Finfanfun.fi

Harry Potter -ficit => Godrickin notko => Aiheen aloitti: Thelina - 20.10.2019 13:53:31

Otsikko: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Thelina - 20.10.2019 13:53:31
Ficin nimi: Seinänaapuri
Kirjoittaja: Thelina
Tyylilaji: kepeä draama, romance, slice of life
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Harry/Draco
Yhteenveto: Harry muuttaa eron jälkeen uuteen asuntoon. Pian paljastuu, että naapurissa asuu vanha tuttu, joka kietoutuu osaksi Harryn elämää ennalta-arvaamattomalla tavalla. 
Vastuunvapaus: Kunnia kaikesta J.K. Rowlingin luomasta kuuluu hänelle.
A/N: Koska tästä kaksikosta ei koskaan voi olla liikaa tarinoita, niin tässäpä yksi rapsusarja. Toivottavasti pidätte! Tarina sijoittuu vuoteen 2004 :) Edit: Laskin ikärajaa alkuperäisestä K11-tasosta sallittuun :)



Seinänaapuri

1.

Harry tarkisti jokaisen huoneen ja kurkisteli kaappeihin. Ginnyn vaatteita, astioita, kirjoja ja treenivälineitä… yhtäkään Harryn tavaraa ei näkynyt.

MuuttoWelhon pikamuuttopalvelu oli jo kuskannut pois ne muutamat huonekalut, jotka jäisivät hänelle. Ei niillä olisi ollut väliä, hän olisi kyllä antanut Ginnyn pitää ne kaikki, mutta tämä oli vaatinut, että Harry veisi sohvan, lipaston ja ruokapöydän tuolit mennessään. Asunto kuulemma kaipasi uutta sisustusta, eivätkä vanhat kalusteet enää istuneet tyyliin. Kuuluivat kai entiseen elämään, sinne mihin Harrykin ja koko heidän epäonnistunut parisuhteensa.

Hain tavarani kisamatkasi aikana. Kaikkea hyvää, kaikesta huolimatta. -Harry

Harry jätti lapun eteisen pöydälle, nosti viimeisen pahvilaatikon syliinsä ja katosi räksähtäen. 


2.

Hän ilmiintyi suoraan uuden asuintalonsa pihalle. Niin se oli varmempaa: talo ei ollut vielä niin tuttu, että olisi uskaltanut ilmiintyä suoraan uuteen eteiseensä. Hän ei totisesti halunnut vahingossa päätyä naapuriasuntoon. Pitäisi sitä paitsi selvittää, millaiset suojausloitsut talossa oli käytössä. Ehkä ilmiintyminen sisätiloihin oli estetty kokonaan, se oli melko tavallista uusissa kerrostaloissa.

Kun Ginny oli eron jälkeen alkanut sisustaa elämäänsä uusiksi, Harry oli paennut Kalmanhanaukiolle, mutta pölyinen ja iso talo ei tuntunut hänestä lainkaan kodikkaalta. Siksi he olivat aikoinaan Ginnyn kanssakin etsineet asunnon toisaalta. Siriuksen talossa oli liikaa muistoja, sodan kaikuja.

Niinpä Harry oli ensi töikseen vuokrannut tilavan kaksion Viistokujan eteläpäästä. 


3.

Talo oli pari vuotta sitten valmistunut ja uusimmalla velhotalotaikuudella varustettu. Jokaisessa asunnossa oli yksilöity sisäilmastoloitsu, joka takasi miellyttävän lämpötilan ja raikkaan ilman täsmälleen asujan toiveiden mukaan. Ulko-ovessa oli narisematon avaustaika ja porraskäytävän kyntteliköt syttyivät automaattisesti Harryn astuessa sisään. Kultaovinen hissi kuljetti hänet kolmanteen kerrokseen ja Harry astui oven numero 11 kohdalle.

Kun hän tarttui pyöreään nuppiin, talotaikuus tunnisti hänen kätensä ja ovi avautui. Harry vei pahvilaatikon keittiön työtasolle ja istahti yhdelle tuoleista, jotka muuttopalvelu oli leijuttanut sisään. Muuta keittiössä ei ollutkaan, sillä pöytä oli jäänyt Ginnylle. Hänen pitäisi kaiketi lähteä huonekaluostoksille viikonloppuna.

Harry hieroi huokaisten otsaansa. Hän tarvitsi kupillisen teetä.


4.

Keittiöön kannettu pahvilaatikko sisälsi hänen vanhoja astioitaan ajalta, kun hän oli asunut ensimmäisessä omassa asunnossaan Lontoossa ja tehnyt töitä ministeriön auroriosastolla, Ginnyn vielä viimeistellessä opintojaan Tylypahkassa ja myöhemmin Huimanummen huispausakatemiassa. Eripariset mukit ja lautaset eivät Harrya haitanneet, mutta Ginny oli aina vähän naureskellut niille ja niinpä Ginnyn astiat olivat vaivihkaa vallanneet keittiön heidän muutettuaan yhteen.

Harry ei ollut kuitenkaan kyennyt heittämään vanhoja astioitaan pois, vaan oli salaa säilönyt laatikon talovaraston perälle. Varmuuden vuoksi, hän oli huomannut ajattelevansa, oudon epävarmuuden tunteen vihlaistessa sydäntä.

Nyt hän ymmärsi, että hänen alitajuntansa oli jo silloin yrittänyt kertoa hänelle, ettei suhde Ginnyn kanssa tulisi kestämään.


5.

Harry kävi astioita läpi kuin muistojaan ja nosteli niitä kaappeihin.

Sodan jälkeen he olivat takertuneet toisiinsa kuin hukkuvat. Harryn vuosi vuodelta kasvanut epävarmuus ei johtunut pelkästään vanhoista astioista, vaan heidän välillään oli lopulta kaihertanut kaikki: Ginnyn kiireet huispausjoukkueessa, Harryn kiireet aurorina, se miten elämän tasoittuminen sodan jälkeen oli lopulta tehnyt kaikesta laimeaa. Ehkä he olivat kasvaneet erilleen, Harry mietti. Ehkä Harry oli ajatellut liikaa kuudennen luokan syksyä ja sitä Korpinkynsipoikaa, Henryä, jota oli kerran suudellut Kuhnukerhon illallisten jälkeen pimeässä käytävässä. Tai sitä entistä työkaveriaan, joka oli katsellut häntä pikkujouluissa.

Teekannua ei löytynyt. Sitten hän muisti, ettei hänellä oikeastaan ollut teetäkään.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 5/?
Kirjoitti: Fairy tale - 20.10.2019 15:16:43
Olet aivan oikeassa että näistä kahdesta ei voi olla liikaa fikkejä. Kiva kun kirjoittelet.

Minä sitten tykkään tällaisista kuvailuista:
Lainaus
Talo oli pari vuotta sitten valmistunut ja uusimmalla velhotalotaikuudella varustettu. Jokaisessa asunnossa oli yksilöity sisäilmastoloitsu, joka takasi miellyttävän lämpötilan ja raikkaan ilman täsmälleen asujan toiveiden mukaan. Ulko-ovessa oli narisematon avaustaika ja porraskäytävän kyntteliköt syttyivät automaattisesti Harryn astuessa sisään.
Elävöittävät kummasti tarinaa ja lukijakin saa kuvan millaiseen kämppään Harry onkaan muuttamassa. Porraskäytävän kyntteliköt, voi jukupätkä, kuulostaa hienolta.

Voi Harryn eriparisia astioita ja harmi että teetä ei olekaan.
Minä jään odottamaan jatkoa.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 5/?
Kirjoitti: Vendela - 20.10.2019 22:34:59
Kivan oloinen tarina, hyppään ehdottomasti seuraamaan tätä :D Ja totta on todellakin, ettei näistä kahdesta voi kirjoittaa tai lukea liikaa! Myös tämmöinen naapuri-homma vaikuttaa minulle kivan tuoreelta idealta ja rapsumitta on myös toimiva.

Tämä lähti hyvin liikkeelle ja nyt jäänkin odottamaan että milloin ja miten Draco astuu näyttämölle! Minäkin tykkään kuvailusta ja siitä, että velhomaailmaa on sidottu tarinaan.

Kiitos tästä, lisää odotellen,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 9/? 23.10.2019
Kirjoitti: Thelina - 23.10.2019 19:18:08
Fairy tale: Kiva, että tykkäät kuvailusta. Yritin miettiä, millainen olisi tuon ajan moderni velhokerrostalo ja kyllähän siellä pitää jonkinlaista taika-automatiikkaa olla. Kiitos paljon kommentista!

Vendela: Mukavaa, jos idea vaikuttaa tuoreelta, joskus tuntuu, että näistä kahdesta on kirjoitettu jo kaikki mahdollinen. Mutta uusia versioita mahtuu aina lisää! Kiva, että pidit ja kommentoit!

A/N: Tässäpä muutamia palasia lisää. Ajattelin, että olisi kiva laittaa useampi kerralla :)



6.

Harry heräsi sohvalta niska jumissa ja pää kipeänä. Joku soitti ovikelloa.

Hän kömpi voihkaisten ylös, yhä eilisisiltaisissa vaatteissaan. Teenkeittoyritys oli lopulta päätynyt siihen, että hän joi löytämänsä tuliviskipullon avulla murheitaan pois, onnistumatta.

Kello soi uudelleen, kärsimättömänä. Harry ehti viimein ovelle ja kurkisti ovisilmästä. Hermione.

”Päivää taloon, vai pitäisikö sanoa huomenta?” Hermione kysyi ja onnistui hymyillessäänkin näyttämään vähän huolestuneelta.
”Huomenta”, Harry raakkui. Viski maistui yhä suussa ja Hermionen täytyi haistaa se, sillä rypyt hänen otsallaan syvenivät. Hän laski kassinsa lattialle.
”Harry… oletko kunnossa?”

Harry nojasi seinään ja hengitti.

”Ihan kunnossa.” Harry sanoi, vaikka ei ollut. Hänen päätään todella särki. Ja sydäntäkin.


7.

Hermione ripusti syysviittansa naulakkoon, otti kassinsa ja lähti saman tien kohti keittiötä.

”Nyt tehdään niin, että sinä painut suihkuun ja mitä keitän sillä aikaa kahvia.”

Harry seurasi ystäväänsä hiljaa. Hermione nosteli kassistaan ruokatarvikkeita, eikä Harry ei jaksanut vastustella, vaikkei ollut ollenkaan varma, saisiko mitään alas vielä moneen tuntiin.

Pyyhe ja shampoo löytyivät olohuoneesta pahvilaatikosta. Suihkun ja hampaiden pesun jälkeen olo oli kieltämättä parempi ja Harry asteli keittiöön, kiskoen puhdasta t-paitaa märän tukkansa yli. Hermione tyrkkäsi kahvikupin ja voileivän hänen käteensä.

”Ron lähti töihin, joten tulin auttamaan järjestelyissä”, hän sanoi, yrittäen kuulostaa pirteältä.

Harry siemaisi kahvia. Ehkei seura tosiaan olisi pahitteeksi. 


8.

Lopulta Harry söi kaksi voileipää, se tuntui parantavan oloa. Hermione hämmensi kahviaan ja katsoi häntä kuin haavoittunutta eläintä.

”Harry… tiedäthän sinä, että voit puhua minulle, jos haluat”, Hermione sanoi ja laski kuppinsa tuolille, jota he käyttivät pöytänä. ”Sinä olet minun vanhin ystäväni. Paras ystäväni.”

Harry yritti hymyillä.

”Ei tämä kivaa ole, mutta kaipa se tästä… Hermione, ei se olisi voinut jatkua. Syytän vain itseäni siitä, etten heti tajunnut sitä. Olisin edes voinut säästää hänet tältä epäonnistumiselta.”
”Turha tuollaista on jossitella… eikä vika sitä paitsi ainoastaan sinussa ole. Tiedän, millaisia Weasleyt osaavat olla…”
”Hermione…”

Nainen katsoi häntä kysyvänä.

”Minä tykkään miehistä.”
 

9.

Hermione oli hetken hiljaa.

”Ai”, hän lopulta tokaisi.
”Niin”, Harry sanoi ja katsoi poispäin. ”Tai siis, kyllähän minä Ginnyäkin rakastin. Jollain tavalla. On helppoa ihastua ihmiseen, joka pitää sinusta jo valmiiksi. Jotenkin ajattelin, että niin sen kuuluu mennä. Että hänen kanssaan olisi turvallista ja mutkatonta elää.”
”Mutta se ei ollutkaan mutkatonta”, Hermione sanoi. Hän tarttui lohduttavasti Harryn käteen.
”Ei”, Harry sanoi. ”Ei se ollut.”

Hermione oli taas hiljaa ja Harry näki hänen ajatustensa läpi.

”En minä ole pettänyt häntä, jos sitä mietit.”
”Harry…” Hermione aloitti, punastuen hieman. ”Tiedän, ettet tekisi sellaista.”

Harry veti kätensä pois ja joi kylmenneen kahvin loppuun.


Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 9/? 23.10.2019
Kirjoitti: Vendela - 23.10.2019 21:51:16
Ihana Hermione :) Minä tykkään kun hän tulee Harryn ystävänä paikalle, auttaa ja on ihana oma itsensä. Harryn on aina jotenkin helpompi puhua näistä asioista Hermionelle kun Ronille ja hyvä niin. Pidän siitä, että näiden ystävyys on läsnä ja Harry saa Hermionelta tukea, etenkin kun Ginny on juuri Ronin sisko ja tämä voi olla hieman puolueellinen. Vaikka en ole koskaan törmännyt ficciin missä Ron olisi ollut vihainen Harrylle siitä, että ovat eronneet Ginnyn kanssa.

Mutta voi Harrya kun meni hukuttamaan murheensa tuliviskiin. Hetken elättelin jo toivoa, että ovella olisikin ollut Draco ;D mutta eipä ollutkaan. No, kuten totesin, niin minulla ei ole mitään Hermionea vastaan, joten tämä oli kiva näin.

Useampi osa on kiva kun nämä ovat näin lyhyitä :) Kiva, että jatkoa tuli ja jään odottelemaan lisää!

Kiitos,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 9/? 23.10.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 24.10.2019 10:07:56
Hermione sitten tietää mikä on parasta.  :) Hauskaa kun hän tulee sisään kuin kotiinsa, valtaa keittiön ja passittaa Harryn suihkuun. Tästä kaikesta voi nähdä että Hermione tuntee Harryn ja rohkenee niin tehdä ja Harry saa huomata että niin taitaa olla paras ja painuu sinne suihkuun.

Onkohan noissa ovissa sukunimet kuten jästikerrostaloissakin? Yhtäkkiä tuli mieleen että Harry ei ole vielä kiinnittänyt huomiota keitä muita talossa asuu. Tai ei se nyt mikään ihme olekaan kun on ero takana ja muuttolaatikotkin vielä purkamatta. Mitenköhän tuo naapuriasia mahtaa selvitä hänelle?  ;)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 13/? 27.10.2019
Kirjoitti: Thelina - 27.10.2019 21:37:00
Vendela: Minäkin tykkään Harryn ja Hermionen ystävyyden kuvaamisesta. Vaikka Potter-leffoissa onkin monta asiaa (ainakin minun mielestäni) pielessä, niin juuri Harryn ja Hermionen ystävyyttä on kuvattu ihanasti esim. Puoliverisessa prinssissä, kun he istuvat portailla suremassa onnettomia rakkausjuttujaan tai Kuoleman varjeluksissa, kun he tanssivat. Dracoon kirjaimellisesti törmätään ihan pian! Kiitos paljon kommentistasi <3

Fairy tale: Ajattelisin, että ovissa on kyllä nimet, mutta Harry ei ole ehtinyt tutkia naapurien nimikylttejä kaikessa muuttohässäkässä... Draco astuu näyttämölle näillä näppäimillä! Kiitos kun kommentoit <3

A/N: Sain taas muutamia lukuja kirjoiteltua varastoon, joten tässä siis jatkoa tännekin!


10.

He alkoivat vaitonaisena järjestellä paikkoja. Hermione vakuutti, että hänellä olisi koko päivä aikaa, olihan lauantai. Harry tiesi, ettei se mitään merkinnyt, sillä joskus Hermione työskenteli viikonloppuisinkin. Hän kirjoitti parhaillaan yliopiston lopputyötä kotitonttujen oikeuksista ja teki samalla töitä ministeriössä, Taikaolentojen sääntö- ja valvontaosastolla.

Harrylla ei loppujen lopuksi ollut paljoa tavaraa, joten ne löysivät paikkansa nopeasti. Kirjat saivat jäädä laatikkoonsa, sillä hänellä ei ollut hyllyä. Lopuksi Hermione leijutti sohvan parempaan paikkaan olohuoneen seinustalle.

”Sinun pitää ensimmäiseksi ostaa sänky, tämä ei näytä kovin mukavalta nukkua.”
”Ei se olekaan”, Harry sanoi irvistäen.
”Jaksatko lähteä tänään kaupoille? Voisin tulla mukaan.”

Harry nyökkäsi ja he lähtivät.


11.

Viistokujan asuinalue oli yllättävän rauhallinen sijaitakseen niin lähellä Velho-Lontoon vilkkainta kauppakeskittymää. Katu oli pitkä ja mutkitteleva, eikä kauppojen hälinä juuri kantautunut Harryn kotipihaan saakka. Lähietäisyydellä oli silti kätevästi palveluja.

”Milloin sinä tiesit”, Hermione yhtäkkiä kysyi, heidän kävellessään kohti huonekaluliikettä, ”että tykkäät miehistä enemmän?”

Harry potki lehtiä ja mietti Korpinkynsipoikaa, miten tämä oli työntänyt kätensä hänen hiuksiinsa ja painautunut ihan kiinni.

”Varmaan joskus koulussa jo oikeastaan”, Harry sanoi vältellen, vaikka muisti silloiset tuntemuksensa ihan tarkalleen. Sen illan jälkeen hän oli maannut valveilla, miettinyt pojan huulia ja pelästynyt tunteitaan niin, ettei ollut uskaltanut tavata poikaa enää.

Joskus hän vieläkin mietti, mitä jos.


12.

Illalla Harry makasi uudessa sängyssään, ikivanhoissa Kadlein Kanuunat -lakanoissa, jotka hän oli saanut Ronilta joululahjaksi joskus vuonna 1995.

Hermione oli johdattanut häntä kaupasta toiseen ja lopulta he olivat pistäytyneet Weasleyn Welhowitsellä hakemassa Ronin myöhäiselle lounaalle. Iltapäivällä Magilda Mäntysen puukalusteliikkeen kotiinkuljetus oli tuonut hänelle sängyn lisäksi pöydän, kirjahyllyn ja liudan muita huonekaluja, joita hän ei ollut edes tiennyt tarvitsevansa. He olivat leijuttaneet ne paikoilleen ja Harryn ripustettua uudet verhot ikkunaan Hermione oli nyökkäillyt tyytyväisenä aikaansaannoksilleen.

Asunto vaikutti jo huomattavasti kotoisammalta kuin eilen ja vanhat lakanat tuntuivat lohdullisilta ihoa vasten. Harry haistoi niissä häivähdyksen Hermionen pyykinpesuloitsua ja nukkui koko yön unia näkemättä.


13.

Harry nukkui sunnuntaiaamuna pitkään. Noustuaan hän käveli keittiöön ja söi aamiaiseksi Hermionen edellispäivänä tuomia leipiä. Harry kaipasi kahvia, mutta hänellä ei ollut kahvinkeitintä eikä hän osannut hyviä kahvinkeittoloitsuja.

Hän päätti lähteä lenkille ja tehdä sen jälkeen taas pienen ostoskierroksen, jotta voisi ostaa kahvinkeittimen. Ehkä samalla löytyisi teekannukin, sen kadonneen tilalle. Ja teetä. Hänen pitäisi kaiketi tehdä lista kaikesta, mitä ei yhtäkkiä enää omistanutkaan muuton jälkeen.

Harry vaihtoi lenkkeilyvaatteet ja astui porraskäytävään. Hän ei ehtinyt edes sulkea ovea, kun joku törmäsi hänen kylkeensä.

”Anteeksi!” tutun kuuloinen ääni huudahti ja Harry käännähti, nostaen katseensa.

Hän huomasi tuijottavansa suoraan Draco Malfoyn harmaisiin silmiin.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 13/? 27.10.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 28.10.2019 09:58:27
Illalla kun unen tulo antoi odottaa, luin nämä pieneksi iltasaduksi. Sai se Harry nyt viimein hiukan huonekaluja ja kotila laitettua, mutta paljin oleellista tavaraa näyttää edelleen puuttuvan. Minkähän näköinen tuo Harryn korpinkynsi-ihastus on mahtanut ollakaan? Se on onneksi sivuseikka, kun Draco pääsi näyttämölle.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 13/? 27.10.2019
Kirjoitti: Vendela - 29.10.2019 13:43:41
Kivaa että taas tuli monta uutta osaa tähän :D Tuolla oli muuten paljon sellaisia juttuja joista tykkäsin tosi paljon!

Lainaus
Illalla Harry makasi uudessa sängyssään, ikivanhoissa Kadlein Kanuunat -lakanoissa, jotka hän oli saanut Ronilta joululahjaksi joskus vuonna 1995.
Tässä oli kivaa se, että ensinnäkin Ron oli antanut Harrylle lakanat lahjaksi ja toiseksi se, että näin oli käynyt heidän viidentenä vuonnaan :D

Lainaus
- - hänellä ei ollut kahvinkeitintä eikä hän osannut hyviä kahvinkeittoloitsuja.
Juuri nämä ovat niitä juttuja miksi tykkään a) HP-kirjoista niin paljon ja b) miksi ficcien lukeminen on ihanaa! Taikuus, se on ihan mahtavaa!

Minäkin jäin muuten miettimään Fairy talen tavoin tuota Korpinkyttä, kukahan se on ollut ja minä vuonna tuo on mahtanut tapahtua :) Ja Dracoon todellakin törmättiin, huippua! Mitähän nyt tapahtuu?

Kiitos näistä,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 18/? 2.11.2019
Kirjoitti: Thelina - 02.11.2019 21:47:16
Fairy tale ja Vendela, kiitos taas kommenteista! Harryn Korpinkynsi-ihastus ei ole kukaan tuttu, vaan oma keksimäni hahmo (nimesin hänet Henryksi tuolla 5. osassa). Halusin, että Harrylla olisi jokin kokemus ihastumisesta saman sukupuolen edustajaan, ennen kuin hän oli alkanut seurustella Ginnyn kanssa kuudentena vuonna. Tätä pohtiessani Henry näyttäytyi minulle. Lupaan, että hän on oikein söpö, mutta ei tietenkään niin ihana kuin Draco ;) Ja Vendela, täytyy sanoa, että olin ihan unohtanut, mitä kaikkea tapahtui joulun 1995 tienoilla, piti ihan tarkistaa kirjasta. Heitin tuon vuoden tarinaan täysin hatusta.

A/N: En ihan tiedä, oliko järkevää aloittaa tätä raapalesarjana, koska näitä vaikuttaa tulevan aika monta, sen verran hitaasti tarina nyt etenee... No, toivottavasti teitä ei haittaa ja toivon myös, että raapalemuoto estää minua jaarittelemasta liikaa turhuuksia, sataan sanaan per osa kun ei kovin paljon mahdu. Nyt taas useampi osa kerralla, olkaa hyvä!

---

14.

”Malfoy?” Harry henkäisi. Mitä ihmettä hänen vanha vihollisensa teki täällä?
”Potter!” Malfoy sanoi selvästi yllättyneenä. ”Mitä Merlinin nimessä teet rappukäytävässäni?”
”Mitä itse teet? Minä satun asumaan täällä. Eikä tämä ole sinun rappukäytäväsi”, Harry sanoi happamana, hieroen kättään, johon Malfoy oli törmätessään osunut.
”Minäkin asun täällä”, Malfoy sanoi. ”Joten kyllä se ainakin vähän on.”

Harry ei ollut ollut Malfoyn kanssa missään tekemisissä sodan jälkeen. Toki hän välillä oli nähnyt miehen ministeriössä, mutta he työskentelivät eri osastoilla, eivätkä tavallisina arkipäivinä yleensä törmänneet toisiinsa edes kuvaannollisesti. Hän tiesi Malfoyn opiskelleen samassa yliopistossa kuin Hermione, mutta kansainvälisen taikakaupankäynnin opintolinjalla.

”Vai niin”, Harry vastasi lakonisesti.


15.

Malfoy ei ollut muuttunut juuri lainkaan. Samat kapeat kasvot, hoikka olemus ja sileät, platinan vaaleat hiukset. Ainoa huomattava muutos oli silmissä, joiden katseesta tuntui puuttuvan se pistävyys, johon Harry oli aiemmin tottunut. Oikeastaan Malfoy näytti surulliselta, Harry tajusi. Hänen silmiensä alla oli tummat varjot.

”Tuota…” Harry aloitti, ”onko sinulla kaikki OK?”

Malfoy tuhahti.

”Pyhä Potter, aina tunkemassa nenäänsä muiden asioihin”, hän mutisi, lähtien juoksujalkaa portaita alas. Vasta silloin Harry tajusi, että Malfoy oli pukeutunut tismalleen kuten hän, mustaan lenkkiasuun ja -kenkiin. Harry sulki asuntonsa oven ja lähti perään.
”Malfoy…”
”Jätä minut rauhaan, Potter.”

Harry jäi hämmentyneenä katsomaan Malfoyn loittonevaa selkää.


16.

Harry päätti lähteä vastakkaiseen suuntaan kuin Malfoy ja toivoi, että heidän lenkkireittinsä eivät risteäisi. Syysilma virkisti mukavasti, kun hän juoksi ja hölkkäsi vuoron perään puolisen tuntia. Päästyään taas kotiin Harry kävi pikaisesti suihkussa ja lähti saman tien kauppaan. Hän tarvitsi lounastarvikkeita.

Valtavan ostoskassin purkamisessa meni tovi. Harry valmisti lounaaksi paistettuja nuudeleita ja söi niitä hiljaisuuden vallitessa. Tuntui oudolta olla yksin, vaikka yksinhän hän oli usein ollut Ginnyn kanssa asuessaankin, tämän ollessa kiireinen milloin treeneissään, milloin muissa menoissaan.

Harry hätkähti, kun pikkuruinen pöllö naputti keittiön ikkunaa. Hän päästi sen sisään ja pöllö lensi ympyrää innokkaasti huhuillen.

”Hei, Possu”, hän tervehti hymyillen.


17.

Harry,
Menemme illalla käymään Nevillen ja Hannahin luona. Ajattelin, että jos tunnet olosi yksinäiseksi, niin olet varmasti tervetullut mukaan. Sinä et kai olekaan ennen käynyt heillä? Jos ilmiinnyt meille, voimme käyttää meidän takkaa, sinullahan ei vielä ole hormiyhteyttä. -Hermione


Harry pudisteli hymyillen päätään. Hermione taisi kuvitella, että hän ei pärjännyt hetkeäkään yksin. Hän saattoi olla erosta hajalla, mutta jo eilinen puhuminen oli auttanut paljon. Harry piti siitä, ettei Hermione asettunut kenenkään puolelle, vaikka oli myös Ginnyn ystävä. Ron oli suhtautunut heidän eroonsa paljon nihkeämmin, vaikka sanoikin lopulta, että heidän pitäisi tehdä kuten parhaaksi näkivät.

