Finfanfun.fi

Originaalit => Sanan säilä => Aiheen aloitti: Avaruuspiraatti - 20.12.2019 18:20:28

Otsikko: Helsinki 2049 | S | post-apokalyptinen draama | raapale
Kirjoitti: Avaruuspiraatti - 20.12.2019 18:20:28
Helsinki viidennen maihinnousun jälkeen on tyhjä ja haudanhiljainen.



Nimi: Helsinki 2049
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti

Ikäraja: S
Tyylilaji: post-apokalyptinen draama
Varoitukset: itsetuhoisuus

Haasteet: Spurttiraapale V (17. kierros), Vuosi raapalehtien VII


A/N: Sokerisiiven intoilut maailmanlopusta ja selviytymistarinoista tarttui minuunkin. Tuli himo kirjoittaa jotain maailmanlopputunnelmointia ja tällainen sitten syntyi. Tämä on päässäni isomman sarjan aloitus, mutta en tiedä, jaksanko kuitenkaan aloittaa uutta rapsusarjaa miljoonan muun keskeneräisen rinnalle, joten tämä saa ainakin hetken olla oma pieni makupalansa!





H E L S I N K I   2 0 4 9




Isä kertoi mulle tarinoita Helsingistä ennen ensimmäistä maihinnousua. Silloin metro vielä kulki idästä länteen, junaradan varrelle rakennettiin isoja kauppakeskuksia ja risteilijällä pääsi Suomenlahden yli viikon ruokaostosten hinnalla. Junat olivat aina myöhässä, kadunkulmissa istui kerjäläisiä ja hullut uivat Kauppatorin suihkulähteessä, kun Suomi voitti kultaa.

Nyt Helsinki on tyhjä ja haudanhiljainen. Metrot ruostuvat tunneleissa, tuuli on rikkonut kauppakeskusten ikkunat ja Länsisatamassa keinahtelee viimeinen risteilyalus, joka ei ole ajautunut tuulen mukana avomerelle. Isä kuoli viidennessä maihinnousussa, enkä mä ole nähnyt muita ihmisiä viikkoihin. Välillä säikähdän omaa heijastustanikin, kun kävelen ehjien ikkunoiden ohi.

Joskus mä haluaisin vain luovuttaa, mutta mun elämänhaluni on helvetin itsepintainen.


Otsikko: Vs: Helsinki 2049 | S | post-apokalyptinen draama | raapale
Kirjoitti: Maissinaksu - 20.12.2019 18:26:32
Maailmanlopun jälkeisessä dystopiatunnelmoinnissa on jotain perin viehättävää. <3  Ihanasti kuvailtu vanhanlainen meno elävine yksityiskohtineen ja sen kontrasti vuoden -49 meininkiin.

Lainaus
Länsisatamassa keinahtelee viimeinen risteilyalus, joka ei ole ajautunut tuulen mukana avomerelle.
Tämä oli jotenkin symppis!

Kyllä tällaisesta skenaariosta enemmänkin lukisi, vaikka ihan romaanimittaisestikin! Onneksi raapalemitastakin saa irti vaikka ja mitä. ;D

- Ayu
Otsikko: Vs: Helsinki 2049 | S | post-apokalyptinen draama | raapale
Kirjoitti: Avaruuspiraatti - 21.12.2019 20:57:30
Kiitos Ayu kommentista! ♥
Otsikko: Vs: Helsinki 2049 | S | post-apokalyptinen draama | raapale
Kirjoitti: summerblue - 21.12.2019 21:31:45
Mikäs täällä on? :D Aina välillä tykkään niin paljon lukea tällaisia tekstejä. Tämä tyyli on sydäntä lähellä, mutta erityisesti lämmittää, jos se on sijoitettu johonkin tuttuun paikkaan, kuten vaikka Helsinkiin. Kivoja yksityiskohtia, jotka luonnollisesti herättivät paljon kysymyksiä. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut? Onko vielä muitakin ihmisiä, vai onko kertoja yksin Helsingissä? Tykkäsin tunnelmasta. Luen mielelläni lisää, jos lisää joskus tulee :)

Lainaus
hullut uivat Kauppatorin suihkulähteessä, kun Suomi voitti kultaa.

Oma suosikkikohta :)
Otsikko: Vs: Helsinki 2049 | S | post-apokalyptinen draama | raapale
Kirjoitti: hiddenben - 02.01.2020 07:40:58
Luin sekä tämän että Helsinki 2020, mutta kommentoin molempia nyt tässä samalla, koska ne kuuluvat yhteen niin vahvasti. Nämä kaksi ovat todella synkkiä, kamalia ja juuri sen takia erittäin kovan vaikutuksen tekeviä. Tulee jotenkin mieleen Cormac McCarthyn Tie, jota lukiessa tuli kyllä uitua syvissä vesissä, kun koko kirja on kuin nämä kaksi raapaletta. Silti samalla niissä on jotain käsittämätöntä uteliaisuutta herättävää, jotain todella... houkuttelevaa. Luinhan koko Tien loppuun myös, vaikka tiesin, että olisi ollut oman hetkellisen hyvinvoinnin kannalta parempi jättää kirja kesken :D

Mutta joka tapauksessa, varsinkin tässä 2049 raapaleessa on mielenkiintoista tuo maihinnousu ja uteliaisuus herää, että mitä ne oikeastaan ovat ja miksi ihmisiä kuolee maihinnousun aikana? Jonkinlaisen post-apokalyptisen armeijan takia, sairauksien, ympäristön vaarallisuuden? Myös käsite tuollaisesta tajuttoman vahvasta elämänhalusta on vaikuttava ja mielenkiintoinen. Ei ihme, että maailmanlopun jälkeiset tapahtumat ovat kiinnostavia! Pidin tuosta 2020-raapaleen loppulaskennasta, kuinka hölmöistä asioista ihmiset pitävät kiinni, kun eivät tiedä kohtalostaan ja kuinka kohtalostaan tietävät lasketaan hullujen kirjoihin.

Lainaus
Suomenlahti halkeaa kuin exoduksessa. Helsinki 2020 on vuosisadan valoshow.

Tämä päätös jätti ihan sanattomaksi, tykkäsin siitä hullun paljon. Pidän sen ironiasta, elokuvamaisuudesta ja lopullisuudesta. Kaiken kaikkiaan, olen täällä ihan kaikesta synkkyydestä vaikuttunut! Kiitos näistä kahdesta!