niille käy kun tietää jo Siriuksen kkohtalon, ilman Christyä. Mutta se on yyksin sun päätettävissä. Älä pidä liikaa jännitystä ja jatkoa piakkoin ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 26. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 02.06.2009 20:15:35

''Liian myöhään!!''   No ei kai :''DD oli vaan pakko laittaa toi ku kerta uhkasinki xP

Mutta oli (jälleen) aiva mahtava luku. Harmi vaan että oli aika lyhyt. Mutta kerkeet varmaan kesäloman aikana jatkamaan, ku saat semmosia inspiraatio iskuja  (nykyisten terroristi-iskujen sijaan xD)

Mutta lisää jatkoa PIAN!!  Halataan kun tavataan <3 ;)  :-*

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 25. luku!
Kirjoitti: Tessai - 02.06.2009 20:24:39

Lainaus käyttäjältä: -Anerya- - 02.06.2009 19:51:58

Ja Peterin kanssa... älä edes ajattele sitä”, James nauroi ja Sirius helpottuneena läimäisi häntä selkään toverillisesti, jolloin Jamesin silmälasit tippuivat, eikä hän saanut niitä kiinni.
”Voi perrrhaaaannna!”

:::: DDDDD Oliko ees Lasse? Tulipa repeiltyä taas, kiitoksia!
Hyvä luku, eikä ainakaan mua haitannut vaikka oli lyhyt.
Tarpeeksi kuvailua, sekä Sirius ja James on niiiiin kelmimäiset kuin olla ja voi.
 Lisää vaan! =)

-Tess

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 26. luku!
Kirjoitti: Lerosa - 02.06.2009 20:59:40

IIIKKK!!!
Ihana luku, odottelen vaan sitä kun Lily ja James menee naimisiin. Nyyh kun James ja Lily kuolee, Sirius menee vankilaan ja Remus valitsee Tonksin ja ne kuolee (Peteriä en sääli) ja mitä Marilynille tapahtuu!
Nyyh, kaiken kaikkiaan surullista. Mutta jatka ihanaa ficciäsi tai murhaan sinut yöllä kirveen ja moottorisahan kanssa


-Lerosa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 26. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 03.06.2009 11:12:52

Ihana et on tullu uus luku! :D Mä rakastan tätä.
Must on hyvä, et tää luku oli vähän enemmän Siriusta ja Christyä, koska kuitenki se edellinen luku päätty sillain. :D Toivottavasti tajusit ees osan.
Mut tää oli ihana luku vaikka olikin tosi lyhyt. Siriuksen ja Jamesin loppu juttelu oli paras :D
Jatkoo vaan ottelen.

NeitiMusta. :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 26. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 07.06.2009 13:49:10

Ooooh 5 kommenttia! Mitä ihmettä :o

_jj_: Aivan aivan... Ei omasta mielestänikään tullut pitkä luku, mutta yritin äkkiä lisätä jatkoa, teidän iloksenne ; D Kiitos kommentistasi : D

-ItseTuhoNappula-: Totta kai halataan :o Halataan vaikkei tavattaiskaan xD Kiitos kommentistasi <3 (Meinasin jostain syystä kirjoittaa kiitoksen tilalle heippa XD )

Tessai: Lassehan se siinä! Kahen kilon Lasse xD Kiitos erittäin paljon kommentistasi ystäväin <3

Lerosa: Täytyypä tästä ruveta etsimään uutta kotia.. ;D Kiitos kommentistasi ; DDD

NeitiMusta: Tajusin tajusin. Oikein ihanaa kuulla, että ficciäni rakastetaan ; DDDD Kiitos kommentistasi ; DD

Jatkoa ei ole tiedossa ainakaan viikkoon, sillä lähden leirille, ja senkin jälkeen täytyy katsoa, koska on kaiken näköistä muuta kivaa. Toivottavasti jaksatte vielä odottaa ja seurata : DDDDDDDDDD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 26. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 27.07.2009 16:42:09

Luku 27. Viimeinen junamatka

James taitteli huispauskaapunsa haikeamielisesti. Hän laski sen päällimäiseksi arkkuunsa ja sulki kannen. Hän kääntyi katsomaan ystäviään, joilla oli juuri samanlainen haikea tunnetila. Sirius istui vaitonaisena lukitun arkkunsa päällä. Remus puolestaan katseli ympärilleen varmistaen ettei ollut unohtanut mitään.
”Missä Peter on? Peter puuttuu! Matohäntää!” Hän huudahti pyörien ympäri kuin olettaen ystävänsä ilmestyvän tyhjästä.
”Varmaan mennyt aamiaiselle jo..” Sirius sanoi pyöritellen mustaa hiussuortuvaa apaattisena.
”Tulkaa.. Meidän pitää saada katsella Tylypahkaa vielä viimeisen kerran..” James sanoi ja tarttui ystäviään käsivarsista.

”Uskomatonta ettemme enää koskaan tule tänne takaisin. Meistä tulee aikuisia. AIKUISIA!” Jessica sanoi turhautuneena. Hän katseli ikkunasta ulos aurinkoista maisemaa.
”Tiedän kultapieni. Mutta, tärkeintä ei ole se, että missä olemme, vaan se, että keiden kanssa olemme. Ja voin taata, että tämä jengi pitää vahvasti yhteyttä Tylypahkan jälkeen ainakin omalta osaltani”, Lily lohdutti ystäväänsä kietomalla kätensä hänen ympärilleen ja halaten tätä tiukasti.
”En ole kertonut tätä vielä, mutta..” Marilyn aloitti vaimeasti muuttaen hiuksensa pitkiksi taivaansinisiksi rastoiksi.
”Jatka vain, me kuuntelemme”, Christy kehotti laittaen hiuksensa sivulle nutturalle.
”Minun vanhempani ovat eroamassa.. Äiti muuttaa Pariisiin.. Se kai oli eron syykin.. Isä ei tukenut äidin unelmia.. Ja tuota noin.. Nyt kun minulla on koulukin ohitse, äiti pyysi minua hänen kanssaan sinne. Ainakin näin aluksi. Ajatteli että minäkin voisin saada ehkä työpaikan samasta muotitoimistosta kuin hän joten...” Hän selitti ilman keskeytyksiä ja katsoi nyt ystäviään.
”Muutatko sinä pois?” Kysyi Lily tajuttuaan tilanteen kunnolla.
”No... joo... En siksi etten pitäisi Britanniasta tai mitään sellaista, rakastan tätä paikkaa! Ja teitä! Mutta rakastan myös äitiäni eikä minulla ole työpaikkaa tiedossa, tai omaa kotia, tai ketään kenen kanssa perustaa sellainen. Ja olen jo huomannut, että haluan itsekin pois täältä. Se herra Voldemort on ilmeisesti ottanut Britanniaan päämajansa, joten ei sekään kovasti kannusta jäämään!” Marilyn purkautui elehtien käsillään samalla kun puhui.
Kukaan ei sanonut hetkeen mitään. Viimein Jessica meni hänen luokseen ja halasi häntä.
”Jos se on sinun päätöksesi, niin me kunnioitamme sitä. Mutta muista, että olet tervetullut käymään luonamme, milloin tahansa!” Lily ja Christy liittyivät halaukseen.

”Huomenta kaunotar”, Sirius sanoi ilahtuneena huomatessaan kihlattunsa ystävineen saapuvan alas oleskeluhuoneeseen ja kahmaisi tytön syliinsä, taivuttaen hänet lattiaa kohti ja antoi suudelman Christyn huulille.
”Huomenta hirviö”, tyttö sanoi virnistäen ja koskettaen huuliaan.
”Lily”, James sanoi ja suuteli tyttöystäväänsä.
”James”, Lily vastasi hymyillen.
”Täydellinen päivä tulossa! Olisi kurjaa lähteä viimeistä kertaa Tylypahkasta rankkasateessa”, Remus sanoi Jessica syleilyssään.

Aamiaiselle saapuessaan he huomasivat, että yleistunnelma oli normaalia iloisempi. Ainoastaan luihuiset istuivat omassa pöydässään, kun kaikki muut kulkivat ystäviensä luona sanomassa hyvästejään. Lily nosti hieman harsomaista sinistä hamettaan istuutuessaan Rohkelikkopöydän keskivaiheille.
”Viimeinen ateria”, hän sanoi hymähtäen.
”Matohäntä! Tule syömään kanssamme!” James huudahti Puuskupuhien pöytään missä Peter oli ollut hyvästelemässä heidän vuosikurssilaisiaan.
”Tulin tänne jo hyvissä ajoin, jotta ehdin hyvästelemään kaikki. Korpinkynnet tulevat aina aikaisin”, hän kertoi istuutuessaan Remuksen viereen.

Heidän poistuessa Suuresta salista, he huomasivat, että kotitontut olivat hakeneet heidän matka-arkkunsa ja lemmikkinsä Eteisaulaan.
”Mennään käymään Hagridin luona”, James ehdotti ja he kävelivät avoimista ulko-ovista pihamaalle auringonpaisteeseen. He suuntasivat kulkunsa kohti Kielletyn Metsän laitaa, missä Hagrid istui mökkinsä edessä veistelemässä puukolla puunpalaa.
”Huomenia! Taitaa olla teijän viimonen päivä Tylikses ellette luokallenne jääneet?” Hagrid hörähti heille. Kaikki tuntuivat vaivihkaa vilkaisevan Peteriä, jolle oli ehdotettu viimeisen luokan uusimista.
”Huomenta Hagrid. Kelmit eivät koskaan jää luokalleen!” Sirius puuskahti.
”Mitä sinä teet?” Lily kysyi ystävällisesti osoittaen puupalikkaa puolijätin käsissä.
”Nautimpaha vaa rauhasta seittemään vuoteen ku ei tarvitte hätistellä joitain sällejä tuolta mettästä”, Hagrid vastasi hymyillen ja Kelmit virnistivät syyllisen näköisenä toisilleen.
”Vitsi vitsinä. Tämmöstä pikkasen vaa näpertelen, en oo itekää varma mitä siitä tuloo.”
”Toivotamme onnea näpertelyysi, mutta meidän pitäisi kiertää vielä Tylypahkan tilukset ympäri. Viimeisen kerran katsos”, James sanoi ja ohjasi joukon järven rantaan päin. Siellä he istuivat saman pyökin varjoon, jonka luona James ja Sirius olivat pari vuotta sitten kiusanneet ja nöyryyttäneet Kalkarosta erittäin pahasti ja julkisesti. Heidän istuskellessa ja makoillessa siinä ja katsellen kimaltelevaa järveä, Marilyn kertoi Kelmeillekin aikeistaan lähteä Pariisiin. Poikia tosin tieto shokeerasi vähemmän kuin tyttöjä, johtuen tietysti siitä ettei kukaan heistä tuntenut Marya niin hyvin kuin tytöt.

Sirius pohdiskeli ja ilmeisesti kamppaili itsensä kanssa, ja viimein päätti jotain.
”Mennään käymään vähän tuolla syrjemmällä”, Sirius kuiskasi sylissään makaavan Christyn korvaan.
”Siriuuuus, minä en aio tehdä sitä kanssasi ulkona! Missä kuka tahansa voisi nähdä!” Tyttö kavahti.
”Hölmö, en minä sitä meinannut. Tule nyt vain”, Sirius sanoi ja naurahti hermostuneesti. He kävelivät pienen matkan päähän ystävistään kunnes Sirius pysäytti Christyn järven rannassa.
”Ajattelin nyt vain.. Ja pelkkä ajatushan tämä on.. Mutta minä olen perinyt sukulaiseltani asunnon Lontoossa ja tuota... Ajattelin että nyt kun olemme kihloissa...” Sirius selitti vaivautuneesti ja hieroi niskaansa toisella kädellä, kun toisella piti kiinni rakkaansa omasta.
”Kyllä Sirius, muutan kanssasi yhteen”, Christy auttoi hymyillen. Sirius huokaisi ja helpottui silminnähden valtavasti, kuin suuri varjo olisi poistunut hänen mielestään.
”Meistä tulee niin onnellisia!” Hän huusi ja kaappasi nauravan tytön syliinsä pyöräyttäen tätä ilmassa ja Christy kiljahti iloisesti.
”Nyt kun me tässä sitouduimme asumaan yhdessä, aivan kuin kihlaus ei olisi riittänyt siihen, haluaisin pyytää sinulta pientä juttua häiden suhteen”, Chris aloitti varovasti hymyillen.
”Mitä tahansa! Olen niin onnellinen, että hommaisin sinulle vaikka räiskeperäisen sisuliskon jos vain haluat!”
”En nyt sentään! Haluaisin vain, että häät pidetään vanhempieni kartanossa. Se on upea ja täydellinen paikka häitä varten! Voisimme mennä vihille puutarhassa joka on järjet-” Christyn lause katkesi siihen kun Sirius suuteli häntä täydeltä suulta.
”Otan tuon myönteisenä vastauksena siis.”