Harry etsi sulkakynän ja kirjoitti vastauksensa.


18.

Hei,
Kiitos kutsusta, mutta taidan viettää rauhaisan koti-illan. Terveisiä Nevillelle ja Hannahille. Ehkä törmäämme huomenna töissä? Sano Ronille, että voitaisiin mennä pelaamaan huispausta joku päivä. -Harry


Possu ojensi kuuliaisesti jalkaansa, kun hän kiinnitti pienen pergamenttipalan sen nilkkaan. Pian pöllö katosi näkyvistä. Harry katseli ulos ikkunasta ja samassa hän näki Malfoyn kävelevän pihalla, edelleen yllään samat lenkkivaatteet kuin aamulla. Missä ihmeessä Malfoy oli viipynyt noin kauan? Miksi hän palasi lenkiltään vasta nyt, monen tunnin jälkeen?

Harry katseli, kuinka Malfoy kulki ovelle ja katosi näkyvistä. Pian hän kuuli heikot askelten äänet porraskäytävästä. Ne tuntuivat pysähtyvän samaan kerrokseen.

Malfoy oli ilmeisesti hänen seinänaapurinsa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 18/? 2.11.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 03.11.2019 09:35:46
Kiitos mukavista rapsuista. Olipa oikein Harrymaista ja Dracomaista sananvaihtoa rappukäytävällä.  :D
Vai käy Dracokin lenkkeilemässä - heillä on yllättäen jo tässä kohden jotain yhteistä rappukäytävän lisäksi. (Vaikkakin tuo Dracon kovin myöhäinen paluu lenkkivaatteet yllä herättää kyllä uteliaisuutta. Ei kai hän olet sotkeutunut mihinkään kovin ikävään?)

On muuten niin Harrymaista kieltäytyä kohteliaasti tuollaiset kutsut. Ja voin kuvitella että Harry kahden muun pariskunnan? kanssa ei ehkä tunne oloaan sittenkään kovin mukavaksi. Koti-ilta on ihan hyvä vaihtoehto.

Jos kuvailujen takia tulee ylimääräisiä osia, niin eihän se tietysti minua haittaa. Itse en pysyisi kuosissa 100 sanan pätkissä laisinkaan.  ;D
Kiva kun kirjoittelet.  :)

(Piti tulla vähän muoksimaan vielä viestiä kun tuntui että "kirjoitin" osan vain pelkästään päähäni, mutta en tänne koneelle asti).
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 18/? 2.11.2019
Kirjoitti: Vendela - 04.11.2019 22:21:10
Olipa mukavaa lukea viikonlopun jälkeen uusia rapsuja tähän sarjaan :D Mukavaa, että tarina etenee. Minuakaan ei haittaa lainkaan että tämä uhkaa venyä, sillä ajatus on sen verran kiinnostava että mielelläni tätä seurailen!

Samoja ajatuksia minulla kuin Fairy talella. Lenkkeily yhteisenä kiinnostuksen kohteena, mutta miksi ihmeessä Dracolla meni noin paljon pidempään lenkillä, mielenkiintoista... Myös seinänaapuruus on asia, johon toivon lisää, sillä asetelma on aivan liian herkullinen sivutettavaksi. En tiedä alentuisiko Harry seinän läpi salakuunteluun, mutta jos Dracon asunnosta kuuluu jotain erikoista, niin ehkä sitten. No, jään odottamaan miten tämän kanssa käy ;)

Kiitos näistä, odottelen lisää,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 23/? 10.11.2019
Kirjoitti: Thelina - 10.11.2019 20:25:00
Fairy tale: Harrylla ja Dracolla on enemmän yhteistä, kuin he vielä arvaavatkaan... Draco ei ole ollut pahanteossa, mutta seuraavissa osissa selviää syitä hänen käytökselleen. Harry on sellainen luonteeltaan, että varmaankin tuntee itsensä helposti kolmenneksi pyöräksi (tai tässä viidenneksi?) pariskuntien keskellä, vaikka ystävien tapaamisesta onkin kyse. Mutta katsotaan, mitä Harryn iltaan kuuluu, sillä hän tulee yllättymään... Kiitos, kun jaksat kommentoida, se ilahduttaa todella paljon!

Vendela: Enpä tiedä, mistä päähäni pälkähti ajatus Harrysta ja Dracosta naapureina, mutta pakkohan se oli toteuttaa :D Joitakin ajatuksia on, mitä naapuruus tuo tullessaan, mutta katsotaan millaiseksi tarina matkan varrella muotoutuu. Nyt selviää jotain Dracon tilanteesta! Kiitos taas kommentistasi, tulen niistä aina niin iloiseksi!

A/N: Tässä jälleen useampi osa kerralla, sillä nämä pätkät muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden.

---

19.

Ajatus Malfoysta naapurina sekä häiritsi että kiehtoi Harrya. Miksi tämä oli käyttäytynyt niin omituisesti? Asuikohan hän jonkun kanssa, vai yksin? Harry ei tiennyt, olivatko kaikki talon asunnot saman kokoisia kuin hänen kaksionsa, vai oliko osa isompia, sopivia perheille.

Toisaalta oli vain loogista, että Malfoy asui näin uudessa talossa ja hyvällä asuinalueella. Olihan hänellä siihen varaa ja tuskinpa Malfoy halusi lopun ikäänsä vanhempiensa nurkissa viettää. Tosin Lucius Malfoy istui vieläkin tuomiotaan Azkabanissa, jolta hän ei selityksistään huolimatta ollut välttynyt sodan jälkeen. Narcissa ja Draco sen sijaan oli armahdettu.

Harry koetti ravistaa Malfoyn mielestään ja keskittyä nauttimaan vapaapäivästään. Huomenna olisi kiireinen työpäivä.


20.

Kahdeksan aikaan illalla ovikello soi. Harry käveli ihmeissään ovelle. Eivät kai Ron ja Hermione yrittäneet väkisin raahata häntä mukaan Nevillelle ja Hannahille?

Harryn yllätykseksi oven takana seisoi kuitenkin Malfoy.

”Potter”, Malfoy sanoi, ”voisinko tulla sisään?”

Harry siirtyi hämmentyneenä tieltä. Malfoylla oli yllään mustat farkut ja neulepusero. Päällysviittaa ei ollut, tietenkään, koska mies kerran asui samassa talossa.

Mies näytti siltä, kuin olisi itkenyt.

”Öh…” Harry aloitti, tietämättä mitä sanoa. ”Haluaisitko istua? Otatko teetä? Tai kahvia? Kermakaljaa?”
”Tee käy hyvin”, Malfoy sanoi ja seurasi Harrya olohuoneeseen. Harry viittasi sohvaa ja Malfoy istuutui.

Harry meni keittiöön ja palasi pian kahden höyryävän kupin kanssa. 


21.

Harry istuutui, odottaen. Ehkä Malfoyn aiempi outo käytös saisi selityksen?

Hiljaisuus.

”Halusin… kiittää sinua”, Malfoy lopulta aloitti, vähän vaikeana.
”Mistä hyvästä?” Harry ihmetteli.
”Olit tuonut taikasauvani kartanolle. Äidilleni”, Malfoy jatkoi.

Harry muisti kohtaamisen hyvin. Malfoy ei ollut itse ollut paikalla, joten hän oli antanut taikasauvan Narcissalle. Mitäpä hän enää sillä olisi tehnyt, kun oli saanut omansa korjattua.

”Tottakai”, Harry sanoi. ”Sinunhan se on. Anteeksi, että jouduin ottamaan sen.”
”Äiti kertoi, että olit kiittänyt häntä. Hän auttoi sinua kielletyssä metsässä, ennen taistelua. Se kaikki tuli mieleeni aamulla, kun törmäsimme.”

Harry nyökkäsi, mutta ei vieläkään ymmärtänyt, miksi Malfoy näytti niin pohjattoman surulliselta.


22.

Malfoy oli taas hetken hiljaa.

”Sinä et varmaankaan tiedä sitä, mutta hän kuoli pari viikkoa sitten”, hän lopulta sanoi.

Nyt Harry ymmärsi. Hänen sydämessään muljahti.
”Malfoy… Draco, olen todella pahoillani.”

Malfoy vilkaisi häneen ja nyökkäsi.
”Sille ei voinut mitään. Hän sai Tylypahkan taistelussa osuman hitaasti leviävästä kirouksesta. Varmaan siskoltaan”, Malfoy tuhahti katkerana. ”Kai sinä tiedät, että me emme olisi halunneet olla siinä kaikessa mukana, minä ja äiti?”

Harry nyökkäsi. Kyllä hän uskoi Malfoyta. Ja olivathan Luciuksen tuominneetkin olleet samaa mieltä, että tämä oli manipuloinut perheensä Voldemortin puolelle. Narcissa ja Draco olivat toimineet pakotettuina, rangaistusta peläten.

He siemailivat teetä hiljaisuuden vallitessa.


23.

”Joskus minä juoksen, jotten tuntisi mitään”, Malfoy sanoi hiljaa.
”Oletko sinä… puhunut kenenkään kanssa?” Harry kysyi varovasti.
”Olen ollut sairaslomalla”, Malfoy sanoi. ”Kävin parantajalla.”

Harry tajusi äänensävystä, millaista parantajaa Malfoy tarkoitti. Hän oli itsekin käynyt mieliparantajalla sodan jälkeen, opetellut hyväksymään menetyksensä ja jättämään tapahtumat taakseen, milloin paremmalla, milloin huonommalla menestyksellä.

”Malfoy… minä en kanna sinulle kaunaa, en kouluajoista, sodasta tai mistään”, Harry sanoi. ”Joten jos haluat… jos tarvitset juttuseuraa, olen käytettävissä.”

Yhtäkkiä Malfoy kovetti ilmeensä.
”En kaipaa sääliäsi, Potter.”   

Malfoy laski tyhjän teekupin sohvapöydälle ja nousi lähteäkseen. Harry saattoi hänet ovelle, eikä ehtinyt sanoa mitään, kun Malfoy oli jo mennyt.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 23/? 10.11.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 11.11.2019 09:50:15
No voi  Dracoa, tuoretta surua mielenpäällä. Kovin on puun ja kuoren välissä koko mies. Toinen puoli häntä meni sitten ja soitti Harryn ovikelloa ja kiitti tuosta taikasauvasta. Toinen puoli ei sitten annakaan periksi jäädä turisemaan sen pitemmäksi aikaa. Dracolle tuli hänen itsensä rakentama seinä tai muuri vastaan. Harmi, mutta jokin on nyt alkanut näiden kahden välillä. Sitä ei voi kieltää. Teen juomisen ajan kesti tuo heidän juttunsa tällä kerralla. Minä jään tänne arvailemaan kumpikohan soittaa toisen ovikelloa seuraavaksi vai tapaavatkohan jossain muualla?  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 23/? 10.11.2019
Kirjoitti: Vendela - 11.11.2019 21:06:40
Oho, tämäpä mielenkiintoista monellakin tapaa! Ensin Draco tulee itse, vapaaehtoisesti Harryn luo, mutta heti kun Harry tarjoaa apuaan, niin Draco vetäytyy pois. Jännä nähdä kuinka tässä tulee käymään :D

Hyvä, että tuolle Dracon juoksemiselle löytyi selitys vaikka se ei mikään mukava juttu ollutkaan. Se, että Narcissa on saanut taistelussa osuman ja kuollut siihen hitaasti on julma kohtalo. Toisaalta taas ajattelen, että se on myös uskottava, sillä niin olisi voinut todella tapahtua. Itse ajattelen aina, että Draco on paljon läheisempi äitinsä kanssa, joten siksi myös tämän kuolema satuttaa pahemmin. Toivottavasti Harrysta tulisi Dracolle uusi tukipilari, vaikka siihen näyttää olevan vielä vähän matkaa ainakin tuon viimeisen osan perusteella.

Mukavaa, että julkaiset tämmöisiä kokonaisuuksia kerralla jolloin saa useamman osan luettavaksi. Innolla jään odottamaan mitä seuraavaksi tapahtuu :)

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 28/? 18.11.2019
Kirjoitti: Thelina - 18.11.2019 19:06:02
Fairy tale ja Vendela: Dracon mielessä on paljon tällä hetkellä ja Harryn kohtaaminen toi hänelle tietenkin äidin mieleen, sodan ja Harryn palauttaman taikasauvan vuoksi. Mietin sen niin, että toisaalta Draco kokee tarvetta puhua jollekulle ja haluaa kiittää Harrya taikasauvasta henkilökohtaisesti, mutta heidän menneisyytensä ja Dracon rankka tilanne huomioon ottaen hän ei ehkä kuitenkaan ole heti avoin vastaanottamaan kaikkea apua ja sympatiaa Harryn puolelta... Joka tapauksessa, nyt kun he ovat naapureita, olosuhteet lienevät otolliset välien lämpenemiselle ;) Vaikka tällä näin hitaalla menolla se varmaan tapahtuu jossain osassa numero 1000... Seuraava kohtaaminen kuitenkin tapahtuu ihan pian! Kiitos paljon teille kommenteistanne, olette aarteita!

A/N: En ole joutanut muilta kiireiltäni tätä paljoa kirjoittelemaan, mutta onneksi löytyy vielä vähän varastoa :) Olkaa hyvä!

-----

24.

Malfoyn kohtaaminen pyöri Harryn mielessä kauan. Hän makasi valveilla, tuijottaen pimeän makuuhuoneensa kattoa.

Malfoylla ei varmaankaan juuri ollut ystäviä Lontoossa, sillä vanha Luihuisjengi oli sodan jälkeen hajaantunut. Crabbe oli kuollut, Zabini kuulemma opiskeli Ranskassa, Parkinson ilmeisesti oli kiireinen pienen tyttövauvansa kanssa. Nott asui jossain kaukana, ehkä Skotlannissa. Goylesta Harry ei tiennyt mitään.

Ensimmäistä kertaa Harry tunsi jonkinlaista yhteenkuuluvuutta Malfoyn kanssa, sillä nyt tämäkin ymmärsi, miltä tuntui menettää vanhempansa, ainakin toinen. Vaikka Malfoy ei halunnutkaan hänen apuaan, ainakin hän voisi suhtautua tämän suruun ymmärryksellä, ehkä ystävyydelläkin.

Sinulla on omiakin murheita, älä mieti hänen asioitaan liikaa, Harry ajatteli, ennen kuin lopulta nukahti.


25.

Kello herätti Harryn puoli kahdeksalta. Hänen ei tarvinnut pitää kiirettä, sillä Robards odotti heitä viikkopalaveriin vasta yhdeksäksi, kuten joka maanantai.

Harry lastasi kahvinporot keittimeen ja käynnisti laitteen taikasauvan näpäytyksellä. Kahvin kiehuessa hän pukeutui työkaapuunsa ja poimi ikkunalaudalta varhaisaamun postipöllön tuoman Päivän Profeetan.

Varttia vaille yhdeksän hän astui pihalle ja huomasi Malfoyn kaivelevan salkkuaan talon edustalla.

”Joko palaat töihin?” Harry kysyi Malfoyn nostettua katseensa.

Malfoy nyökkäsi vältellen.

”Kuule…” Harry aloitti. ”Eilisestä… Tarkoitin mitä sanoin, minä…”
”Minun pitää nyt mennä”, Malfoy sanoi, astellen poispäin.
”Et ole ainoa, joka on menettänyt jonkun sodalle.”

Malfoy pysähtyi, mutta ei vastannut.

He kaikkoontuivat pihalta yhtä aikaa.


26.

Sodan jälkeen taikaministeriöön ei ollut enää voinut ilmiintyä suoraan, vaan muulla kuin hormipulverilla saapuvien työntekijöiden oli turvallisuussyistä käytettävä henkilökunnan sisäänkäyntiä, joka sijaitsi eräällä taioin suojatulla vehreällä sisäpihalla, suoraan ministeriön yläpuolella.

Harry kosketti taikasauvallaan muratin peittämää ovea. Lukko naksahti auki automaattisen henkilötunnistustaian avulla ja ovi avautui sisäänpäin, toivottaen samalla hilpeästi hyvää huomenta ja mukavaa työpäivää. Malfoy asteli hänen perässään oven takana olevaan henkilökunnan hissiaulaan.

He astuivat vaitonaisina hissiin, joka lähti hitaasti laskeutumaan alaspäin.

”Aurorien päämaja, taikalainvartijaosasto, taikuuden sopimattoman käytön virasto sekä Velhojen neuvoston hallintopalvelut”, naisääni kuulutti toisen kerroksen kohdalla.

”Minä jään tässä”, Harry sanoi.

Malfoy nyökkäsi hänelle ja Harry astui ulos.


27.

Harry mietti kävellessään, mahtoiko Malfoy olla riittävän hyvissä voimissa palatakseen töihin. Tämän käytöksessä oli edelleen torjuvia välähdyksiä, mutta Harry tunsi luissaan, ettei mies välttämättä tarkoittanut, mitä sanoi…

”Huomenta, Harry!”
”Huomenta”, Harry tervehti Susan Bonesia, joka oli ilmestynyt hänen vierelleen. ”Miten viikonloppu meni, eihän sinulla ollut päivystysvuoro?”
”Ei, Pucey ja Williamson päivystivät, he taitavatkin sitten olla tänään vapaalla. Minä en tehnyt mitään erikoista, entä sinä?”
”Muutin uuteen asuntoon. Viistokujalle.”
”Vau, siistiä! Kai sitten pidät tuparit?” Susan kysyi ja iski hänelle silmää, kun he astuivat sisälle aurorien päämajaan.

Harry ei luvannut mitään, vaan jatkoi matkaansa suoraan tummalla puulla sisustettuun neuvotteluhuoneeseen, Susan kannoillaan.


28.

Neuvotteluhuoneen seinät olivat kuin tapetoitu kartoilla, valokuvilla ja lehdistä revityillä leikkeillä. Sama jatkui myös toimiston puolella, missä tärkeitä papereita ja muistiinpanoja oli kiinnitetty työpisteiden lähettyville. Jokainen liikenevä neliö oli hyötykäytössä ja tavallisesti myös neuvottelutilan pöytä lainehti käynnissä oleviin tapauksiin liittyvää materiaalia. Nyt joku ministeriön kotitontuista oli kaiketi siivonnut, jotta he mahtuisivat kokoustamaan.

”Äh, Robards on tietenkin taas myöhässä”, Susan puuskahti. Karu, joka oli toinen vanhemmista auroreista, oli ainoana paikalla. Hetken kuluttua saapui myös Demelza Robins, joka oli Susanin ja vapaapäivää viettävän Adrian Puceyn tavoin opiskellut Harryn kanssa yhtä aikaa Tylypahkassa.

Lopulta Robardskin saapui paikalle puuskuttaen ja anteeksi pyydellen.

Kokous alkoi.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 28/? 18.11.2019
Kirjoitti: Vendela - 19.11.2019 08:16:04
Mukavaa, että päivitit taas :) Ja taas saatiin myös pieniä tiedonmurusiakin. Hitaasti hyvä tulee, joten jos tämä venyy jonnekin tuhanteen niin ei haittaa sillä näitä on kiva lukea ;)

Harmi kun Draco oli noin tyly tuossa pihalla, vaikka toisaalta ymmärränkin sen. Hänellä on varmasti hyvin ristiriitaiset tunteet, aivan kuten tuossa jo viittasitkin. Onneksi Harry kuitenkin yrittää, joten kyllä se siitä, hitaasti, hitaasti!

Kivaa, että kuvasit myös hieman tuota Harryn työtä ja työyhteisöä. Meniköhän minulta muuten ohi, että missä Draco työskentelee? Onko se mainittu jossain aikaisemmassa osassa, kun tässä siitä ei taidettu puhua. No, se ehkä tulee vielä vastaan jos on oleellista :)

Kiitos näistä!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 28/? 18.11.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 19.11.2019 09:24:31
Voi että tämä kerrontatyyli soljuu niin kivasti osasta toiseen. Ja jokaisessa osassa on se oma ydin - juttu, jossa itsekin saa elää mukana. Harryn yölliset pohdinnat ovat niin tuttuja. Iltamyöhään ja öisin kun uni ei tule, nuo ajatukset tuppaavat pyörivän mielessä.
Ministeriön maantantaiaamut alkavat ilmeisesti aika monilla yhdeksän aikaan. Nähtiin sitten Dracoakin. Missäs osastolla hän mahtaa työskennellä?

Lainaus
Neuvotteluhuoneen seinät olivat kuin tapetoitu kartoilla, valokuvilla ja lehdistä revityillä leikkeillä. Sama jatkui myös toimiston puolella, missä tärkeitä papereita ja muistiinpanoja oli kiinnitetty työpisteiden lähettyville. Jokainen liikenevä neliö oli hyötykäytössä ja tavallisesti myös neuvottelutilan pöytä lainehti käynnissä oleviin tapauksiin liittyvää materiaalia.
Taas tällainen ihanan elävöittävä kuvaus. Itse en ole koskaan jäänyt sen kummemmin pohtimaan millaista siellä auroriosastolla onkaan. Mutta tuo elävöittää mielikuvaa kummasti.

Kiitos taas kovasti. Näitä on kiva lukea.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 28/? 18.11.2019
Kirjoitti: Violetu - 19.11.2019 11:46:21
Oi, tämäpä oli kiva löytö. Rakastan muuttotarinoita, sellaisia, joissa "normaali" arkielämä on isossa osassa.
Tekstisi vilisee ihania velhomaailman yksityiskohtia, jotka tekevät siitä tosi elävää.
Mielenparantaja, velhojen yliopisto, paikkojen nimet... (jätin kommentin alunperin lounastauolla, siksi ei suoria quoteja).

Muuton ja arkielämän lisäksi omiin "heikkouksiin" kuuluu ehdottomasti haavoittuvainen Draco ja vähän angstinen Harry myös. Kiva, että Harry oikeasti kärsii tuosta erosta, ettei ole silleen douchebag, ettei tuntuisi missään (niin kuin joskus maailmassa oli ficeissä yleistä). Eikä Ginnyäkään ole demonisoitu, yes!
Odotan innolla jatkoa, koska tässä on herkulliset ainekset kasassa. Raapalemuoto toimii hyvin, kun osia/raapaleita tulee useampia kerrallaan, pysyy mukana, eikä osat tunnu liian lyhyiltä (olen itsellä huomannut, että jos rapsuja on vaan yksi per osa, ja osien ilmestymisen välillä pidempiä aikoja, on helppoa unohtaa, mitä edellisessä tapahtuikaan). ^^

~Violet kiittää
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 32/? 24.11.2019
Kirjoitti: Thelina - 24.11.2019 21:10:36
Vendela: Minun piti lisätä seuraaviin osiin Dracon osaston nimi, olin aiemmin unohtanut sen niistä. Aiemmin oli siis vain mainittu, että hän oli opiskellut samassa yliopistossa kuin Hermione, kansainvälisen taikakaupan opintolinjalla. Hyvä siis, kun muistutit tuosta osastosta :) Kiitos muutenkin taas kommentista!

Fairy tale: Ihanaa kuulla, että kerronta soljuu ja kuvailu miellyttää, sitä tavoittelenkin. Kuten tuossa yllä sanoin, piti lisätä Dracon osaston nimi noihin seuraaviin osiin, ettei jäisi kokonaan mainitsematta. Nyt se on siellä, eli selviää pian! Kiitos kommentista!

Violetu: Mukavaa, että löysit tämän pariin :) Enpä muista, olenko itse koskaan lukenut muuttotarinaa (finissä ainakaan, ehkä jossain kirjassa) mutta muuten tykkäilen todella samoista elementeistä tarinoissa, kuin sinäkin ja siksipä niistä on kiva myös kirjoittaa. Raapalemuotoon lähdin alun perin siksi, että se oli jotenkin itselle mukava muoto, kun voi kirjoittaa vaikka pari pikku pätkää kerralla, ilman että tarvitsee istua tuntitolkulla koneen ääressä yhden luvun takia. Nyt näitä on kuitenkin syntynyt sen verran paljon, että on kiva pistää useampi osa kerralla, varsinkin jos liittyvät toisiinsa. Kiitos kovasti ihanasta kommentista!

A/N: Tätä on luettu jo yli tuhat kertaa, vau! Kiitos, että olette siellä, tieto siitä tuo todella paljon iloa itse kirjoittamisen lisäksi. Tässä taasen muutama osa lisää!

----

29.

Harryn ajatukset harhailivat, kun Robards esitteli auroriosaston talouslukuja. Häntä ei oikeastaan kiinnostanut muu, kuin että toimintaan edelleen myönnettiin riittävästi ministeriön määrärahoja. Sodan jälkeen aurorien työ oli pitkälti muuttunut kuolonsyöjien jahtaamisesta muiden rikosten selvittelyyn ja turvallisuustyöntekijöinä toimimiseen, mutta Harry piti vaihtelusta ja rankkuudestaan huolimatta työ oli kuitenkin henkisesti kevyempää kuin sodan jälkeisinä vuosina.

Harry havahtui mietteistään vasta Robardsin siirryttyä käsittelemään ryhmän työtilannetta. Viikonloppu oli päivystysraportista päätelleen ollut rauhallinen, eikä uusia tapauksia ollut kirjattu yhtäkään. He kävivät pikaisesti läpi meneillään olevat työt ja näytti siltä, että kaikilla olisi joka tapauksessa tekemistä kuluvien projektiensa parissa. Robards päätti tyytyväisenä kokouksen ja päästi heidät töihin.


30.

Lounasaikaan Hermione koputti auroritoimiston ovelle.
”Hei! Lähdettekö syömään?” hän kysyi Harrylta ja Susanilta.
”Miksipä ei”, Susan vastasi molempien puolesta.

Ministeriön kahvio sijaitsi atriumin lähellä. He kaikki ottivat linjastolta päivän lounasannoksen ja olivat juuri istumassa pyöreään pöytään tarjottimet edessään, kun Harry huomasi Malfoyn saapuvan kahvioon.

”Malfoy on tuolla”, Harry sanoi.
”Mm, entä sitten?” Hermione kysyi. ”Hänhän on töissä täällä, kansainvälisen taikakaupankäynnin normikunnassa.”
”Hän asuu naapurissani. Samassa kerroksessa. Törmäsin häneen eilen ja itse asiassa juttelimmekin vähän aikaa.”
”Häh, miten te oikein päädyitte juttelemaan? Malfoyhan on vanha vihamiehesi”, Susan ihmetteli.
”Hän ilmestyi illalla ovelleni, puhumaan yhdestä sota-aikaisesta asiasta”, Harry sanoi.

