KESKEYTETTY - Aloin piirtää tästä fikistä fanisarjista, minkä takia en kirjoita tätä versiota valmiiksi. Jos haluat seurata tarinan loppuun sarjismuodossa, sitä voit käydä lukemassa esimerkiksi Tumbrlista: Wings Comic, K-11 (https://peathepirate.tumblr.com/post/662135211436408832/it-starts-without-warning-ar-first-its-just-an)
Se, jossa ihmiselle kasvaa siivet sen jälkeen, kun hän tapaa sielunkumppaninsa.
Nimi: Lapaluiden välistä
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Ace Attorney
Paritus: Wright/Edgeworth
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: soulmate-/siivet!AU, hurt/comfort
Haasteet: FanFic100 (98. Oma valinta: siivet), FinFanFun1000 (642. Lapaluu), Lähtökohtaisesti sinun, Vuosi raapalehtien VII
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Ace Attorneyn luojille. En ansaitse tällä rahaa.
A/N: Siipiä? Siipiä.
L A P A L U I D E N V Ä L I S T Ä
1.
Se alkaa yllättäen ja täysin varoittamatta. Ensin se on pelkkä merkityksetön kutina hänen lapaluidensa välissä – jotain, mitä hän ei pistä ensialkuun edes merkille. Phoenix istuu toimistossaan ja hieroo selkäänsä työtuolin selkänojaan samalla, kun käy mielessään läpi aamupäivän oikeudenkäyntiä ja syyttäjä Miles Edgeworthin vasta-argumentteja.
Miles Edgeworth…
Hän ei ole nähnyt Edgeworthiä viiteentoista vuoteen ja nyt, ihan yhtäkkiä, tämä tupsahti hänen eteensä, seisoi salin toisella puolella syyttäjänaitiossa naurettavan komeana ja katsoi häntä silmiin kuin kukkotappeluun haastaen. Kai Phoenix on aina toivonut, että tapaisi Edgeworthin vielä uudestaan, mutta nyt hänen olonsa on vain hermostunut. Lehdet eivät valehdelleet: Edgeworth on kiero ja häikäilemätön syyttäjä. On selvää, että hän tekee mitä tahansa osoittaakseen syytetyn syylliseksi.
Mutta Phoenix tietää, ettei Maya Fey ole syyllinen siskonsa murhaan, ei mitenkään. Edgeworth ei ole ehkä koskaan hävinnyt yhtäkään oikeudenkäyntiä, mutta nyt sille tulee loppu. Phoenix aikoo voittaa. Hän aikoo pestä oikeussalin lattian Edgeworthin omahyväisellä hymyllä.
Kutina pahenee iltaa kohden.
2.
Kutina käy niin sietämättömäksi, ettei Phoenix pysty enää keskittymään. Hän lähtee Mayan luota pidätyskeskuksesta ennen vierailuajan päättymistä, vaikka suunnitteli viipyvänsä pidempään, ja ottaa taksin kotiin, koska pelkää kaatuvansa pyörällään. Hän painaa hampaitaan purren selkäänsä takapenkkiä vasten, jotta kuopat tiessä helpottaisivat kutinaa, mutta mikään ei auta.
Hänen selkänsä on tulessa, kun hän pääsee kotiin. Tuntuu siltä, kuin jokin yrittäisi raapia hänen ihoaan rikki sisältäpäin. Phoenix kiroilee ja repii puvuntakkinsa ja kauluspaitansa pois päältään niin kovalla voimalla, että yksi paidan napeista lentää nurkkaan. Phoenix ei välitä. Hän riisuisi ihonsakin, jos voisi.
Hän vetää terävästi henkeä, kun huomaa, että kauluspaidan selkämys on veressä.
3.
”Helvetti.”
Phoenix kiirehtii vessaan. Pää tuntuu pelottavan pehmeältä, kun hän kääntyy peilin edessä hitaasti ympäri. Iho on rikki lapaluiden kohdalta. Selkä on liukas verestä ja tulehtuneista ihoriekaleista pilkistää pieniä sulkia.
”Ei helvetti”, Phoenix toistaa nyt jo pakokauhu kurkussa kuristaen. Hän puristaa altaan reunaa ja silmänsä kiinni, ja hengittää syvään nenänsä kautta. Yhtäkkiä koko kylpyhuone on täynnä veren rautaista hajua. Phoenix horjahtaa.
Silloin hänen puhelimensa soi.
Phoenix tuskin kuulee sitä sydämensä jyskytyksen alta. Hän laskeutuu polvilleen ja konttaa takaisin eteiseen. Selän iho tuntuu repeävän jokaisesta liikkeestä. Kipu nostaa kyyneleet hänen silmiinsä.
”Haloo?”
”Wright?” Edgeworthin ääni on tuskainen.
Silloin Phoenix kaatuu pimeään.