”Lily.. Mitäs sanoisit jos tulisit käymään meillä nyt pian kun lähdemme pois täältä?” James kysyi kun Sirius ja Christy juttelivat kauempana.
”Siis... Tapaisin vanhempasi? Tulisin käymään kotonasi Godrickin notkossa?” Lily kysyi kääntyen poikaystäväänsä päin.
”En ymmärrä ollenkaan jos et halua, mutta ajattelin että voisi olla sopiva hetki..” James totesi tarkkailen Lilyn kasvoja.
”Totta kai haluan! Ihanaa! Mutta mitä tarkoitit sopivalla hetkellä?” Lily kysyi eikä ymmärtänyt mistä oli kyse.
”Tiedän että tämän olisi voinut tehdä paljon romanttisemminkin, mutta täältä pesee”, James nousi Lilyn eteen toisen polvensa varaan, otti tytön käden omaansa ja kysyi: ”Lily Evans, tulisitko vaimokseni?” Jokainen ääni tuntui hiljentyneen, jokainen liike tuntui pysähtyneen sillä hetkellä, kun James odotti punapään vastausta. Punapään, jota hän oli rakastanut viimeiset neljä vuotta ja oli yrittänyt saada omakseen. Lily ei kuitenkaan vastannut vaan tuijotti häntä onnellisempana kuin oli koskaan ennen ollut. Sitten, hän nyökkäsi pienesti, ja he kumpikin nousivat seisomaan Peterin, Remuksen, Jessican ja palanneiden Siriuksen ja Christyn hurratessa ja taputtaessa kovasti. Lily eikä James kumpikaan olleet tunteneet itseään onnellisemmiksi eläissään, kun he kietoivat kätensä toistensa ympärille ja suutelivat kuin eivät olisi koskaan suudelleet ennen. Heistä molemmista tuntui juuri samalta, kuin eivät vain olisi saaneet toisistaan tarpeekseen. Molempien silmät kimaltelivat onnen kyyneleistä ja viimein he erottuivat ja katselivat toistensa hymyjä, jotka kertoivat enemmän kuin sata sanaa. Äkkiä heidän hetkensä päättyi, kun Sirius erotti heidät syöksymällä täysiä halaamaan parasta ystäväänsä itku kurkussa.
”Voi James.. Voi Sarvihaara en olisi uskonut, että tämä päättyisi näin.. Me menemme naimisiin!” Hän sopersi tuhristaen itkua ystävänsä olkapäätä vasten.
”Shh shhh... Älä itke ystävä hyvä... Kyllä me näemme vielä joka päivä.. Älä itke, kiltti älä itke...” James lohdutti halaten ja taputtaen parasta ystäväänsä ja alkoi itsekin vuodattaa kyyneliä.
Kenenkään mielessä ei edes käynyt ajatus heidän erottamisesta sillä hetkellä. Christy ja Lily vilkaisivat toisiaan pienesti ja syöksyivät halaamaan hekin toisiaan yrittäen pidätellä itkuaan. Jessica ja Remus halasivat tiukasti toisiaan.

Junankuljettaja paiskoi ovia kiinni paria minuuttia ennen kuin juna lähti. Sirius ei vieläkään kyennyt hillitsemään itkuaan täysin, vaan haukkoi ajoittaen henkeään. Jamesista hän oli päästänyt irti ja halasi nyt tulevaa vaimoaan. Christy hymäili vanhaa koskettavaa sävelmää hänen korvaansa ja he silittelivät toistensa mustia tukkia. James ja Lily, sekä Remus ja Jessica puhuivat hiljaisella äänellä tulevaisuuden suunnitelmistaan. James ja Lily aikoivat hankkia asunnon Lontoosta myöskin, ja mennä naimisiin pikemmiten, antaen kuitenkin Christyn ja Siriuksen mernnä ensin. Jessica ja Remus aikoivat jatkaa tapailua, ja keskustelivat jo sellaisesta vaihtoehdosta, että ostaisivat yhteisen asunnon Viistokujalta. Marilyn ja Peter puolestaan pelasivat velhoshakkia Remuksen nappuloilla. Junan oltua liikkeellä vasta puolisen tuntia, parit alkoivat jutella iloisesti ottaen Marilynin ja Peterinkin vähän enemmän mukaan ja jättivät kaikki murheensa samoin kuin Tylypahkan.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: justnu - 28.07.2009 15:57:00

Nytkö se loppu?
Kai tulee jatkoa?

No anyway:

Siis tosi hyvä tarina!( ja mähän oon eka kommentoija ;D )
Luku oli hyvä, mutta tuo Jamesin kosinta oli vähän outo, ihan kuin sinulle olisi tullut kiire laittaa se mukaan vielä ennen loppua...

Olen pitänyt tarinastasi tosi paljon, se on ollut erillainen tarina ja siis hyvällä tavalla.
Usein tätä lukiessani nauroin kippurassa. Ideoita on selvästi löytynyt ja tulen varmaan aina muistamaan sen kun: 
Lily lähetti Jamesin kuvan Sewwielle.
Kiitos päivän (tai useamman) piristyksestä! ;D

---

_{Ei pahalla,
mut tahallaan}

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 28.07.2009 18:16:06

taas kerran mahtavaa... jos tää oli viimenen niin harmittaa ku tää oli nii lyhyt  :'(

I WANT MORE!!!!

RAAWR!

-ITN-

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Tessai - 28.07.2009 18:16:18

Awwiii, taas suloinen luku.

Ehkä jopa liiankin suloinen. 8D
Tyttö sinä osaat kirjoittaa, älä koskaan lopeta kirjoittamista vaikka kuinka tuntuisi toivottomalta.
Piristät mun päivää tuplasti. Harva ihminen osaa kirjoittaa näin hyvin.
Sanavarastosikin on hallussa.
Jatkoa siis!

-Tess

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Lerosa - 01.08.2009 20:33:44

Aivan ihana luku. Et sa lopettaa tätä vielä, pitäähän nyt hieman jälkimaininkeja Lilyn ja Jamesin kuolemastakin kirjoittaa.
Marilynin kohtalo tuli varmaan päätökseesnsä. Itkettää ajatella Rowlingin versiota. Jessica ja Remus on  niin ihania yhdessä ja se Tonks tunkee mukaan. Ja Lily ja Jamews itkettää, samoin Sirre.
Jaatkoaa!!!!!!!!!!


-Lerosa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Cherina - 06.08.2009 13:41:17

Tää on tosi ihana. <3
Toivottavasti tulee lisää!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 09.08.2009 09:49:24

justnu: Oih, kiitos noin ihanasta kommentista ;D Mikään ei piristä niin kuin kehut! Ja joo, tuli kyllä sellainen olo, että pakko saada se tungettua mukaan, koska Lily ja Jameshan menivät naimisiin pian Tylypahkan jälkeen. Ja sitten lisä(teko)syy oli myös se, että ajattelin sillä hetkellä, että jos sen jälkeen en jaksaisikaan kirjoittaa enempää, niin ainakin se tuli sinne mukaan.

-ItseTuhoNappula-: Sori :( No mut kyllä sä ny kummiski saat tietää muutenki miten niille käy.. Kiitos! ;D

Tessai: Oooohhohoooo kiitos :D

Lerosa: Jos sitä jatkoa joku päivä jaksan kirjoittaa, ei sitä koskaan tiedä ;D

Cherina: Kiitos ; )

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 04.10.2009 15:11:48

Ensiksi haluan valaista asiaa teille kaikille, että aloitan jatko-osan Tytöt, Pojat ja ne muut tarinalleni, mutten kuitenkaan uutena aiheena, sillä näin on helpompaa jos joku uusi lukija haluaa lukea koko tarinan (jonka varmasti tulen joku päivä kirjoittamaan uudestaan ja paremmin!) ja itse tykkään kun on paljon lukijoita ja kommentteja ^^. Joten, tässä, vähemmän ylpeänä, esittelen.


Kauniit, Komeat ja ne muut

Luku 1. Alku

Oli kulunut noin kuukausi kun Kelmit ja muut olivat valmistuneet Tylypahkan noitien ja velhojen koulusta. Marilyn oli muuttanut Pariisiin, Sirius, James ja Lily olivat päässeet opiskelemaan auroriakatemiaan, Peter etsi yhä omaa kutsumustaan, Christy ja Jessica olivat työharjoittelussa taikaurheiluosastolla, Remus taikaolentojen osastolla apulaisena, kaikki samalla aikaa kuin Christyn ja Siriuksen häitä valmisteltiin.
Jokainen ystävyksistä kävi myöskin töissä, jotta pystyisi elämään jo omillaan. Tosin, ainoastaan Peter asui enää vanhempiensa helmoissa Multakankaalla, ja työskenteli läheisessä jästipubissa siivoojana, sillä ei saanut tarpeeksi kovaa palkkaa pystyäkseen elää Lontoossa. Siriuksen perimä asunto Viistokujalla vaati rahaa, ja siksipäs siellä asuva pariskunta työskentelikin iltapäivisin malleina erilaisille velhojen ja noitien muotilehdille. Myös James ja Lily asuivat Viistokujalla, hiukan pienemmässä ja halvemmassa asunnossa, James työskennellen Hienoissa huispausvarusteissa ja Lily Säilä & Imupaperissa. Remus ja Jessica sen sijaan olivat majoittuneet Vuotavaan noidankattilaan. He olivat tehneet sangen hyvän sopimuksen majatalon isännän Tomin kanssa: ylimmässä kerroksessa sijaitsevan huoneiston kuukausivuokrahinta tuli halvemmaksi kuin jos he olisivat maksaneet joka yön erikseen, sillä he olivat tehneet sopimuksen puolelle vuodelle. Lisäksi Jessica teki iltavuoroja siivotessa ja Remus baarin puolella.

Oli kuukauden ainoa sadepäivä. Lily juoksi Säilästä & Imupaperista kohti Hienoja huispausvarusteita, jotta voisi mennä kotiin yhdessä kihlattunsa kanssa. Siinä samassa kun hän avasi oven, monta asiaa tapahtui samaan aikaan: lasi särkyi, pari miestä säntäili ympäri kauppaa kädet ojennettuina eteenpäin kuin sokeilla, sekä mies tempaisi Lilyn alas.
”Iltaa kultaseni, kestää vielä hetken, pari ryhmyä ja sieppi pääsivät irti!” James selitti ja syöksyi nopeasti lattian rajassa lentelevän ryhmyn kimppuun ja onnistui taltuttamaan sen. Samalla toinen apulaispoika hyppäsi myyntitiskiltä napaten siepin. Kaupan omistaja sai toisen ryhmyistä laatikkoon kutsuloitsulla, ja katseli väsyneen näköisenä tuhottua kauppaansa.
”Anteeksi herra, kompastuin ja siksi laatikko pääsi aukenemaan”, apulaispoika sopersi samalla kun loitsi paikkoja sanattomasti ehjiksi. James haki takkinsa takahuoneesta autettuaan ensin Lilyn ylös ja niin he lähtivät kotia kohti.

”Kulta olen kotona!” Sirius huusi astuessaan asuntoonsa, tiputtaen avaimet oven vieressä olevalle pienelle pöydälle ja vetäessään oven lukkoon takanaan.
”Sirius. Sinun täytyy lakata käyttämästä noita kauheita kliseitä mikäli aiot mennä naimisiiin kanssani”, Christy sanoi hiljaa ja teennäisen rauhallisesti, mikä sai hänet kuulostamaan hyvin uhkaavalta hänen laskeutuessa portaita yläkerran tasanteelta käsi kaiteella.
”Miksikä sinua sitten kutsuisin?” Sirius kysyi hymyillen rakastuneesti. Christy vain katsoi häntä vihjailevasti. Hänen laskeuduttuaan alimmalle askelmalle kihlapari silmäili hetken toisiaan hymyillen, ja Sirius kaappasi hitaasti, mutta silti niin äkkiä rakkaansa syliinsä, taivuttaen heleästi nauravaa kaunotarta sylissään lattiaa kohti ja suuteli hänen kaulaansa.
”Miten olisi erä tiedät-kyllä-mitä?” Ja niin he säntäsivät kiireellä portaat ylös.

”Karvaturri?”
”Miksi Jumalan nimessä kutsut minua sillä nimellä?!”
”Sehän on nimesi hupsuturri.”
”Oltaisiinko tämä ilta vain hiljaa?”
Huoneen ovelta kuului napakka koputus jonka pariskunta jätti huomiotta.
”Ei. Mutta okei, okei, älä nyt hermostu, voin lopettaa.. Olet sitten tästä eteenpäin Jessin omaisuutta.”
Tällä kertaa koputus oli ennemminkin ryskytystä.
”Ai enkö jo ollut aikaisemmin?”
Joku huusi jotain oven toiselta puolelta.
”Saat pinkin kaulapannan.”
 He eivät huomanneet mitään.
”Mitäääh?!”
”Kuulit aivan oikein, saatte häädön. Baarista on kadonnut juomia, muita huoneita ei ole siivottu viikkoihin, valituksia on kerääntänyt saapumisestanne asti.. Saatte aikaa huomiseen asti.. Pahoitteluni”, hampaaton Vuotavan Noidankattilan omistaja Tom ilmoitti astuessaan tuohtuneena huoneeseen. Kaikki meni hiljaiseksi, kun sohvalla makaava puolipukeinen pariskunta, Jessicalla pinkki paljetein koristeltu kaulapanta kädessään, tuijotti ovesta sisään rynnännyttä kumaraselkäistä vuokraisäntää. Heinäsirkat siritti.

”James! Antaisitko ruokaa Siepille ja Biancalle?” Lily huusi eteisestä keittiöön kun kipitti avaamaan ovea. Hän yllättyi lievästi nähdessään Jessican ja Remuksen seisomassa matkalaukkujen kanssa kynnyksellään märkinä sateesta.
”No aiotko pyytää meidät sisälle vai?” Jessica kysyi äkäisenä tunkeutuessaan eteiseen ystävänsä ohi.
”Saimme häädön”, Remus selitti pahoittelevaan sävyyn nostaessaan laukut eteiseen.
”Kuutamo! Wou, muuttamassako tänne sitä ollaan?” James kysyi naurahtaen tullessaan hänkin eteiseen.
”Noh.. Kävimme ensin Siriuksen ja Christyn luona, mutteivat he avanneet ovea..” Remus sanoi entistä vaivautuneempana hieron niskaansa.
”No mutta tietenkin te voitte jäädä tänne niin kauaksi aikaa, että löydätte uuden asunnon!” Lily kiirehti keskeyttämään tilanteen joka uhkasi mennä kiusalliseksi. Se laukaisi kiusallisuuden.
”Kiitos, kiitos, kiitos!” Jessica ja Remus heittäytyivät halaamaan Jamesia ja Lilyä pikaisesti, nappasivat laukkunsa ja säntäsivät vierashuoneeseen.
”Mitähän tästäkin tulee?” James kysyi katsoen tulevaa vaimoon kietoen kätensä hänen ympärilleen.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 04.10.2009 17:36:08

Vähän jännää että tähän on tullu tällästä jatkoo. Mut jään innoissani oottamaan :D
Tykkäsin tästä alotuksesta :D

NeitiMusta.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: justnu - 04.10.2009 17:44:36

Jes! Mä tiesin että et voi lopettaa tätä!!

Rakentava jäi kasikyt luvulle ja turha on perään huudella...

Lisää vaan tulemaan!

---

^{Ei pahalla,
 mut tahallaan}

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Tessai - 04.10.2009 17:52:57

Lainaus käyttäjältä: -Anerya- - 04.10.2009 15:11:48

”Miten olisi erä tiedät-kyllä-mitä?” Ja niin he säntäsivät kiireellä portaat ylös.