Susan yskähti hiljaa.


31.


”Kuulemma hänen äitinsä kuoli vähän aikaa sitten”, Harry kertoi. Hän katseli vaiti, kun Malfoy käveli tarjottimensa kanssa kahvion toiseen päähän ja istui yksin tyhjään pöytään.

Hermione vilkaisi Malfoyta olkansa yli surua katseessaan.

”Ilmankos häntä ei ole näkynyt töissä. Meillä on joitakin samoja projekteja, lähinnä taikaolentojen kansainvälisiin siirtoihin ja kauppaan liittyen”, Hermione selitti Susanille.
”Onko hän mukava työkaveri, vai samanlainen paskiainen kuin koulussa?” Susan kysyi ja näykki salaattiaan.
”Hän on kasvanut aika paljon Tylypahkan ja sodan jälkeen”, Hermione sanoi. ”Olimme joillakin samoilla kursseilla yliopistossa ja hän on oikeasti todella fiksu ja asiallinen, silloin kun haluaa.”
”Ei uskoisi”, Susan sanoi, kohauttaen olkapäitään.


32.

”Minä taidan hakea kahvia”, Hermione sanoi.

Harry ja Susan lopettelivat juuri lounastaan, kun Hermione palasi juoksujalkaa kädessään uusin Ilta-Welho.
”Harry, katso!”

Sotasankari Potter ja Harpyijoiden huispaustähti Weasley: ERO!

”Luodiko on taas vauhdissa”, Hermione sanoi tuohtuneena.
”Äh, anna olla Hermione, sinä tiedät, että minusta kirjoitellaan jatkuvasti kaikenlaista”, Harry sanoi. ”Pahempaa voi olla vielä tulossa…”
”Miten niin?” Susan kysyi.

Harry pälyili ympärilleen. Hän ei varsinaisesti ollut kiinnostunut kertomaan ihan kaikille ainakaan vielä, mutta Susan oli hänen läheisin työkaverinsa ja ystävä muutenkin.
”No, sanotaanko, että sinkkunoitien ei varsinaisesti kannata jonottaa ovelleni, en ole kiinnostunut heistä. Siis noidista”, Harry mutisi.

Susan nyökkäsi ymmärtäväisesti hymyillen.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 32/? 24.11.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 24.11.2019 21:30:33
Mukavaa lukea arkisista töistä ja atriumin lounaspaikasta. Ja minä sitten tykkään Rita Luodikon kammottavista lehtijutuista. Se nainen sitten lyö naulan kantaan. :D Toivottavasti Draco toipuu pian surustaan. Ja jään arvailemaan missä ja milloin Harry ja Draco taas tapaavat toisensa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 32/? 24.11.2019
Kirjoitti: Vendela - 26.11.2019 15:41:33
Höh, luin nämä heti kun ilmestyivät mutta sitten unohdin kommentoida. No, tulen nyt paikkaamaan tilannetta!

Kivaa, että tuohon Dracon työhön tuli selvyyttä. Työ on oikeastaan juuri sellaista, mikä sopii Dracon hahmolle mainiosti :D Hänessä on jotain bisnes-laki-kauppa-velho-tyyppistä. Lisäksi itse miellän aina, että Draco on hyvä puhumaan mm. ranskaa, joten kansainvälisyys sopii hänelle myös.

Mukavaa, että Harry avautui Susanille. Ja tosiaan, tuosta tiedosta varmasti revitään uusia otsikoita! Toki jäin miettimään, että onkohan Draco nähnyt lehdet tai lukeeko hän niitä ylipäätään?

Kivasti olet kuljettanut tarinaa eteenpäin ja tarjonnut tiedonmuruja. Tykkään edelleen, että näitä rapsuja tulee useampi kerralla niin tietoakin saadaan aina vähän suurempia määriä :D Toivottelen kirjoitusintoa tämän kanssa ja jään odottelemaan jatkoa!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 32/? 24.11.2019
Kirjoitti: hiddenben - 27.11.2019 06:41:53
Minulta on mennyt tämä teksti pitkälti ohi katseen enkä ymmärrä miksi! Nyt tulin kuitenkin lukemaan kaikki ilmestyneet osat kerralla ja halusin jättää kommentin kertoakseni, että alan mielelläni seurata tätä :D Tämän tekstin arkisuus on jotenkin ihanaa ja kevyttä luettavaa, vaikka kaikki ei ihan sujukaan niin leppoisasti ja ficci alkaa melkoisessa elämän risteyskohdassa. Odotan mielenkiinnolla, miten Harryn ja Dracon (ystävyys)suhde kehittyy. Tykkään siitä, miten ystävällisesti Harry suhtautuu Dracoon alusta alkaen eikä tuomitse turhia tai loukkaannu Dracon mielialan vaihteluista.

Koska teksti on niin keveää ja mukavaa luettavaa, on kiva, että raapaleita tulee kerralla enemmän! Samalla ehtii tapahtua kaikenlaista, vaikka tässä ollaankin useamman raapaleen verran samassa kohtauksessa. Mielenkiintoista, että Susan ja Harry ovat tässä hyviä ystäviä, mutta mikäpä siinä! :) Saa nähdä, järjestääkö Harry Susanin ehdotuksen mukaisesti tupaantulijaiset, ja tuleeko Draco osallistumaan niihin ;)

Mutta täällä siis ollaan ja odotellaan jatkoa! :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 32/? 24.11.2019
Kirjoitti: Vloom - 01.12.2019 03:20:20
Tää on oikeesti aivan fantastisen ihana ficci! Drarry on lemppari, ja sitten tän ficin energiat on just sellaset että se charmi on noissa arjen asioissa ja tykkään aina näistä missä Harry ja Draco on vanhempia, eri kirjoittajilla on aina eri ideoita siitä mitä ne tekee Tylypahkan jälkeen ja millä fiiliksillä kohtaavat taas. Hienoo että Harry on kypsä ja tunnefiksu, tarjoaa kuuntelevaa korvaa ja ymmärtäväisyyttä. Draco-raukka, isä vankilassa ja äiti just kuolleena on varmaan mahdottoman rankkaa ja sitte ku ei oo oikein vanhoja ystäviäkään.. Ja ei Harryllakaa ihan superhelppoo oo eron jälkeen ja nyt pitäis viel pohdiskella miten lähtee elämään sitä homoelämää. Velhojen homobaari olis hauska nähdä haha. Pointti oli että tykkään tämän ficin asetelmasta ja kirjotustyylikin on mun makuun, odotan jatkoa :3
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 36/? 2.12.2019
Kirjoitti: Thelina - 02.12.2019 18:01:23
Fairy tale: Tottakai Rita iskee heti kyntensä näin mahtavaan juoruun :D Minustakin on hauska miettiä, millaista ministeriössä olisi olla töissä ja tottahan toki lounaskahvila on oltava, sehän on työpäivän paras hetki, kun mennään syömään :D Harry ja Draco törmäilevät tämän tästä, sitä se naapuruus teettää ;) Kiitos kommentista!

Vendela: Minustakin tuollainen työ sopii Dracolle! En ole tullut ajatelleeksi Dracon kielitaitoa (tajusin juuri, ettei Tylypahkassa tiettävästi opiskella ollenkaan kieliä, höh!), mutta voisi hyvinkin kuvitella, että hänellä olisi esim. ollut ranskalainen lastenhoitaja kartanossa tai jotain. Draco ei ehkä voi olla huomaamatta otsikoita, mutta mitä hän niistä miettii, selviää myöhemmin :) Kiitos kommentista!

hiddenben: Todella kiva kuulla, että sinäkin olet siellä! Mietin tuota raapalemittaa jossain vaiheessa, että olisiko pitänyt kuitenkin kirjoittaa joku ficletsarja tms. jossa olisi pidemmät luvut, mutta nyt kun aloitin tuolla lailla sata sanaa per osa, niin en enää voi muuttaa sitä :D (pidän järjestelmällisyydestä!). Susanin kohdalla itse asiassa ajattelin jossain vaiheessa sinun Susan-tekstejäsi ja tuli mieleen, että voiko se nyt tässä olla aurori, mutta jostain olin saanut päähäni, että Susan olisi hyvä työkaveri Harrylle, jotta olisi joku ei-niin-tuttu henkilö samalta vuosikurssilta :) Katsotaan mitä tuleman pitää tupareiden suhteen, en lupaa mitään niin kuin ei Harrykaan ;) Kiitos kommentista!

Valo: Kiitos ihanasta kommentista, vallan punastun! Minäkin olen tykästynyt tarinoihin Harrysta ja Dracosta vähän vanhempina (vaikka eihän ne nyt mitään vanhoja tässä ole, mutta kuitenkin pois Tylypahkasta jo). Ajattelen, että Dracolla on enemmän surua äidistään kuin isästään, sillä ajattelen ettei välit isään ehkä oikein ole kovin lämpimät, koska Draco ei olisi sodan aikana halunnut olla mukana kaikessa siinä pahuudessa, mihin Lucius perhettään veti. Nauroin tuolle velhojen homobaarille, saa nähdä riittäisikö minulla mielikuvitusta kirjoittaa, millaista siellä olisi :D

A/N: Olen pyrkinyt noin kerran viikossa laittamaan tähän jatkoa, mutta en lupaa mitään tiettyä päivää, jos saattuu olemaan muita kiireitä. Nyt on viikonlopun reissuista selvitty, joten tässäpä jälleen muutamia osia lisää!

------

33.

Työpäivän jälkeen Harry päätti käväistä ministeriön kuudennessa kerroksessa sijaitsevassa hormiverkkokonttorissa. Hänen asunnossaan ei ollut takkaa valmiina, mutta vuokranantaja oli luvannut maksaa takan asennuksen, mikäli Harry hankkisi hormiluvan ja hoitaisi käytännön asiat.

Keski-ikäinen, tummahiuksinen noita antoi hänelle henkilötietokaavakkeen ja sanoi:
”Valitettavasti takka-asentajien työlistalla on tällä hetkellä ruuhkaa. Seuraava vapaa aika on viikon kuluttua tiistaina, sopiiko se?”
”Sopii”, Harry sanoi ja ojensi täytettyä kaavaketta, joka ampaisi vauhdilla suoraan hyllyn päällä olevaan ”ODOTTAA ASENNUSTA” -lokerikkoon.

”Hienoa! Varaan teille saman tien ajan myös hormitarkastajalta. Hormiyhteyttä ei saa käyttää ennen tarkastusta ja aurorintyösi vuoksi takkaan asetetaan samalla suojausloitsut.”

Harry nyökkäsi ja asia oli sillä selvä.


34.

Kotiin päästyään Harry vaihtoi heti lenkkivaatteet ylleen ja lähti ulos. Hän päätti juosta saman lenkin kuin edellisenä päivänä, mutta poiketa takaisin Viistokujan kauppojen kautta, jotta voisi piipahtaa Weasleyn Welhowitseillä Ronin luona.

Harry saapui puuskuttaen pilailupuodin ovelle. Maanantai-iltana asiakkaita ei ollut ruuhkaksi asti, mutta kauppa vaikutti silti käyvän.

”Hei!” Ron tervehti iloisesti vapauduttuaan hetkeksi kassalta.
”Hei, miten menee?” Harry kysyi. ”Kuule, Hermione mainitsi, että tulisit mielellään pelaamaan huispausta joku päivä. Meillä olisi ministeriön huispauskerhon treenit torstaina, kävisikö silloin? Voin tarjota sen jälkeen kermakaljat uudessa kämpässäni.”
”Sopiihan se. Varmistan vain Georgelta, voiko hän ottaa iltavuoron.”
”Hienoa”, Harry sanoi hymyillen. ”Nähdään sitten silloin.”


35.

Harry juoksi kotiin, kävi pitkässä suihkussa ja laittoi itselleen illallista. Hän piti ruoanlaitosta ja oli jopa ihan hyvä siinä, olihan hän joutunut kokkaamaan Dursleyllä jo alakouluikäisestä lähtien. Nykyään hän tosin käytti myös ruoanlaittoloitsuja, joita hän oli opetellut Ginnyn kanssa asuessaan.

Ginnyn ajatteleminen sai hänet surulliseksi. Vaikka rakkaus oli loppunut, se ei tarkoittanut, etteikö hän olisi ollut erosta pahoillaan ja ahdistunut. Hän tajusi tehneensä hiukan samaa kuin Malfoy lähtiessään lenkille pitkän työpäivän jälkeen – hänkin yritti pitää itsensä kiireisenä, vaikka sitten lenkkeilemällä, jotta tunteet ja suru erosta eivät nousisi pintaan.

Onneksi Ron tulisi torstaina, Harry ajatteli. Silloin ei ainakaan tarvitsisi olla yksin.


36.

Joka aamu Harry lähti töihin täsmällisesti klo 8.45. Niin teki myös Malfoy. He kohtasivat päivittäin pihalla, juuri vähän ennen kuin Malfoy ehti kaikkoontua salkkuineen.

”Meillä näyttää olevan sama päivärytmi”, Harry totesi torstaiaamuna, kun he jälleen ilmiintyivät yhtä aikaa ministeriön sisäänkäynnille.
”Niin”, Malfoy sanoi. Hän näytti yhä väsyneeltä, vaikka olikin ulkoisesti huoliteltu tyylikkäässä mustassa työkaavussaan.

Harry puri mietteliäänä huultaan, sanomatta mitään. Malfoy ei pitänyt tungettelusta ja Harryhan oli tarjonnut apuaan jo aiemmin. Tämä puhuisi kyllä, jos itse haluaisi.

Hissi pysähtyi. Harry teki lähtöä ja yllättyi kohdatessaan Malfoyn katseen. Tämä oli juuri sanomassa jotakin, kun hissin ovi aukesi ja hetki meni ohi.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 36/? 2.12.2019
Kirjoitti: Vendela - 02.12.2019 18:18:19
Nyt kommentoin heti, etten unohda ;D

Kivaa, kun tarina etenee. Oli mukava lukea noita pieniä asioita Harryn elämästä kuten hormiyhteyttä ja Ronin tapaamista. En ole koskaan ajatellut, että miten tuo hormiyhteys oikeastaan luodaan, mutta kivaa kun olet kehittänyt senkin ympärille tarinaa. Harmi, että Harry kokee olonsa yksinäiseksi, mutta ehkä siihen on ratkaisu tiedossa... Tuo, että Harrylla ja Dracolla on sama rytmi lupailee aika hyvää ;) Tosin nyt harmittaa, kun emme saaneet kuulla mitä Draco olisi mahtanut sanoa Harrylle jos olisi ehtinyt! Mutta ehkä seuraavan kerran sitten.

Kiitos näistä,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 36/? 2.12.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 02.12.2019 20:18:37
Hauska lukea hormiyhteyden luomisista ja sellaisen tilaamisesta. Se ei taidakaan olla itsestäänselvyys enää näissä taikayhteiskunnan uusimmissa taloissa. Vähän niinkuin meillä saunat. Jossain vaiheessa oli selvää että kaikkiin asuntoihin tuli oma sauna ja nyt se trendi on taas vähentynyt.  :)

Hienoa että Harry tykkää ruoanlaitosta, vaikka onkin sitä pakotettuna joutunut tekemään jo aika pienenä. Voi tuollainen työn alkamisaika tekisi minut hulluksi! Olen aikainen ihminen. Mutta rytminsä ministeriössäkin. Ja onhan sielläkin töitä, joissa ollaan vuorotyössä. Ja sitten vielä tuo ministeriön huispauskerho - tykytoimintaa ja liikuntatoimintaa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 36/? 2.12.2019
Kirjoitti: Violetu - 08.12.2019 00:13:55
Edelleen täällä, ja tykkäilen tämän ficin tunnelmasta tosi paljon ^^
Taikaministeriön arkisten juttujen pyörimisestä on yllättävän tyydyttävää lukea, nyt kun Draco vielä saisi suunsa auki ja vaihdettua Harryn kanssa enemmän kuin pintapuolista keskustelua, niin ahh.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 41/? 11.12.2019
Kirjoitti: Thelina - 11.12.2019 17:47:40
Vendela: Ethän unohtanut viimeksikään, ja tiedät ettei se haittaa vaikka unohtaisit, tiedän kyllä että olet siellä ❤ Mietin tuota hormiyhteyttä, että kai siihen verkkoon jotenkin pitää liittyä, niin kuin Arthur liitti Liekehtivässä pikarissa Dursleyden sähkötakan hormiverkkoon :D Harryn ja Dracon naapuruudessa ja samassa työpaikassa ja -rytmissä on kieltämättä monia mahdollisuuksia. Dracosta kuullaan taas pian! Kiitos kommentista!

Fairy tale: Mietin tuota Harryn (ja Dracon) työaikaa siten, että varmaankin heidän työnsä on niin joustavaa ja vaihtelevaa, että saa itse päättää monelta menee töihin, jos ei ole mitään sovittua kokousta tai vastaavaa. Harry ei näemmä ole yhtä aamuvirkku kuin sinä, kun menee vasta yhdeksään ;D Kiitos kommentista!

Violetu: Ihanaa kuulla, että tykkäät! On ollut hauska miettiä, millaisia Harryn arki ja työ voisivat olla. Joten kiva, jos niistä on mukava lukea. Kiitos kommentista!

A/N: Hei taas! Laitanpa tänne nyt muistaessani muutaman osan lisää, sillä loppuviikko ja vielä ensi viikon alkukin on sen verran kiirettä, etten varmaankaan ehdi silloin keskittyä tähän. Nyt moikataan Ronia ja arvaatte varmaan ketä muuta... Olkaa hyvät!

-----

37.

Illan lentosää oli täydellinen ja he saivat huipauskerhossa aikaiseksi hyvät pelit. Ministeriöllä oli työsuhde-etuna kestovaraus Tuulivaaran huispauskentälle, joka sijaitsi kätevästi ilmiintymismatkan päässä Lontoosta. Ronkin oli entisenä ministeriön työntekijänä tervetullut pelaamaan.

Pelin jälkeen he kaikkoontuivat Viistokujalle.

”Vau, Hermione oli oikeassa, kämppäsi on tosiaan melkoinen lukaali”, Ron sanoi ihaillen, antaen katseensa kiertää olohuoneen seinillä, joita somisti valkoinen, kultarihmoilla koristettu tapetti. Vanha tummanpunainen samettisohva ja pulleat tyynyt sekä uusi kirjahylly, sohvapöytä ja verhot tekivät huoneesta kodikkaan. ”Enpä yhtään ihmettele, että Malfoykin asuu tällaisessa talossa, sääli tietysti naapurirauhan kannalta…”
”Tuskin hänestä on vaivaa”, Harry totesi. ”Hän on kuulemma nykyään ihan mukava.”

Ron tuhahti epäuskoisena.


38.

Harry haki keittiöstä kermakaljat ja he kilistivät uudelle asunnolle.

”Ja uudelle alulle”, Harry lisäsi.

Ron hymyili vaivaantuneena.
”Harry… tuota… Hermione kertoi…” hän takelteli, punastuen samalla korvistaan.
”Että tykkään miehistä?” Harry kysyi hymyillen. Ron näytti helpottuneelta vältyttyään sanomasta asiaansa ääneen.
”Niin. Ja halusin vain sanoa… että se on minulle ihan ok. Nyt ainakin tajuan, miksi sinun ja Ginnyn juttu ei toiminut.”
”Toivottavasti hän ei ole kauhean pahoillaan… ” Harry sanoi, miettien, kuinka paljon Ron oli jutellut siskonsa kanssa heidän erostaan.
”Ei kai”, Ron sanoi. ”Tai siis, onhan hän ollut surullinen, mutta hän pääsee siitä yli.”

Harry nielaisi palan kurkustaan kermakaljan mukana.


39.

Viikko oli kulunut nopeasti ja ennen kuin Harry huomasikaan, oli perjantai. Harryn ei tarvinnut päivystää viikonloppuna, mikä melkein harmitti häntä. Edellisviikonlopun yritys parantaa pahaa oloa tuliviskillä ei houkutellut toistamiseen, joten hänen oli keksittävä itselleen riittävästi tekemistä, jottei tuntisi oloaan yksinäiseksi. Niinpä hän päätti viettää lauantain Ronin ja Hermionen kanssa ja keskittyä sunnuntaina tekemään kotitöitä, lenkkeilemään ja lukemaan kirjaa, joka oli odottanut keskeneräisenä monta viikkoa.

Puolivälissä sunnuntaista lenkkiään Harry huomasi tutunnäköisen henkilön lähestyvän. Pian Malfoy pysähtyi hänen eteensä, jälleen mustissa lenkkivaatteissaan.

Tuuli kahisutti lehtiä ja heitti Malfoyn vaaleat hiukset sekaisin. Harry siirsi katseensa tämän silmiin.

”Hei”, Malfoy sanoi.
”Hei”, Harry vastasi.


40.

Harry odotti. Hän ei tahallaankaan kysynyt Malfoyn vointia, arvellen tämän vain torjuvan hänet jälleen.

”Kuulin, että sinä ja Weasley erositte”, Malfoy sanoi.
”Niin”, Harry sanoi. ”Siksi muutinkin naapuriisi.”

Malfoy katsoi häntä hiljaa.
”Halusin vain sanoa, että olen pahoillani siitä. Siis erosta, en muutosta.”

Harry nyökkäsi huvittuneena. Malfoy hymyili pienesti takaisin.
”Kiitos. Vaikka eihän se ole mitään verrattuna äitisi…” Harry aloitti, mutta vaikeni sitten.
”En ole ainoa, joka on menettänyt jonkun sodalle. Olen onnekas, sillä minulla oli vuosia aikaa valmistautua, hänen sairastaessaan.”
”Ei se silti helppoa ole.”
”Ei.”

Harry katsoi hiljaa, kun Malfoy jatkoi matkaansa.

Malfoylla oli oikeastaan aika kaunis selkä.


41.

Harry hätkähti ajatusta. Hän ei ollut vielä tottunut siihen, että oli jälleen vapaa katselemaan ketä tahansa. Vapaa katselemaan miehiä. Seurustellessaan Ginnyn kanssa hän oli tuntenut häpeää jokaisesta ihailevasta vilkaisusta, jonka oli tullut luoneeksi johonkin komeaan miespuoliseen vastaantulijaan, tuttavaan tai työtoveriin. Nyt asiat olivat sen suhteen toisin, mutta Malfoy… katseluun se saisi jäädäkin. Hän nyt ei ainakaan ole yhtään minun tyyppiäni, Harry mietti, hämmentyneenä omasta ajatuksenjuoksustaan. Mutta kuka olisi? Siitä oli kauan, kun Harry oli viimeksi ollut kunnolla ihastunut. Aika näyttäisi, tapaisiko hän jossain vaiheessa jonkun kiinnostavan ihmisen.

Hän päätti olla pitämättä kiirettä asian suhteen. Olihan erostakin vasta vajaa kuukausi aikaa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 41/? 11.12.2019
Kirjoitti: Vendela - 11.12.2019 21:24:17
Olipa taas kivat osat :D

Hienoa, että Ron suhtautuu Harryyn ihan ookoo, vaikka vähän onkin vaikea puhua asioista suoraan ;D Mutta tykkään siitä, ettei Ron ole ainakaan vihainen Harrylle siitä ettei tämä ole enää Ginnyn kanssa.

Ja Dracoon törmääminen lenkillä! Ehkä nämä kaksi tulevaisuudessa lenkkeilevät yhdessä. Hienoa, että pientä lähentymistä on havaittavissa vaikka asioista ei aivan suoraan voidakaan vielä puhua.

Voi Harry, Harry ;D Kyllä se ihastuminen taitaa iskeä jossain vaiheessa ihan kunnolla!

Kiitos näistä, mukavaa että päivitit ennen kiireitä!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 41/? 11.12.2019
Kirjoitti: Fairy tale - 12.12.2019 14:34:38
Olipa mukava kuulla myös Ronista. Siinäpä ymmärtävä ja leppoisa kaveri. Hänkin varmaan haluaisi tuollaisen muhkean punaisen sohvan, minun ainakin teki mieli heittäytyä sellaisen pehmeyteen. Ja Tuulivaaran huispauskenttä - hieno paikannimi.  :)

Ja kuinka miellyttävää sananvaihtoa näiden lenkillä tapaamisten kesken. Harryn ero on vielä kovin tuore, välillä sen meinaa unohtaa.
Harry nyt katselee vain rauhassa ihastuttavaa ja kaunisselkäistä Dracoa. Saa nähdä kuinka kauan hänellä menee kun haluaa jotain muutakin kuin katsella.

Kiitos ja leppoisaa joulun odotusta kaiken kiireenkin keskellä.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 41/? 11.12.2019
Kirjoitti: hiddenben - 31.12.2019 08:20:55
Oi voi, tulisipa tähän pian lisää jatkoa! Tulin vasta nyt lukemaan nämä osat, kun tiesin, että aikaa ja energiaa riittää kommentoimiseenkin :) Nämä ovat kyllä huippuja, tällaiset slice of life -raapaleet, jos niitä sattuu lukemaan oikeaan aikaan! Joskus kaipaan seikkailua ja mystisiä tapahtumia, mutta joskus taas tällainen arkinen meno on juuri sopivaa luettavaa.

Näissä raapaleissa päästiin taas vähän eteenpäin, kun Harry sai itsensä kiinni ajattelemasta Dracoa ja tämän selkää :D On myös kiva, miten avoimesti Ron ja Hermione suhtautuvat Harryn seksuaalisuuteen, tuntuu jopa hyvin tyypilliseltä käyttäytymiseltä näille hahmoille! Minäkin tykkäsin Tuulivaaran huispauskentän nimestä :)

Mutta niin, toivottavasti intoudut taas kirjoittamaan lisää osia tähän! Jatkoa lukisin mielelläni :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 45/? 5.1.2020
Kirjoitti: Thelina - 05.01.2020 13:59:14
Vendela: Ron ei ole vieläkään mestari puhumaan tunteista ja muusta, mutta kultaakin kalliimpi ystävä hän silti on :) Ron haluaa parasta sekä Ginnylle että Harrylle! Harry ei vielä aavistakaan, mihin kaikkeen Dracon jatkuva kohtaaminen voi johtaa ;) Kiitos kommentista!

Fairy tale: Ron ja Hermione ovat parhaat ystävät, mitä kuvitella saattaa :) Kivaa, että Tuulivaara kolahti ja Harrylla on tosiaan totuttelemista uuteen tilanteeseensa, mutta hiljaa hyvä tulee :) Kiitos kommentista!

hiddenben: Kiitos kovasti kun kommentoit, se vähän potki jatkamaan tätä eteenpäin ❤ Ron ja Hermione ovat kokeneet niin paljon kaikenlaista Harryn kanssa, että tämä juttu on varmasti pientä sen rinnalla, että kolmikko pysyy edelleen ystävinä. Tykästyin itsekin Tuulivaaran kentän nimeen, se sopi huispausteemaan niin kivasti. Jatkoa tulee tässä, ihanaa kuulla, että slice of life kiinnostaa!

