Finfanfun.fi
Originaalit => Sanan säilä => Aiheen aloitti: Kelsier - 18.09.2020 17:14:39
-
Ficin nimi: Aineellinen aavistus
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: S
Tyylilaji/Genre: Dystooppinen ficlet
Hahmot: Kelme
Haasteet: Originaalikiipeily: koska anarkia! (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=49762.0) (sana 80. dystopia), Sana/kuva/lause10 #2 (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=48515.0) Ovatko ajatukset aina aineettomia?
A/N: Tämä ficlet osallistui kesäturnajaisiin. Kiitos kaikille, jotka äänestivät sitä!
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kelme oli jo pienestä pitäen tottunut siihen, että ALMA (Ajatuksia Luovat MaailmanAivot) oli aina läsnä. Hän oli syntynyt kolmisenkymmentä vuotta tekoälyn luomisen jälkeen. ALMA osasi tehdä ajatukset aineellisiksi. Kelme oli kuullut, että se oli alkuun ollut noloa, sillä suodatustoiminto oli ollut melko kehittymätön.
Tietysti kyseessä olivat vain 4K-tarkkuuksiset bittikuvat eivät fyysiset esineet tai ihmiset, mutta avioeroissa oli näkynyt selvä piikki, kun puolisot olivat tajunneet rakastellessaan ajattelevansa joitain ihan muita kuin toisiaan. Nykyään ALMAn suodatus oli paljon parempi ja huvitusta aiheutti lähinnä, jos sattui ajattelemaan porkkanaa liian pitkään ja joutui sitten kävelemään hetken aikaa porkkanan kuva naamansa edessä.
Kelme istuksi villiintyneessä metsikössä kotikaupunkinsa Poukaman laitamilla. ALMA surisi hänen ranteensa mikrosirussa. Hän oli estänyt tekoälyä luomasta kuvia, mutta ALMA suodatti joka tapauksessa koko ajan dataa hänen aivokemiastaan. Kasvit olivat vehreimmillään ja alkukesän kukoistus oli liian kaunista hukattavaksi.
Kelme huokasi. Vastarinta oli opettanut hänelle paljon. ALMA oli vain päältä kaunis kakku. Juhlapuheissa usein kuultu ylistys sen käyttäjäystävällisyydestä oli kyllä totta, sitä ei edes riitaisin kumouksellinen kieltänyt. ALMA ei koskaan näyttänyt mainoksia, soitellut turhia väliaikapimputuksia ja se totteli käskyjä kuin unelma. Ongelma piili ALMAn keräämässä datassa. Tai pikemmin siinä minne data meni.
Hallitus väitti, ettei ALMA tallentanut dataa, kunhan vain suodatti ja unohti sitten. Kelme oli uskonut tuohon selitykseen sinisilmäisesti, kunnes oli liittynyt vastarintaan ja saanut kuulla HALOsta (Hallituksen Aito LuottamusOhjelma).
Kaikki toki tiesivät HALOn, mutta sitä pidettiin lähinnä virkamiesten hitaana ja vaivalloisena työkaluna, joka teki asioinnin valtionvirastoissa äärimmäisen pitkäveteiseksi. Ihmiset napisivat, koska myöhästyivät sovituista tapaamisista tai lounastauolta työvuoroon paluusta HALOn takia. Sitä juuri hallitus halusikin.
ALMAn data nimittäin myytiin HALOon. Kelmelle yksilöllisesti kohdistettu mainonta oli ollut itsestäänselvyys, hän kuvitteli, että sitä oli ollut aina. Vanhemmat vastarintalaiset muistivat kuitenkin erinomaisesti ajan, jolloin mikrosiruihin kilahti hehkutusta kurkuista kalaverkkoihin. Mainonta oli joka tapauksessa pienin paha, johon ALMAn dataa käytettiin.
HALO pystyi helposti muodostamaan profiileita, joiden avulla ihmisiltä saatiin puristettua esimerkiksi vääriä todistuksia oikeudessa. Kukapa olisi halunnut, että hänen fantasiointinsa liian nuorista tytöistä tai huumeostonsa tulisivat julkisuuteen. Toisaalta vastikään oli alettu ottaa rikollisia kiinni myös ennaltaehkäisevästi. Ajatuksiaan oli syytä valvoa, Kelmelle korostettiin, etenkin, kun ei oltu vastarinnan tapaamisissa. Niiden aikana ALMAa saatiin häirittyä.
Lintu lauloi tiheikössä Kelme ei osannut rentoutua. Hän sormeili pientä taskussaan olevaa häirintäpodia. Vastarinta tekisi pian ensimmäisen suuren iskunsa. Sitten kaikki tietävät meistä ja ajatustensa kanssa piti olla yhä tarkempi, Kelme pohti. He tiesivät, että kapinoinnista kiinni jääneitä odotti kuolema. Hallitus ei hyväntahtoisuudessaan sietänyt soraääniä.