XD Perus Sirius.
Kiva luku, tykkäsin paljon.
Mukavaa että jatkat, niin saavat janoiset lukijat silmilleen vastinetta. =)
Jatkoa pyydän!

-Tess

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 04.10.2009 18:23:34

wiii. en muistanutkaan että tämä edes loppui, mutta hetken luettuani aivonystyrät alkoivat toimimaan. Jatko oli lyhyt, mutta hieno.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 04.10.2009 19:09:19

''Peter etsi yhä omaa kutsumustaan''  Loistava ilmaisu!! XDDD Ja muutenki tooosi hyvä jatko ♥ , vaikkakin hieman lyhyt.
Ihmettelinki aluksi että kuinka oot saanu jonku Jessican pikku siivoojaksi.. Se ei meinaan oikeen vaikuta hänelle sopivalta ammatilta xD (vaikka en kyllä keksi mitään ammattia, mikä sopis sille XD)
Mutta jatka toki lisää ja pian!!!
                                                                           -ITN-  :-*

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Kelmitär - 07.10.2009 16:24:10

ihanaaaa!
jatko-osa ihan  mahtii!


jatkoa,jatkoa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Scaramouche - 11.10.2009 11:28:13

Heh, hyvä että aloitit jatko-osan! xD Tykkään ja PALJON!!!

Jatkoa onko tulossa pian?

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: amorgirl - 16.10.2009 13:26:18

Uuus lukija ilmottautuuu!
Luin siis ton ekan osan ja jatko- osan ekan luvun nyt putkeen, voin sanoo et mä ootan jo tohon jatko-osaan jatkoo ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Vaarallinen Komentoija - 16.10.2009 15:08:05

Toinen lukija ilmottautuu! ;)

Luin kanssa kaikki(jossa kesti muutama tunti) Ja voin kanssa sanoo, et odotan jatkoa, niin ihana ficci kun on<333 Kiitos ja jatkoa<3

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 24.10.2009 19:42:32

Uhhuhuhuuu, näin paljon kommentteja!   ;D

NeitiMusta: Kiitos! Mukavaa, että jaksat seurata : )
Justnu: Kiitos, ja jos tulee mieleen jotain rakentavaa, niin tervetuloa vaan! : )
Tessai: Kiitos! Jatkoa seuraa heti kun inspiraatio iskee : D
_jj_: Kiitoksia, jatkoa kyllä suunnittelinkin kyllä pitemmän aikaa : D
-ItseTuhoNappula-: Joo no.. Se olikin vähän vaikea tapaus xD Kiitoksia kommentista : D
Kelmitär: Kiitos, jatkoa tulee ispiraation myötä : D
Salla: Kiitos, en osaa sanoa milloin, mutta ainakin yritän pistää vauhtia mielikuvitukseeni! : D
amorgirl: Kiitoksia, mukavaa saada uusi lukija! : )
Vaarallinen Komentoija: Kiitoksia kommentista, mukavaa saada uusi lukija ja kehuja! Tykkään oikein paljon : D

Jatkakaa toki hyvät ihmiset kommentointia ja ficcini seurausta, yritän kehittyä ja saada jatkoa aikaan mahdollisimman pian, koulu vain lisää hälinää : D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 21.11.2009 18:34:12

A/N: Olen niiiiiiin pahoillani jouduttuanne odottamaan näin kauan seuraavaa osaa, mutta odotus on viimein ohitse! Have fun!  :D

Luku 2. Hääsuunnitteluja

Lily & Jessica

Tarvitsen teitä välittömästi, joten vauhtia niihin selluliitillä täytettyihin kinttuihin ja tulkaa heti tänne!! Hyvin tärkeää!!

Chris


Lily ja Jessica kohottivat katseensa hitaasti uhkaavasta kirjeestä toisiinsa. Heillä molemmilla oli aavistuksensa mitä asia koski. Mikäli heidän arvauksensa osuisi oikeaan, he olisivat onnellisia mikäli palaisivat vielä tänä vuonna kotiinsa.
”Pitäisikö pukea luotiliivit päälle?” Lily kysyi hiljaa ja vakavana, peläten sanojensa kantautuvan Christyn tietoon.
”Minulla on kyllä ihan normaalit liivit, tuskin hän sentään meidän rintoihin käy käsiksi”, Jessica kuiskasi yhtä hiljaa ja vakavana. Lily katsoi häntä hetken aikaa samalla tavalla kuin viime iltana Jamesia, kun mies ehdotti.. jotain hyvin Lilyn arvolle sopimatonta.
”Tiedätkö sinä kulta pieni rakas mitkä luotiliivit on?” Hän kysyi rauhallisesti nojaten toisella kädellään puiseen keittiöpöytäänsä.
”Eikö ne ole semmoiset.. jostain teräksestä tehdyt rintaliivit?” Jessica kysyi arvaten ja näpräsi vaaleanpunaisen villapaitansa helmaa. Hänellä oli päällään paidan lisäksi mustat sukkahousut, sekä samaa väriä olevat vekkihame ja korkokengät. Vaaleanruskeat hiuksensa hän oli laittanut kireälle ponihännälle, sekä asusteiksi vaaleanpunaisen pannan ja vaaleanpunaiset helmet.
”Melkein. Luotiliivit ovat tarkoitettu suojaamaan lähinnä poliiseja, tiedäthän, niitä jästien auroreja mikäli joku ampuu heitä aseella”, Lily selitti. Hänellä puolestaan oli päällään tummansininen, pitkähelmainen huppari, sekä mustat pillifarkut ja lyhytvartiset nahkasaappaat. Hiukset hänellä oli auki ja luonnollisen laineikkaat.
”Lily, kulta pieni rakas, tiedän, että kasvoit jästien parissa, mutta tuskin Christy asetta omistaa. Hän taitaa tyytyä vanhaan kunnon kedavraan mikäli hermostuu”, Jessica valaisi ystävätärtään ja taputti häntä olkapäälle.

He siirtyivät keittiöstä lämminvärisen olohuoneen poikki eteiseen laittamaan takkejaan päälleen, kun Remus, Sirius sekä James rymistelivät sisälle asuntoon.
”Hei rakkaani sekä hyvästi”, James sanoi ennen kuin nappasi Lilyn syliinsä ja suuteli tätä, laittaen toisella kädellään takkinsa naulakkoon.
”Mi-mi-mi-mitä?” Lily änkytti ihmeissään. Hänellä oli paha aavistus asioista, sillä oli pannut merkille Siriuksenkin läsnäolon.
”Kröhöm.. tuotaa.. siis.. me vain kuulimme kun jotain särkyi heidän asunnossaan kun haimme Siriuksen meille.. Viettämään poikamiespäivää..” Remus selitti katse kulahtaneissa kengissään, kädet ristissä. Lily ja Jessica vilkaisivat ensin toisiaan, ja sitten käänsivät katseensa uhkaavalla tavalla Siriukseen.
”Mitä. Sinä. Teit?” He kysyivät yhteenääneen ottaen joka sanan välissä askeleen kohti käsiään mustan takkinsa taskuissa pitävää miestä, jonka pitkittäisraidallinen kaulaliina roikkui huolettomasti hänen kaulansa ympärillä.
”Niin siis tota joo siis tota ööh.. Siis tota noin jannut hei! Te ootte kuulemma niitä B-rapun poikia, suklaajannuja! Siis Dumbledore kertoi, että Piskuilan olis vahvistanu tän huhun!” Miesressukka yritti paeta tilanteessa huumorilla ja aiheenvaihdoksella. Hän vilkaisi nopeasti Jamesia ja Remusta hakien apua. He pudistivat päätään ilmeittensä kertoessa ”sinun sotku, ei meidän” ja poistuivat olohuoneeseen.
”Okei, siis homma alkoi näin..” Sirius aloitti.

Takauma

”..heräsin aamulla. Menin aamupalalle. Kaadoin teetä työtasolla kuppiini kuten aina, ja tein pari leipääkin, kuten aina. Otin lehden jääkaapin päältä, minne se riivatun pöllö jättää sen aina, kuten aina. Sitten, kun olin siirtymässä pöytään, se luonnottoman kokoinen musta kissa, jonka Christy hommasi eläinten löytökodista, vauhkoontui ja syöksyi jalkaani kiinni ja kiipesi ylöspäin. Ja.. olin pelkissä boksereissa, joten oli aivan luonnollista reagoida heittämällä teet pitkin maita ja mantuja. Juttu oli siinä vaan, ettei keittiössämme ole maita eikä mantuja, vaan juomat, sekä leivät muuten, lensivät pöydälle. Ei siinä mitään olisi muuten ollut, mutta kun Christy oli tehnyt hyvin tarkan aikataulun tälle päivälle, ja se vain sattui olemaan.. siinä pöydällä.. joten.. hänellä ehkä hieman keitti ylitse siinä kun huomasi..”

Takauma loppui

”Sinä siis huolimattomuudellasi tuomitsit meidät kaikki?!” Jessica karjui niin että sylki roiskui ja tarttui miestä takin rinnuksista heittäen tämän seinää vasten.
”Ei Jessi, hän ei ole sen arvoinen!!” Lily huusi repiessään ystävätärtään irti toisen ystävättärensä sulhasesta. Sirius oli kavahtanut seinää vasten silmät suurina. Hänen silmien kokonsa ei muuttunut silloinkaan kun hän pyyhkäisi hihallaan Jessican syljet naamaltaan. Eteisessä oli hetken hiljaisuus.
”JAMEEEES!!” Sirius huusi rynnätessään kauhuissaan olohuoneeseen, jossa hän käpertyi ystäviensä väliin sohvalle.
”Shhh... Kaikki hyvin, kukaan ei satuta sinua.. Kaaaaikki on aaaaivan hyvin..” Miehet rauhoittelivat kolmatta puhumalla rauhallisesti ja silittäen häntä hiljaa. Naiset lähtivät.

”Chris? Missä olet?” Lily huusi heidän astuessa asuntoon kuin omaansa ja heittäen takkinsa naulakkoon.
”Olohuoneessa!” Kuului täysin rauhallinen vastaus. Naiset kurtistivat kulmiaan toisilleen ja menivät katsomaan mitä heidän paras ystävänsä puuhasi. Olohuoneen sohva-asetelman keskelle asetetulle puiselle pöydälle, jossa oli lasinen keskus, oli levitetty lehtiä, albumeja, osoitekirjoja ja kirjeitä. Christy istui lattialla pöydän ääressä kirjoittaen jotain kotkansulkakynällään. Hänellä oli päällään vaaleansiniset farkut, turkoosi tunika, jonka alla oli valkoinen pitkähihainen. Jalassaan hänellä oli valkoiset tennarit, ja hiukset tyylikkäillä kiharoilla.
”Hei, kiitos kun tulitte näin nopeasti”, Christy sanoi lempeästi ja nousi halaamaan vieraitaan. Kumpikin halattava pyöräytti silmiään.
”No niin, mitäs meillä on täällä?” Jessica kysyi heidän istuutuessa lattialle pöydän ääreen.
”Kuten tiedätte, minä ja Sirius juhlimme häitämme uuden vuoden aattona. Joten, sillä nyt on jo marraskuu melkein ohitse, kutsut täytyy lähettää. Siriuksen puolelta kutsumme vain joitain harvoja sekä ystäviä. Minun puoleltani taas.. Noh.. Laajalti. Joten, Siriuksen sotkettua alkuperäisen aikatauluni, olen työstänyt uutta. Olen jo merkinnyt valmiiksi keitä kutsumme, joten teidän tehtävänne on kirjoittaa nimet ja osoitteet kuoriin. Katsotaanpa.. Kello on nyt noin puoli yksitoista.. Jos tämä saataisiin hoidettua puoli yhteen mennessä, voisimme pitää viidentoista minuutin ruokatauon, jonka jälkeen lähdemme valitsemaan kukkia ja ruokia, ja sitten pukuja. Kysyttävää?” Christy selosti suunnitelmansa efektoiden käsillään samaan aikaan kuin puhui.
”Joo, mitä sinä teet kun me kirjoitamme kutsuja valmiiksi?” Jessica kysyi siristäen silmiään.
”Minä teen suunnitelmaani valmiiksi. Me kaikki toivomme pääsevämme tästä ihanasta työstä jo tänään, joten mietin missä järjestyksessä käymme liikkeissä. Siriuksen kanssa katsoimme jo eilen sormuksia mallistosta, joten sekin on jo ostamista vaille suoritettu”, Christy selitti jälleen elehtien käsillään.
”Minullakin on kysyttävää. Okei, yksi, missä häät pidetään, mistä saatte tuolit ja pöydät? Puhuit vain puvuista, kukista ja ruuista. Ja kaksi, miten olet hyvällä tuulella?” Lily kyseli janoten tietoa.
”Yksi, häät pidetään vanhempieni luona, tuolit ja pöydät voidaan loitsia, siis hei haloo.. Ja kaksi, me suunnittelemme häitäni! Miksen olisi hyvällä tuulella?” Christy melkein hyppi ilosta kun ajattelikin uuden vuoden aattoa.

James, Remus ja Siriuskaan eivät olleet unohtaneet häitä myöskään. He suunnittelivat vain polttareita, eivätkä itse seremoniaa.
”Minne haluat? Eikä strippiklubi käy, olet menossa naimisiin!” Remus kielsi.
”Olen täysin tietoinen asiasta Kuutamo, joten minulla on jo idea. Menemme Lontoon hienoimpaan hotelliin, ja vedämme sellaiset kännit, että muisti lähtee!” Sirius sanoi innottomasti istuen sohvalla lytyssä, takki yhä päällään.
”Anturajalka, tiedän kuinka kovasti vastustat alkoholia, eihän sitä ole koskaan juotu eihän nyt tokikaan, mutta tuo on itseasiassa hyvä idea!” James sanoi ja läimäisi ystäväänsä selkään. Tai olkapäälle, selkään oli hankala osua Siriuksen istuma-asennosta johtuen. Sirius kohotti kulmaansa parhaalle ystävälleen ja seurasi hetken tuijotuskilpailu. Sitten hän pomppasi pystyyn ja huusi:
”Tiesin sen!! Minä tiesin sen!!” Ja teki muutaman voitonmerkin. James ja Remus eivät voineet olla virnistämättä toisilleen. He päättivät pitää polttarit Neljän vuodenajan hotellissa, ja lähettivät samantien Jamesin pöllön Siepin viemään ilmoitukset Peterille sekä muutamalle muulle joiden kanssa he olivat käyneet Tylypahkaa.