A/N: Kääk, miten aika onkin hurahtanut! Joululomalla muut tarinat ja puuhat veivät mennessään, mutta tämäkään tarina ei missään tapauksessa ole painunut unholaan. Sain taas hieman jatkettua tätäkin, joten olkaa hyvät, vuoden ensimmäiset luvut tätä tarinaa tulevat tässä ❤ Nyt tätä on luettu jo yli 2000 kertaa, mikä tuntuu hurjalta! P.S. Jos ne muut tarinat kiinnostelevat, kurkistakaa ihmeessä uuteen listaani (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=48893.0).



42.

Maanantai-aamuna Harry osasi jo odottaa, että Malfoy olisi taas lähdössä töihin samaan aikaan hänen kanssaan.
”Huomenta”, Harry sanoi heidän kohdatessaan tuttuun tapaan pihalla.
”Huomenta”, Malfoy vastasi. Hän tarkkaili Harryn työasua, joka sinä päivänä poikkesi tavanomaisesta tummanpunaisesta aurorinkaavusta. Harry oli pukeutunut jästityyliin farkkuihin, lenkkareihin ja tuulitakkiin. Selässään hänellä oli kulunut reppu.

”Olen menossa kenttätöihin”, Harry selitti. ”Jästi-Lontooseen.”

Malfoy pudisteli päätään, ihmetellen, voisiko kukaan kulkea huomaamatta tuollaisessa asussa.
”Et sitten varmaankaan tule ministeriölle”, Malfoy totesi.
”Tulen kyllä, pitää käydä toimistolla ensin…”

Niinpä he ilmiintyivät jälleen yhtä aikaa tutulle sisäänkäynnille ja kun Harry toivotti hissistä jäädessään Malfoylle mukavaa työpäivää, tämä nyökkäsi hymyillen vastaukseksi.


43.

Harryn kenttäpäivä sujui verkkaisesti. Hän oli käyttänyt ministeriöllä hyvän tovin ulkonäkönsä muuntamiseen, sillä hänen tukkansa, arpensa ja silmälasinsa eivät sellaisenaan jäisi keneltäkään huomaamatta edes Jästi-Lontoossa. Jästivaatteet, harmaaksi haalennetut harvat hiukset, vetisen sinisiksi muutetut silmät ja ryppyinen iho saivat hänet näyttämään kuin keneltä tahansa eläkeläiseltä, joka istuskeli kahvilassa päiväänsä kuluttaen.

Susan tarkkaili tilannetta kadulla, mutta heidän epäiltyään ei ollut näkynyt. Harry piti katseensa valppaana, mutta huvitteli samalla itsekseen vilkuilemalla silmäkulmastaan pöytänsä ohi kulkevia asiakkaita. Kassalla asioivan nuoren miehen sivuprofiili sai hänen vatsansa hypähtämään. Yhtäkkiä hänestä tuntui, että hän näki hyvännäköisiä miehiä kaikkialla, ja se oli hänestä jollain tavalla uutta ja jännittävää.


44.

Kului useampi tunti ja kolme teekupillista, leipä ja kakkupala (sekä melkoisen monta komeaa asiakasta) myöhemmin Harry päätti luovuttaa. Epäillystä ei näkynyt jälkeäkään ja tuntui hyödyttömältä päivystää enää pidempään. Heidän päätelmänsä hämäräperäisen tapaamisen ajasta ja paikasta oli selvästi ollut väärä.

Susan norkoili kadulla näyteikkunoita katsellen. Harry koputti häntä olalle ja kohtasi tutun katseen noin nelissäkymmenissä olevan, vaalean naisen kasvoissa.

”Lähdetään,” Harry sanoi ja he kaikkoontuivat syrjäiseltä kujalta ministeriölle

”Olemme taas lähtöpisteessä”, Susan puuskahti ja lysähti istumaan työtuoliinsa heidän päästyään taas toimistolle.
”Ei sentään. Käydään tiedot vielä kertaalleen läpi ja yritetään huomenna uudelleen ”, Harry sanoi.

Susan nyökkäsi ja alkoi kirjoittaa raporttia.


45.

Tiistai-aamuna Harry muisti, että takka-asentaja tulisi iltapäivällä laittamaan hänen asuntonsa hormiyhteyden kuntoon. Harry toivoi, ettei töissä ilmaantuisi ongelmia, jotta hän pääsisi tulemaan ajoissa asentajaa vastaan tasan kello kuudeksitoista.

Harry astui porraskäytävään, huomaten jälleen olevansa vain pari askelta Malfoyta jäljessä. Oli oudon haikeaa ajatella, että tämä saattoi olla viimeisiä aamuja, kun he menisivät samaa matkaa töihin.

”Minulle asennetaan tänään takka”, Harry kertoi heidän kävellessään pihalle.
”Hmh”, Malfoy vastasi.
”Etkö sinäkin pääsisi hormipulverilla kätevämmin?” Harry ihmetteli. Hormiyhteys vei suoraan atriumiin, mutta jos ei omistanut takkaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ilmiintyminen.
”Tukka menee nokiseksi”, Mafloy mutisi nolona.

Harry virnisti ja he kaikkoontuivat yhtä aikaa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 45/? 5.1.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 05.01.2020 21:25:04
Ensin sait hymyn nousemaan naamalleni noista Harryn miestenkatseluista. Mutta tuo Dracon viimeinen kommentti kyllä oli ihan paras. Niin Dracoa tuo hiuksistaan huolehtiminen - ylihuolehtiminen. (Draco, kukaan ei pakota polttamaan puita siinä takassa).

Upeaa naamiointityötä tuolla auroriosastolla ainakin on.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 45/? 5.1.2020
Kirjoitti: hiddenben - 05.01.2020 23:41:05
Haha, eikä! Tuo Dracon viimeinen kommentti sai minutkin virnuilemaan :D Kivaa, jos kommenttini potki sinua vähän kirjoittamaan, tämä jatko oli nimittäin todella viihdyttävää ja mukavaa luettavaa jälleen kerran :) Pidin erityisesti tuosta ensimmäisen raapaleen dialogista ja kuinka paljon sieltä löytyikään rivien välistä, vaikka piditkin itse tekstin arkisena ja "tavallisena". Lukijana kuitenkin hykertelin kaksikon kemialle!

Olen samaa mieltä kuin Fairy tale, että auroreiden muodonmuutokset ovat kyllä mielettömiä ja tässäkin mieleen nousi hyvin outo kuva Harrysta eläkeläisenä, mutta harvahiuksisena blondina ;D Hauskasti keksitty! Mietityttää kyllä, miltä tuntuisi nähdä itsensä yhtäkkiä 15 vuotta vanhempana ja ryppyisenä :D Huomaan, että alan jo tottua siihen, että Susan on tässä tarinassa aurori! Kaksikon kadulla/kahvilassa norkoilu oli hauskaa luettavaa, vaikka mitään ei oikein tapahtunutkaan. Harry ainakin osasi käyttää työaikansa hyvin tarkkailemalla jästimaailman miestarjontaa :)

Kiitos näistä osista, toivottavasti saan pian lukea jälleen lisää!
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 45/? 5.1.2020
Kirjoitti: zilah - 07.01.2020 06:01:39
Kommenttikampanjasta hyvää aamuyötä.  :D

Tämä on hauska ja elämänmakuinen tarina, jota on ilo lukea, vaikkei paritus sinänsä olekaan mikään suosikkini. Mutta se vain todistaa sen, että hyvä kirjoittaja saa parituksen kuin parituksen toimimaan. Minä pidän kovasti siitä, että Harry ja Draco tutustuvat pikkuhiljaa ja epäröidenkin. Kummallakin on menneisyydestä mukanaan painolastia, eikä ole helppoa nähdä sitä kouluaikojen pahinta vihollista uudessa valossa. Ja toinen asia mikä tässä miellyttää, on nuo kaikki pienet, arkiset yksityiskohdat. Dracoa säälitti kun hän menetti äitinsä, mutta kun hän sanoi että hormista tulee tukka nokiseksi, se sai hymyn huulille. Niin totta, ja niin hupaisan turhamaista.  ;D

Kiitos tästä! <3 Aion seurata jatkossakin, nyt kun tämän helmen täältä löysin.

zilah
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 45/? 5.1.2020
Kirjoitti: Vendela - 07.01.2020 08:48:34
Vihdoin pääsin lukemaan nämä uudet osat :D

Olipa hauskaa kun Harry todellakin oivalsi, että hän on vapaa katselmaan muitakin. Aika on mennyt varmasti paljon rattoisammin varjostuspuuhissa kun on voinut samalla vilkuilla hyvännäköisiä kanssa-asiakkaita ;) Tuossa ei aivan käynyt selväksi katseliko Harry vain miehiä, mutta näin ajattelin tuosta komeasta, sillä harvaa naista kai sanotaan komeaksi ;D

Niin, kuinkahan nyt käy kun Harry saa hormiyhteyden ja yhteiset ilmiintymishetket jäävät pois. Tarjoaako Harry takkaansa Dracolle vai onko tämä todellakin niin tarkka hiuksistaan ettei pysty hormiyhteyttä käyttämään ;D Tuo oli nimittäin hersyvän ihana yksityiskohta ja niin dracomaista kuin olla ja voi!

Kivaa kun tähän tuli jatkoa, kiitos!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 49/? 12.1.2020
Kirjoitti: Thelina - 12.01.2020 15:13:01
Fairy tale: Heh, hauskaa, että sain hymyn huulillesi. Enpä muuten ollut koskaan ajatellutkaan tuota, ettei takassa tarvitsisi välttämättä polttaa puita. Ehkä sellainen sininen taikanuotio olisi hyvä ratkaisu, mitä Hermione käytti Viisasten kivessa :) Mutta toisaalta hormiverkkoon kuuluu muutakin kuin se oma takka, jospa sitä nokea tarttuu sieltä? Kiitos kommentista ❤

hiddenben: Kivaa, että viihdyit jälleen kerran :) On myös mukavaa kuulla, että kaksikon kemiaa välittyy noiden pikku pätkien dialogeista ja rivien väleistä! Auroreilla on keinonsa naamioitua, kun ei aina voi monijuomalientäkään käyttää (eikös kirjoissakin jossain puhuttu naamioitumisesta/ulkonäön muuttelusta loitsuilla...). Toivottavasti nuoret jästimiehet eivät kovasti häiriintyneet eläkeläispapaksi naamioituneen Harryn tuijottelusta ;D Kiitos kommentista ❤

zilah: Oi, olipa hauskaa, että poimit juuri tämän kommenttikampanjasta, vaikkei drarry kuulukaan ihan lemppareihisi. Olen todella otettu kehuista! Tämä etenee tosiaan melko hitaasti - ei olisi uskottavaa hypätä heti toisen kaulaan, kun elämässä on tapahtunut kaikenlaista. Kivaa, että arkiset yksityiskohdat ja Dracon kommentti ovat ilahduttaneet :) Kiitos kommentista ❤

Vendela: Joo kyllähän se Harry miehiä katseli, edellisessä osassa ehkä korostin sitä hiukan enemmän kuin tuossa viittaamassasi komea-kohdassa ;D Eiköhän ne Harry ja Draco toistensa juttusille saada työmatkojen ulkopuolellakin. Seuraavaksi vähän lisää Harryn arkea ja taas yksi kohtaaminen! Kiitos kommentista ❤

A/N: Tässä muutamia arkisia palasia ja vähän lisää Harrya ja Dracoa! Ihanaa sunnuntaita kaikille :)



46.

Susan ja Harry päättivät jatkaa tapauksensa selvittelyä, sillä seuraavana päivänä heitä tarvittaisiin taikaministerin turvamiehiksi kansainväliseen taikayhteistyökonferenssiin. Harry jäi toimistolle kaivelemaan taustatietoja ja Susan lähti kenttätöihin Brixtoniin, jossa oli vihjeiden mukaan tehty joitakin havaintoja epäillystä.

Iltapäivällä Harry oli uppoutunut niin keskittyneesti tehtäviinsä, että havahtui vasta Susanin palatessa kentältä pari minuuttia vaille neljä.
”Eikö sinun pitänytkään lähteä tänään aikaisemmin?” Susan kysyi ihmeissään, laskien laukkunsa työtuolille. Harry vilkaisi seinällä olevaa kelloa.
”Voi Merlinin parta, olen kohta myöhässä!” Harry huudahti ja alkoi kiireesti keräillä tavaroitaan.

Harry ilmiintyi kotitalonsa pihaan juuri parahiksi: takka-asentajavelho sinisessä työkaavussaan ja työkalupakissaan oli juuri astumassa sisään hänen kotitalonsa ulko-ovesta.


47.

Asentajavelho esittäytyi herra Shafferiksi. Harry näytti hänelle suunnittelemansa takan paikan ja mies nyökkäili hyväksyvästi.

”Tämän kokoisessa asunnossa tuo on paras mahdollinen sijoituspaikka, sekä hormilla matkustuksen että lämmön jakautumisen kannalta”, Shaffer selitti. Takka asennettaisiin olohuoneen seinustalle, jotta sen eteen jäisi riittävästi liikkumatilaa. Sohva ja nojatuoli olisivat kuitenkin kotoisasti takan vastapuolella, niin että tulen lämmöstä olisi myös helppo nauttia.

Laajennetusta työkalupakista löytyneet tiilet ja laasti asettuivat siisteiksi kerroksiksi muutamalla taikasauvan heilautuksella. Muurattu piippu liittyi välikaton alla talon omaan hormistoon, jotta savu pääsisi kulkemaan siististi ulkoilmaan. Valkoinen rappaus viimeisteli kokonaisuuden.

”Valmista tuli. Takka on käyttövalmis heti, kun hormitarkastaja on käynyt.”

Harry nyökkäsi tyytyväisenä.


48.

Aamulla Harry valmistautui jälleen lähtemään töihin kaikkoontumalla, sillä hormitarkastajan käynti oli sovittu vasta siksi illaksi. Työasuksi hän kaivoi vaatekomeronsa perältä paremman univormunsa, sillä edustustehtävä konferenssissa vaati tavallista siistimpää ulkoasua. Eteisessä hän hymyili tyytyväisenä peilille – univormu todella sopi hänelle ja teki olosta itsevarmemman kuin pitkään aikaan.

Nähdessään Malfoyn rappukäytävässä Harry muisti jälleen, että tästedes he todennäköisesti matkustaisivat yhtä matkaa töihin huomattavasti harvemmin. Reilussa viikossa hän oli melkein jo ehtinyt tottua joka-aamuiseen matkaseuraansa.

“Eikö hormiyhteys ollukaan kunnossa?” Malfoy ihmetteli huomattuaan, että se tosiaan oli taas Harry, joka käveli hänen jäljessään pihalle.
“Tarkastajan leimaa vailla”, Harry selitti. Malfoy nyökkäsi ja hymyili väsyneesti.


49.

Ministeriön sisäpihalla Malfoy yhtäkkiä pysähtyi.

“Potter…”
“Voit kyllä sanoa minua Harryksi”, Harry sanoi. Se tuntui luontevalta jatkumolta heidän uudelle tuttavuudelleen, vaikkei varmaankaan olisi helppoa lakata puhuttelemasta Malfoyta sukunimellä.
“Kiitos, sinuttele vain sinäkin”, Draco sanoi ja vaikutti ilahtuneelta. “Aioin vain kysyä, monelta lounastat tänään, voisinko liittyä seuraan?”

Harry katsoi väsynyttä Dracoa anteeksipyydellen.
“Olen pahoillani, mutta menen tänään koko päiväksi töihin konferenssiin”, hän sanoi, osoittaen univormuaan.

Draco kätki mahdollisen pettymyksensä hyvin. Harrysta tuntui silti pahalta kieltäytyä: toinen oli niin usein ollut syömässä yksin ja varjot silmien alla kielivät taakasta, jota mukava lounasseura olisi hyvinkin helposti voinut keventää.

“Ei se mitään”, Draco sanoi.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 49/? 12.1.2020
Kirjoitti: Vendela - 12.01.2020 22:26:38
Voi harmi kun Harry joutui kieltäytymään Dracon lounaskutsusta :( Mutta jospa hän nyt tajuaisi pyytää Dracoa käyttämään pian uutta hormiyhteyttään ;)

Mutta mukavaa oli lukea arjesta. Voin vaan kuvitella miltä Harry näyttää virallisessa aurorivaatetuksessaan, toivottavasti on ollut silmänruokaa myös Dracolle ;D Mutta hieman kyllä huolestuin Dracon silmänalusista, toivottavasti näiden kahden välit lämpenevät lisää.

Jatkoa odotellen,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 49/? 12.1.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 14.01.2020 10:50:11
Tuota hormiyhteyden luomista on sitten kivaa seurata. Mietinkin mitähän velhon työkalupakista oikein löytyy, että millaisia työkaluja. Tarkkaan on Draco pistänyt korvan taakse sen, että Harrylla pitäisi kohta olla hormiyhteys. Harmi että Harry joutui kieltäymään lounasseurasta. Toivottavasti hän tajuaa ottaa seuraavan kerran aloitteen hallintaansa.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 53/? 22.1.2020
Kirjoitti: Thelina - 22.01.2020 20:05:55
Vendela: Harrysta on taatusti silmänruokaa auroriasussaan ;D Mutta mahtaako Draco vielä huomata moista asiaa? Oli huono tuuri lounaskutsun kanssa, saa nähdä, tuleeko pian toinen tilaisuus. Kiitos kommentista!

Fairy Tale: Hauskaa, että arkinen hormiyhteyden luominen tuntuu kiinnostavalta! Dracokin on varmaan ehtinyt tottua Harryn matkaseuraan, joten hän muistaa tottakai Harryn maininneen hormiverkkoon liittymisen... Harryn olisi parempi muistaa esittää lounaskutsu sopivassa välissä! Kiitos kommentista!

A/N: Nyt tapahtuu jotakin yllättävää! Saa nähdä, mitä mietitte siitä ;) Olen jatkanut tätä tällä viikolla spurttiraapaleessa ja tarkoitus olisi julkaista ne osat loppuviikosta, joten tässäpä alta pois aiemmin kirjoitettua varastoa.



50.

Haettuaan taikaministerin työhuoneeltaan, Harry ja Susan saattoivat hänet turvallisesti konferenssipaikalle Velhoparlamenttiin ja kulkivat koko päivän valppaana hänen mukanaan, taikasauvat valmiina epäilyttävien tilanteiden varalta. Konferenssiohjelma jatkui pitkälle iltaan ja päästettyään Puceyn ja Robinsin iltavuoroon jatkamaan ministerin vartiointia, Harry kiiruhti kotiin hormitarkastajaa vastaan. Hän ehti juuri vaihtaa univormunsa tavalliseen kaapuun, kun ovikello soi.

Kun Harry näki, kuka oven takana seisoi, hänen sydämensä melkein pysähtyi.

Miehellä oli edelleen tutun tummanruskeat laineikkaat hiukset ja syvänvioletin työkaavun rinnassa komeili ministeriön virallinen hormiverkkokonttorin merkki. Siniharmaat silmät tuikkivat aivan samoin kuin kahdeksan vuotta sitten ja vilkaisu rintamerkin alla olevaan nimikylttiin vahvisti tuttavuuden.

H. Cromwell

“H-Henry?” Harry sopersi.


51.

“Hei, Harry.”

Harry ei voinut uskoa, että kaikista maailman ihmisistä juuri hänen entinen ihastuksensa oli päätynyt hormiverkkotarkastajaksi ja hänen kotiinsa kohdekäynnille. Harry tuijotti miestä typertyneenä – tämä näytti lähestulkoon samalta kuin ennenkin, ainoastaan jollain tavalla miehekkäämmältä ja hieman rotevammalta kuin se pitkänhuiskea nuorukainen, jota hän oli suudellut eräässä Tylypahkan käytäväsyvennyksessä syksyllä 1996.

“Aiotko päästä minut sisään?” Henry kysyi huvittuneena. Harry astui kiireesti sivuun päästäkseen Henryn eteiseen. Harry ei saanut sanaa suustaan. Päässä risteilevät hyödyttömät ajatukset eivät sopineet keskustelunavaukseksi.

Miten menee? Mitäs olet puuhaillut sen pusun jälkeen, oliko siitä jo kahdeksan vuotta?

“Takka on olohuoneessa”, Harry sanoi lopulta, kun ei muuta keksinyt.


52.

Harrya hermostutti katsella Henryn työskentelyä, eikä asiaa auttanut lainkaan, että tämä ei vaikuttanut olevan millänsäkään heidän epäonnisesta historiastaan. Henry jutteli niitä näitä, kertoi valmistuneensa rakennusinsinöörivelhoksi pari vuotta sitten ja oli kuulemma kuukausi sitten aloittanut työt hormiverkkokonttorissa käytyään lisäkurssin hormien suojauksesta ja turvallisuudesta.
Lopulta Harrynkin onnistui hieman rentoutua ja pulssinsa tasauduttua hän vastaili Henryn kysymyksiin jo melkein luontevasti.

“Oletko kauan asunut tässä?” Henry kysyi, pidellen pitkillä sormillaan vaaleapuista taikasauvaa, jonka päästä suojausloitsu levittäytyi takan päälle nestemäisen näköisenä sumupilvenä.

“En, ihan pari viikkoa vasta”, Harry sanoi. Henry teki viimeiset merkinnät pergamenttiinsa ja taputti lopulta tyytyväisenä takan kylkeä.

“Valmista tuli”, hän sanoi iloisesti.


53.

“Ota yhteyttä, jos tulee jotakin kysyttävää”, Henry sanoi eteisessä, ojentaen violettia käyntikorttia.

Oven sulkeuduttua Harry huomasi, että käyntikortissa oli virallisten yhteystietojen alla toinen, käsinkirjoitettu osoite. Kotiosoite, jonka vieressä luki Henryn käsialalla Oli kiva nähdä.

Merlin! Mitä ihmettä tämä nyt sitten tarkoitti? Oliko Henryn kiinnostus häntä kohtaan herännyt uudelleen? Harryn ja Ginnyn ero oli lehtijuttujen myötä julkista tietoa, joten Henry oli varmasti kuullut siitä.

Ajatukset risteilivät Harryn päässä koko loppuillan. Vielä hampaita pestessäänkin hän tarkkaili mietteliäänä peilikuvaansa. Sotkutukkainen, hoikka ja vihreäsilmäinen mies näytti väsyneeltä ja hämmentyneeltä. Voisiko Henry todella olla mieltynyt häneen, silmäpusseineen päivineen?

Entä halusiko hän itse tutustua uudelleen Henryyn?
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 53/? 22.1.2020
Kirjoitti: Vendela - 22.01.2020 20:35:10
Ei, Harry ei halua tutustua uudelleen Henryyn! Ei ainakaan, jos minulla olisi asiaan mitään sanavaltaa ;D Vaikka toisaalta, tämä yllättävä käänne saattaisi pistää liikettä tarinan pääparitukseen, joka ei nähdäkseni ole kuitenkaan vaihtunut mihinkään ;)

Eli olipa yllättävä käänne tämä Henryn ilmaantuminen Harryn oven taakse. Tosin heti ryhdyin pohtimaan tämän Henryn motiivia tutustua Harryyn. Erouutinen on tosiaan kaikkien tiedossa, ja Harryn ympärillä pörrää varmasti kiinnostuneita. Mutta voiko näihin onnenonkijoihin luottaa? Toivottavasti Harry osaa olla varovainen!

Huh, tämäkin tarina on jo yli 50 rapsun mittainen! Hienoa! Ja ainakin minusta lukijana tuntuu, että vielä paljon on edessä eli ollaanko vielä edes puolenvälin tietämillä tämän suhteen? Ei sen väliä, mukavaa kun kirjoitat ja minä ainakin luen tätä mielelläni, sen verran mielenkiintoisia kuvioita tässä on meneillään :) Joten pidemmittä puheitta, jatkoa jään odottelemaan ja kivaa myös kuulla että spurttailet tämän kanssa!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 53/? 22.1.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 22.01.2020 21:25:39
Ohhoh ja hopsankeikkaa, vai että Henry. Vai sellaista pientä on ehtinyt tapahtua jo Tylypahkassa. Jotenkin tämä nyt avasi sitä, ettei Harrylle ole uutta tuollainen miesten perään katseleminen. Kuullaankohan tästä Henrystä vielä ja aiheuttaa se ehkä naapurin blondissa jonkin sortin sykähdyntää? Ja mitä tekeekään Harry. Mutta hieno että nyt hormi on valmis kulkureittinä.

Paitsi että - Dracoa kehiin.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 60/? 27.1.2020
Kirjoitti: Thelina - 27.01.2020 18:59:56
Vendela: Eipä ole pääparitus vaihtunut, eikä Harry-poloinen vielä tiedä mitä tahtoo ja mitä kaikkea tässä matkalla tapahtuu! Minä en yhtään tiedä miten pitkä tästä tulee, annan tulla niin pitkän kuin on tullakseen :D Vielä on paljon asioita käymättä, joten ei tämä varmaan ihan heti ole loppumassa. Kiitos kun taas kommentoit ❤

Fairy tale: Henryyn ja Tylypahkan tapaukseen oli viitattu jossain tuolla ihan tarinan alussa, eikä suotta ;) Harry vaan oli silloin vielä arka asian suhteen, niin että homma kuivui kokoon. Harry-parka on kyllä nytkin hämmentynyt, mutta katsotaan miten asiat etenee :) Kiitos kommentista ❤

A/N: Tässä olisi kokonaista seitsemän rapsua, jotka osallistuvat Spurttiraapale V (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=46563.0) -haasteen 19. kierrokselle, tuplaspurtin jälkimmäiselle viikolle. Kunkin päivän inspissana on tuossa otsikon alla :)



54.
(100 sanaa - Milloin)

”Tuota, milloin ehtisit nähdä? Minulla olisi puhuttavaa”, Harry kysyi Hermionelta seuraavana päivänä, kun he lounastivat tavalliseen tapaansa ministeriön kahviossa. Susan oli aamuvuorossa konferenssissa, joka jatkui toista päivää Velhoparlamentissa. Harry oli menossa iltavuoroon, mutta oli päättänyt tulla hetkeksi ministeriölle tekemään töitä. Sitä paitsi, kotona hän olisi luultavasti vain juonut kahvia ja kiertänyt kehää kilpaa ajatustensa kanssa.

”Onko jotain tapahtunut?” Hermione kysyi. ”Sinähän pääset tänään aika myöhään, mutta kävisikö huomenna? Voitaisiin tulla Ronin kanssa...”
”Puhuisin mieluummin vain sinulle”, Harry sanoi. Ronilla oli ollut sulattelemista jo tarpeeksi viime aikoina, eikä Harrysta tuntunut luontevalta kertoa tälle Henrystä ainakaan vielä.

Hermione myöntyi hämmentyneenä hänen pyyntöönsä.


55.
(100 sanaa - Puhelin)

Iltavuorossa Harryn ajatukset harhailivat ja lopulta hänen parinaan oleva Demelza Robins kysyi, oliko hän kenties tulossa kipeäksi.

