Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: Maissinaksu - 10.05.2019 23:08:47

Otsikko: Nälkäpeli: Paikallista tapakulttuuria, S, Haymitch & Effie, oneshot
Kirjoitti: Maissinaksu - 10.05.2019 23:08:47
Ficin nimi: Paikallista tapakulttuuria
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Nälkäpeli
Ikäraja: S
Mukana: Haymitch & Effie, ehkä pieni Hayffie
Genre: Kepeä draama, slice of life

Summary: “Ylimaallisen suurenmoista, sanotaan vaikka niin”, Haymitch virkkoo ja hörppää lasinsa tyhjäksi ennen kuin Effie on ehtinyt kunnolla nuuhkaistakaan juomaansa.

A/N: Tästä piti alun perin tulla raapale, mutta loppujen lopuksi teksti otti ja eli vähän eri suuntaan. Nälkäpeliä jälleen jokusen kuukauden tauon jälkeen! Tuntuu, että tämä fandom ilmaantuu aina jostain hetkeksi esiin suunnilleen puolen vuoden sykleissä... Olen kai aiemminkin päivitellyt asiaa, mutta todetaan taas. :D Juonellisesti sijoittuu Vihan liekkien voittajien kiertueelle ja vyöhykkeelle numero 7.



***



Haymitch tutkailee kiinnostuneena lasisen pullon mahlaa muistuttavaa juomaa ja havahtuu korkojen napakkaan kopinaan, joka kielii Effien ilmaantumisesta oleskelutilaan.

Haymitchin ei ole tarkoitus jäädä toljottamaan, mutta hän tekee sen silti. Effiellä on yllään tilaisuuteen kuin tilaisuuteen sopiva mekko, jonka merkillinen tekstuuri tuo mieleen puunrungon. Kokonaisuuden kruunaa lehdenvihreä, laineikas peruukki, eikä Effien ulkoasu voisi yhtään enempää alleviivata vyöhykettä, jolle voittajien kiertue on heidät johtanut.

“Voi yhden kerran”, Effie huokaisee ärtyneenä nähdessään hänen päämäärättömän olemuksensa. Muitta mutkitta tämä kopistelee hänen luokseen ja vääntää auki umpisolmun, jollaisen Haymitch on onnistunut taikomaan kravattiinsa.

“Kuvittelin ihan, ettet hoksaisi sitä”, Haymitch hymähtää kyynisesti, ja Effie silmää häntä vihreiksi meikattujen kulmiensa alta kuin hänen kommenttinsa olisi julkean aliarvioiva. Effien haukansilmät tosiaan tapasivatkin panna merkille yhtä sun toista tyylimokaa harva se minuutti.

“Kenties arvioit vikaan”, Effie tokaisee oikeaoppista kravattisolmua sitoessaan. “Jokaisella yksityiskohdalla on suuresti merkitystä, olenhan minä siitä sanonut...”

“Päteekö tuo sinuunkin?” Haymitch kysäisee. “Vai muutenko vain päätit kiskoa kaarnaa ja juuria päällesi?”

“Luonnollisesti pätee”, Effie virkkaa pitkälti sivuuttaen hänen tokaisunsa leninkinsä tekstuurista. Vyöhykkeellä seitsemän näkökenttään osuu aina jotain metsästä ja puutavarasta muistuttavaa, ja sen asian verraton ilmentäminen näyttäisi olevan Effielle varsinainen sydämenasia.

“En tajua, miten jaksat nähdä niin pirusti vaivaa.”

“No, uskon vakaasti, että vaivannäkö palkitsee asiassa kuin asiassa”, Effie tuumaa vastaukseksi. “Kyse on siitäkin, miten vakavasti voittaja otetaan, ja koska heitä on poikkeuksellisesti kaksi, olemustamme ja liikkeitämme seurataan entistä tarkemmalla suurennuslasilla. Siksipä –” tämä suoristaa hänen nyt oikeaoppisesti solmittua kravattiaan, “– kenenkään ei ole suotavaa käyskennellä ympäriinsä näyttäen suoraan sängynpohjalta kompuroineelta.”

“Pitäisikö joka iikan näyttää sitten puulta tai pensaalta?” Haymitch murahtaa tutkaillen Effien vihreää peruukkia lähietäisyydeltä. “Parsakaalikin kai sopisi kuvioon –”

“Kyse on läsnäolevan miljöön kunnioittamisesta ja siihen tutustumisesta”, Effie sanoo ja napauttaa sormellaan hänen kravattiaan, jonka kuvioinnin Haymitch vasta silloin tajuaa esittävän koivun runkoa. Olisihan se pitänyt arvata.

“Aivan se ja sama”, Haymitch tokaisee ja näyttää vuorostaan lasipulloa kädessään. “Onhan niitä rutkasti muitakin tapoja tutustua paikalliseen tapakulttuuriin.”

“Mitä ilmeisimmin”, Effie sanoo rahtusen paheksuvasti. “Väkijuomat kun ovat omanlaisensa joka vyöhykkeellä.”

“Pitää paikkansa”, Haymitch naurahtaa kuivasti. “Tämä litku ei toisaalta ole viinaa nähnytkään.”

“Eikö? Kovin yllättävää.”

“Saapa nähdä, maistuuko se yhtä pramealta kuin neljännesvuosisata sitten, kun päädyin tälle vyöhykkeelle viimeksi”, Haymitch toteaa kurkottaen pöydältä kaksi pientä lasia. “Viinassa on kyllä se erinomainen puoli, että sillä saa pääkopan sekaisin, mutta tätä nimenomaista tavaraa kulautellaan nimenomaan siksi, että se on suorastaan... Heitäpä jokin hieno ylisana.”