Christy, Jessica ja Lily olivat juuri lopettaneet lounaansa Vuotavassa noidankattilassa, sillä kukaan ei ollut jaksanut itse laittaa ruokaa. Nyt he suuntasivat kohti floristin putiikkia, mikä sijaitsi Viistokujaa lähellä Apoteekkia.
”En vain osaa päättää.. Ruusuja vai liljoja?” Christy huokaisi miettien ankarasti.
”Liljoja, liljoja!” Jessica yllytti vieressä.
”Selvä, ruusuja siis”, Christy valitsi. Hän teki tilauksen yhdessä myyjän kanssa ja he lähtivät etsimään pukua. He menivät erääseen hääpukuihin erikoistuneeseen jästiliikkeeseen Lontoon keskustaan. Sirius, James sekä Remus olivat käyneet aikoja sitten hommaamassa puvut itselleen, jottein naisten tarvinnut huolehtia asiasta.

Christyllä oli edessään enää kolme pukua. Ensimmäinen oli olkaimeton ja punainen, mutta polvista lähtevä halkio paljasti valkoisen satiini osan. Lisäksi siinä oli timanttikoristeita siellä täällä. Toinen vaihtoehto oli myös olkaimeton, mutta kokonaan valkoinen. Siinä oli timanttikoristeita ympäriinsä, sekä siihen kuului myös huntu. Kolmas puku oli kimalteleva, hennon vaaleansininen, mutta sävyttyi valkoiseksi yläosaa kohden. Huntu oli samaa lajia.
”En taida valita tuota punaista, siihen ei ole huntua.. Olen kai jotenkin perinteinen joidenkin asioiden suhteen..” Christy pohti.
”Minusta tuo valkoinen olisi sitten perinteisempi”, Jessica tiedotti mielipiteensä.
”Niin.. Mutta en halua olla liian tylsä, joten otan tuon vaaleansinisen, sopii myös hiuksiini erinomaisesti..” Christy vastasi ja otti henkarin jolla puku riippui, sekä suuntasi sovitustilaan. Lily ja Jessica huokaisivat ottaessaan omat samanlaiset, satiinista tehdyt, siniset morsiusneitojen pukunsa. Heillä oli ollut onni matkassa kun Christy oli morsian, sillä mekot olivat hyvin nätit. Joku toinen todennäköisesti olisi valinnut hirveät morsiusneitojen puvut näyttääkseen itse paremmalta, mutta Chris oli reilu.

Pukujen oston jälkeen he siirtyivät erääseen Lontoon arvostetuimpaan ravintolaan. Keittiöpäällikkö esitteli heille kaikkia häihin sopivia ruokia. Alku- ja pääruuat olivat jo valittu, mutta vielä oli jälkiruoka ja kakku ratkaisematta.
”Pidän tästä suklaakakusta”, Jessica sanoi ja otti lisää suklaakakkua, jonka välissä oli mansikkatäytettä, ja päällä kookoshiutaleita.
”Totta, se on varmaankin parasta”, Christy sanoi ja katseli muita herkkuja heidän edessään.
”Chris, ota sinä se. Nimittäin minä haluan omissa häissäni tätä maitosuklaalla päällystettyä kakkua”, Lily sanoi suu täynnä mainitsemaansa ruokalajia.
”Mutta entäpä muut ruokalajit?” Jessica kysyi huolestuneena.
”Aivan.. Vaikuttaisi aika köyhältä jos häissäni olisi vain kakkua jälkiruokana.. Täytyy antaa enemmän vaihtoehtoja..” Christy pohti ja kohotti katseensa kysyvästi keittiöpäällikköön.
”Aivan, yksinkertaiset pienet palat olisivat erinomainen vaihtoehto. Vaikkapa mokkapalapiirakkaa paloiteltuna, sekä suklaakeksejä?” Leveäharteinen keittiöpäällikkö ehdotti hermostuneena. Naisethan olivat oikein mukavia, mutta kyse oli myös hyvin tuottoisesta sopimuksesta.
”Keksejä häissä? Omituista..” Lily totesi epäluuloisena.
”Aivan, tuota kuullaan usein, mutta mikäli häissä on lapsia, keksit eivät sotke niin pahasti. Ja suklaahan on rakkautta ruokana!” Miesressukka kokeili hermostuneena. Noidat puhuivat katseillaan toisilleen.
”Selvä. Lähetämme viikon kuluessa listat erityisruokavalioista, sekä osallistujien määrästä. Mutta sanotaan nyt, että ainakin.. 700 ihmistä”, Christy pohti hetken. Keittiöpäällikkö oli pyörtymäisillään, olihan vasta hänen ensimmäinen viikko uudessa työssä.
”Hyvää päivänjatkoa”, naiset toivottivat poistuessaan. Keittiöpäällikkö pyörtyi.

”Sarvi-hik-haara, thäythynee myönthää, ethä, -hik- njämä ovat olleet hjulvathomat juhlat!” Sirius sammalsi naulakolle kännissä kuin käki. Naulakon viereen juuri sammunut James kuorsasi äänekkäästi. Hotellin sviitissä oli koko Lontoon kovimmat juhlat meneillään. Remus oli aiemmin juonut kaljaa putkesta ja nyt strippasi tuntemattomille miehille sviitin baaritiskillä. Hotellin järjestämät naiset Remus oli maksanut alas jotta itse pääsisi hurjistelemaan. Musiikki soi kovalla, ilmapalloja sekä serpentiiniä oli kaikkialla. Hotelli oli järjestänyt jopa pokeripöydän sviittiin. Yksi naistanssijoista antoi Peterille juuri sylitanssia. Kun hän kappaleen loputtua nousi pois, Peter oli hyvin hämillään siitä, että kaunis nainen oli juuri tanssinut hänen sylissään, ja siitä että juuri hän, Peter TäysinTavallinen Piskuilan, oli osallisena niin hurjia ja mahtavia bileitä. Hän oli niin hämillään, että oli juuri menossa hyppäämään alas parvekkeelta, jotta voisi kuolla onnellisena miehenä, kun Sirius kiskoi hänet paidan kauluksesta takaapäin pokeripöytään, melkein tukehduttaen Peterin.
”Njyt pelathaan khovilla panoilla!” Sirius huusi.
”Tarkoitat v-v-var-varmaan panoksilla?” Peter sopersi hiljaa ja peloissaan hyvin humaltuneelle ystävälleen.
”Ihan sama! Sinä, suklaajannu banaanipoika, alash shieltä thiskhiltä, ja hinaa se -hik- keksiperseesi thänne!” Sirius karjui komentonsa osoittaen Remusta joka juuri availi vyötään. Hieman pettyneenä siitä, ettei saanut tanssia loppuun saakka (hän kiittäisi Siriusta aamulla, mikäli muistaisi) hän kuitenkin laahusti pöydän ääreen missä kortteja jo jaettiin. Kaikki katsoivat omia korttejaan, ja sitten Siriusta. Korteissa oli kuvia alastomista naisista.
”Chris ei varmaankhaan thiedjä njäisthä?” Remus kysyi toinen kulma koholla, virnistäen.
”Köh”, oli polttarisankarin ainoa vastaus.
”Minä luovutan”, Peter sanoi hetken katseltuaan korttejaan (niitä numerokohtia) ja meinasi nousta pois pöydästä, kun Sirius painoi hänet takaisin istualleen.
”Sinä et mene minnekään”, hän sanoi uhkaavasti. Peter nielaisi ja taipui Siriuksen tahtoon.

Tuntia myöhemmin Jameskin oli herännyt ja liittynyt seuraan. Miesten rahat hupenivat hyvää vauhtia toistensa taskuihin, eli kovin suurta häviötä taikka tappiota ei kärsitty. Paitsi Peter, jolla pokka ei pysynyt millään, vaikka hän oli ainut joka oli selvinpäin.
”Aahahaa, Matohännälle kerääntyy kala-hik-velkojah! Täythyy makshaa potut pottuina!” James nauroi suureen ääneen, silmälasit vinksottaen hänen hymyillessään typerästi korteilleen.
”Ähähähäähää, Matohäntä makshaa kalat pottuina! Ääähhäää”, Sirius nauroi pää punaisena. Hän hädintuskin sai edes henkeä kun juttu nauratti häntä niin kovasti.
”Matohäntä shaa matokuurin! Kukha hjaluaa tarkhistaa tharvitsheeko hän sjellaista!?” Remuskin murjaisi oman vitsinsä. Peter tarvitsisi vielä toisen sylitanssin, jotta tämä ilta loppuisi hänenkin osaltaan onnellisesti.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 21.11.2009 18:54:43

Wihihihihiii! Aika nopeesti järkätään häät, koska eikö kutsutki lähetetä yleensä jotain puolvuotta ennen häitä O__o  Nojaa.. mitä sitä turhaa odotella XD Jatka vaan samaan malliin! Naureskelin taas ihan vääränä suurinpiirtein kaikelle XD

JATKOA PIAN PLIIS

 :-*

-ITN-

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Lissukka - 21.11.2009 19:37:59

mä repesin iha totaalisesti! tää oli iha loistavaa  ;D
jatkoa  ;D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Vaarallinen Komentoija - 21.11.2009 19:54:39

Hahahahahah..... Lopussa en voinut olla nauramatta. Sirius oli oma itsensä. KIITOS JA JATKOA PIAN!

Sanoo....
 

Vaarallinen kommentoija

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 21.11.2009 20:14:27

Ihana luku!! Häät... :D
Tosta alkukirjeestä luulin, et Sirius on tehny jotain paljon pahempaa eli toisin sanoen mokannu, niinku aina. :D Mut onneks se ei ollu mitään sellasta.
Tää on oikeesti ihan loistava. Nauroin vaa yksinäni kaikelle.
Jatkoa vaan!

NeitiMusta.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: amorgirl - 21.11.2009 20:26:15

WUHUUUUUUUU! Vihdoinki jatkooo! Kerkesin jo melkei unohtaa tän...  Mut onneks sitä tuli, toivottavasti seuraavakin tulee nopeesti.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Kelmitär - 22.11.2009 17:28:47

jes jatkoa!todella loistava osa!eikun vaan jatkoa!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: kkaro - 22.11.2009 17:55:56

Onks tää ollu joskus vuotiksessa tai jossai?? mulla on joku et oon ihan varma et oon lukenu, muistan tän nimen niiiiiiiiin selvästi ettää uuggghh.

Ainaki sillo oli tosi hyvä ja ainaki luulin lukeneeni sen loppuun(Olenko järkevä kenties??)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 23.11.2009 14:39:46

hyvää jatkoa taas!!
Matohäntä oli ihana ressukka. nii onneton siel polttareis. sitte e oli nii hämmentyny ku se oli viel osallisen johonki sellaseen.

Christy oli aika sukkela häävalmisteluissa vaik Sirius feilaski aika pahan kerran. Se oli nii luonnottoman rauhallinen. Mut pahimmat oliki jo hoidettu pois tieltä. Sitä mä vähän mietin, et miks ne ostaa mekon vikan, vaik se just yleensä (kai) ekan ommataann (tai en oo varma mu ton tullu kaikist leffoist sellanen filee)

Vielä kuitenkin toivotann lisää kaikkea kivaa lukee
jj

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 01.12.2009 17:28:09

-ITN- : Haha, näillä vähän viime tingas.. Jos jättää vastaamatta kutsuun, saa kedavrasta xD Kiitos kommentistasi! <3
Lissukka: Kiitos kommentistasi ; )
Vaarallinen kommentoija: Ainahan Sirius ;D Kiitos kommentistasi!
NeitiMusta: Kiitos kommentistasi! :D
amorgirl: Noh, ispiraatio tulee miten sattuu.. Kiitos kommentistasi! :D
Kelmitäs: Kiitos kommentistasi ;)
kkaro: Ei ole ollut vuotiksessa.. Eikä ole päässyt läheskään loppuun asti : D Kiitos kommentistasi!
_jj_ : Joo no niillä ei mikään hätä ole nätin puvun suhteen, Christyhän näyttää upealta missä tahansa navettatakissa! Kiitos kommentistasi! :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Lerosa - 06.12.2009 12:58:11

Oi ihanaa, uusi ficci ;D
Kirjoita tätä saman verran kuin edellistäkin, niin elän loppuelämäni hymyillen.
Pelottaa vaan se, kun Lily ja James kuolla kupsahtaa.
Tulee jo ihan itku silmiin :'(


-Lerosa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 20.12.2009 00:16:38

Lerosalle kiitokset kommentistasi, yritän ainakin kirjoittaa tätä kauan, pitkään ja hartaasti!

A/N: Lueskelin tuossa noita ensimmäisiä lukuja ja ihan rupesi hävettämään, kuinka olenkaan osannut kirjoittaa niin kamalan ja ällöttävän hirveästi! Joten, joskus tässä kun ei muuten ole inspiraatiota, mutta halua, aion kirjoittaa nuo luvut uudestaan. Ja tuo on lupaus. Mutta tässä ainakin on vielä yksi luku!

Luku 3. Pelastakaa bilehile Remus

Lily kääntyi unissaan ja heilautti käsivartensa Jamesin päälle. Ainakin hän alitajuntaisesti yritti. Hänen vieressään ei ollut ketään. Omituisuus siinä sai hänet heräämään ja katselemaan ympärilleen. Hän nousi istumaan, kahmaisi peittoja mukaansa, ja lähti tukka pörrössä, silmät sirissä auringonvalon tulviessa asuntoonsa kuljeksimaan olohuonetta kohti. Hänen seuraansa liittyi toisesta makuuhuoneesta tismalleen yhtä heränneen näköinen Jessica. Naiset eivät puhuneet sanaakaan, kävelivät aina yhtä sirosti olohuoneeseen pienet rypyt kulmiensa välissä, heidän silmien aristaessa auringonvaloa.