”Nukuin vain huonosti”, Harry sanoi, mikä oli kyllä aivan totta. Hänen sykkeensä ei tuntunut laskevan lainkaan, vaikka he vain seisoivat vartiossa Velhoparlamentin ovella, katsellen tyylikkäisiin business-kaapuihin pukeutuneita velhoja ja noitia. Harry yritti piilotella haukotustaan. Menisi vielä pari tuntia, ennen kuin konferenssiohjelma iltajuhlallisuuksineen lopulta päättyisi ja hän pääsisi lähtemään. Aurorien vartiointivelvollisuudet olivat pitkäveteisiä muulloinkin kuin väsyneenä.

Oli kiva nähdä. Sanat pyörivät Harryn päässä kuin puhelimen vastaajaviesti. Jos hän oli kuvitellut, että eron jälkeen elämä olisi hetken aikaa taas rauhallista, hän oli ollut väärässä.


56.
(100 sanaa - Tuskainen)

Oli tuskaista herätä aikaisin kahden levottomasti nukutun yön jälkeen. Harry raahautui keittiöön ja napautti kahvinkeitintä kahdesti. Tupla-annos kofeiinia ei tekisi lainkaan pahaa.

“Taikaministeriöön!” Harry huusi hormiin ja kieppui silmät suljettuina Atriumiin.

Vähän ennen lounasaikaa Draco koputti toimiston ovelle.

“Robardsille”, hän sanoi näyttäen paksua pergamenttirullaa. “Alby käski tuoda, nämä ovat salaisia tiedostoja, joten sisäistä postia ei voinut käyttää…”

Rullassa täytyi olla taikakauppaosaston johtajan lähettämää lähdemateriaalia heidän tutkimaansa salakuljetustapaukseen. Harry viittasi Dracon peremmälle ja vei tämän Robardsin luo. Seuratessaan keskustelua Harry yhtäkkiä muisti, että Draco saattaisi edelleen olla lounasseuraa vailla.

“Lähdetäänkö syömään?” Harry kysyi, kun pergamenttirulla oli saatu talteen.
“Sopii”, Draco vastasi.


57.
(100 sanaa - Neljä)

Harry ja Draco istuivat kaksistaan neljän hengen pöytään. Hermione oli koulutuksessa ja Susan etätöissä, joten Harrysta oli mukavaa saada lounasseuraa, vaikkei hän väsymyksen vuoksi tuntenut olevansa lainkaan parhaimmillaan. Aamukahvi oli piristänyt hiukan, mutta kofeiini vaikutti saavan hänen muutoinkin jännittyneen kehonsa epämiellyttävän ylivirittyneeseen tilaan.

”Olet ajatuksissasi”, Draco huomautti, kauhoen kanapataa suuhunsa.
”Anteeksi”, Harry sanoi. ”On ollut kaikenlaista...”
”Hmh”, Draco sanoi. ”Voisin kai sanoa samat sanat.”

Harry katui edes ajatelleensa turhista murheista valittamista. Dracolla oli varmasti vielä paljon enemmän sydämellään.

”Puhutaan vaikka huispauksesta, saadaan molemmat muuta ajateltavaa”, Harry ehdotti. Keskustelu polveili uusimmista ottelutuloksista MM-kisavalmisteluihin ja pian Harry tunsi olonsa huomattavasti virkeämmäksi.


58.
(100 sanaa - Hymy)

Harry heilautti kättään Dracolle, joka jatkoi matkaansa viidenteen kerrokseen. Hän oli iloinen, että Draco oli lähtenyt lounaalta hymy kasvoillaan. Heillä oli ollut mielenkiintoinen keskustelu, sillä kummallakin oli omat ennakko-odotuksensa huispausliigan tulevista maajoukkuepelistä. Harry kannatti Rapakon palloseuraa, jossa Rohkelikon entinen huispauskapteeni Oliver Wood pelasi nykyään ammatikseen. Draco sen sijaan oli henkeen ja vereen Tutshillin Tornadojen puolella. Kumpikin joukkue oli pärjännyt karsinnoissa kohtuullisen hyvin.

Iltapäivällä Harry päätti hoitaa muutaman arkistointivelvollisuuden pois ennen viikonlopun päivystysvuorojaan ja seuraavan viikon alkuun osuvia vapaapäiviään. Rauhallinen hetki kannatti hyödyntää, sillä joskus viikonlopputyöt olivat pelkkää kiireistä liitämistä tulipalosta toiseen. Hermione tulisi kuudelta, joten hänellä olisi vielä runsaasti aikaa.


59.
(100 sanaa - Dramaattinen)

Hermione saapui juuri kun Harry oli sekoittamassa kastiketta spagetin joukkoon.

”Ihanaa, minulla on sudennälkä”, Hermione sanoi, kun Harry koristeli kummankin annoksen reilulla keolla parmesaania.

Harrya oli alkanut nolottaa oma hermostuneisuutensa. Hän pelkäsi suhtautuvansa tapaukseen turhankin dramaattisesti, mutta Hermione ei antanut hänen enää perääntyä, vaan pakotti selostamaan koko jutun juurta jaksain, Tylypahka-ajoista toissapäiväiseen kohtaamiseen.

”Hmm...” Hermione mietti. ”Tuollaisen viestin jättäminen oli ehkä hiukan tahditonta, hänhän oli töissä ja sinä vasta eronnut... Toisaalta, häntä ei vaikuta haittaavan, että sinä lopetit peloissasi kouluaikaisen suhteenne ennen kuin se oikeastaan ehti alkaakaan. Ehkä hän tykkää sinusta oikeasti, Harry.”

Harry melkein nielaisi pastansa väärään kurkkuun.


60.
(100 sanaa - Viikko)

Harry ei ollut yhtään varma, halusiko Henryn tykkäävän itsestään vai ei. Eihän hän edes tiennyt, tykkäsikö itse Henrystä!

”Mitä minun pitäisi sinun mielestäsi tehdä?” Harry kysyi epätoivoisena Hermionelta.
”Miltä sinusta tuntuu? Jos tykkäät hänestä, miksi ette voisi mennä vaikka kahville ja katsoa, mitä tapahtuu? Tai jos tuntuu, että tämä tulee liian äkkiä, voit ihan hyvin sanoa sekin.”
 
Harry ei ollut asian helppoudesta yhtään niin varma.
 
”Odota vaikka viikko, mieti ja päätä sitten mitä teet. Ja mitä tulee miesten kanssa deittailuun, jos haluat saada parempaa vertaistukea niin minulla olisi yksi ehdotus”, Hermione jatkoi.
”Kuka muka?” Harry ihmetteli.
”Draco Malfoy”, Hermione sanoi.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 60/? 27.1.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 27.01.2020 20:18:43
Ihanan monta osaa ja tässä ehti tapahtuakin kaikenlaista pientä. Harry parka kun ajatuksiensa melulta ei saa kunnolla nukuttua ja silti on pakko mennä töihin ja tropata itseensä kofeiinia. Onneksi hänellä on Hermione jolle kertoa asioita. Ja mahtavaa, Hermionella on tarjota keinoja, jolla päästään asiassa eteenpäin.

Vaan jätitpä jännittävään kohtaan. Miten Harry reagoi kuulemaansa?
Mahtaakohan hän pitää Dracoa vaihtoehtona vertaistuen saamiselle, tuntuu miltei mahdottomalta.
Onneksi mahdottomasta voi tulla mahdollista. Yksi Henry sinne tai tänne, vaikka Harry erehtyisikin kahville tuon kanssa.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 60/? 27.1.2020
Kirjoitti: Vendela - 27.01.2020 21:17:41
Oho, melkoinen cliffhanger taas tuolla lopussa :D Nyt ei voi kun toivoa, että jatkoa tulee pian!

Kivat rapsut spurtin merkeissä olit kirjoitellut :) Tarina etenee kivasti ja mukavaa kun lounaskin onnistui. Tosin jäin väkisin miettimään, että mitähän Dracon elämässä onkaan tapahtunut. Jotenkin tulkisin, että jotain siellä on :D Ettei vain Dracollakin olisi jonkunlaista säpinää menossa ;) No, se jää nähtäväksi.

Hermione on kyllä niin ihana ystävä! Ja tuo, ettei Harry ole vielä aivan valmis puhumaan kaikista asioistaan Ronille on jotenkin luontevaa. Hermionella on onneksi hyviä ajatuksia ja ideoita! Joten toivottavasti saadaan pian lukea kuinka tämä etenee!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 60/? 27.1.2020
Kirjoitti: hiddenben - 09.02.2020 14:22:38
Olipa mukavaa lukea taas useampi raapale kerrallaan, niin tarinakin etenee mukavasti eteenpäin :) On kyllä sanottava, että joka kerta näitä raapaleita lukiessa tulee ajateltua, että onpa slice of life -genre kivaa luettavaa! Tuokin lounaskeskustelun huispausaihe oli niin arkinen eikä sinänsä vie juonta erityisemmin eteenpäin, mutta samalla se tuo kotoisuutta ja leppoisaa tunnelmaa tekstiin – ja se juuri on mielestäni slice of lifen hienous! Yleensä raapaleihin ladotaan niin paljon tunnelmaa ja jokaisella sanalla on suuri painoarvo, joten tällainen raapaleiden tasapainoitus on oikeastaan kohdillaan :)

Tuohon loppuun tuli kyllä mainio cliffhanger – miksi Hermione ehdottaa juuri Dracoa vertaistueksi? Miten Hermione tietää Dracosta enemmän kuin Harry? Tykkään kyllä siitä, että Harry uskaltaa tässä ficissä puhua asioista suoraan, vaikka aiheet haastavia ovatkin. Kiitos jälleen jatkosta! :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 63/? 12.2.2020
Kirjoitti: Thelina - 12.02.2020 18:55:52
Fairy tale: Ihana tuo "Yksi Henry sinne tai tänne, vaikka Harry erehtyisikin kahville tuon kanssa." :D Näinhän se kai on... Katsotaan, mitä Harry sanoo Hermionen ehdotuksesta! Kiitos kommentista!

Vendela: En varmaan älynnyt korostaa asiaa, mutta ajattelin, että Dracolla on edelleen vanhat murheensa, äitinsä poismeno, yksinäisyys ja niin edelleen. Minusta Harryn ja Hermionen ystävyys on jollain tavalla vielä mukavempaa kirjoitettavaa kuin Harryn ja Ronin! :) Kiitos kommentista!

hiddenben: Slice of life taitaa olla suosikkigenreni tällä hetkellä :D joten mukavaa, jos maistuu muillekin! Harry uskaltaa ehkä puhua Hermionelle, mutta entäpä muille? Selvinnee aikanaan ;) Tässäpä jatkoa! Kiitos kommentista!

A/N: Tällä viikolla on taas spurttiraapale (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=46563.0), joten olen saanut hieman jatkettua tätä. Toivottavasti myös loppuviikon rapsut menevät putkeen :) Inspissanoja en tällä kertaa käyttänyt.

Tässä vaiheessa pieni muistutus, jos on päässyt unohtumaan: Draco ja Hermione ovat siis olleet yhtä aikaa yliopistossa, vaikkakin eri koulutusohjelmissa. Draco opiskeli kansainvälistä taikakauppaa ja Hermione taikalainsäädäntöä. Aiemmin on myös mainittu, että heillä on joitakin yhteisiä projekteja ministeriöllä. Hermione siis tuntee Dracon ehkä hieman paremmin kuin Harry, vaikkei heitä mitenkään ystäviksi voi sanoa :)




61.


”Miten niin Draco Malfoy?” Harry kysyi hämmentyneenä. Sitten hänen ilmeensä kirkastui. ”Onko hänkin...?”

”On”, Hermione vahvisti. ”Tai siis, mistä minä tiedän, mikä hän on, mutta ainakin hänellä oli jonkin aikaa poikaystävä yliopistossa. Opiskelukaverini tuttava, samasta tiedekunnasta kuin Draco.”

Harry oli yllättynyt, vaikka tarkemmin ajateltuna asia tuntuikin yhtäkkiä aivan luonnolliselta.

”Käsitin, että olit jo vähän alkanut ystävystyä Dracon kanssa”, Hermione jatkoi hymyillen, Harryn pyydystäessä pastansa viimeisiä rippeitä haarukallaan. ”Ehkä teillä on enemmän yhteistä kuin arvaatkaan.

”Niin”, Harry sanoi. Hän ei silti ollut ollenkaan varma, halusiko uskoutua Dracolle. Tämä murehti edelleen äitinsä kuolemaa, eikä Harry missä tapauksessa halunnut lisätä taakkaa omilla huolillaan.



62.


He söivät pastansa loppuun ja päättivät keittää teetä jälkiruoaksi.

”Tulejo kannu!” Hermione sanoi. Teekannu liisi pöytätasolle odottamaan veden kiehumista ja taikasauvan näpäytys annosteli kaksi lusikallista rooibosta valmiiksi haudutusta varten.

Kupillinen kuumaa rauhoitti mukavasti, vaikka Harry ei edelleenkään ollut varma, miten toimia Henryn suhteen. Tilanne tuntui samaan aikaan kutkuttavalta ja kauhistuttavalta. Harryn ei ollut koskaan tarvinnut miettiä, miten lähestyä potentiaalista ihastusta. Ginnyn kanssa kaikki oli vain tapahtunut, ja yhtäkkiä Harry oli huomannut seurustelevansa.

”Nuku nyt rauhassa muutama yö”, Hermione sanoi halatessaan häntä eteisessä. ”Sinun pitää vain kuunnella itseäsi, sisimmässäsi tiedät kyllä, mikä on oikein.”

”Kunpa se olisikin niin helppoa”, Harry sanoi.



63.


Yöllä Harry näki omituista unta.

Hän taisteli lohikäärmettä vastaan, kuten neljäntenä Tylypahkan vuonnaan. Mutta Tulisalamaa ei näkynyt missään, eikä lohikäärme syössyt vihaisena tulta, vaan asteli hitaasti lähemmäs. Askel askeleelta lohikäärme kutistui: sen kaula lyheni, pyrstö katosi ja lopulta tilalla olikin otuksen sijasta ihminen violetissa kaavussa.

”Henry?”

Aurinko häikäisi, eikä Harry nähnyt unihahmon kasvoja kunnolla. Samassa ohut pilvipeite pimensi kirkkauden ja hahmo käänsi hänelle selkänsä. Kirkkaassa valossa violetilta näyttänyt kaapu olikin tarkemmin katsottuna musta ja Harry ehti nähdä vaalean vilahduksen, ennen kuin hahmo veti hupun päähänsä ja katosi.

Aamulla Harry heräsi tavallista uupuneempana, muttei muistanut yöllisestä seikkailustaan kuin pelkän harmaasilmäisen lohikäärmeen.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 63/? 12.2.2020
Kirjoitti: Vendela - 12.02.2020 19:18:45
Kivaa kun spurttailet tämän kanssa :D

No niin tietysti, en tajunnut (muistanut) yhtään, että Dracolla on tosiaan monta juttua menossa elämässään. Mutta saa nähdä missä vaiheessa nämä kaksi lähentyvät.

Miten minusta tuntuu, että toistan vain tätä, miten kivaa on, kun Hermione on Harryn tukena ;D Ja ainakin tämä tarjoilee Harrylle juuri sopivia tietoja. Vai että harmaasilmäinen lohikäärme! Kuinkahan pian Harry oivaltaa, ettei hän tahdo mitään Henrya vaan seinänaapurinsa :D

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 63/? 12.2.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 14.02.2020 20:40:18
Hermionelta saakin mielenkiintoisia tiedonmurusia, joista voi Harrylle olla ihan iloakin. Tai ei siis voi vaan jossain vaiheessa on.
On kyllä pikkasen jännää odottaa mitä Harry aikoo seuraavaksi. Mitä hän tekee Henrylle ja tuleeko hänelle tilaisuuksia vaihtaa Dracon kanssa enemmänkin kuulumisia.

Harry alitajunta taitaa jo unen muodossa käsitellä asioita. Herätessään hän sentään muisti yhden asian - sen oleellisen?  ;)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 68/? 16.2.2020
Kirjoitti: Thelina - 16.02.2020 12:47:04
Vendela: Hermionella on tosiaan hyödyllistä tietoa, vaikka Harry ei vielä taida tajutakaan, kuinka hyödyllistä :D Kiitos kommentistasi ♥

Fairy tale: Harrylla saattaa tunnetusti kestää, ennen kuin hän tajuaa asioita... Ehkä siis hyvä, jos edes alitajunnassaan hän on tajunnut jotakin :D Kiitos kommentistasi ♥

A/N: Tässäpä tämän viikon loput spurttiraapaleet!



64.

Lauantainen päivystysvuoro Susanin kanssa oli epäilyttävän hiljainen, mutta sunnuntaina huisketta riitti senkin edestä. He juoksivat väärien hälytysten perässä, kun vanha leskirouva Bates teki kaksikymmentäkahdeksan ilmoitusta kuvitteellisista kuolonsyöjähavainnoista, eikä rauhoittunut, vaikka Harry yritti selittää sodan päättyneen jo aikapäiviä sitten. Oikeita hälytyksiä sen sijaan aiheuttivat laitakaupungilla liikkuvan rikollisjengin tempaukset. Selviteltyään koko illan jästimiehen pahoinpitelyyn johtanutta sotkua, Harry oli niin uuvuksissa viikon tapahtumista, ettei jaksanut kotona edes tehdä itselleen voileipää.

Maanantaina Harry päätti hyödyntää arkivapaansa vierailemalla Teddyn ja Andromedan luona. Harry näki kummipoikaansa melko harvoin, mutta Teddyn iloinen virnistys pyyhki pian syyllisyyden hänen sydämestään. Kumpikin saisi tapaamisesta hyvää energiaa, joka kantaisi pitkälle loppuviikkoon.


65.

Keskiviikkona Harryn työpäivä keskeytyi yllättäen hormiverkkokonttorin leimalla varustetun muistion leijaillessa hänen pöytänsä ylle.

Hänen sydämensä heitti kolmoisvoltin. Ei kai Henry sentään lähettäisi hänelle viestiä ministeriön postipalvelulla? Hormitarkastajilla oli harvoin työasiaa auroreille, varsinkaan lentävien muistioiden välityksellä. Harry avasi kiireesti taitokset ja luki:

Hei!

Käytitte hiljattain Taikaministeriön hormiasennus- ja tarkastuspalvelua. Pyytäisimme teitä vastaamaan lyhyeen palautekyselyyn toimintamme kehittämiseksi!

1. Kuinka arvioisitte asennustyön laatua kouluarvosanoin (ympyröikää sopivin vaihtoehto):

Upea / Odotukset ylittävä / Kelvollinen / Surkea / Hirveä / Peikko



Harry huokaisi helpotuksesta. Palautekysely ei sentään vaatisi häneltä välitöntä vastausta. Sydämen sykekin tasaantui hiljalleen, vaikka sen villiintyminen saikin Harryn epäilemään itseään. Ehkä hän oli sittenkin salaa hieman pettynyt viestin sisältöön.


66.

Harry oli juuri saamassa jälleen kiinni raporttinsa työstämisestä, kun hänet keskeytettiin uudelleen. Takassa leimahti ja Ronin iloisesti hymyilevä pää ilmestyi tulen keskelle.

“Ron, mitä sinä täällä?” Harry kysyi. “Onko jokin hätänä?”

“Hei Harry! Ei tässä mitään, tulin vain kysymään huomisista treeneistä.”

Harry oli tyystin unohtanut huipauskerhon torstaisen kokoontumisen. Viimeksi hän oli joutunut jättämään pelailun väliin töiden takia.

“Mitä treeneistä, olen kyllä tulossa”, Harry sanoi.

“Meillä ei ole toista etsijää. Goldstein on sairaana, hänellä on kai porlokkikuume.”

“Ikävä kuulla”, Harry sanoi. Silloin hän tuli ajatelleeksi edellisviikkoista keskusteluaan Dracon kanssa. Ehkä tämä olisi kiinnostunut pelaamisesta. “Minulla saattaisi kyllä olla sopiva varapelaaja tiedossa...”


67.

Ron ei edes yrittänyt peittää tyrmistystään nähdessään Dracon astelevan luuta kädessään kohti huispauskenttää Harryn mukana. Draco oli ollut silminnähden ilahtunut kutsusta, jonka Harry oli esittänyt heidän lounastaessaan jälleen ministeriöllä Hermionen ja Susanin kanssa. Myös Harryn työkaveri Adrian Pucey, joka oli Dracon tavoin entinen luihuinen, oli mukana pelaamassa jahtaajaa. Heitä oli kerrankin tarpeeksi monta kunnon peliin.

Alun nihkeä tunnelma unohtui luudan selässä nopeasti. Tuulivaaran huispauskenttä oli nimensä mukaisesti usein tuulinen, mutta sinä päivänä raikas syyspuhuri teki vain hyvää. Kirpeä sää ja vauhdikas pelailu saivat murheet unohtumaan ja Dracokin vaikutti nauttivan pelaamisesta. Harry muisteli heidän kouluaikaisia otteluitaan ja virnisti Dracolle ohi lentäessään.


68.

Harry kutsui Ronin taas kermakaljalle pelien jälkeen. Draco käveli muutaman askeleen heidän jäljessään ylös portaita.

Asuntonsa ovella Harry epäröi. Olisiko hänen pitänyt kutsua Dracokin mukaan? Draco kuitenkin jatkoi matkaansa omalle ovelleen ja tavallaan Harry oli helpottunut. Ronin näennäisen kohteliaasta käytöksestä päätellen tämä ei ollut lainkaan valmis hengailemaan Malfoyn kanssa yhtään pidempään kuin oli pakko.

“Weasley. Harry. Oli hauska pelata”, Draco sanoi.

“Hei sitten, nähdään töissä”, Harry sanoi.

Sisällä Ron lysähti sohvalle ja siemaili vaitonaisena kermakaljaansa.

“Yllättävää kutsua Malfoy mukaan”, Ron totesi vihdoin.

Harry kohautti olkiaan.

“Hän on hyvä etsijä.”

Pian keskustelu kääntyi muihin aiheisiin, eikä kumpikaan puhunut Malfoysta enää mitään.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 68/? 16.2.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 16.02.2020 19:00:31
Harryn työ ja työpäivät kuulostavat - no työltä. Juuri tuollaista se välillä on että on rasittava turhien hälytysten ja joutavuuksien päivä ja seuraavana päivänä saa puristaa itsestään kaikki mehut.

Jäin nauramaan noita Tylypahkan kouluarvosanoja. Olisi muuten ihan kamalaa saa arvosanaksi Peikko! Hormiyhteyden asentaja taisi kuitenkin onnistua työssään ja asiakaspalvelussa hyvin. Vaan onneksi Henrystä ei tässä välissä kuultu vaan...

Draco! Mahtavaa että Harry pyysi hänet mukaan pelaamaan. Lötyisiköhän hänelle myöhemminkin jokin pelipaikka? (Ehkä olen liian toiveikas). Tai sitten Harry alkaa pelaamaan muuta pelipaikkaa. Mutta hienoa että Draco viihtyi.

Kiitos uusista osista.  :D
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 68/? 16.2.2020
Kirjoitti: Vendela - 17.02.2020 09:35:19
Luin nämä jo eilen, mutta sen verran väsyneenä, että kommentti olisi ollut luokkaa: ihanaa ja lisää ;D

Tosi kivat osat ja pidin tuosta Harryn arjen kuvailusta. Hieman kyllä sydän tykytti täälläkin kun Harry sai tuon muistion. Mutta sitten nauraa hihittelin sille, sillä tuo oli ihan mainio! Itsekin aina tuskailen kun puhelinmyyjä-keskustelun jälkeen tulee viestiä että "kuinka onnistuimme palvelussa". Tosi kivasti olit keksinyt tuonne nuo Tylypahkan kouluarvosanat :) Tosin ehkä pienen pieni ääni sisälläni mietti, olisiko Henry sittenkin muistion takana... Ainakin täällä meidän jästien maailmassahan tuo kysely jatkuu kun vastaa ensimmäiseen kysymykseen, joten voisiko olla, että tämäkin kysely olisi sellainen ja lopulta sieltä tulisi jokin henkilökohtaisempi kysymys suoraan Harrylle? No, toivon tietenkin että Harry unohtaa Henryn ja keskittyy Dracoon :D

Kiva oli tosiaan kun Draco pääsi pelaamaan! Ja tuolla yläilmoissa kaikki tuntuu varmasti erilaiselta ja vanhat kaunat unohtvat. Hieman minäkin mietin, että olisiko Harryn pitänyt pyytää Draco kylään, mutta ehkä parempi näin. Tosin jonkinlaista lähentymistä näiden hahmojen välillä jo hieman kaipaisin ;)

Kivaa kun kirjoittelit tätä ja toivottavasti jatkoa saadaan taas pian! Tässä mennäänkin jo aika hyvissä lukemissa osien määrän suhteen :D

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 68/? 16.2.2020
Kirjoitti: hiddenben - 23.02.2020 08:29:51
Luin nämä jo eilen, mutta sen verran väsyneenä, että kommentti olisi ollut luokkaa: ihanaa ja lisää ;D

Minäkin voisin kommentoida, että ihanaa ja lisää :D Mietin välillä, että tällaisten raapaleiden kommentoiminen voi tuntua vaikealta, kun tekee mieli vaan hehkuttaa samoja asioita, mutta ei ole mitään sen erikoisempaa sanottavaa. Ehkä siinä on omalla kohdallani harjoittelun paikka, että oppisin kertomaan fiiliksiä ja olisin sen kanssa ihan okei sen sijaan, että haluaisin etsiä tekstistä jotain kehitettävää/erikoista, jota sitten voisi kommentoida :D

Joka tapauksessa, oli jälleen kiva lukea monta raapaletta peräkkäin ja pidin varsinkin tuosta Susanin ja Harryn työviikonlopun kaoottisuudesta. Tuollaisesta auroriarjesta on jotenkin mukava lukea, kun kirjasarjassa auroreiden työ on lähinnä kuolonsyöjien kiinniottamista, mutta mahtuuhan työkuvaan paljon muutakin. Dracon kutsuminen mukaan huispaustreeneihin oli Harrylta hyvä idea! Näin ehkä Ronkin saadaan hiljalleen tutustumaan Dracoon eikä tämä vierastaisi tätä niin pahasti. Tuo uni oli myös hauska ja jännittävä lisä, vaikka Harry ei siitä melkein mitään aamulla enää muistanutkaan – jää vain lukijalle tiedettäväksi, kenestä Harry oikeastaan unelmoi ;) Toivottavasti Henry ei sekoittaisi pakkaa liikaa! Minuakin nauratti tuo Tylypahkan kouluarvosana-asteikko, en vieläkään ymmärrä, miten siellä voi olla arvosanana peikko ;D

Mutta niin, kiitos taas ja ihanaa ja lisää!
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 72/100 8.3.2020
Kirjoitti: Thelina - 08.03.2020 10:09:42
Fairy tale: Tylypahkan kouluarvosanat ovat kyllä hauskat ja tottakai samaa arvosteluasteikkoa käytetään muissakin yhteyksissä! Saapa nähdä, pääseekö Draco jatkossakin peleihin mukaan :) Kiitos kommentista ♥

Vendela: Harrylla ei ollut aikaa vastata koko kyselyyn, saa nähdä palaako hän sen pariin ollenkaan. Ajattelin, että hän luki vain ensimmäisen kysymyksen, eikä kiinnittänyt loppuihin sen enempää huomiota. Tässä edetään kyllä hitaasti, mutta hiljaahan se vain hyvä tulee ;) Kiitos kommentista ♥

hiddenben: Kirjasarjassa aurorit tosiaan lähinnä nappaavat kuolonsyöjiä, mutta tässä on pitänyt kehitellä muitakin tehtäviä, kun sodan jälkeen kuolonsyöjiä ei enää oikein ole :D Nuo kouluarvosanat ovat kyllä niin pöhköt, miten masentavaa olisi saada arvodanaksi surkea, hirveä tai peikko :D Tässä tulee lisää, kiitos ihanasta kommentista ♥

A/N: Päätin, että tähän tulee 100 osaa! Vielä on siis monta jäljellä ja tässä taas muutama lisää. En ehtinyt ihan joka päivä spurttailla tällä viikolla, mutta nämä on kuitenkin kirjoitettu Spurttiraapale V  (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=46563.0)-haasteeseen :)



69.
(100 sanaa - kylmä)

Perjantai valkeni sateisen kylmänä. Harry päätti nauttia aamukahvinsa olohuoneessa takan lämmössä. Asunnossa oli koleaa, sillä sisäilmataikojen säätöopas oli kadoksissa, eikä tavallisen lämmitysloitsun teho riittänyt pitämään asunnon olosuhteita sopivana.