Kelme nousi ylös ja karisteli ruohonkorsia housuiltaan. Hän puhdisti mielensä vastarintaan liittyvistä asioista ja pakotti sinne kauppalistan, jonka äiti oli antanut hänelle mukaan, kun hän oli aamulla lähtenyt kotoa. Sitten hän napsautti pastillirasianmuotoisen podin pois päältä. Vasta käveltyään ulos metsiköstä Kelme herätti ALMAn aineellistamisominaisuuden. Sillä tavoin joku hänen dataansa tarkemmin syynäävä kuvittelisi hänen vain halunneen nauttia luonnosta. Toistaiseksi se oli vielä sallittua. Kelme kalppi harmaaseen supermarkettiin.
-
Ajatuksia aineellistava tekoäly? 👀 Oooh, onpa mielenkiintoinen aihe tekstille! Toi inspaava lausekin on sellaisenaan ajatuksia herättävä, ja lähdit mielestäni tulkitsemaan sitä varsin idearikkaaseen suuntaan.
En tiedä, onko tää jäänyt mielessäsi vain tämän ficletin tasolle, mutta aiheena/maailmana tää on kyllä sellainen, että tästähän vois saada vaikka miten pitkän ja monikerroksisen tarinan (ihan romaanimittaisen) aikaiseksi! Mun uteliaisuus kyllä heräsi heti, vaikka samalla mua kylmääkin ajatus tuollaisesta tekoälystä. Tämä kyllä siltä osin heijastelee kivasti sitä tosimaailman keskustelua, että mihin teknologia ja tekoälyt vielä tästä nykyisestä kehittyvät, ja miten paljon niillä nykyäänkin voidaan seurata ihmisiä ja mihin kerättyä dataa oikein käytetään ja jaetaankaan. Etenkin omastakin arjesta tuttu kohdennettu mainonta puhutteli hyvin, siinä on niin paljon tarttumapintaa, mikä puolestaan auttaa ajattelemaan asiaa syvemmältäkin (ja vakavammin). Toivon todella, että nykymaailma ei mene tuollaisten valeprofiilien suuntaan - en kyllä tiedä, ovatko ne käytännössä ikinä mahdollisia.
Tykkään tarinoissa kaikista (salaisista) vastarinnoista ja siitä, että ryhdytään kapinaan jotain korkeampaa tahoa vastaan. Tässä nyt ei päästy itse toimintaan asti, mikä toimii tämän tekstin puitteissa hyvin, vaikka myönnän että mua vähän harmittaa kun tämä on näin lyhykäinen, olisin mielelläni lukenut tästä maailmasta ja asetelmasta lisää! Mutta tää ficlet on itsessään kyllä varsin hyvin toimiva, eikä musta tekstitasolla tunnu, että jotain puuttuisi.
ALMA ei koskaan näyttänyt mainoksia, soitellut turhia väliaikapimputuksia ja se totteli käskyjä kuin unelma.
Tuolla tavalla kuvattuna tuo ALMAhan kuulostaa aikas upealta (mulle tuli heti mieleen YouTube ilman adblockia/premium-tilausta, koska se on aika lailla tuon täydellinen vastakohta...) :D Ei mikään ihmekään, että ihmiset eivät suuressa mittakaavassa ole selvästikään olleet huolissaan tuosta ohjelmasta, niinhän se yleensä menee, ja helpostihan ihmiset käyttäjäystävällisyydellä voitetaan puolelleen.
Hmmm, nytpä jään pohtimaan itsekseni, että mihinköhän suuntaan kaikki tuossa maailmassa eteneekään. Missä kaikessa Kelme onkaan mukana... 🤔 Pakko muuten sekin vielä lisätä, että musta oli kiva, kun päähenkilö Kelmestä ei oikeastaan kerrottu mitään! Kun tässä tarinassa maailma itsessään on niin merkityksellisessä osassa, oli kiva että päähenkilö jäi vähän sinne varjoon kaikkine omine yksityiskohtineen. Sekin antaa lisätilaa lukijan mielikuvitukselle.
-
Larjus: Kiitos pitkästä ja kivasta kommentistasi!
Ajatuksena tämä jäi minulla kyllä vain tämän ficletin tasolle, mutta ihana kuulla, että idea tuntui sellaiselta, josta voisi lukea, vaikka kokonaisen romaanin.
Ollaan opiskeluissa sivuttu näitä miten googlen hakusivu saattaa olla ihan erinäköinen sinulle kuin minulle, vaikka hakisimme samalla hakulauseella -juttuja, datan keruuta ym.
Siitä tämänkin ficin ajatus sitten lähti.
Hienoa, että tykkäsit ja herätin ajatuksia, kiitos! :-*