James sekä Sirius istuivat sohvilla kumartuneina sohvapöydän puoleen ja supattaen hiljaa keskenään, eivätkä huomanneet naisia jotka kävelivät heidän taakseen.
”Mutta emme voi olla varmoja..”
”Täytyy yrittää..”
”Pahuksen Peter, hänkin vain lähti mukamas töihin..”
”En ole ilmoittanut pomolle..”
”Kiva nyt..”
”Jessi sekoaa..”
”Mistä hitosta te puhutte?” Lily keskeytti miesten hiljaisen keskustelun, saaden molemmat pongahtamaan ylös.
”Ööh.. Töistä! Täytyy mennä!” James vastasi parhaansa mukaan kohentaen silmälasejaan, jotka olivat valahtaneet hieman alas hänen suoraa nenäänsä. Sirius nyökytteli pontevasti ja molemmat automaattisesti haroivat ja pöyhivät mustia, sekaisin olevia hiuksiaan.
”Ei niin nopeasti!” Jessica pysäytti heidät astumalla Siriuksen eteen, joka oli jo hivuttautumassa eteiseen. Lily kurottautui sohvan yli painamaan Jamesin hänen olkapäistään takaisin istumaan, ja kiersi sitten tummanvihreän mokkanahkasohvan ympäri istumaan hänen syliinsä.
”Armaani, kertoisitko mistä on kyse? Oikeasti siis”, hän kysyi mitä suloisimmalla ja herkimmällä äänellä, nyppien samalla kihlattunsa tummansinistä, vetoketjullista villapaitaa.
”Äh.. Se on tuota.. ei mitään..” James kierteli vaivautuneesti ja yritti vältellä naisten katseita, koskettaen silti samalla sylissään istuvaa olentoa.
”Kertokaa nyt!” Jessica komensi vaativasti ja työnsi Siriuksenkin istumaan. Miesparka näytti kuolemaantuomitulta istuessaan siinä yhdenhengen nojatuolissa selkäsuorana, pelästynyt sekä vakava ilme kasvoillaan.
”Me hukkasimme Remuksen eilisiltaisissa polttareissani, kun joimme itsemme pöydän alle”, hän kertoi värittömällä äänellä lähes koko jutun, jättäen sievästi pois Remuksen strippiosion vieraille miehille. Sen saisi mies itse tunnustaa mikäli olisi hengissä.

Seurasi hetken hiljaisuus, jonka aikana James hautasi irvistyksen kasvoillaan Lilyn syliin, Lily kietoi kätensä rauhoittavasti hänen ympärilleen ja painoi suukon hänen päälaelleen, Sirius pysyi edelleen samassa asennossa keskittämättä katsettaan minnekään, hädin tuskin hengittäen, ja Jessican silmät olivat teelautasen kokoiset hänen pitäessä kiinni peitostaan. Viimein hän toimi.
”Jumalauta minkä menit tekemään!” Hän karjui ja syöksyi kiinni Siriuksen kurkkuun kaataen miehen sekä nojatuolin. James ja Lily syöksyivät välittömästi irrottamaan tätä nuorta naista, joka sillä hetkellä näytti karanneen mielisairaalasta.
”Näettekö, näettekö?! Juuri tätä minä tarkoitin..” Sirius sähisi ponkaistessaan ylös lattialta ja kauemmas muista, hieroen kaulaansa, sekä osoittaen sormellaan oman morsiammensa parasta ystävää.
”Mitäs kummaa täällä riehutaan?” Kuului heleä ääni ovelta, sekä pari kopsahdusta kun korot napautettiin vierekkäin lattiaan. Jokainen kääntyi katsomaan Christyä, jolla oli leipomuskori käsissään ja iloinen, utelias sekä kysyvä ilme kasvoillaan.
”Kaunotar olen niin onnellinen ja helpottunut kun olet täällä!” Sirius huudahti ja riensi halaamaan tulevaa vaimoaan, joka laski korin käsistään ja halasi Siriusta tiukasti, silittäen tämän selkää ja päätä.
”Kaikki on okei, olen juuri tässä”, Christy vakuutti ja antoi suudelman, josta Sirius sai hieman lisää itsevarmuutta.
”Remus on kadoksissa”, Lily sanoi mennen hakemaan leipomuskorin ja vei sen keittiöön.
”Ole hyvä, miten?” Christy kysyi selvästi yllättyneenä.
”Rajut polttarit”, James huokaisi ja istui jälleen alas, kädet kasvoillaan.
”No mennään nyt jo sitten etsimään! Paitsi eräiden täytyy pukea päälle”, Christy huomautti. Lily ja Jessica kipittivät nopeasti kiskomaan jotain säädyllisempää kuin minishortsit ja topin päälleen.
”Minusta olisi parempi ajatus jos minä ja Sirius etsisimme hänet, te naiset voitte puuhailla omianne..” James vihjasi, ja hänen äänestään pystyi kuulemaan niin ilmiselvästi, että asiassa oli jotain syvempää, ettei Christyltäkään voinut mennä ohitse.
”Selvä pyy. Lähtekäähän jo, minä suostuttelen heidät”, Christy sanoi ja huiskautti pitkät hiuksensa taakse kävellessään makuuhuoneisiin johtavaa käytävää kohti.
”Kiitos!” Molemmat miehet kuiskasivat äänekkäästi hänen jälkeensä lähtiessään pois asunnosta.

”Neidit me lähdemme paiskimaan ahkerasti töitä, joten kello käy, kello käy!” Christy huusi lähestyessään makuuhuoneita. Toisen ovi avautui.
”Mitä?” Jessica kysyi vaativasti astuessaan hänen eteensä.
”Kuulit kyllä joten etsi itsellesi housut, en usko että pomo katsoo hyvästi mikäli ilmestyt puolialasti töihin”, Christy vakuutti ja työnsi vastaan änkyttävän ystävättärensä takaisin huoneeseen.
”Kai ymmärrät, että meillä on noin viisitoista minuuttia itseasiassa ehtiä?” Kysyi Christyn taakse ilmestynyt Lily käsivarret ristittyinä hänen eteensä.
”Totta kai, osaattehan te vielä ilmiintyä vai?” Christy kysyi kohottaen kulmiaan ja virnistäen.
”Missä hitossa ovat niin kuin meikkini?!” Kuului joka tavua painotettu vihainen lause.
”Kultapieni, olisivatko meikkipöydällä eikä Remuksen työpöydällä?” Lily kysyi huvittuneena, ansaiten Jessicalta äkäisen mulkaisun.
”Kyllä minä sen tiesin, kokeilin vain tiesittekö te..”

”Rehellisesti, onko sinulla hajuakaan missä hän saattaisi olla?” Sirius kysyi kumoten toisen shotin Vuotavassa Noidankattilassa.
”No ei sitten pienintäkään”, James tunnustaa paukautti ja kohotti kätensä tilatakseen kolmannet.
”Meidän täytyy hommata hänet taikka vähintäänkin joku joka näyttää häneltä teille ennen kuin Jessica palaa töistä”, Sirius sanoi juomien saapuessa.
”Mennään vaan kadulle siis kiertelemään ja puhalletaan koirapilliin vai?” James kysyi pyöräyttäen silmiään Siriuksen puheille.
”Ei ei ehei, hän on susi, minä koira, muistatko?” Sirius muistutti, kumosi shotin pöydälle ja veti ystävänsä ulos jästien Lontooseen.

”Voitaisiinko me pysähtyä, jalkoihin sattuu!” Sirius valitti ja istuutui jonkin rakennuksen portaille, käsi edelleen Jamesin kädessä. He olivat kiertäneet Lontoota jalkaisin jo muutaman tunnin ajan.
”Kenenköhän idea tämä edes oli?” James kysyi ja istuutui hänkin, putsaten ensin lunta kohdalta mihin tähtäsi. Muutama virka-asuun pukeutunut jästi tuli ulos rakennuksesta. Heidän keskustelunsa herätti velhojen mielenkiinnot.
”Pitäisi soittaa sairaalaan, käydään ensin donitsilla tuolla..”
”Sairas mies, kertakaikkiaan sairas.. Minä ja Morris löysimme hänet hotellista puolialastomana, huone oli kuin pommin jäljeltä.. Haluaa löytää jonkun Mustan tai Potterin.. Mutta ei ole puhelinnumeroa eikä osoitetta, hullu kuin pullosta tullut..” Tässä vaihessa Sirius ja James automaattisesti katsoivat ensin toisiaan, sitten rakennuksen ovea, jossa luki ”Lontoon poliisiasema”. Kummatkin syöksyivät nopeammin ylös ja ovelle kuin olisi ehtinyt kissaa sanoa.

”Ja-Ja-James? Si-sinäkö se olet?” Kuului pelokas ääni nurkasta, jonne mies oli kääriytynyt huopaan niin pieneksi mytyksi kuin mahdollista.
”Remus, me tulimme vapauttamaan sinut!” James selitti ja katsoi näkyikö ketään. Valvontakamerat olivat epäkunnossa kiitos Siriuksen ja hänen rikollisystäviensä opettamien kikkojen. James loitsi sellin oven auki ja Remus syöksyi vapauteen.
”Kiitos ystäväni, kiitos! En olisi ikinä selvinnyt vankilassa! Minusta olisi tullut vielä jonkun gangsterin ämmä!” Hän sopersi syvästi järkyttyneenä halaten molempia ystäviään.
”Et tietenkään olisi selvinnyt.. Viedään sinut nyt vaan pois.. Ja pelastetaan myös minut ja James..” Siriusta puistatti pelkästään ajatuskin Jessican ilmeestä, jos he eivät olisi tuoneet Remusta takaisin.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Kelmitär - 20.12.2009 08:22:22

taas oli hyvä luku!oikeesti tämä oli super hyvä!


jatkoa odottaen
Kelmitär

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 20.12.2009 15:20:35

Jälleen mahtavaa tekstiä!! XD Nauroin taas iha vääränä :DD!  En malta oottaa jatkoo :D

-ITN- ja kumarruksen maksimaalinen multihuipentuma

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: kkaro - 20.12.2009 15:26:03

Ihanaaa lisää, piti vaan vähän muistella niin onnistu lukeminenkin ((:

Mutta hyvää tekstii ja sillein en löytäny mitään virheitä enkä häiritseviä juttuja yhtään(ainakaan huomannu) eli oot hyvä kirjottaan. ;'DD

JATKA oon ollu koukus, ja oon vieläkin ♥ :---DD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: amorgirl - 20.12.2009 19:46:36

Taas oli ihanaa jatkoo mitään virheitä tai muuta outoo ei näkyny  ;)
Mut lisää vaan!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 21.12.2009 11:08:49

Luku li juonelta hyvä, mutta remus löyti aika nopeesti. Välille olis voinu pistää vähän enemmän kohtauksia ja kuvausta. Ymmärrän kyl et sult on nyt puuttunu inspistä, tuttu tunne, mut sitte vaik seuraavaa lukuu ajatellen.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Lerosa - 26.12.2009 16:45:11

Luku oli lyhyydessään todella mukava. Tuli hyvä fiilis ja nauratti, niin kuin aina ;D
Nyt pistäs nopeasti lisää lukuja joululoman kunniaksi


-Lerosa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 31.12.2009 15:50:31

A/N: Kiitos kaunis teille kaikille ihanille kommentoijille, joo, uuden vuoden kunniaksi rustasin nyt uuden luvunkin, ei hääppöinen, mutta parempi kuin ei mitään, right?

Luku 4. Raivo-ongelma

”Kultaraksuhoneypienikultanenihana!” Kuului kirkaisu kun miehet saapuivat usean rohkaisuryypyn jälkeen Lilyn ja Jamesin kämpille. Remus ehti nähdä vain vaaleanruskeantukkaisen hennon naisen vilaukselta kun tämä oli jo kapsahtanut hänen kaulaansa.
”Olen aivan kunnossa, älä nyt kurista minua”, Remus sanoi hellästi ja irrotti naisen otteen varovasti. Jessica katsoi häntä hyvin rakastavasti, mutta se katse vaihtui murhaavaksi hänen katsoessa kahta muuta miestä.
”Te..” Hän murisi ja avokämmenellä läpsäytti molempia samalla huitaisulla.
”Tule, mennään muhinoimaan”, hän jatkoi puheenvuoroa ja veti Remuksen päättäväisesti makuuhuonetta kohti. Mies kohotti olkapäitään ja heitti käsivarrellaan olleen takkinsa Jamesille.

Eteiseen jääneiden välille lankesi kiusaantunut hiljaisuus. Viimein Christy päätti rikkoa sen.
”Tule, mennään kotiin”, hän sanoi Siriukselle ja lähti hänen kanssa käsi kädessä, vilkuttaen Jamesille ja Lilylle.
”Jessie ilmaisee tunteitaan aika.. avoimesti..” Christy huomautti heidän kävellessä katua pitkin.
”Oppinut sen meiltä”, Sirius vastasi virne kasvoillaan, kun hän suuteli rakastaan keskellä tungosta.
”Keneltä muultakaan?” Christy kysyi hymyillen onnellisesti vasten kihlattunsa hymyä.
”No ei ainakaan Lilyltä tai Jamesilta, hehän ovat aivan kamalan etäisiä. En ihmettelisi jos he liittyisivät luostariin pian”, Sirius sanoi suukottaessaan halauksessaan olevan naisen kaulaa, saaden hänet nauramaan heleästi.
”Tule nyt Casanova, aiheutamme tungosta”, Christy sanoi laskien valkoisiin samettihansikkaisiin puetut kätensä miehen lihaksikkaalle rintakehälle, jota peitti musta villakangastakki, sekä punasävyinen kaulahuivi.