Takkatuli sai Harryn ajattelemaan Henryä. Heidän tapaamisestaan oli mennyt jo yli viikko. Miehestä ei ollut kuulunut mitään, joten tämä kai odotti edelleen yhteydenottoa Harryn puolelta.

Harryn vatsassa kiemurteli. Ei kai hänellä olisi tällainen olo, jos hän ei tuntisi Henryä kohtaan mitään? Ehkä häntä vain jännitti. Harry kulautti kahvin kurkkuunsa ja päätti ryhdistäytyä. Hän kysyisi ensiksi neuvoa Dracolta, kuten Hermione oli ehdottanut. Ehkä vertaistuki saisi hänet rohkaistumaan elämänsä ensimmäisille oikeille treffeille miehen kanssa. 


70.
(100 sanaa - laulaa)

“Draco!”

Harry kiiruhti kohti kansainvälisen taikakaupankäynnin normikunnan toimistoa, josta Draco oli juuri astunut ulos.

“Harry! Olen juuri lähdössä, mutta Alby on kai vielä…”

“En tullut työasioissa”, Harry sanoi. “Tulin oikeastaan kysymään, lähtisitkö oluelle Vuotavaan noidankattilaan? Perjantain kunniaksi. Kuulin, että Selestina Taigor laulaa siellä tänään. ”

Draco kohotti yllättyneenä kulmiaan.

“Ajattelin, että se voisi piristää”, Harry sanoi kiireesti. “Ja minä… haluaisin jutella yhdestä asiasta. Mutta jos et jaksa lähteä, niin…”

“Kyllä se sopii. Vaikka en kyllä olisi uskonut, että pidät Taigorin musiikista.”

“En minä pidäkään, mutta ajattelin, jos sinä pidät.”

“En oikeastaan. Ehkä voisin tarjota sinulle oluen kotonani? Olisi rauhallisempaa.”

“Sekin sopii.”


71.
(100 sanaa - kuka)

Dracon asunto oli tyylikkäästi sisustettu. Raskaita, luultavasti Malfoyn kartanolta peräisin olevia antiikkikalusteita oli yhdistelty onnistuneesti moderneihin huonekaluihin ja tekstiileihin. Harry istahti sohvalle ja otti Dracon tarjoaman olutpullon käteensä.

“Sinä halusit puhua?” Draco sanoi.

“Niin…” Harry aloitti. “Draco, tiedätkö, miksi minä ja Ginny erosimme?”

Draco pudisteli päätään.

“Koska myönsin vihdoin itselleni, etten oikeastaan koskaan rakastanut häntä.”

Draco katsoi häntä odottaen.

“Mutta siinä on muutakin. Draco, minä olen homo.”

Dracon kasvot olivat lähes ilmeettömät. Jos hän oli yllättynyt, hän ei ainakaan näyttänyt sitä.

“Sittenhän…”

“Olemme samassa veneessä”, Harry täydensi, katsoen Dracoa kulmiensa alta.

“Kuka sinulle sellaista kertoi?”

“Hermione.”

Draco siemaisi oluttaan nyökäten.


72.
(100 sanaa - Onnellinen)

Harryn katse osui lipaston päällä olevaan valokuvaan. Narcissan lempeässä hymyssä ei vielä näkynyt kuolemaan johtaneen kirouksen painoa. Yhtäkkiä Harrya hävetti. Dracolla oli varmasti paljon muutakin ajateltavaa, kuin hänen typerät suhdesotkunsa.

“Olen niin pahoillani äitisi takia”, Harry sanoi.

“Hän pakotti lupaamaan, etten surisi liikaa.”

“Kai sinulla silti on joku, jolle voit puhua?” Harry kysyi hiljaa. Draco ei vastannut heti.

“Aina löytyy… joku. Mutta älä minusta välitä... sinullahan oli kysyttävää?”

“Välitän minä. Eikä tämä ole niin tärkeää”, Harry sanoi vähätellen. “En vain tiedä, mitä tehdä yhden… miehen suhteen. Hän haluaisi treffeille, mutta... ” 

Draco hymyili surumielisesti.

“Jos uskot hänen tekevän sinut onnelliseksi… mene.”
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 72/100 8.3.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 08.03.2020 13:41:08
Voi ei ja äää. Meneeköhän Harry noille vielä sopimattomille epämääräisille treffeille Henryn kanssa vai ei? Ja miten hänen ja Dracon asia mahtaakaan tästä edetä. Tuntui että yhtäkkiä Harry sai jotain ihme puhtia että selvittää asiansa ja (mahdolliset) tunteensa Henryä kohtaan. Hassua että oikeastaan rohkeni kysyä asiaa Dracolta, vaikka mikä ihme saisi Harryn nyt tajuamaan vähän asioita. Ja entäpä Draco sitten?

Tämä jäi nyt kyllä herkulliseen solmukohtaan ja toivonkin ettei uusia osia tarvitsisi kauhean kauan odottaa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, K11, 72/100 8.3.2020
Kirjoitti: Vendela - 08.03.2020 22:16:02
Voisin kopioida tähän tuon Fairy talen kommentin, sillä ihan samaa mietin! Jäin nimittäin miettimään, että meneekö Harry treffeille, tai pyytääkö hän edes Henryä ulos ja mitä Draco kaikesta oikeastaan ajattelee. Kivaa oli kuitenkin, että Harry ja Draco pääsivät edes tuon verran juttusille keskenään. Luotan, että ehkä pian saadaan jotain enemmänkin. Dracon surumielisyys oli mielenkiintoinen yksityiskohta, joten sitä jatkoa toivoisin kovasti :D

Mutta sitten toiseen asiaan, eli motivaatioon ja siihen mitä olit kirjoittanut tuolla Haparoiden kommentissa. Aika ja jaksaminen ovat tosiaan suurimmat kompastuskivet minullakin. Ja joskus iskee vain väsymys tarinaan, eikä huvittaisi yhtään. Ja jotkut tapahtumat ovat joskus jopa tylsiä kirjoittaa ;D Mutta kun on kerran aloittanut jotain niin olisi kohteliasta viedä se myös loppuun. Joten eiköhän me molemmat saada nämä hieman tahmeat tarinamme päätökseen! Tsemppiä meille siis :D

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 80/100 24.3.2020
Kirjoitti: Thelina - 24.03.2020 21:43:18
Fairy tale: Jouduit nyt aika kauan odottamaan, mutta vihdoin sain aikaiseksi jatkaa tätä ja solmutkin alkavat seuraavaksi aueta! Kiitos kommentista!

Vendela: Huomasin tätä kirjoittaessa, että minunkin kannattaisi vain kerralla kirjoittaa koko juttu valmiiksi silloin, kun idea on tulilla. Siinä mielessä taidetaan olla samanlaisia, kun tällaiset projektit sitten tuntuvat keskeneräisinä välillä tahmeilta. Toisaalta en ole muita varsinaisia jatkiksia kirjoittanutkaan kuin tämän, niin tämä oli myös itselleni hyvä kokeilu. Halusin tästä pidemmän tarinan, jossa on lyhyet luvut, niin että voi jatkaa vaikka pienen pätkän kerrallaan aina kun siltä tuntuu. Viime viikonloppuna sain vihdoin jostain kaivettua inspistä ja nyt tämä sitten onkin yhtäkkiä valmis! Tai siis osat ovat valmiina odottamassa, mutta julkaisen ne vähän pienemmissä paketeissa :) Siirrän seuraavaksi Drarry-inspikset sinulle, jospa siitä olisi apua :) Kiitos kommentista!

A/N: Hei taas! Tämä jumittui taas hetkeksi, mutta tosiaan naputtelin tämän viikonlopun ja tämän päivän aikana valmiiksi, joten nyt voin luvata jatkoa nopeamalla tahdilla :) Laskin ikärajan sallittuun, kun ei tähän lopulta tullut mitään, mikä olisi vaatinut sitä korkeampaa. Tässäpä nyt oikein monta osaa, kun olette joutuneet niitä odottamaan!



73.


Harry ei viitsinyt viipyä Dracon luona kovin myöhään. Keskustelu eteni vaisusti ja kumpikin siemaili oluttaan hieman nopeammin kuin olisi oikeastaan halunnutkaan. Harry oli työviikon päätteeksi melkoisen väsynyt, eikä Draco näyttänyt juuri virkeämmältä.

“Minä taidan painua nukkumaan”, Harry sanoi lopulta, laskien tyhjän olutpullonsa sohvapöydälle mustavalkoisen lasinalusen päälle.

Draco saattoi hänet eteiseen.

“Anteeksi, ettei minusta ole oikein perjantaiseuraksi”, Draco mutisi, vältellen Harryn katsetta.

“Ei se mitään… Minäkään en ole ollut viime aikoina parhaimmillani. Koetetaan saada levättyä viikonloppuna.”

Draco nyökkäsi hänelle ja katseli ovenraosta, kun Harry astui käytävään, käveli muutaman metrin eteenpäin ja pujahti sisään asuntoonsa.

Kaksi ovea kolahti kiinni täsmälleen yhtä aikaa.



74.


Lauantaina Harry päätti ottaa itseään niskasta kiinni.

Kunnon yöunien jälkeen ajatus juoksi selkeämmin, vaikka Henryn ajatteleminen saikin hänen vatsansa nipistelemään oudosti. Siinä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi syytä jättää miestä täysin epätietoisuuden valtaan, odottamaan viestiä päiväkausiksi. Ehkä hän saisi itselleenkin rauhan, kun kirjoittaisi Henrylle ja pyytäisi tätä juttelemaan kanssaan.

Harry pisti kahvin kiehumaan ja etsi keittiön laatikosta puhdasta pergamenttia ja sulkakynän.

Hei,

Meidän pitäisi jutella. Tavataanko kotitaloni edessä klo 15?

Harry


Harry kiipesi kerrostalon ylimpään kerrokseen, josta pääsi ulos kattoterassille. Siellä asusti muutama asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettu pöllö. Harry herätti närkästyneen helmipöllön ja lähetti kirjeensä kiireesti matkaan, ennen kuin ehti katua suunnitelmaansa.



75.


Helmipöllö palasi tunnin kuluttua vastauksen kanssa.

Hei,

Sopii hyvin. Nähdään silloin.

-H


Harryn oli mahdotonta keskittyä yhtään mihinkään. Hän vaihtoi ylleen siistimmän kaavun (mustan punaisilla kaulustikkauksilla ja napeilla), vain riisuakseen sen jälleen. Pynttäytyminen tuntui liioittelulta, tavallinen kaapu taas liian arkiselta. Harry ei kuitenkaan jaksanut enää kolmatta kertaa vaihtaa vaatteita, joten musta peruskaapu saisi nyt kelvata. Hän haroi epätoivoisena hiuksiaan, jotka olivat yhtä kurittomat kuin aina.

Harry käveli ympyrää olohuoneessaan. Oli niin hiljaista, että hän kuuli oman sydämensä jyskytyksen ja Dracon asunnosta kantautuvan hiljaisen musiikin. Harry ei aivan erottanut kappaleen sanoja seinän läpi, mutta ainakaan kyseessä ei ollut Selestina Taigorin ääni.



76.


Kymmentä vaille kolme Harry seisoskeli talon edustalla, vaihdellen painoaan jalalta toiselle. Kylmä tuuli puhalsi hänen viittansa sisään ja Harry hieroi hermostuneena kohmeisia käsiään yhteen. Hän oli unohtanut hansikkaansa, eikä uskaltanut lähteä hakemaan niitä. Henry tulisi hetkellä millä hyvänsä.

Harry ei ollut vieläkään varma, oliko hän todella valmis lähtemään treffeille. Mitä jos Henry haluaisi suudella keskellä katua tai kahvilassa, kaikkien nähden?

Jos uskot hänen tekevän sinut onnelliseksi… mene.

Dracon aiemmat sanat pyörivät Harryn päässä. Hän näki mielessään tämän kasvot ja epävarmuus vain kasvoi. Hän ei todellakaan ollut varma, tekisikö Henry…

“Hei, Harry.”

Harry käänsi katseensa Henryn siniharmaisiin silmiin.

“H-Hei…” Harry sanoi.



77.


Harryn ajatus katkesi kolahdukseen. Draco astui ulko-ovesta mustissa lenkkivaatteissaan, kasvot kyynelten raidoittamina.

Hetkeksi Draco pysähtyi ja katsoi suoraan Harryyn. Henryn nähtyään hän kuitenkin käänsi päänsä, ja liikahti lähteäkseen. Draco otti ensimmäiset juoksuaskeleensa jo pihakäytävällä, kadoten pian näkyvistä kulman taakse.

Yhtäkkiä kaikki tuntui aivan väärältä. Harry ei tiennyt, miksi Draco oli pahoilla mielin, mutta hänestä tuntui, että hänen pitäisi olla ystävänsä vierellä, eikä hämmentyneen Henryn seurassa sopimassa treffejä, joita ei koskaan tulisi.

“Henry. Anna anteeksi, mutta… en voi alkaa tapailla sinua”, Harry sanoi. “En vain pysty… se ei tunnu oikealta.”

Henry hymyili surumielisesti, kiitti Harrya rehellisyydestä, lausui hyvästinsä ja kaikkoontui poksahtaen.



78.


Paino tuntui pudonneen Harryn rinnan päältä. Ajatus Henryn tapaamisesta ja mahdollisista treffeistä oli loppujen lopuksi pelkästään ahdistanut häntä. Kun asia oli vihdoin selvitetty, olo tuntui paljon kevyemmältä.

Harry oli silti huolissaan Dracosta, joka ilmeisesti oli lähtenyt juoksemaan murheitaan pakoon. Niinpä hän päätti itsekin vaihtaa urheiluvaatteet, ja lähteä tuulettamaan päätään ulos. Ehkä hän törmäisi Dracoon matkalla.

Harry suuntasi kohti puistoa. Harmaat pilvet enteilivät sadetta, ja Harry teki pikaisen Tarttumatum -loitsun takkiinsa estääkseen sitä kastumasta, jos taivas yhtäkkiä aukenisi.

Puisto oli täynnä värikkäitä lehtikasoja ja pari haravaa oli loitsittu töihin tekemään niitä lisää. Harry yritti nauttia syksyisestä säästä ja hölkkäsi kevyesti eteenpäin.



79.


Harry löysi Dracon hautausmaalta.

Draco istui penkillä, katsellen hiekkaisen käytävän toisella puolella olevaa valkoista kiveä, jossa luki hänen äitinsä nimi. Harry käveli hitaasti lähemmäksi ja istuutui Dracon viereen.

“Eikö sinun pitäisi olla treffeillä”, Draco kysyi hiljaa, yrittäen kätkeä äänensä värinän.

“Ei. Olisin ollut väärässä paikassa, väärän ihmisen kanssa…  Ei siitä olisi tullut mitään.”

Draco ei vastannut. Harry seurasi hänen katsettaan kiveen, johon oli kaiverrettu lintuja ja kukkia.

“Miten sinä voit?”

Draco hymyili hänelle surullisesti, yhä kyyneleitä silmissään.

“Paremmin.”

He istuivat hiljaa monta minuuttia.

“Oletko varma, että olet oikeassa paikassa nyt?” Draco kysyi lopulta.

Tällä kertaa Harryn ei tarvinnut miettiä.

“Olen.”



80.


Alkoi vihdoin sataa.

He lähtivät hölkkäämään kotia kohti. Märällä penkillä istuminen ei houkutellut, vaikka tarttumattomuustaiat estivätkin vaatteita kastumasta.

Kumpikaan ei juuri puhunut, mutta Harrysta tuntui, että pelkkä toisen hiljainen seurakin teki hyvää. Henryn seurassa hiljaisuus oli vaivaantunutta, Dracon kanssa ei koskaan. Harryn ajatukset tuntuivat seesteisemmiltä kuin koko viikkoon, vaikka toisaalta hän oli hämmentynyt hänen ja Dracon yllättäen syventyneestä yhteydestä, johon Henry oli tietämättään heidät sysännyt. Ystävyys tuntui entistäkin merkityksellisemmältä, kun Draco uskalsi olla hänen seurassaan haavoittuvainen ja auki.     

Hetken mielijohteesta Harry halasi Dracoa porraskäytävässä. Vaaleista hiuksista pisaroi vettä hänen poskelleen, kun he sekunnin kuluttua irrottautuivat ja astuivat sisään omiin asuntoihinsa.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 80/100 24.3.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 26.03.2020 16:56:37
Voi ihanaa ja kiitos jatkosta!  :)
Lainaus
Henryn seurassa hiljaisuus oli vaivaantunutta, Dracon kanssa ei koskaan.
Tämä kertoo paljon. Tässä ollaan ytimessä.

Ihanaa että Harry havahtui nopeasti käsittämään missä mennään. Ainakin hän on omalta puoleltaan nyt avannut ovet sellaiseen suuntaan, että Draco voisi yhtä rohkeasti lähestyä Harrya. Voin kuvitella kuinka Dracolla oli surua ja murhetta ja vielä sen päälle selviää että Harry on kiinnostunut jostain toisesta. Mitä ikinä Draco sitten onkaan omalla tahollaan miettinyt.

Näissä osissa tuo seinänaapuruus näkyi ja kuului. Kuten usein seinän takaa kuluu elämän ääniä. Ja käytävältä sen toisen oven kolahdus.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 80/100 24.3.2020
Kirjoitti: Vendela - 26.03.2020 21:26:08
Mukavaa kuulla, että sait inspiraation ja sen myötä työstettyä tämän tarinan loppuun :D Vielä tuo inspis ei tavoittanut minua, jospa se on eksynyt matkalla, mutta eiköhän se ole sieltä tulossa! Ja olet muuten oikeassa siinä, että tarina on paras naputella valmiiksi silloin kun ajatus on tuore ja innostus päällä.

Mutta aivan ihanaa, että saatiin näin monta osaa luettavaksi kerralla. Kun nämä ovat niin lyhyitä niin mielellään näitä ahmii useamman putkeen. Huh sentään, että nuo Harryn ja Henryn treffit oli lähellä! Onneksi Draco sattui juuri oikeaan aikaan paikalle ja Harry huomasi omat tunteensa, ei välttämättä vielä niitä syviä tunteita Dracoa kohtaan mutta edes tuota ystävyyttä, se on hyvä alku :)

Tuo Fairy talen nostama lainaus oli minustakin oleellisen, hienosti sanottu!

Kiitos tästä ja kiva kuulla, että päivityksiä on luvassa nyt tiuhempaan :)

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 80/100 24.3.2020
Kirjoitti: kaaos - 27.03.2020 09:34:19
Hei kommenttikampanjasta! Ajattelin kirjoittaa ajatuksia ylös tässä lukumatkan varrella, kun rapsuja on jo 80.

No niin, mukavasti lähti käyntiin tarina. Tykkään alkuasetelmasta, tästä Harrysta, joka tykkää vähän luksuksestakin, kultaovista hissiä ja modernia velhorakennustekniikkaa! Sentään vain vuokrasi asunnon, vaikka varmaan olisi ollut varaa ostaakin toinen kämppä.

Sekin huvitti valmiiksi, että tottakai Dracokin haluaa asua upouudessa kämpässä :)

Voihan Hermione! Joskus en niin välitä hahmosta, mutta tämän fikin Hermione ei vaikuta lainkaan ärsyttävältä vaan mukavalta sekä lempeältä suloisine pyykinpesuloitsuineen. Kiva juttu että käsittelet heidän ystävyyttään <3 hyvin otti myös kaapista ulos tulemisen vastaan.

Hehe eiköhän velhoilla ole tapana keittää pannukahvia tms. Tuskimpa viistokujalla ainakaan moccamastereita ole myynnissä.

Ja jee! Dracoon törmäys! Liikuttavaa, että se sanoi anteeksi eikä esim että varo vähän!

XD no tulihan sieltä malfoymaisuutta heti seuraavaksi. Lol rappukäytävässäni. Hehe näen jo heidät mätsäävissä jumppavaatteissa lenkkeilemässä myöhemmin. Mutta voi Harry, se kahvinkeitin kyllä nyt unohtui.

Oho, Narcissan kohtalokas kuolema oli varmasti kurja paikka Dracolle. Mieliparantaja on hauska termi. Sopiva vanhahtavaan velhomaailmaan.

Läppä, että Harry kuitenkin tiesi noinkin paljon vanhan "luihuisjengin" menoista ja perheenlisäyksistä :)

Ai kappas, sieltähän se kahvinkeitin sittenkin tupsahti. Hauskaa että oot yhdistänyt jästiteknologiaa mukaan. Just noin mäkin kuvittelen modernin velhomaailman, etenkin harryltä jolla on vahva jästitausta.

Pidän auroriosaston kuvailusta ja siitä, että huomioit tuollaisia yksityiskohtia kuten toimiston ulkonäkö ja talousluvut.

Ounou harry, draco ei takuulla tykkäisi jos saisi kuulla, että tyyppi juoruilee sen asioita heti seuraavaksi lounasravintolassa (myös hauskaa että taikaministeriössä on lounasravintola tarjottimineen).

Hassua sanoa, mutta toistan taas: rakastan tämän fikin arkista velhobyrokratiaa :Dd hormilupien hakemista jne.

Jee lisää kontaktia drarryn välillä <3 ymmärtäväistä ja kivaa kommunikointia. Ja kaunis selkä :3

XD hahaha pisti naurattamaan vanhus-harry bongailemassa kuumiksia kenttätöissä ja huvitti myös nokea pelkäävä draco.

Oih tässä on niin herkullisia kohtauksia. Oikein nautin kuvitellessani tuon herra shafferin taikamuurausta.

Ja mikä yllätys tosiaan tuo hormitarkastajan henkilöllisyys! Oon kyllä myös sitä mieltä että ei mitään henryjä kuules nyt :Dd

Oon tässä tainnut kommentoida vain mielestäni hassuja kohtauksia, joten haluan tässä välissä myös kehua miten hurjan miellyttävää tätä on ollut lukea. Kieli on niin sujuvaa ja hiottua, ihanaa!

Hoo unohduin lukemaan, mutta nyt on pakko kirjoittaa ylös huomio. Lähes hihitin ääneen kun hermione ehdotti dracoa vertaistueksi miesten deittailuun. Jännää!

Voih nytkö ne 80 osaa olikin jo siinä. No mutta olenpa onnekas kun loputkin on jo kirjoitettu, niin tiedän ettei tämä jää kesken.

Todella, todella liikuttavaan kohtaan tämä jäikin nyt. Kaikki tähänastinen lähentyminen on käynyt varsin luontevasti, vaikka alussa mietin kuinkahan, kun draco ei ollenkaan ollut valmis avautumaan.

Jään innokkaasti odottelemaan viimeisiä osia. Mukavaa päivää!

Kiitellen,
kaaos.

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 84/100 30.3.2020
Kirjoitti: Thelina - 30.03.2020 17:54:55
Fairy tale: Dracon näkökulmaan ei päästä tässä kurkistamaan, mutta en voi väittää, että hän olisi kauhean ilahtunut Harryn miessekoiluista. Mutta Henryn osalta niille on nyt tullut loppu! Harrynkin sisällä taitaa myllertää niin, ettei raukka enää tiedä mitä ajatella ;) Kuitenkin Harry huomaa, että viihtyy Dracon seurassa yllättävän hyvin! Kiitos kommentista :)

Vendela: Pitää selvästi lähettää lisää inspistä :D Harry ei oikein osaa tunnistaa kaikkia tunteitaan, vasta Dracon näkeminen sai hänet tajuamaan, että pelkkä ajatuskin treffeistä taisi vain ahdistaa eikä jännittää sellaisella mukavalla tavalla. Harry taisi saada muitakin oivalluksia, kuten sen että pitää Dracoa ystävänä ja että tämän kanssa on helppo olla :) Kiitos kommentista!

kaaos: Kivaa, että kommentoit tätä, vaikka osia onkin jo näin monta! Toki ne ovat lyhyitä, mutta silti :) Ja tosi mukavaa kuulla kaikista yksityiskohdista, jotka jäi mieleen ja joista tykkäsit! Jossain kommenttivastauksessa taisin aikaisemmin sanoakin, että minusta on jotenkin tosi ihanaa, että Harry ja Hermione ovat ystäviä, ja vaikka Potter-elokuvissa onkin monta asiaa, mistä en niin tykkää, niin tuota ystävyyttä kyllä kuvataan todella liikuttavasti esim. 6.-7. elokuvissa. Nauroin kommentillesi pannukahvista, minä taas ajattelin, että velhoillakin voisi olla moderni kahvinkeitin, mutta se ei vaan toimi sähköllä, vaan taialla :D On myös hauska kuulla, että tuo arkinen työympäristön yms. kuvaus uppoaa, niitä on ollut hauska kirjoitella ja vähän muunnella omia kokemuksia työelämästä taikamaailmaan. Kiitos todella paljon kommentistasi, se ilahdutti minua suuresti!

A/N: Tässä taas muutama osa lisää :)



81.


Maanantai-aamuna Harry saapui toimistolle varttia vaille yhdeksän. Hän oli nukkunut viikonloppuna paremmin kuin yli viikkoon, ja herännyt itsestään ennen kellonsoittoa. Niinpä hän oli suunnannut reippaana toimistolle jo ennen aamupalaverin alkua.

Susankin istui jo pöytänsä ääressä, tutkien kalenteriaan.

“Hei, miten meni viikonloppu?” Susan kysyi hyväntuulisesti.

“Ihan hyvin. Yhdet treffit peruuntuivat, mutta se olikin oikeastaan vain hyvä juttu. Hän ei sittenkään ollut se oikea tyyppi minulle”, Harry sanoi.

“Ai, luulin, että teistä oli tulossa läheisiä. Sinähän sanoit, että hän on ihan mukava nykyään ja olin itsekin huomaavinani samaa... Taisin olla väärässä”, Susan sanoi pahoitellen.

“Kenestä sinä oikein puhut?” Harry ihmetteli.

“Dracosta tietenkin.”



82.


Harryn vatsassa jysähti.

“Dracosta?”

“Niin. Vai eikö hän pyytänytkään sinua ulos?” Susan kysyi hämmentyneenä.

“Ei, vaan…”

“Huomenta!” Robards kajautti, saapuen toimistolle kerrankin ajoissa. “Jos meinaatte hakea kahvia, tehkää se nyt! Aloitetaan tasan yhdeksältä, jotta ehdin tämän jälkeen johtokunnan kokoukseen.”

Harry ja Susan hakivat taukohuoneesta kahvia, palaamatta enää aiempaan puheenaiheeseen. Pikkuhiljaa koko tiimi saapui paikalle ja aamupalaveri alkoi. Susan teki kuumeisesti muistiinpanoja viikon työtehtävistä, mutta Harryn korviin Robardsin puhe ei tarttunut. 

Oli vaikea kuvitella itseään treffeillä Dracon kanssa. Kuvitelma kääntyi väistämättä siihen, miten he olivat toissapäivänä istuneet vierekkäin ymmärtävässä hiljaisuudessa, ystävinä. Vailla vaivaantuneisuutta tai vanhoja kaunoja.

Ajatus läikähti lämpimästi Harryn rinnassa.



83.

Lokakuu kului kuin siivillä ja viikkojen mittaan Harry oli erityisen onnellinen kahdesta asiasta.

Ensimmäinen oli se, että hän ei ollut törmännyt Henryyn kertaakaan heidän viimeisimmän tapaamisensa jälkeen. Kahdesti epäonnistunut tutustumisyritys oli nyt lopullisesti kuopattu. Oletettavasti Henry vietti suurimman osan ajastaan kohdetarkastuksilla, eikä Harrylla ollut asiaa alas hormiverkkokonttoriin kuin aniharvoin. Oli helpompaa unohtaa, kun ei nähnyt toista koko ajan.

Toinen oli se, että Draco vaikutti silminnähden iloisemmalta. Ajoittainen suru saattoi joskus välkähtää hänen katseessaan silloin, kun sota tai sen seuraukset vierailivat keskustelunaiheena lounaspöydässä tai huispausharjoitusten tauolla. Silloin Harry käänsi varovasti puheenaihetta, ja nautti nähdessään Dracon nauravan ääneen, vaaleita hiuksiaan taakse heilauttaen.



84.


Dracosta oli tullut pysyvä osa heidän torstaisia huipausharjoituksiaan. Goldstein oli siirtynyt pelaamaan jahtaajaa, mutta pelasi etsijänä silloin, kun Harry sattui olemaan iltavuorossa. Harrastuksesta oli tullut Harrylle viikon kohokohta: oli ihanaa päästä lentämään ja tavata samalla ystäviä. Sääkin oli pysynyt hyvänä, vaikka syksy etenikin vauhdilla kohti vuoden pimeintä aikaa. 

“Malfoy, nappaa se!” Ron huusi täyttä kurkkua nähtyään siepin liihottavan yläviistoon maalisalkojen lähettyvillä.

Harry painautui matalaksi luutaansa vasten, kiihdyttäen vauhtinsa äärimmilleen. Dracolla oli kuitenkin liikaa etumatkaa, ja pian Harry huomasi harovansa siepin sijasta Dracon nahkahansikkaan peittämää kämmenselkää.

Harry onnitteli Dracoa ja lensi kentän ympäri tämän vierellä, Ronin voitonriemuisen huudon ja naurun säestämänä.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 84/100 30.3.2020
Kirjoitti: Vendela - 31.03.2020 10:28:21
Kiitos jatkosta sekä inspis lähetyksistä, tosin ne taitavat edelleen olla matkan varrella kun eivät ole saavuttaneet minua ;D

Susan oli kyllä mainio! Siis, että Dracoko ;D Ja Harry vähän pöllähtäneenä ja pihalla että mitäh! Ihanaa :) Ja sitten tuo läikähtävä tunne Harryn rinnassa, juuri tuommoiset ovat ihania kohtia.

Lainaus
“Jos meinaatte hakea kahvia, tehkää se nyt! Aloitetaan tasan yhdeksältä, jotta ehdin tämän jälkeen johtokunnan kokoukseen.”
Tästä tuli jotenkin tosi kiva fiilis! Sillä muutamalla lauseella Robards lunasti paikkansa auroriyksikön johdossa olematta kuitenkaan aivan mulkku esimies :) Tykkäsin!

Lopussa tuo pelaaminen ja Ronin kannustus sai minut hymyilemään! Ihanaa, että Draco on soluttautunut hitaasti mutta varmasti Harryn elämään. Nyt ehkä ihan pikkuisen harmittelen, että ikäraja on tippunut vaikka toisaalta nautinkin lukea tämmöisestä elämästä ennen suhdetta :D Joten jään odottelemaan kuinka tässä käy!

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 84/100 30.3.2020
Kirjoitti: kaaos - 31.03.2020 20:47:20
Kivat osat taasen. Mäkin tykkään tän fikin Susanista, siitä hahmosta mulla ei oikein edes ollut ennestään mitään ajatuksia, mut tykkään!

Tää on siitä hauska fikki, että välillä tulee vähän office!AU-fiilikset, mut sitten tää kuitenkaan ei oo (täysin) AU, vaan ihan uskottava vaihtis kirjojen jälkeiselle elämälle (niin, jos sitä epilogia ei ota lukuun)

Kiitän ja seuraan innolla!

Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 84/100 30.3.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 01.04.2020 17:31:32
Oi, nyt pisteet Susanille. Hän sanoi ääneen sen, minkä käsittämisessä Harrylla olisi saattanut kestää iankaiken.  :)
Ja mahtavaa että Dracolle on löytynyt ihan vakiopaikka tuossa joukkueessa.

Hus Henryt ja männynkävyt. Draco sen olla pitää.
Kiitos sinulle taas uusista osista. Tätä tarinaa on ollut ilo seurata.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 88/100 5.4.2020
Kirjoitti: Thelina - 05.04.2020 13:16:21
Vendela: Kivaa kuulla noista yksityiskohdista, joista pidit! Draco on tosiaan soluttautunut Harryn elämään, ja vähän sydämeenkin ;) korkeamman ikärajan jutut jäävät nyt toiseen tarinaan, juuri siksi, että tässä on keskitytty niin paljon elämään ennen suhdetta :) Loppua kohti tämä menee kyllä aika fluffyiseksi, joten toivottavasti pidät silti :D Kiitos kommentista!

kaaos: Ihanaa kuulla, että tykkäät Susanista! Halusin ottaa joitakin ei-niin-tuttuja hahmoja mukaan Harryn työkavereiksi, joten Susan valikoitui aika nopeasti, kun hän on saman ikäinen kuin Harry :) Tässä on kyllä pieniä office!AU -fiboja mutta kivaa kuitenkin, jos näet tämän uskottavana vaihtoehtona canonille! Kiitos kommentista!

Fairy tale: Susan tosiaan saattoi vähän sysätä Harrya oikeaan suuntaan kommentillaan. Tykkään sellaisesta Harrysta, joka ei oikein aina ole omista tunteistaan kartalla, siksi hän on tässäkin vähän hidas tajuamaan ;D Ihanaa, että olet ollut ja olet edelleen seuraamassa, kiitos kommentista!

A/N: Nämä ovat vähän tällaisia väliosia :) Mutta onpa jännittävää, miten tarina lähestyy päätepistettään!





85.


“Hei!” Harry huusi tyhjälle olohuoneelle astuessaan ulos Ronin ja Hermionen takasta. Pikainen puhdistusloitsu vei tuhkan mennessään. Hermione kurkisti keittiöstä värikäs esiliina yllään.

“Hei Harry, istu alas! Ruoka on kohta valmista.”

Ron kuului kiroilevan raskaasti ja Harry kuuli jupinaa, josta erottuivat sanat “palanut” ja “pilalla”. Hän istuutui sohvalle odottamaan keittiösekoilun selviämistä. Ruoanlaitto ei ollut koskaan ollut Hermionen vahvimpia taitoja, eikä Ronista vaikuttanut olevan paljoakaan apua…

“Valmista tuli. Mutta jälkiruoka kärähti. Onneksi löysin kaapista palan Mollyn kanelikakkua tilalle…” Hermione sanoi, viittoen Harrya peremmälle.

Savu oli jo melkein hälvennyt, ja Ron katoutti piirasvuoasta jonkin mustuneen ja litteän, ennen kuin he istuivat alas sunnuntailounaalleen.



86.


Jääkaapin ovessa komeili upea kortti, joka esitti aurinkoista hiekkarantaa. Liikkuvassa kuvassa kimaltava vesi näytti niin aidolta, että suolaveden ja levän saattoi melkein haistaa.

“Kuka on käynyt matkoilla?” Harry kysyi kiinnostuneena.

Ron ja Hermione vilkaisivat toisiaan vaivaantuneina.

“Älä nyt pahoita mieltäsi, mutta… Ginny on ollut lomalla. Uuden miesystävänsä kanssa”, Ron sanoi.

“Okei...”, Harry sanoi. “Ei siinä mitään…”

“He ovat jotenkin onnistuneet välttämään paparazzit, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin ensimmäiset kuvat vuodetaan Luodikolle”, Ron jatkoi.

Vaikka Harry oli yllättynyt, hän ei oikeastaan ollut pahoillaan. Oli vapauttavaa tajuta, ettei ero oikeastaan ollut ahdistanut häntä enää pitkään aikaan. Hän oli päässyt askeleen eteenpäin.



87.


Viikkoa ennen ministeriön kurpitsajuhlaa Demelza kierteli aurorien toimistossa pitkä pergamentti mukanaan.

“Hei Harry, kai tulet auttamaan juhjien järjestelyissä?” Demelza kysyi Harrylta, joka oli juuri lähdössä kenttätöihin näkymättömyysviitta käsivarrellaan. “Hallinto-osaston ja Vahinkotaikojen peruutuspartion porukat ovat lupautuneet muuntamaan Atriumin juhlatilaksi, ja kotitontut hoitavat ruoan, mutta koristelutiimiin tarvitaan vielä joku.”

Harry tutki listaa kulmat kurtussa. Demelzan itsensä lisäksi mukaan olivat ilmoittautuneet Percy Weasley, Hermione ja Draco. 

“Hyvä on”, Harry sanoi ja kirjasi nimensä listaan, Demelzan kiitellessä vuolaasti.

“Hienoa! Talkoot pidetään ensi viikon lauantaina juuri ennen juhlia. Aloitamme iltapäivällä, niin ehdimme ripustaa koristeet paikalleen ennen h-hetkeä.”

Harry teki lähtöä, ja lupasi tulla ajoissa paikalle.



88.


Harryn kenttäpäivä keskeytyi pikapöllöviestiin, jonka mukaan Irvetassa oli jokin poikkeustilanne. Ongelma oli onneksi luultua pienempi, mutta Harry ehti hädin tuskin selvittää asian, kun Iskunkiertokujalta tuli toinen hälytys. Lounasaika oli jo melkein lopuillaan, kun hän lopulta raahautui nälkäisenä ja rähjäisenä ministeriölle.

Draco istui yksikseen pyöreässä pöydässä tyhjä lautanen edessään.

“Hei”, Harry sanoi ja istahti voipuneena Dracoa vastapäätä. “Jos olet jo syönyt, niin mene vain. Minulla on mennyt koko päivä paikasta toiseen juoksemisessa.”

“Voin minä jäädä vielä hetkeksi”, Draco sanoi. “Robins on kuulemma saanut sinutkin mukaan koristelutiimiinsä.”

Harry nyökytteli suu täynnä perunavuokaa.

“Hyvä”, Draco sanoi hymyillen.

Dracon ilo sai Harrynkin hymyilemään leveästi.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 88/100 5.4.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 05.04.2020 14:30:51
Nämä väliosat paljastavat kivasti sitä miten asiat ovat mitä on tulossa.
Harry on päässyt yli Ginnystä. Hyvä hyvä.
Ja sitten tuo juhla on tulossa. Siellä voi tapahtua jotain, tai sitten jo koristellessa.
Ihanaa että Draco hymyilee.  ;)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 88/100 5.4.2020
Kirjoitti: Vendela - 06.04.2020 09:56:33
Oih, lupaus fluffysta kuulostaa kyllä täydelliseltä :D Joten todellakin sopii!

Voisin taas kerran kopioida tuon Fairy talen viestin tähän ;D Meillä on kyllä aina niin samanlaiset ajatukset monista jutuista! Mutta kivat olivat nämä väliosat ja suunta näyttää myös varsin lupaavalta. Minäkin tykkäsin siitä, että Ginnyn tilanne käytiin tässä läpi näin vähän kuin ohimennen mutta kuitenkin niin, että asia kävi selväksi mitä Harry siitä miettii. Luulenpa ettei Harry olisi lähtenyt lainkaan mukaan tuohon koristelutiimiin ellei siellä olisi ollut tuo yksi tietty nimi ;)

Joten kiitos kun päivitit ja eipä ole enää tosiaan kovin paljon jäljellä :D

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 93/100 18.4.2020
Kirjoitti: Thelina - 18.04.2020 11:40:44
Fairy tale ja Vendela: Kiitos jälleen kommenteistanne <3 Ilahduttaa ja ihmetyttää joka kerta, miten jaksatte aina käydä sanomassa jotakin mukavaa. Kivaa, että Ginnyn kuulumiset miellyttivät, ja veikkaanpa tosiaan, että tietty nimi listalla saattoi saada Harryn suostumaan mukaan juhlatiimiin ;) (vinkki: se ei ollut Percy).

A/N: Anteeksi kauheasti, kun en ole muistanut laittaa tänne jatkoa! Tässä tulee!




89.

Kurpitsajuhlapäivä koitti. Harry ehti hädin tuskin astua Atriumiin, kun Demelza jo tyrkkäsi hänelle laatikollisen koristelutarvikkeita. Draco ja Percy leijuttivat sisään tusinaa suurta kurpitsaa.

“Minä näille pitää tehdä?” Harry kysyi.

“Kaivertaa tietysti”, Demelza sanoi, antaen malliksi yhden pienen kurpitsan, jollaisia Harryn kantama laatikko näytti olevan täynnä.

Harry ja Draco loitsivat kurpitsalyhtyihinsä mitä ihmeellisimpiä kaiverruksia. Kumpikin nauroi salaa Percylle, joka kulutti kaiken aikansa yhden suuren kurpitsan pikkutarkkaakin pikkutarkempaan koristeluun. Hermione puolestaan ripusti elävän näköistä lepakkonauhaa kattoon.

Dracon käsissä lyhdyistä tuli lähes poikkeuksetta kauniita ja ilmeikkäitä. Harry kosketti hellästi yhden kurpitsan pintaa, kuvitellen Dracon kädet omiensa alle.

Jostain syystä ajatus sai hänet punastumaan.



90.


“Minä en oikeastaan ole koskaan tykännyt juhlista”, Harry tunnusti solmiessaan vihreää rusettiaan paikalleen.

Draco oli jo käynyt kotona vaihtamassa vaatteet, ja istuskeli mustassa hopeakoristeisessa juhlakaavussaan Harrya sohvalla. Harryn hormiyhteys olisi nopein tapa päästä takaisin Atriumiin, joka odotti vieraita saapuvaksi hetkellä millä hyvänsä. Harryn iloksi hormilla matkustusta inhoava Draco oli suostunut pyyntöön tulla samaa matkaa. 

“En minäkään”, Draco sanoi.

Harry pysähtyi mietteliäänä.

“Onko meidän oikeastaan pakko mennä?”

Draco kohotti kulmiaan.

“Minulla olisi kyllä pullo hyvää viiniä kotona…” Draco sanoi.

“Mikään ei estä meitä aloittamasta täällä…”

“Ruokailu alkaa kuitenkin vasta aikaisintaan tunnin kuluttua…”

“Minä etsin lasit, hae sinä viini”, Harry sanoi.

“Sovittu.”



91.

“Naapuruus voi tuoda mukanaan yllättäviä etuja”, Harry virnisti, kun Draco kaatoi tuomastaan pullosta viiniä kahteen lasiin.

“Otetaan sille”, Draco sanoi, ja he kilistivät.

Harry maistoi punaviiniä, joka oli tummaa, täyteläistä ja vahvan marjaisaa.

“Hyvää”, Harry kehui.

“Se on ranskalaista tonttuviiniä. Sopii muihinkin vuodenaikoihin kuin jouluun.”

Loitsulla irrotettu viinipullonkorkki leijui ilmassa. Harry hätisti sen kädellään kauemmaksi kohti pimeää keittiötä. Olohuonetta valaisi muutama seinälampetti ja takan hehku loi lämpöisen kontrastin ulkona ulvovalle syystuulelle.

Liekkien varjot tanssivat Dracon kapeilla kasvoilla. Draco näytti hyvältä, kuten aina. Harry ihmetteli, miten ei oikeastaan aiemmin ollut kunnolla ajatellut koko asiaa. Hänen poskiaan kuumotti.

Sen täytyi johtua viinistä.



92.


He kaatoivat itselleen toiset lasilliset.

“Tiedätkö, minä viihdyn paljon paremmin kotisohvalla, kuin juhlien tungoksessa”, Harry sanoi. “Reporttereista ei ole täällä vaivaa, hallinto-osaston noidista puhumattakaan...”

Draco katsoi Harrya hymyillen.

“Odotahan vain pikkujouluja… sekä noidat että velhot suorastaan jonottavat luoksesi mistelin alle”, Draco sanoi.

“Siinä tapauksessa heillä on kyllä liian suuret luulot minusta… En oikeastaan ole mitenkään hyvä suutelija.”

Draco laski viinilasin kädestään sohvapöydälle. Harry tunsi äkkiä olonsa levottomaksi.

“En usko tuota”, Draco sanoi hiljaa.

Harryn käsi tärisi niin, että viini läikkyi.

“Draco…”

Draco nojautui lähemmäksi. Orapihlajasauvan heilautus vei Harryn viinilasin turvaan.

Dracon huulet maistuivat viiniltä ja kaipaukselta, johon Harry vastasi omallaan.


 
93.


Vaikka Harryn päässä risteili tuhat ajatusta, hän ei tuntenut niiden joukossa ainuttakaan epävarmuuden vihlaisua. Dracon läheisyys sai hänen sydämensä hakkaamaan juuri oikealla tavalla. Tätä tunnetta hän oli kaiken aikaa etsinyt. Ginny ja Henry olivat olleet vain esteitä sen tiellä, mutta nyt Harrysta tuntui kuin reitti olisi selvä, ja hän olisi vihdoin päässyt kotiin.

Harry epäröi koskettaa Dracon vaaleaa tukkaa, joka oli aina niin moitteettomassa järjestyksessä, toisin kuin hänen omansa. Hän silitti varovasti suortuvia Dracon korvan taakse, hipoen lopulta sormillaan tämän niskaa. Draco syleili häntä niin hellästi, ettei Harry uskonut koskaan kokeneensa samanlaista kuohua rintakehässään.

He vetivät henkeä sekunnin, suudellakseen jälleen.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 93/100 18.4.2020
Kirjoitti: Fairy tale - 18.04.2020 14:15:18
Awws, no nyt, nyt... awwwws. Fluffya oikein sylin täydeltä.
Olen muuten aina ajatellutkin, etteivät nuo kaksi oikein välitä juhlista, ainakaan oikein pitkän kaavan mukaan. Harry oli niin usein keskipisteenä ja Draco on varmasti joutunut olemaan liikaa pönötyskekkereissä. Ihanaa että he olivat näin yksimielisiä miten juhlat voi vallan hyvin jättää väliin ja viettää tuollainen ilta naapurusten kesken. Vaikka ei siitä ihan tavallista naapurien illanviettoa tullut, vaan paljon kuumempaa.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 93/100 18.4.2020
Kirjoitti: hiddenben - 19.04.2020 19:02:05
Oi, miten ihanaa olikin palata tämän äärelle ja lukea yli 20 raapaletta yhteen menoon!

Olen ihan fluffy-fiiliksissä täällä, tämä on edennyt niin luontevasti ja juuri sopivalla tahdilla ja vihdoin Harrykin on tajunnut asioita! Mielestäni 69. raapaleessa oleva kysymys Ei kai hänellä olisi tällainen olo, jos hän ei tuntisi Henryä kohtaan mitään? on hurjan luonnollinen ja pitää jotenkin paikkaansa, että oman mutu-tuntuman tulkitsee juuri tuolla tavalla. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen siihen, että Harry sanoi Henrylle ei heti hänet kohdattuaan. Teki tosin mieli vähän myöhemmin pudistella päätä, kun Harry jälleen tulkitsi mutu-tuntumansa väärin ja luuli poskien kuumotuksen johtuvan viinistä – come on! Harryllä on kyllä vielä paljon opittavaa itsensä kuuntelemisesta :D Mutta onneksi nyt on Draco, joka ehkä voisi auttaa!

Muutenkin olen pitänyt näistä viimeisimpien osien tunnelmasta. Susanin tulkintavirheestä, kuinka Ron ja Hermione kertovat Ginnyn löytäneen uuden kumppanin itselleen, kuinka Ron on hyväksynyt Dracon mukaan huispausjoukkueeseen... Ihanan positiivisia asioita, jotka tulevat sinun kirjoittamanasi niin luontevasti esiin :) Ja näissä aivan viimeisimmissä osissa oli ainakin kaksi lausetta, joista pidin erityisen paljon:
Lainaus
Harry hätisti sen kädellään kauemmaksi kohti pimeää keittiötä.
ja
Lainaus
Orapihlajasauvan heilautus vei Harryn viinilasin turvaan.
<3

Kiitos ihanista uusista osista (heh, jotka ovat uusia minulle niin kauan kuin en ole avannut niitä :D) ja odotan innolla, mitä viimeiset seitsemän osaa tulevat sisältämään!
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja, S, 93/100 18.4.2020
Kirjoitti: Vendela - 19.04.2020 21:55:14
Oih mitä söpöstelyä tässä olikaan! Ihanaa :)

Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä näiden molempien kanssa siitä, että kotona on paljon mukavampaa kuin isoissa juhlissa. Punaviini ja hyvä seura on ehdottomasti parasta! Joten hyvän valinnan tekivät nämä ja kun päästiin vielä pussailemaankin, niin asiathan nytkähtivät varsin mukavasti eteenpäin :)

Hauska yksityiskohta oli muuten tuo Percyn keskittyminen tuohon kurpistan tekoon. Hänelle varisin ominaista käytöstä. Myös viinipullonkorkki sai minut hymyilemään.

Kiitos näistä ja viimeisiä osia jään odottelemaan.

Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Thelina - 22.04.2020 19:42:55
Fairy tale: Olet ihan oikeassa, että Harryhan ei ole koskaan tykännyt huomiosta ja Draco varmaan on lopen kyllästynyt hienoihin juhliin, joten tämä ratkaisu oli molempien kannalta erittäin paljon parempi. :) Kivaa, että fluffy maistui! :) Kiitos kommentista!

hiddenben: Olipa kivaa taas kuulla ajatuksiasi! Ja olet kyllä oikeassa, uusiahan kaikki luvut ovat aina siihen asti, kun ne on itse lukenut. :D Harryn sisäinen tutka on tainnut olla vähän jumissa, kun hän on harhaillut tuntemustensa tulkinnassa ja yrittää vielä viime hetkellä pistää kaiken viinin syyksi. Mutta ihanaa, että kaikki tuntui etenevän luonnollisesti – sitä mietinkin, onnistuiko se tässä tarinassa ollenkaan, koska tästä tuli lopulta aika erilainen kuin ajattelin aluksi. Ja kiva kuulla myös noista kohdista, mistä pidit, tykkäsin niistä itsekin. Kiitos kommentista!

Vendela: Arvasin, että tykkäät söpöstelystä ;) Minäkin olen samaa mieltä, että koti-ilta mukavassa seurassa voittaa juhlat 100-0. Percy tosiaan otti kurpitsahomman ehkä vähän liiankin vakavasti :D mutta se onkin aivan hänen tapaistaan. Hauskaa, että pidit viinipullon korkista. :) Kiitos kommentista!

A/N: Ajattelin etten haudo näitä viimeisiä osia enää kauempaa koneellani, joten tässä tulee! Tuntuupa oudolta saada tämä vihdoin valmiiksi – kun aloitin kirjoittaa tätä, en yhtään ajatellut, että osia tulisi näin monta. Tämä oli itsellenikin sellainen hyvä kokeilu, millaista on kirjoitella rapsusarjaa ilman mitään supertarkkaa suunnitelmaa ja julkaista sitä mukaa, kun kirjoittaa. Osa alkuperäisistä ideoista hukkui matkan varrelle ja toisaalta mukaan tuli myös paljon uusia juttuja. Jos olisin kirjoittanut tämän kokonaan valmiiksi ennen julkaisua, olisin varmasti tehnyt monta asiaa toisin, mutta olen kyllä oikein tyytyväinen siihen, millainen tästä tuli. Ja olen todella iloinen siitä, että tälle on löytynyt niin monta lukijaa. ♥ Kiitos siis teille kaikille!




94.


Suudelmille ei tuntunut tulevan loppua lainkaan. Hakkaava sydän sai rusetin kiristämään ja juhlakaapu alkoi käydä hiostavaksi. Harry alkoi pian pelätä, että kaikki oli etenemässä liian nopeasti suuntaan, joka sekä kiehtoi että jännitti häntä suunnattoman paljon.

“Draco… odota”, Harry sanoi, vetäytyen kauemmaksi niin, että näki tämän kasvot. “Mitä tämä oikein on? Haluatko sinä…?” Harry takelteli punastuen.

“Harry… Olen ollut niin onnellinen sinusta tänä syksynä. Ystävyydestäsi, tuestasi... Mutta olen kaivannut elämääni jotakuta, joka jakaisi sen kaiken, ja vielä enemmän.”

Harry odotti, että Draco jatkaisi.

“Haluan olla kanssasi. Enemmänkin kuin ystävänä.”

Harryn sydän jyskytti rintaa kuin metronomi.

“Tarkoitatko, että…”

“Jos vain tahdot yrittää.”



95.