Samana iltana jengi oli taas kokoontunut viettämään laatuaikaa Jamesin ja Lilyn olohuoneeseen. He olivat kaivaneet esiin vanhoja valokuva-albumeja, sekä pullollisen punaviiniä. Nyt he nauroivat äänekkäästi, muistellen Siriuksen ja Lilyn vahinkosuudelmaa. Jopa Christyä nauratti tämä, Siriuksen onneksi hän ei ollut mustasukkaisinta lajia.
”Kerro se Lily! Haluan kuulla sen sinun näkökulmastasi!” Remus huudahti ja siemaisi viiniään. Väki hiljentyi vähitellen odottaen Lilyä aloittamaan. Hän tarkasti kampauksensa olevan kunnossa (etuhiukset vedetty pinneillä taaksepäin) ja asetteli mustaa ilmavaa tunikaansa hieman paremmin.
”Okei.. Olimme viidennellä luokalla, ja oli juhlat yömyöhään asti Rohkelikon huispausmestaruuden voiton kunniaksi. Kaikki olivat juoneet kermakaljoja kiitettävän määrän. Ja joo no, James oli koko illan kinunnut suudelmaa voiton kunniaksi.. Viimein kun olin menossa nukkumaan, kuulin kun joku huusi, että miksen voinut suudella Jamesia, kun suutelin Matthew Daytonia pari viikkoa aikaisemmin, mikä muuten oli pelkkää hetken huumaa, vaikken edes tuntenut häntä kunnolla, kuitenkin, sain vain tarpeekseni siitä vainoamisesta ja huutelusta, käännyin kannoillani, huomasin vilaukselta mustatukkaisen pojan ja niin.. En oikein katsonut kunnolla, saatika harkinnut.. Sori Sirius..” Lily kertoi punastuen rajusti loppua kohti.
”Eipä mitään, todistit vain, että Sirius Musta saa kenet tahansa, halusi tai ei”, Sirius vastasi iskien näyttävästi silmää, leveä virne päällä.
”Hei hurmuripoju, olet kihloissa, käyttäydy sen mukaisesti. Nimittäin jos satutat Chrissiä, vohooi luoja, pieksen sinut”, Jessica sanoi ja väläytti herttaista tekohymyä. Muut vilkaisivat toisiaan nopeasti ja merkitsevästi. He vaihtoivat istumapaikkoja, ja nyt Lily ja James istuivat Jessican molemmin puolin. Sirius ja Christy siirtyivät seisomaan Jessican taakse.

”Jessie.. Meistä tuntuu, että sinulla on ongelmia.. aggressiivisuutesi kanssa”, Lily sanoi hellävaroen pitäen Jessican käsistä kiinni.
”Mi-mi-mi-mitä? Ei minulla mitään ongelmaa ole!” Nainen vakuutti vilpittömästi silmiään räpytellen, mitä viattomin koiranpentuilme kasvoillaan.
”Pah, selvästihän sinulla on raivo-ongelma!” Sirius sanoi vastalauseensa kovaäänisesti.
”Sinä olet ongelma!” Jessica äyskähti kääntyen sohvalla ympäri ja yritti hypätä Siriuksen kimppuun, mutta James ja Lily yhteisvoimin saivat pidettyä hänet aisoissa. Jessica jäi vain kurottelemaan ja raapimaan Siriuksen mustaa takkia.
”Okei, antakaas kun puhun hetken puolestani. En ole hullu, selvästikään. Oli vain vähän tylsä päivä ja yksi persoonallisuus otti vallan. Ja lopettakaa tuo toistenne vilkuilu, jokaisella meillä on useita persoonallisuuksia, tietenkin.. Varmaankin Christyn osittainen menetys sai pari muuta esiin.. Osaan olla järkevä, hauska, käytännöllinen jos sille päälle vain satun.. Mutta, kuten sanoin, oli vähän tylsää ja ehkä muutenkin turhauttava päivä. Tästä edespäin, käyttäydyn. Kunniasanalla”, Jessica vakuutti todella viattomasti. James kääntyi oikein päin sohvalla ja lysähti selkänojaa vasten.
”Jessican kunniasanat tiedetään”, hän mutisi äänekkäästi.
”Joo, tuokaa Oscar-pysti”, Sirius sanoi ja alkoi taputtaa harvakseltaan kävellen keittiöön hakemaan pientä suolaista purtavaa.
”Sinä senkin...!” Jessica huusi hyvin homersimpsonmaisesti ja yritti taas loikata sohvan yli. Hänen loikkansa päättyi kuitenkin ennen kuin alkoikaan, kun James taltutti hänet huispaajanreflekseillään.
”Se on selvä, sinä pääset hoitoon.”

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: amorgirl - 31.12.2009 17:09:10

Ihanaa! Eikun hoitoon vaan! Oliks tää jotenkin lyhyempi kun muut vai luinko jotenkin tosi nopeeta?
No jaa, ei mul oo mitään muuta sanottavaa kun ihanaaa! Tää on niin hyvä, vaik ylensä luenkin pelkkää slashia. Eli oot onnistunu loistavasti näissä ku oot saanu mutkin lukijaks :D  Joo, mitä mä taas selitän? Eiku jatkoo vaan!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Kelmitär - 01.01.2010 17:36:31

joo hyvä luku, mut se oli vähän lyhyt :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: kkaro - 01.01.2010 18:57:51

Ihanaa, uus luku! =))

Tää luku oli tämmönen kiva pieni, ja hyvä näin vuoden ekaks päiväks. En löytänyt virheitä myöskään ja muutenkin hyvä. (((:

Jatka,odotan jo! ;'DD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 01.01.2010 21:19:59

 ;D Hajoilin taas vaihteeksi, luvun lyhykäisyydestä huolimatta! Tässä nyt alkaa pian tulla useat persoonallisuudet esiin itsekullakin xD
Mutta eiku nainen hoitoon vaan (meikä menee messiin xD) ja jatkoa tänks!

-ITN- kiittää ja kuittaa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: CandyApple - 09.01.2010 01:56:14

Miksen mä oo huomannu tätä jatko-osaa ???
Luin Tytöt, Pojat ja ne muut jo aikoja sitten ja siitäkin haluaisin sanoa että: TOSI HYVÄ!
Tän jatko-osan luvut on ollu kans todella hyviä! Ja repeilin koko ajan lukiessani niitä.. Siihen voi kuitenkin olla osasyyllisenä tää kellonaika.. Ei oikeen aivot enää pelaa.. :D
Jatkoo vaan tulemaan, kiitos!

Candy xxx

Ps. Onks toi Jessi vähän raivohullu.. tai jotain..

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 24.01.2010 15:32:13

amorgirl: kiitos oikein paljon! Joo, luvut on tahtonu jäädä vähän lyhyiks, mutta yritän parhaani. Kiitos kommentista : )
Kelmitär: Kiitoksia kommentistasi : )
kkaro: Kiitoos : )
-ITN-: Kuinka pitkän pätkän luit tällä kertaa? Kiitos kommentista xD
CandyApple:  Jessi ehkä yrittää pelotella Siriusta pois, en itekkää ymmärrä XD Kiitos kommentistasi!

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 02.04.2010 14:11:22

Nyt piiiiitkän tauon jälkeen olen saanut inspiraationi ylös ja raapustettua uuden luvun. Enjoy!

Luku 5. Paksuna

Oli kylmä aamu Lontoossa. Lunta satoi hiljalleen, ja liikenne oli rauhallista. Joulukuu oli juuri alkanut, mikä tarkoitti sitä, että Siriuksen ja Christyn häät olisivat pian ovella. Mutta nyt jotain muuta oli heidän ovellaan.

Ovikello soi useita kertoja, kun henkilö ulkopuolella oli kärsimätön pääsemään sisään. Sirius heräsi ennen morsiantaan. Hän katsoi hetken kaunista naista vieressään kun tämä nukkui hyvin rauhallisesti. Näky sai Siriuksen kärttyisyydenkin katoamaan, ja hän varovasti livahti peittojen alta ja hiipi huoneesta sulkien oven jäljessään kiinni. Siinä hän tallusteli sinipunaisissa boksereissaan toisesta kerroksesta ensimmäiseen ja eteisen poikki ovelle. Hän avasi oven hyvin rivakasti vaivautumatta katsomaan oven ikkunasta kuka oven takana oli.

”No hyvää huomenta! Mikä tuo teidät tänne pilaamaan aamuni?” Sirius kysyi teennäisen hymyn kera, sekä silmät suljettuina, jotta aamuaurinko ei sokaisisi häntä.
”Jaa että pilaan aamusi?” Tuttu, mutta jotenkin vieras naisääni kysyi huvittuneena. Tämä sai Siriuksen avaamaan silmänsä.
”Jessica?!” Hän kysyi leuka melkein lattian rajassa. Se raivohullu, mikä nainen oli viime näkemällä ollut, oli nyt poissa, ja tilalla olikin täysin normaalilta vaikuttava henkilö. Jessican ulkonäkökin vaikutti jotenkin muuttuneemmalta Siriuksen silmissä. Nainen näytti vähemmän stressaantuneemmalta ja enemmän positiivisemmalta.
”Kutsu minut toki peremmälle, ei mitään kiirettä”, Jessica neuvoi ja Sirius väisti päästäen hänet eteiseen. Jessica riisui valkoisen, tyylikkään puuvilla takkinsa sekä vaaleanruskean huivinsa ripustaen ne naulakkoon ja heitti huivin kanssa samaa väriä olevan myssynsä ja lapasensa hattuhyllylle. He menivät keittiöön, missä Sirius rupesi nopeasti tekemään aamupalaa.
”Vau, tuota.. Näytät oikein hyvältä”, Sirius sanoi kun ei keksinyt muutakaan sanottavaa.
”Kiitos, pieni hermoloma teki todellakin hyvää! Mutta täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt kun kävit vierailemassa niiden neljän viikon aikana vain kerran”, Jessica kohotti toista kulmakarvaansa uteliaana.
”Juu siis tota noin.. on ollut niin kiirettä kaiken tuota.. kaiken kanssa?” Sirius pikemminkin kysyi kuin totesi.
”Joo joo, aion teeskennellä uskovani. Christy oletettavasti vielä nukkuu?” Jessica kysyi nousten ylös oikaisten samalla punaista, ohutta villapaitaansa.
”Totta maar, vapaa päivä. Meillä kahdella siis. Tai kolmella, miten vain. Jäätkö aamiaiselle?” Sirius kysyi samalla kun paahtoleivät hyppäsivät leivänpaahtimesta, jonka Lily ja James olivat ostaneet heille lahjaksi omaan kotiin. Lilyn oli pitänyt opettaa heitä vielä käyttämäänkin sitä.
”Totta kai, ruoka ei ollut parhaimmasta päästä siellä laitoksessa! Menen vain ja lainaan Christyltä joitain asusteita.. Ei kai muuten haittaa, että tuppauduin tänne? Kaikki muut ovat töissä..” Jessica kysäisi kuin vanhalta ystävältä, eikä suinkaan kuin petolliselta pelimieheltä, joka syöksisi hänen parhaan ystävättärensä turmioon.
”Joo, tai siis ei, tai siis joo ole vain kuin kotonasi”, Sirius rupesi sekoilemaan sanoissaan, johtuen tosin varmaan siitä, että hänen keskittymiskykynsä oli kiinni aamiaisen valmistelussa enemmänkin.

”Chrissy-sissyyy... Arvaa kuka on palannuuuut?...” Jessica liverteli mustatukkaisen naisen korvaan otettuaan ensin hänen asustelaatikostaan ruskean tissivyön, sekä jotain kullanvärisiä rannerenkaita.
”JESSI!” Nainen äkkiä heräsi pirteänä ja kapsahti toisen kaulaan kiskaisten hänet sänkyyn. He vaihtoivat kuulumisia, valitsivat Christylle asun päiväksi (musta tulppaanihame, violetti, röyhelöinen kauluspaita, violetit sukkahousut sekä mustat korkokengät) minkä jälkeen Jessica vaati saada tehdä Christyn meikin ja kampauksen. Hän teki erittäin onnistuneet mustat rajaukset silmiin, sekä antoi huulille vahvan punaisen värin. Mustat hiukset päätyi nutturalle niskaan, ja ylipitkä otsatukka rullautuneelle kiehkuralle. Stylistileikkien jälkeen Christy olisi voinut mennä vaikka toimitusjohtajasta.

”Whohohohouuuu mikä nainen!” Oli ensimmäinen kommentti minkä he kuulivat kun pääsivät keittiöön, missä Sirius oli jo laittanut pekonia, paistettuja kananmunia, paahdettuja leipiä, teetä ja lettuja pöytään. Kommenttia seurasi kliseinen vislaus. Christy yritti pitää pokkansa, mikä osottautui kuitenkin mahdottomaksi, kun Sirius näytti olevan valmis ottamaan hänet siinä ja heti.
”Joten öö onko mansikkahilloa letuille?” Jessica lähestulkoon kiusaantui joutuessaan todistamaan tuota ilmettä.
”Kaapissa, samassa missä keksitkin”, Christy sanoi tarkkaillen Siriusta viekas ilme kasvoillaan. He kaikki kolme istuutuivat pöydän ääreen ja alkoivat hiljaisuudessa syömään.

Jamesilla oli tylsä päivä. Hän joutui tekemään tunti tunnin jälkeen pitkäpiimäisiä  paperitöitä ja lajittelemaan vanhoja raportteja. Homma oli vielä tylsempää, kun Sirius vietti vapaapäivää ja Lily oli lähetetty jonkun aurorin mukaan kenttäharjoitteluun. James katsoi väsyneenä kelloa, mikä oli viittätoista vaille ruokatunti. Hän kohensi ryhtiään, asetteli pyöreät silmälasinsa paremmin nenälleen ja katsoi ympärilleen varmistaakseen ettei ketään muuta ollut toimistossa. Niin hän pöyhi jo valmiiksi sotkuista mustaa tukkaansa ja lähti vetelemään. Matkallaan hän katsoi oven vieressä olevasta peilistä kuvaansa, vinkkasi itselleen silmää ja virnistäen lähti viettämään ruokatuntia ministeriön ravintolaan.