Harry mietti pikakelauksena elämäänsä taaksepäin siihen hetkeen, kun ensimmäistä kertaa oli tavannut Dracon Matami Malkinin kaapuliikkeessa.

Nykyhetken ja tuon kesäpäivän välissä oli vuosia, jotka olivat Harryn yllätykseksi lopulta versoneet ystävyydeksi ja ehkä alkaneet kasvattaa tainta jollekin suuremmallekin.

Ajatus täytti hänet ilolla ja innostuksella.

“Draco, minä en ole koskaan seurustellut kunnolla kenenkään muun kuin Ginnyn kanssa. Eikä se ollut ihan sellaista, kuin olin ajatellut. Mutta tämä… tämä voisi olla”, Harry sanoi, tarttuen Dracon käteen.

Dracon hymy alkoi pienestä, mutta leveni sitä mukaa kuin Harrynkin.

Aika kului kuin siivillä, kun he puhuivat ja istuivat sohvalla sylityksin, eikä kumpikaan enää muistanut ministeriön kurpitsajuhlaa.

 

96.


He valvoivat, kunnes takkatuli lopulta sammui ja ilta kääntyi keskiyön yli kohti aamua. Kumpikin oli irrottanut solmukkeen kaulastaan ja luopunut juhlakaavustaan, ja lopulta he olivat maanneet sohvalla vierekkäin likistyneinä kauluspaidoissaan ja suorissa housuissaan. Pimeässä oli helpompaa puhua ja silittää käsivartta paidan päältä varoen, vailla sen suurempia aikeita. He ehtisivät kyllä myöhemminkin.

Harry oli hävennyt Kadlein Kanuunat -lakanoitaan, mutta Draco tuntui välittävän vain siitä, että sai olla hänen vierellään. Toisen miehen läheisyys oli kuin todeksi muuttunutta unta, eikä kumpikaan saanut nukuttua kuin muutaman silmällisen. Sydän ei halunnut levätä, eivätkä huulet erota toisistaan.

Sen yön jälkeen Harry ei nukkunut enää koskaan yksin.



97.


Aamulla Posityyhtynen liisi sisään Päivän Profeettaa tuovan pöllön perässä, kantaen viestiä Hermionelta ja Ronilta.

Harry,

Mihin sinä oikein jäit? Olimme todella huolissamme, kun et ilmestynyt juhliin. Vastaathan tähän, että kaikki on kunnossa?

-Hermione ja Ron


Harry hymähti hyväntahtoisesti Hermionen huolelle, kiittäen onneaan, ettei kukaan ollut tullut etsimään häntä kotoa edellisenä iltana. Hän halusi pitää orastavan suhteen vielä hetken aikaa turvassa muiden katseilta. Siitäkin huolimatta, että Susan oli jo aikaa sitten aavistellut jotain, eikä Hermionellakaan kauaa kestäisi päätellä asioiden todellista laitaa. Ron ei luultavasti tajuaisi mitään, ennen kuin näkisi heidät suutelemassa nenänsä edessä. Jos silloinkaan.

Harry hymyili ajatukselle, ja kirjoitti vastauksensa.



98.


Arki sujahti uusiin uomiinsa yllättävän nopeasti.

He viettivät aikaa milloin kummankin asunnolla. Oli helppoa hakea naapurista puuttuvia tavaroita tai päivän postit – joskin pöllöt oppivat nopeasti koputtamaan toiseen ikkunaan, mikäli ensimmäisessä asunnossa ei ollut ketään vastaanottamassa kirjeitä. Harry perui Päivän Profeetan tilauksensa ja joka aamu Draco antoi hänelle puolet omasta lehdestään kahvikupin seuraksi.

“Tuleko tänään samaa matkaa hormilla?” Harry kysyi, kun Draco veti kauluspaitaa ylleen ja etsi kaapista mustan työkaavun sen pariksi.

“Jos lupaat tehdä sen kaavunpuhdistusloitsusi, kun päästään perille ministeriöön”, Draco sanoi, sukien hiuksiaan ojennukseen kaapin ovessa olevan peilin edessä.

Harry kietoi kätensä Dracon ympärille, suuteli hellästi niskaa, ja lupasi.



99.


Vaikeitakin aikoja tuli. Draco heräsi joskus öisin painajaisiin tai muistoon äitinsä kuolemasta, Harrya taas painoivat sodan haamut ja kalvava tunne edellisten suhteiden epäonnistumisista. Silloin Draco hautasi kasvonsa Harryn kaulaan, Harry veti Dracon lohdulliseen halaukseen, ja kumpikin itki tai puhui murheensa pienemmäksi.

Kun Rita Luodiko sai vihiä heidän suhteestaan ja lehtiotsikot kirkuivat (Rakkaus löytyi seinänaapurista – Potterin ja Malfoyn yllätyssuhde!), he kiersivät pihalla vaanivat reportterit kaikkoontumalla kattoterassilta.

Sunnuntailounailla heitä oli pian kolmen sijasta neljä ja viimeistään Dracon karpalo-kinuskikakku sai Ronin käännytettyä sataprosenttisesti entisen luihuisen ystäväksi. Ellei sitten Dracon voittoputki huipauskerhossa ollut jo tehnyt sitä.

Kaiken kaikkiaan Harry oli onnellisempi kuin pitkään aikaan.



100.

Vuoden kuluttua


“Harry, minä olen miettinyt.”

“Niin?” Harry kysyi, silitellen sylissään makaavan Dracon hiuksia.

“Mitä sanoisit, jos muuttaisimme yhteen?”

Harrykin oli miettinyt sitä. Toisaalta olisi sääli lähteä Viistokujalta. Paikka oli viihtyisä ja sijainti hyvä. Lisäksi heillä oli käytettävissään kahden asunnon neliöt.

“Minne sinä haluaisit muuttaa?” Harry kysyi epäröiden.

“Oikeastaan meidän ei edes tarvitsisi muuttaa. Vuokrasopimuksissamme sanotaan “Asukas saa tehdä taioin sellaisia muutoksia, jotka pystytään vuokrasopimuksen päättyessä palauttamaan ennalleen.” Entä jos tekisimme asuntojen väliseen seinään oven? Tai poistaisimme koko seinän? Se yhdistäisi asuntomme yhdeksi, mutta olisi vielä helposti korjattavissa takaisin.”

Hymy Harryn kasvoilla kertoi kaiken.

Viiden minuutin kuluttua he eivät enää olleet seinänaapureita.
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Fairy tale - 22.04.2020 20:06:18
IIh, ihana päätös tälle seinänaapuruudelle. Olit saanut näihin viimeisiinkin osiin ihanan paljon pieniä yksityiskohtia, kuten vaikkapa pöllöt jotka oppivat minne posti kuuluu viedä, jaettu aamulehti, sylikkäin oleminen, Ritalle paljastuminen (se nainen sitten kaivaa tiedot vaikka kaivon pohjalta), Ronin kakkumieltymys ja tietysti lopuksi tuo väliseinän poistaminen asuntojen väliltä. Mietin jo kauan, kuinka kätevää sellainen onkaan. Asunnon voi nyt sisustaa uudelleen ja vaikka mitä muuta jännää.

Oli mukava kulkea tämä matka näiden kahden kanssa seuraten suhteen syntymistä ja kukkaan puhkeamista.
Kiitos tästä hyvän mielen tekstistä ja mukavaa kevään jatkoa.  :)
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: kaaos - 22.04.2020 21:51:36
Olipa ilo lukea näin terveestä ihmissuhteesta näiden kahden välillä! Yleensä tässä parituksessa on paljon toksisuutta tai kipua tai ylenpalttista draamaa (mitä rakastan toki myös), mut myös näköjään asialliset ja aikuiset harry ja draco toimii hämmästyttävän hyvin!!

Kiitos tästä tarinasta, joka toi hymyn huulille monenmonta kertaa. Seinänaapurien seinänpoistotaika oli täykky lopetus, jotenkin hymyilytti sekin että niiltä meni VUOSI tajuta/myöntää että sen voisi taikoa välistä pois tsih.

<3
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Vendela - 27.04.2020 12:34:49
Luin nämä jo pian ilmestymisen jälkeen, mutta puhelimella, enkä oikein tykkää kommentoida sillä, joten... ::) Onneksi muistin kuitenkin tulla sanomaan, että luin ja pidin näistä viimeisistä osista ja tosi kivaa kun julkaisit nämä loput kerralla :D

Ihanaa fluffya ja suloista pörröisyyttä, tykkäsin aivan valtavasti! Onneksi olkoon myös siitä, että sait tämän tarinan myötä kirjotiettua 100 raapaletta, se on hieno saavutus :) Ja lisäksi se on sopivan pyöreä mitta tälle tarinalle. Tuossa muut ovatkin kommentoineet jo tuota viimeistä rapsua mikä paketoi kyllä tämän kokonaisuuden todella mukavasti. Minäkin pidin siitä, että ympyrä sulkeutui sen myötä. Mutta ihanaa oli myös lukea tuosta ensisuudelman jälkeisestä hetkestä ja pienestä epävarmuudesta ennen kuin se lopullinen varmuus sitten löytyi. Vaikka en olisi pistänyt pahakseni korkeammankaan ikärajan mukaista tekstiä, niin tämä toimi tämmöisenä oikein hyvin.

Kiitos kun jaksoit kirjoittaa tämän loppuun! Tämän mukana oli nautinnollista matkata ja tämä oli erilainen tarina näiden kahden suhteesta mitä yleensä saa lukea ja sekin oli todella positiivinen asia :)

Tapaamisiin toisien tarinoiden parissa,
Vendela
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: hiddenben - 27.04.2020 20:42:15
Oo, mikä ihana loppu tälle tarinalle saatiin ♥ Vähän melkein kurkkuakin kuristi tätä lukiessa, kun olit kirjoittanut tähän niin fluffyistä ja onnellista tunnelmaa kaksikon välille. Oli jotenkin ihanaa lukea vain fluffyä nämä viimeiset seitsemän osaa ja vain nauttia pitkän matkan päätöstä – niin tarinassa kuin kirjoitusprojektissakin. Onnea hurjasti tarinan valmistumisesta ja kiitos siitä, että jaksoit viedä tämän loppuun ja kunnialla!

Näissä raapaleissa oli hurjasti jälleen sellaista, josta pidin. Esimerkiksi se, että Luodikon lehtiotsikko yhdistyi tämän tarinan nimeen niin oivallisesti oli hauska yksityiskohta, kuten myös Harryn pieni häpeä huispauslakanoista ;D Tykkäsin myös, kuinka Draco houkuttelee Ronin puolelleen ruoalla, koska minulla on sellainen mielikuva, että tie Ronin sydämeen taitaa useimmissa tapauksissa kulkea sydämen kautta. Mutta näiden yksityiskohtien lisäksi pidin erityisen paljon kahdesta lauseesta, jotka ovat hurjan kauniita:

Lainaus
Sydän ei halunnut levätä, eivätkä huulet erota toisistaan.
ja
Lainaus
Silloin Draco hautasi kasvonsa Harryn kaulaan, Harry veti Dracon lohdulliseen halaukseen, ja kumpikin itki tai puhui murheensa pienemmäksi.

Varsinkin sydän ei halunnut levätä ja ja kumpikin itki tai puhui murheensa pienemmäksi olivat aivan ♥♥ Osuivat jotenkin niin oikeaan ja onnistuvat kuvailemaan rakkaudentäyteistä suhdetta aivan todella kauniilla tavalla.

Ja samalla pidin siitä, että rakkaudesta päästiin kuitenkin sujuvasti takaisin slice of lifeen, tämän ficin ytimeen, kun viimeinen osa päättyy taikakeinoin toteutettuun remonttiin :D Täydellistä! Kiitos tästä lukukokemuksesta, ihan alusta loppuun saakka ♥
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Thelina - 29.04.2020 20:34:52
Fairy tale: Kivaa, että pidit yksityiskohdista! Hyvin sanottu, että Rita se kaivaa tietonsa vaikka kaivon pohjalta - enemmän kuin totta! Mutta uskon, että Harry ja Draco viittaavat kintaalla Ritan artikkeleille ja keskittyvät nauttimaan toisistaan :) Velhoille tuollainen asunnon uudelleenjärjestely ja sisustaminen onkin helppo toteuttaa taikojen avulla :) Kiitos kun seurasit tätä koko tarinan ajan ja kiitos kaikista kommenteista, joita jätit matkan varrella! Sekä tästä kommentista myös ♥ :-*

kaaos: Minäkin tykkään kyllä lukea draamaa, mutta en osaa kirjoittaa mitään suurta draamaa :D Olin ehkä ajatellut draamaa vähän enemmän tähänkin tarinaan, mutta tämä painoittui loppujen lopuksi enemmän slice of lifeen. Lopetus oli mielessä jo silloin, kun aloitin tätä fikkiä. Kivaa, että tykkäsit siitä! Kiitos kommentista ♥ :-*

Vendela: Puhelimella on kyllä hankala kommentoida! Tämän loppuunkirjoittamisessa itse asiassa auttoi se, että päätin rapsujen kokonaismääräksi 100. Sitten oli helpompi rajata loput tapahtumat siihen määrään rapsuja ja siinä suunnitellessa alkoihin tulla ideoita, miten tuohon jo alussa päättämääni lopetukseen päädytään. Loppua kohti tämä tosiaan meni fluffyiseen suuntaan. ^-^ Tuntui, ettei korkeamman ikärajan jutuille ollut tässä tarinassa sitten kuitenkaan luontevaa paikkaa, joten ne jäävät nyt toiseen tarinaan ;). Kiitos sinullekin, että olet seurannut tätä alusta loppuun ja kiitos tästä kommentista, ihanaa kuulla, että tämä erottui ideallaan joukosta ♥ :-*

hiddenben: Saat kiittää myös itseäsi siitä, että tämä tuli valmiiksi: se kannusti kovasti, että toivoit tälle jatkoa ja muistaakseni sain jostain pohdinnastasi ajatuksen rajata määrän, kuinka rapsua tähän tulee yhteensä. Sitten olikin helpompi suunnitella tarina loppuun. Olen erittäin otettu kehuista, kivaa että tykkäsit tästä kokonaisuutena ja viimeisiin osiin mahtui noin monta juttua, mistä pidit ♥ Ja tottakai olen ripotellut tarinaan tuollaisia insinöörimäisiä juttuja, kuten taikakeinoin toteutettu remontti ;D Kiitos sinullekin kaikista matkan varrella jätetyistä kommenteista ja tästä myös ♥ :-*
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Meldis - 08.01.2022 22:24:15
Löysin tämän kun arpajaisia varten pengoin listaustasi, enkä ehtinyt sitä varten lukea ja kommentoida tätä, mutta oli niin upea, että oli pakko palata tämän ääreen. Kiinnostuksen herätti ihanan klassinen asetelma, missä Harry ja Draco tavallaan pakolla joutuvat viettämään aikaa keskenään ja myös arkielämän kuvaukset, mitkä ovat viime aikoina olleet mieleeni. Oli myös helppo ajatella tätä pidempänä jatkotarinana, vaikka koostuikin raapaleista, ne kuitenkin kivasti muodostivat pitkän kokonaisuuden. :)

Slice of life näkyi tässä kivasti, tykkäsin hirveästi monista pienistä yksityiskohdista, jotka liittyivät syömiseen, liikuntaan tai töihin lähtöön. Pidin tosi paljon velhokerrostalosta ja siihen liittyvistä jutuista, kuten tuo yhteiset pöllöt tai itsestään syttyvät kyntteliköt. Hirveästi ei ole kirjoissa kuvattu tällaista asumista, vaikka ihan varmasti kaikki velhot eivät asu omakotitaloissa tai jästikerrostaloissa. Tosi mielenkiintoiseksi olit tehnyt pikkujutuilla talon, kuten miten talo tunnisti Harryn, kun hän avasi asuntonsa ovea. Työpäivien kerronta oli myös ihanan arkista, tykkäsin hirveästi ruokatauoista ja töihin lähdöstä, ihan pieneistä hetkistä tuolla seassa. :) Työetuna huispauskentän oli täydellinen idea, oli ihan hirveän hauska lukea tuosta. Harry ja kumppanit työpäivän päätteeksi lentämässä ja sitten juomassa muutamat tuntui herkullisen arkiselta, sellaiselta, mitä ihan normaalissa elämässä mekin teemme. ^^

Kävi hirveästi sääliksi Dracoa tässä. Ei hirveästi kavereita, ikävä maine ja sitten kaiken lisäksi äiti kuolee. Olit mielestäni hienosti kuvannut Dracon kamppailua asian kanssa, että hän yrittää jaksaa elää elämäänsä, vaikka viimeinenkin perheenjäsen on mennyt ja vielä sellainen, joka oikeasti välitti hänestä. Hänestä huokui muutenkin tsemppaamisen fiilis, kun aikuisena on pakko jaksaa tehdä asioita, käydä töissä, juosta lenkillä, olla kunnossa, vaikka huvittaisi mennä lattialle parkumaan kuin lapsi. Tykkäsin, miten Draco uskalsi välillä antaa muurien murtua ja varsinkin Harryn kanssa. Ihana tuo ensitapaamisen kuvio, alkuun Draco palasi takaisin ilkeään rooliinsa kouluajoilta, sitten hetkeksi aikuistui, tuli kiittämään ja kertomaan, mitä hänen mieltään painaa. Mutta sitten puski Malfoyn ylpeys, eikä hän voinut ottaa apua vastaan Harry Potterilta. Tykkäsin hirveästi noista pätkistä, näin tosi hyvin siinä sekä Harryn ja Dracon yhteisen menneisyyden sekä sodan jälkeiset tapahtumat ja miten ne ovat heihin itseensä ja heidän väleihinsä vaikuttaneet.

Lainaus
”Etkö sinäkin pääsisi hormipulverilla kätevämmin?” Harry ihmetteli. Hormiyhteys vei suoraan atriumiin, mutta jos ei omistanut takkaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ilmiintyminen.
”Tukka menee nokiseksi”, Mafloy mutisi nolona.

Aww, ihana Draco! <3

Harryn alkava ymmärrys mahdollisuudestaan katsella muita ja nimenomaan muita miehiä oli söpöä. Varsinkin kun se alkoi Dracosta. ;D Harry tuntui äkkiä teini-ikäiseltä, joka huomaa ensi kertaa ihastuneensa ja heti perään aikuiselta, joka ihmettelee, miten tunteekin noin keskenkasvuisesti. Vaikka oletus tietty oli alusta saakka, että Harry ja Draco päätyvät yhteen, minulta kesti pitkään huomata Dracon käytöksessä asioita, jotka viittasivat, että hän olisi katsellut Harrya erityisesti. Minusta olit tosi sujuvasti lomittanut tuonne hienoja pieniä hetkiä, joissa näkyi Dracon ajattelevan Harry muutoinkin kuin naapurimielessä ja oli hauskaa, että kun aloin huomata niitä, piti mennä ihan taaksepäin tarkistamaan, että olihan niitä jo aikaisemmin ollut.

Lainaus
”Et sitten varmaankaan tule ministeriölle”, Malfoy totesi.
”Tulen kyllä, pitää käydä toimistolla ensin…”

Ihan jo tästä pienetä hetkestä nyt jälkikäteen tulee mieleen, että Draco ehti harmitella, ettei saa kulkea sinä päivänä juuri Harryn kanssa töihin. Tuon jälkeen Dracon pyytäessä Harrya lounaalle vasta ymmärsin kunnolla, että Draco olikin kai pidemmällä tunteissaan kuin Harry. Oih, tunsin todella Harryn harmistuksen, kun hän joutui kieltäytymään lounasseurasta, kultainen Harry. :'')

En alkuun tykännyt yhtään Henrystä, tulee noin vain Harryn ja Dracon väliin, vaikka eihän heillä mitään siinä vaiheessa ollutkaan. Mutta lopulta kävi sääliksi, varsinkin kun hän niin herrasmiesmäisesti oli tullut ilman taka-ajatuksia tapaamaan Harrya, ehkä toiveikkaasti, mutta sitten asiallisesti ymmärsi siirtyä takavasemmalle, eikä suuttunut tilanteessa. Kävi sääliksi myös Dracoa, kun Harry kävi kysymässä häneltä neuvoa asiassa ja Draco näytti olevan jo kehittänyt tunteita Harrya kohtaan. Oi Harry, olet kultainen, mutta olet myös tyhmä. ;D

Ensin ajattelin, että heti Henryn torjuttuaan Harry ja Draco päätyisivät yhteen, mutta oli oikeastaan kiva, että heidän lähentyminen tapahtui hiljalleen, ensin ystäviksi ja pikku hiljaa Harrykin käsitti ihastuneensa. Tuollainen hidas lipuminen siihen tunteeseen tuntui aidolta, koska ei minusta ainoa oikea rakkaus ole heti tulista ja kiihkeää. Tämä tuntui tutummalta, lämpimältä ja jännittävämmältä. Rakastin, miten Harry oli iloinen, kun Draco alkoi näyttää iloisemmalta ja sai uusia tuttavia huispauksen myötä.

Lainaus
Harry kosketti hellästi yhden kurpitsan pintaa, kuvitellen Dracon kädet omiensa alle.

Jostain syystä ajatus sai hänet punastumaan.


Nämä olivat juuri niitä ihanimpia kohta, missä rakastin sinun rauhallista kerrontaasi, missä hiljalleen tutustutaan ja sitten rakastutaan. Ahh, täydellistä. <3 Ja kun vihdoin päästiin pussailemaan oli odotus täysin sen arvoista. Upeaa söpöstelyä oli tuo ensimmäinen suudelma, molemmilla hahmoilla osuvaa ja ihan kuten minäkin, molemmat olivat odottaneet sitä. Eikä sen jälkeenkään kaikki ollut ruusuilla tanssimista. Arki jatkuu vaikka löytäisikin uuden ihmisen rinnalle ja tykkäsin tosi paljon, että pidit mukana kaiken, mitä suhdetta ennen oli tapahtunut ja kaikki se vaikutti edelleen. Molemmat näkivät painajaisia ja ihmisiä edelleen kiinnosti Harry Potterin elämä.

Lainaus
Sunnuntailounailla heitä oli pian kolmen sijasta neljä ja viimeistään Dracon karpalo-kinuskikakku sai Ronin käännytettyä sataprosenttisesti entisen luihuisen ystäväksi. Ellei sitten Dracon voittoputki huipauskerhossa ollut jo tehnyt sitä.

Taas tosi söpö arkinen kuvaus ja kivasti muistettu, miten tärkeää Harryllekin oli, että hänen ystävänsä ja Draco tulevat toimeen keskenään. ^^ Lopetus oli täydellinen, hyvin kantoi naapuriteema loppuun saakka.

Kiitos hirveästi tästä tarinasta, sen lempeästä arkisesta tunnelmasta, hahmoista ja tapahtumista oli ilo lukea. <3
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Thelina - 19.01.2022 15:54:09
Meldis, ilahduin valtavasti perusteellisesta kommentistasi ♥ Slice of life ja varsinkin velhoelämän kuvaus ovat lemppariasioitani, joten ihanaa kuulla, että juuri se houkutteli lukemaan! Ihan hirveästi velhojen kerrostaloelämästä ei tosiaan ole tullut itsekään luettua, joten oli hauska keksiä yksityiskohtia siihen ja työpaikalle myös. Ihanaa kuulla sekin, että tykkäsit Dracoon liittyvistä yksityiskohdista (voih, kyllä hänellä oli aika rankkaa tässä) ja samoin uutta elämää tutkailevasta Harrysta ja varsinkin Dracosta ja Harrysta yhdessä ♥ kiva että hidas eteneminen toimi ja oli onnistunut, kun kirjoittaessa sitä tekisi välillä mieli oikaista parhaisiin kohtiin heti alkumetreillä :D mutta tämä tarina jotenkin vähän venähti, kun aina tuli uusia juttuja mieleen. Kiitos kovasti kommentista, mukavaa että pidit!
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: valokki - 11.11.2023 15:18:29
Löysin itsekin tämän Meldiksen tavoin, kun aloin penkoa listaustasi arpajaisia varten. Alkuun vähän epäilytti, mitenhän tässä kerkeää lukea sata osaa sisältävän tarinan, vaikka osat lyhyitä olivatkin, mutta kun tämän kerran aloitti, imaisi tämä kerralla mennessään. Tällaisia lyhyitä lukuja oli yllättävän kiva lukea, ja näitä ahmi helposti monta kerrallaan, kun itsensä oli niin helppo ylipuhua, että "jos nyt vielä yksi", ja sitten näitä menikin vahingossa kymmenen. :D

Olipa kiva lukea aikuisesta Drarrysta! Asetelma oli tässä kiva, kun Harry ja Draco päätyvät vahingossa toistensa seinänaapureiksi, ja totuttuun tapaan molemmat ovat alkuun melko viileitä toisiaan kohtaan. Aikuistumisen huomasi kuitenkin selkeästi siinä, kuinka kumpikaan ei jaksanut vihoitella toiselle kamalan kauan, vaan asiat lähtivät etenemään omalla tahdillaan kohti tuttavuutta, kaveruutta ja lopulta parisuhdetta. Pidin kovasti siitä, kuinka luonnollisesti ja helposti asiat etenivät, vaikka välissä olikin vähän pientä Henry-draamaa (joka ei lopulta miksikään kunnon draamaksi edes äitynyt) ja Harryn oman identiteetin etsintää. Molemmat olivat hieman viileän alun jälkeen molemmin puolin aloitteellisia toisiinsa tutustumisessa ja suhteen syventämisessä, sekä hyvin avoimia toisilleen omista haavoistaan. Se varmaan heitä tässä lähentymisessä auttoikin, kun molemmat uskalsivat olla haavoittuvaisia toistensa seurassa ja huomasivat, ettei toinen käyttänyt tätä hyväkseen vaan sen sijaan tuki, oli läsnä ja ymmärsi.

Lainaus
Viiden minuutin kuluttua he eivät enää olleet seinänaapureita.
Tämä lopetus oli kyllä mainio, mitäpä sillä taikuudella ei voisikaan mahdollistaa! Ja mikä parasta, kumpikaan ei joutunut muuttopuuhiin. ;D

Kiitos hirmuisen paljon tästä ihanasta tarinasta, tämä on piristänyt mua todella paljon pitkin tätä viikkoa! ♥
Otsikko: Vs: Seinänaapuri, Harry/Draco, rapsusarja (S) VALMIS 100/100
Kirjoitti: Thelina - 13.11.2023 15:43:08
valokki, kiva että tulit lukemaan! Tämä onkin erikoisuus, taitaa edelleen olla pisin kirjoittamani tarina :D Ja mahtavaa, että tarina imaisi mukaansa! Aikuisesta Drarrysta on minustakin kiva lukea ja oli myös kirjoittaa. Pitäisikin taas keksiä kirjoitettavaksi jotain toimisto-Drarrya! Haha, totta kyllä tuo että kaksikolla oli ihanan helppo yhteenmuutto :D Kiitos kovasti kommentistasi!