James oli juuri istuutunut valeikkunan edessä olevaan kahden hengen pöytään ja aloittanut ruokailunsa, kun toinen täyteen lastattu ateria tarjotin suorastaan heitettiin häntä vastapäätä, ja pari käsi kietoutui hänen ympärilleen kun huulet suutelivat hänen kaulaansa.
”No mutta Lily.. Varo ennen kuin joku näkee meidät yhdessä”, James sanoi hymy huulillaan kun hänen kihlattunsa istuutui häntä vastapäätä.
”Arvaa onko minulla hyviä uutisia?” Lily kysyi leveä hymy huulillaan ja pyyhkäisi punaisen hiussuortuvan korvansa taakse.
”Hymystäsi päätellen.. ei”, James sanoi muka harkitsevasti. Lilyn ilme valahti.
”No ei sitten!” Nainen tiuskaisi, nosti mustan käsilaukkunsa hihnan paremmin olalleen, nousi ylös ja tarttui tarjottimensa reunoihin.
”Hei Lily, älä nyt, minä vain pelleilin”, James sanoi nousten ylös, kiertäen pöydän ympäri ja painaen naisen takaisin istumaan.
”Nyt kerro, ole niin kiltti, mitä halusit kertoa minulle?” Hän kysyi lepertely äänellään pitäen Lilyä kädestä, silittäen tämän rystysiä.
”No enkä sano! Idiootti..” Lily tiuskaisi murheellisesti mutristaen suutaan.
”Lily-kultaseni, haluan tietää niin pahasti, ole kiltti ja päästä minut tästä kammottavasta tuskasta”, James edelleen jatkoi lepertelyään.
”Hmph. Olen raskaana”, Lily sanoi kuin olisi vain todennut jotain hyvin merkityksetöntä. James pysähtyi ja hänen silmänsä suurenivat. Lily jatkoi salaattinsa syömistä.
”Lily..” Mies takelteli ja nainen kohotti katseensa.
”Lily..” James totesi uudelleen käheästi ja kurottautui suutelemaan Lilyä mitä intohimoisimmin.
”Onko tämä myönteinen suhtautuminen?” Nainen kysyi hymyillen varovasti.
”Totta helvetissä on! KUULKAA KAIKKI! Tämä ihana nainen kantaa lastani!” James huusi koko täydelle ravintolalle ansaiten raikuvat suosionosoitukset.
”Tule! Tästä pitää tiedottaa heti porukalle!” James huudahti vetäen elämänsä rakkauden mukanaan ulos ravintolasta.

”Sirius? Oletko täällä?” Remus huusi saapuessaan ystävänsä asuntoon.
”Olohuoneessa!” Kuului vastaus.
”REMUS!” Jessica syöksyi olohuoneesta eteiseen ja kapsahti miehensä kaulaan.
”JESSICA!” Vastaus kuului yhtä innostuneesti. Nuori pari osoitti hellyyttään toisilleen samalla kun he menivät Siriuksen ja Christyn seuraksi olohuoneeseen katselemaan päiväleffaa televisiosta. Sirius oli korkannut heille pullon valkoviiniä.
”Onko täällä ketään?!” Kuului pian huuto uudelleen eteisestä.
”Olohuoneessa!” Vastaus huudettiin. James ja Lily ilmestyivät hengästyneinä huoneeseen.
”LILY ON RASKAANA!” James levitti ilouutista. Naiset rupesivat kiljumaan innoissaan kun taas Remuksen leuka kolahti lattiaan ja Siriuksen käsissään pitämä viinilasi rikkoutui puristusvoimasta, ja hänen silmänsä yrittivät päästä kuopistaan.
Seurasi hetken hiljaisuus kun enemmistö hymyili säteilevästi. Viimein..
”KUMMISETÄ!!” Sirius ja Jessica huusivat samaan aikaan. Kaikki katseet kääntyivät Jessicaan.
”Eiku häh..”

Oli ilta ja kaikki olivat jo lähteneet takaisin koteihinsa. Lily makaili sohvallaan, ja James istui lattialla katsellen ja silitellen hänen mahaansa.
”Uskomatonta.. Siis aivan käsittämätöntä..” James totesi aina välillä. Jessica ja Remus saapuivat olohuoneeseen.
”Noooo joko olette päättäneet keistä tulee kummeja?” Jessica kysyi hymyillen, mutta polttaen pariskuntaa samalla katseellaan.
”Öö siis totaa...” Lily mutisi vaihdettuaan katseita ensin Jamesin kanssa.
”Kaikki ottaa nyt ihan rennosti, kyllä me tiedämme, että valitsitte heidät”, Remus sanoi tyynesti.
”Ah, no hyvä. Mutta muistakaa, että te olette silti seuraavana jonossa!” James sanoi ja ravisti kättä Remuksen kanssa.
”Hienoa, loukkantuisimme verisesti ellemme olisi. Ei mitään paineita”, Jessica sanoi hymyillen. Niin he rupesivat katselemaan myöhäisillan elokuvaa televisiosta ja nauttivat vain toistensa seurasta.



A/N: Risuja? Ruusuja?

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Anaid - 02.04.2010 19:15:10

Ihanaa, ku tähän tuli jatkoo!
Tää oli nimittäin ensimmäisiä ficcejä, joita luin ja myös yksi lemppareistani!
En osaa muuta sanoa, ku että JATKOA!!
Anaid

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: NeitiMusta - 02.04.2010 21:16:36

Ihana et vihdoin tuli jatkoo! Vihdoin!!
Tykkäsin tästä.. tosin ehkä kuvailuu ois voinu olla vähän enemmän ja puhepätkät ois voinu ehkä olla vähän pidempii, mut hyvä näinki!!
JATKOO VAA!!

NeitiMusta. :D

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 05.04.2010 20:57:13

Tsaijaijaijaijaijaijaaaa! Hienoa, hienoa, jatkoa tullu ja se on HIENOA!  ;D  Oli tosi jännä kuinka ennen (?) niin raivohullu jessica otti tosi tyynesti ja rauhallisesti sen että ei päässytkää kummiksi, koska joillekkin se saattais olla hieman kovempi paikka, kun on kuiteski parhaimman kaverin tulevasta lapsesta kyse. Mutta ehkä Jessillä sitte myöhemmin napsahtaa taas killer mode päälle XD. Kesken rauhallisen koti-illan kilahtaa... XD.. Ja tosin harmittaa suuresti kun Peter ja Marilyn on kadonnu lähes kokonaan kuvioista.. I Miss Peter :'( </3 XD  Ja pari viimesintä lukua on aika vahvasti keskittyneet Siriukseen & Christyyn ja Jamesiin & Lilyyn. Tosin onhan seki ymmärrettävää, ottaen huomioon että niillä nyt näyttäis olevan aika isot vaiheet elämässä menossa.. Mutta joo, hyvä luku (taas, yllättyisin enemmän huonosta luvusta xD)
 JATKOA PIAN KIITOS

Terveisin -ITN- ft. Seppochu

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Kelmitär - 06.04.2010 07:48:44

Ihana luku loppu oli loistava!!!!


jatkoa kovasti odotellen,
Kelmitär

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Peikonsukka - 06.04.2010 20:52:54

Jebaaa... Harri tuloillaaan. Taitaaki olla yks ekoiosta mun lukemist kelmificeist, joka pääsee sinne asti=)'

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Lerosa - 11.04.2010 02:15:04

Ihanaa ;D Harry tuloillaan. Mutta kuinkas vanhoja nämä tyypit tässä onkaan tällä hetkellä, kun Lilyhän tuli (vissiin) raskaaksi 20 vuotiaana (keskellä yötä tulee pilkunviilaus olo), mutta aivan ihana luku :)
Pelottaa oikeasti se hetki, kun Voldemort tulee ja tappaa :'(
Kirjoita äkkiä jatkoa ja koita saada Marilyn mukaan


-Lerosa

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: ``Milma - 14.04.2010 19:39:56

Hmm. En jaksanu lukee edes ekaa lukua loppuun.
Älyttömästi samojen asioiden toistoa eikä oikei napannu.
Voi olla, että muissa luvussa tuo kirjotustyyli parantu, mutta ite en tykänny.
Paritus ja ideat oli mielenkiintoisia mut siihe se sit jäiki..  :-\
ja älkää heittäkö minnuu mädillä tomaateilla, sanoin vaa mitä mieltä tuosta oon.  ::)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Vael - 16.04.2010 09:13:59

Tää on loistava!  Mä tykkäsin, tosi kiva! :D

Oon tosi pahasti koukkuuntunu... Kai jatkat?  :)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 15.05.2010 10:51:44

Whoah oikeen 8 kommenttia.. wtf...

Anaid: Kiitos  :D
Neiti Musta: Kiitos :D
-ItseTuhoNappula-: Kiitos ystävä rakas, ehkä Jessican ja Remuksen aika koittaakin hieman myöhemmin ; ) Ja jooh, ei oo oikein ollu inspistä, mutta teitä ajatellen olen jaksanut kirjoittaa! Kiitoos <3
Kelmitär: Kiitos, nyt jatkoa tulee :D
_jj_: Kiitos kommentisasi :D
Lerosa: Olen yrittänyt olla uskollinen kirjoille, mutta se on välillä hieman vaikiaa :D Eikä kaikki olekaan kiveen hakattua, fanfiction, kiitos kommentistasi :D
``Milma: Joo ensimmäisiä lukuja en suosittele, ihan itteänikin hävettää lukea niitä! Kiitos risuista vaihteeksi.
Vael: Joo, en missään nimessä ole lopettamassa kun näin uskollisia kommentoijia on, koulu vaan pitää kiireisenä eikä aina ole ideoita. Kiitos kommentistasi :D


A/N: Joo olishan tästä ehkä pidemmän saanut ja joo, en tarkistanut tekstiä, mutta elämässä ei aina saa kaikkea. Sorryy.


Luku 6. Häät

Oli 23.12.1980 eli jouluaaton aatto. Samoin myös Siriuksen ja Christyn vihkimispäivän aatto. Perinteitä kunnioittaen morsian ja sulhanen eivät halunneet nähdä toisiaan ennen kuin vasta alttarilla, siispä Sirius oli mennyt Jamesin ja Remuksen luokse yöksi. Myös Peter oli kutsuttu mukaan.

”Vooi luoja.. Vooooiiiii luoja.. Vooo-” Sirius toisti äänekkäästi kuin nainen synnytyksessä, kävellen ympyrää Jamesin olohuoneessa, pidellen päätään, kun James keskeytti hänen valitusvirtensä.
”ANTURAJALKA! Teet sitä taas!” Hän napsahti ja kaatoi ystävälleen toisen lasin viiniä.
”Anteeksi.. Hermostuttaa vain huominen.. Se yleisö..” Sirius purkautui hypätessään sohvalle ja ottaen viinilasin ahnaasti vastaan.
”Älä murehdi sitä yleisöä, mieti vain rakastamaasi naista, joka kävelee luoksesi alttarille niin kauniina, ja sitoudette toisiinne koko loppuelämiksenne kunnes kuolema teidät erottaa..” Peter yllättäen alkoi luennoimaan. Sirius käänsi jäätävän katseensa häneen.
”TUONKO PITÄISI AUTTAA?! Ei se naimisiinmeno pelota, vaan se YLEISÖ! Milloin itse viimeksi seisoskelit noin tuhannen ihmisen edessä, pakko toistaa ne sen häiskän sanat, pakko olla änkyttämättä, pakko sanoa oikeat asiat, pakko muistaa oikea nimi... Tai unohtakaa viimeinen, sen muistan.. Pakko..” Sirius hätäili läikytellen viiniä sohvalle ja lattialle efektoidessaan käsillään dramaattisesti.
”Harjoitellaan sitä nyt! Minä voin leikkiä ’sitä häiskää’ eli pappia..” Remus sanoi melkeinpä innoissaan. James yritti vielä ensin tarjota lisää juomista kaikille.
”EI! Pullo pois niin kuin olis’ jo!” Sirius hyppäsi seisomaan osoittaen viinipulloa vetäen vihaisesti henkeä. Muut katsoivat häntä huvittuneina hänen ilmeestä johtuen.
”Christy tappaa meistä jokaisen jos huomenna on kankkunen!” Hän selitti kauhuissaan ja tyhjensi pullon ja lasit taikasauvan heilautuksella.
”Kiitoksia oikein paljon, sinne meni puoli pulloa erästä vuosisadan hienointa viiniä..” Remus sanoi kulmakarvat lähellä hiusrajaa, huulet puristuneina yhteen.
”Ahihi.. Okei. Sanokaa nyt jotain lauseita niin toistan ne!”
”Minä, Sirius Anturajalka Musta, myönnän James Sarvihaara Potterin olevan maailman komein, älykkäin, hurmaavin...”
”Remus John Kuutamo Lupin on viisain kaikista, susista vahvin..”
”Matohäntä rulettaa!”

”Naiset! Upeille häilleni, komealle sulhasellani, sekä seurasta parhaimmalle!” Christy ystävineen kohottivat maljan. He kilistivät ja siemaisivat hieman, kun ovikello kävi.
”Ah, juuri ajallaan!” Lily hihkaisi noustessaan ylös lattialta ja kipittäen avaamaan. Christy kurtisti kulmiaan Jessicalle, joka yhtä tietämättömänä kohautti olkapäitään.
”YLLÄTYS!” Marilyn huusi täyttä kurkkua saapuessaan Lilyn kanssa olohuoneeseen. Kahden muunkin naisen suunpielet levisivät suureen, hampaat paljastavaan hymyyn ja he kaikki rupesivat kirkumaan innoissaan sännätessään halaamaan kauan poissa ollutta ystävää.
”Milloin tulit takaisin Ranskasta!?” Christy kysyi innoissaan ja Jessica repi Marilyniltä jo takkia päältä. Hän nakkasi sen ja naisen hansikkaat ja myssyn suoraan eteisen naulakkoon, ja katsoi silmät pyöreinä omaa taidokkuuttaan.
”Ihan juuri äsken, tulen suoraan lentokentältä.. Pelotti aivan tajuttomasti nousta sinne kolme kertaa asuntoni kokoisen... peltikasan.. sisälle ja vielä joku jästi puikoissa!” Marilyn höpötti esitellen samalla suuria sormuksiaan ystävilleen.
”Ne ovat lentokoneita”, Lily valaisi nauraen ja sipaisten punaisen hiussuortuvan samalla korvansa taakse.
”Aivan aivan miten vain, Chris.. Toin teille aivan MIELETTÖMÄN häälahjan! Jos et rakastu siihen, olet menettänyt järkesi. Mutta on minulla teille tuliaisiakin matkalaukussani..” Marilyn höpötti ja kipaisi hakemassa mustan matkalaukkunsa ja palattuaan Jessica iski hänelle shamppanjalasin käteen.
”Jos juot tuon nyt heti kerralla, ehdit vielä saada meidät kiinni.”
Marilyn avasi laukkunsa ja antoi jokaiselle ystävättärelleen laatikon, jonka päällä luki merkki ranskaksi koukerokirjaimilla.
”Jeesus Kristus.. ovatko nämä... ei kai.. Mary.. rakastan sinua...” Lily sopersi kyyneleet silmissään, ääni väristen kun hän nosti laatikon kannen pois. Laatikosta paljastui sininen korkokenkäpari, mikä oli nähty syksyllä Pariisin muotiviikolla. Lily purskahti haltioissaan itkuun.
”Hän on muuten raskaana. Oih.. Ei varmaankaan ollut järkevää juoda kolmea lasillista shamppanjaa..” Christy tajusi hieman liian myöhään. Hän katsoi Jessican kanssa toisiaan silmiin ja tempaisivat kannet omista lahjalaatikoistaan. Jessican laatikosta paljastui samanlainen korkokenkäpari kuin Lilynkin omasta, ja Christyn laatikosta lumivalkoinen korkokenkäpari.
”Voi luoja!” Molemmat heistä henkäisivät läimäisten kätensä suun päälle. Marilyn näytti vaaleansinisessä pitkähihaisessa, polvipituisessa mekossaan hyvin itsetyytyväiseltä.
”Miten pitkäksi aikaa muuten aiot jäädä?” Lily kysyi häneltä halaten samalla uutta kenkäpariaan.
”En tiedä, ehkä pysyvästi. Pääsyythän lähtöönihän olivat se, että sain töitä Pariisista ja se, että se Voldemort –tyyppi olisi tehnyt tinkiä täällä. Mutta kun luin viime viikon Profeetasta, että hän olikin vain joku huomionhakuinen kaljupäinen huijari, päätin että on aika palata takaisin. Ja sain siirron Lontoon toimistoon päämajasta”, Marilyn selitti ja taas seurasi hysteerinen kirkuminen.

24.12.1980 Vihkimispäivä & jouluaatto. Miehet ja naiset olivat omissa ryhmissään lähteneet Christyn vanhempien kartanolle Yorkshireen. Miehet olivat majoittautuneet kartanon länsisiipeen pukeutumaan ja terästämään Siriusta tulevaa koitosta varten. Naiset puolestaan kaunistautuivat itäsiivessä. Kaikki olivat täydellisesti. Aurinko paistoi, vastoinkäymisiä ei ollut, vihkimispaikka oli järjestetty takapihalle, vieraat olivat saapuneet ja kaikki oli hyvin. Lahjoja oli tullut muutaman makuuhuoneellisen täydeltä. Siriuksen puolella vihkimisseremoniaa katsomassa istuivat muutama rivillinen mukavia sukulaisia ja ystäviä kouluajoilta, kun taas Christyn puolella oli kaikki viisikymmentä riviä tiiviisti täynnä laajan suvun ja ystäväpiirin ansiosta. Christyn setä toimi vihkijänä, James Siriuksen bestmanina ja Remus ja Peter sulhaspoikina. Christyllä Jessica oli kaaso, ja Lily ja Marilyn morsiusneitoja.

”Hermostuttaako?” Kysyi James sulhaselta kuiskaten, käsi tämän olkapäällä rauhoittavasti.
”Niin paljon, että taidan pian pyörtyä”, tuli vastaus.
”Hyvin se menee. En sentään unohtanut tuoda sormuksia”, James yritti saada Siriusta rentoutumaan, kun orkesteri alkoi soittamaan häämarssia.
”Nyt se on menoa..”
”Hitto minun pitää juosta..”
Kaikki läsnäolijat kääntyivät katsomaan kun morsiusneidot kulkivat sulhaspoikien kanssa kohti vihkikaarta punaista mattoa pitkin, samoin kuin kaaso ja bestman. Marilyn ja Peter, Lily ja Remus, sekä Jessica ja James. Viimeisinä ennen morsianta Christyn sisarukset kulkivat kukkaistyttöinä. Noin kymmenen metriä heidän jäljessään tuli itse morsian. Christy näytti maailman kauneimmalta. Hänellä oli hyvin luonnollinen, mutta kaunis ja hieman kimalteleva meikki, tuuheat ja tummat ripset, hiukset täydellisillä kiharoilla, suortuvat edestä takana vaaleansinisillä helmipinneillä takana, sekä ihana tiaara päässä. Kaikki sopi kaikeen ja hän näytti täydelliseltä. Yleisöstä kuului monta ihastunutta huokaisua. Nainen käveli itsevarmoin askelin, onnenkyyneleet silmissään kohti vihkimiskaarta jonka alla hänen komea sulhasensa odotti. Perillä hän antoi kukkakimppunsa Jessicalle ja otti Siriuksen kädet omiinsa hymyillen onnellisena.

”Hyvä juhlayleisö, olemme kokoontuneet tänään tänne juhlistamaan Christyn ja Siriuksen yhteisen elämän virallista alkua heidän astuessa avioliittoon...
Tahdotko sinä, Christy Megan Burrows, ottaa tämän miehen, Sirius Mustan, aviomieheksesi, rakastaa häntä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, kunnioittaa ja tukea häntä kunnes kuolema teidät erottaa?”
”Tahdon”, Christy vastasi hymyillen leveästi miettimättä.
”Sama kysymys, tahdotko sinä, Sirius Musta, ottaa tämän naisen, Christy Megan Burrowsin, aviovaimoksesi, rakastaa häntä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, kunnioittaa ja tukea häntä kunnes kuolema teidät erottaa?”
”Joo”, Sirius vastasi sen kummempia miettimättä hyvin vakavana. Yleisöstä kuului mutinaa.
”Tai siis tahdon”, hän korjasi itseään.
”Nyt, jos kenellään on mitään tätä liittoa vastaan, puhukoon nyt taikka vaietkoon ikuisesti”, pappi kysyi ja morsiuspari katseli yleisöä jännittyneenä.
”Hyvä on, jatket-” pappi meinasi jo kiirehtiä eteenpäin kun jotain yllättävää tapahtui.
”Oikeastaan, minulla olisi jotain sanottavaa..”

”JESSICA!” Christy kirkaisi järkyttyneenä.
”Rauhoitu pikkuinen, tässä ei mene kauaa. Haluan vain sanoa nyt, siltä varalta ettei toista tilaisuutta tule, että Sirius.. riko hänen sydämensä ja minä rikon jokaisen luun kehossasi. Kiitoksia, ei muuta”, Jessica uhkasi nyrkkiä heristäen nopeasti, mutta palasi viimein omaan sulokkuuteensa.
”Selvä.. Jatkakaamme eteenpäin. Sormukset..” James ja Jessica antoivat kauniit sormukset, Christyn omassa kolme timanttia, yksi isompi kahden hieman pienemmän keskellä, ja Siriuksen oma puhdasta kultaa.
”Christy, toista seuraavat sanani: Minä, Christy Megan Burrows, otan tällä sormuksella sinut, Sirius Musta.. aviomiehekseni, ja lupaan rakastaa, kunnioittaa ja tukea sinua niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.. ja vaalia tätä liittoa.. kuolemaan saakka”, he sanoivat ja seuraavaksi Sirius toisti samat asiat vain nimet toisinpäin, mokaamatta kertaakaan.
”Julistan nyt teidät mieheksi ja vaimoksi. Voitte suudella morsianta”, pappi antoi luvan ja Sirius siirsi kätensä hitaasti naisen selälle, taivutti hänet suudelmaan virnistäen koko ajan onnellisesti. Koko juhlakansa alkoi taputtaa raikuvasti, kuului paljon vislauksia, ja suudelma vain jatkui.

Ateriat oli syöty, puheet pidetty ja muistoja jaettu. Oli hääparin ensimmäisen tanssin aika hämärän tultua. He siirtyivät tanssilattialle, mikä oli järjestetty ison juhlateltan ulkopuolelle. Tuore aviopari asteli käsi kädessä ruusuköynnöksin koristellulle korokkeelle ja ottivat valssiasennon. Samalla hetkellä kun orkesteri alkoi soittaa, tummalta taivaalta alkoi hento lumisade. Hääpari katsoi tanssiessaan hymyillen ylöspäin ja sitten taas toisiaan, ja suutelivat romanttisesti, kun molemmat samalla hetkellä todella tajusivat saavansa viettää loppuelämänsä toistensa kanssa.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: CandyApple - 15.05.2010 11:14:12

Sori mä en kommentoinu tota viime lukua!
Mut nää molemmat luvut oli tosi hyviä  :)
Sirius oli niin ihana.. :D
Tosi hyvin kirjotat ja en huomannu, ku
yhden virheen:

Lainaus

Tahdotko sinä, Christy Megan Burrows, ottaa tämän miehen, Sirius Mustan, aviomieheksesi, rakastaa häntä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, kunnioittaa ja tukea häntä kunnes kuolema teidät erottaa?”

Eli lainausmerkit puuttuu alusta (:

Ei mulla muuta.. Mut jatkoo nopeesti, kiitos  ;)

♥:llä, Candy

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -ItseTuhoNappula- - 15.05.2010 17:51:51

Yllättävän tylsämystyttävää kommentoida aina samaan tyyliin, mutta minkäs sille voi. JÄLLEEN (ehkä noin 27 kerran) hyvä luku. Tosiaan niinku sanoit, tästä olisi saanut pidemmänkin, mutta ei sitä aina voi jaksaa ja perusidea pysy kuitenki kasassa eikä mikään jääny epäselväksi, joten ei valittamista! :) Ja huomasin tosiaan ehkä pari virhettä (en nyt jaksa ettiä niitä tähän) mutta ei se järin paljoa lukunautintoo haitannu. KIITOS taas hyvästä luvusta ;)  :-* ♥

-ITN- kiittää

P.s.

Lainaus

”Matohäntä rulettaa!”

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Kelmitär - 16.05.2010 10:23:37

 IHANA! Ei voi muuta sanoa, aivan loistava! Jatka samaan malliin niin seuraan tätä jatkossakin...

jatkoa odotellen..
Kelmitär

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Anne Lee - 08.06.2010 13:41:54

Täällä olisi uusi lukija! ;) Se on lueskellu tätä tässä muutaman kuukauden ajan ja pettyi äsken, kun ei voinutkaan suoraan jatkaa seuraavaan lukuun  :(  Mutta se toivoo jatkoa ja PIAN.  Ainoa jatkuvasti silmiin pistävä virhe taitaa olla se että päätteitä puuttuu jatkuvasti, mutta se on jotenkin tämän ficin kirjoitustyyli tai jtn, sillain hienosti xD Älä edes yritä ymmärtää...

Jatkoa

Ja sitten katsotaan onnistuiko tämä, kun olen uusi tällä sivustolla... xD

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 08.07.2010 19:20:58

CandyApple, eip, en jaksanut kirjoittaa papin koko puhetta joten pistepistepiste ja entteriä. Jatkoin vain tuosta kohdasta, joten mistäs minä tiedän onko tuo kieliopillisesti oikein, mutta puhuja ei siis vaihtunut. Kiitos kaunis kommentistasi : )
-ItseTuhoNappula-, no en todellakaan jaksa aina kirjoittaa pitkää lukua! Itseasiassa en koskaan! XD Kiitos kommentistasi :3
Kelmitär, kiitoksia : )
Anne Lee, en ole laittanut sijapäätteitä ja omistusliitteitäkö? Ja vihjaatko nyt ettei älykkyyteni riittäisi sekavan kirjoituksen ymmärtämiseen? Mielestäni olen kyllä molemmissa onnistunut poikkeuksellisen hyvin, jos mun kiälioppia meinaat korjata niin esimerkkiä pöytään vaan. Kiitos kommentistasi : )

Yeah I'm pissed off. Surprise surprise. Jatkoa saattaa tulla joskus sadan vuoden päästä, kattoo nyt miten jaksaa. Jatkakaa kommentointia ja villasukkien neulomista.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: tonksfani - 23.07.2010 08:23:01

Jatkoa tää on niin ihana ♥♥♥♥♥

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: Antelope - 25.07.2010 23:37:48

Oih, ihanaa Christy ja Sirius meni naimisiin! Ihanaa! Nyt on kai sitten Lilyn ja Jamesin vuoro. Saat kirjottaa kahdet häät. ;D
Oon seurannu tätä ficciä, jo tosi kauan ja tää on ihana! En ole ennen tätä vaan saanu kommentoitua... ;D

Sun täytyy luvata mulle, että kirjotat jatkoa! ;)

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: -Anerya- - 31.07.2010 20:55:47

Kiitoksia uusista kommenteista, tykkään. Tarkoitus on ollut kirjoittaa uusi luku, mutta minkäs teet kun ei ole inspiraatiota. Oikeasti, kuuluu korkeintaan vain kärpästen surinaa kun mietinkin uutta lukua. Olen itse nyt lomalla keskittynyt enemmänkin muiden tuotosten lukemiseen, joten unohdan nimiä ja taustatarinoita ja plääh. Lopeta en, mutta jatkoa joudutte vielä valitettavasti odottamaan jonkin aikaa. En pidä deadlinea itselläni, mutta yritän aina välillä.

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!
Kirjoitti: sukkula - 23.12.2010 11:30:21

Ooo! Alotin tän lukemisen joskus vuonna nakki ja peruna, enkä muistanut tätä vähään aikaan, mutta onneksi löysin tämän taas. Ehdottomasti paras kohta oli kyllä se kun Jamssu koko ravintolan kuullen vaan huusi sen, että Lils on raskaana. En oo huomannu kirjotusvirheitä, kun teksti on vieny mukanaan ja luvut on just sopivan pituisia. Jotkut jutut, niinku se et Jessy meni hoitoon on ollu sellasia, että en oo ihan heti tajunnu pointtia, mut sit ne on valaistunu kyl aina hetken kuluttua. Tulipas sekavaa. Yhteenveto; Jatkoa!

<3 sukka

Otsikko: Vs: Tytöt, Pojat ja ne muut K-13, Kelmific. 27. luku!Sekä Kauniit, Komeat ja ne muut
Kirjoitti: pieni ficcityttö - 08.11.2011 18:24:08

Ekaks, tää on mun suosikki ficci ainaski tähän asti mitä niit nyt on vastaan tullu. Olen lukenu sen varmaan kolme kertaa läpi ja nyt taas ja sain vasta nyt kommenttia aikaiseks. Laiska(ko) olen. Rakastan kelmificcejä ylipäätään hulluuteen asti ja tämä on... Loistava. Olen repeilly useammin kuin kykenen laskemaan. Kiitos!
Pelkäksi ihkutukseksi meni tämäkin kommentti, mutta toivon pointin selvinneen -tykkään.

jatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoajatkoa

Pieni ficcityttö