“Ylimaallista?” Effie ehdottaa ja ottaa tarjotun lasin vastaan.

“Ylimaallisen suurenmoista, sanotaan vaikka niin”, Haymitch virkkoo ja hörppää lasinsa tyhjäksi ennen kuin Effie on ehtinyt kunnolla nuuhkaistakaan juomaansa. Miellyttävä kihelmöinti leviää tuota pikaa sormenpäihin ja varpaisiin.

“Hmm, muistin näköjään vähän sinne päin”, Haymitch toteaa sopivasti juuri, kun Effie kulauttaa pitkästi lasistaan.

“Kuinka niin?”

“Niin että oli tässä viinaakin mukana”, Haymitch tarkentaa ja virnistää vinosti osakseen saamalleen närkästyneelle mulkaisulle.

“Minulla ei nyt ole aikaa tämänkaltaisiin aktiviteetteihin, kerta kaikkiaan”, Effie tuhahtaa ja tyrkkää lasinsa hänelle kuin olisi muistanut taas olevansa keskellä tärkeitä työtehtäviään. Eittämättä lyhytkestoinenkin huvitteluun lipsahtaminen on melkoisen henkisen ruoskinnan arvoista.

“Noh, tämä on juuri sitä paikalliseen kulttuuriin tutustumista!” Haymitch huomauttaa Effien marssiessa päättäväisesti kohti portaikkoa. “Teemaan sopivaa tilpehööriä tai eksoottista juomatarjoilua, miten vain!”

“Kehottaisin sinuakin säästämään eksoottiset juomatarjoilut illalliselle ja tutustumaan ympäristöön muulla tapaa rakentavasti.”

“Eipä ollenkaan huono kehotus”, Haymitch tuumaa välinpitämättömästi ja hörppää tyhjäksi Effieltä jääneen puolikkaan lasin. “Ehkä se tosin menee siinä määrin metsään, että kaikkialla on loppujen lopuksi tarjolla samanlaista metsikköä, josta on hankala löytää kirveelläkään mitään uutta ja mielenkiintoista.”

“Asenteen hienoinen korjausliike ei olisi pahitteeksi”, Effie ohjeistaa tutun ärsyttävään sävyyn, vaikkakin hänen kuiva puujalkahuumorinsa tekeekin pienen särön asiallisuuden naamioon.

“Ei varmaan. Sinä se olet silti kaikista kiehtovin puu täällä päin.”

Effien hienostunut tuhahdus ja portaisiin suuntaava korkokenkien kopina saavat Haymitchin virnistämään, ja hän kaataa itselleen muitta mutkitta toisen lasin.

Otsikko: Vs: Nälkäpeli: Paikallista tapakulttuuria, S, Haymitch & Effie, oneshot
Kirjoitti: Vanilje - 07.02.2021 16:09:25
Teki mieli lukea jotain Nälkäpelistä ja tämä olikin oikein kiva pieni palanen! Itse paritan ehdottomasti Haymitchia ja Effietä, joten lueskelinkin tätä tekstiä hieman Hayffie-lasien läpi. :D Tämä oli tosi dialogipainotteinen teksti ja se toimi, sanailu oli tälle kaksikolle tosi ominaisen oloista. Juuri sellaista pientä piikittelyä puolin ja toisin. Pidin myös siitä, miten oli selvää että Effie on myös fiksu (esimerkiksi huomautus siitä, miten heidän olemuksena on tärkeä, koska kahden voittajan takia heidän käytöksensä on tavallista enemmän suurennuslasin alla), vaikka hänestä helposti varsin pinnallinen kuva tuleekin. Kuvailit muun muassa Effien asua tosi elävästi ja lisäksi käytit äänielementtejä, esimerkiksi Effien korkojen kopina, jotka toivat tähän eloisuutta ja maalailivat kivaa tilannekuvaa.

Tämän tekstin asetelma oli myös oikein helposti kuviteltavissa: Haymitcia ei juuri kiinnosta (muu kuin ehkä paikallinen juomatarjonta) ja Effie pölähtää paikalle pistämään asiat järjestykseen, mukaanlukien Haymitchin solmion solmimisen <3 Luonnollisesti tekstin lopetus sai minut sulamaan aivan täysin:

Lainaus
“Asenteen hienoinen korjausliike ei olisi pahitteeksi”, Effie ohjeistaa tutun ärsyttävään sävyyn, vaikkakin hänen kuiva puujalkahuumorinsa tekeekin pienen särön asiallisuuden naamioon.

“Ei varmaan. Sinä se olet silti kaikista kiehtovin puu täällä päin.”

Effien hienostunut tuhahdus ja portaisiin suuntaava korkokenkien kopina saavat Haymitchin virnistämään, ja hän kaataa itselleen muitta mutkitta toisen lasin.

Kaiken sen piikittelyn takana on kuitenkin sellaista aitoa kiinnostusta ja selvästi he myös nauttivat toistensa seurasta, vaikka aina ei ulkopuolisen silmin siltä näyttäisikään. Kiitoksia tästä lukukokemuksesta! <3
Otsikko: Vs: Nälkäpeli: Paikallista tapakulttuuria, S, Haymitch & Effie, oneshot
Kirjoitti: Larjus - 13.02.2021 17:57:02
Olipa hauska lukea sulta lisää Haymitchista ja Effiestä sen joulukalenterificisi jälkeen! Vaikka toki tämä on kontekstiltaan ihan eri luokkaa. Yhtälailla oot onnistunut pitämään hahmot hyppysissäsi hienosti, ja dialogi on taas ihan huippuluokkaa. Tätä lukiessa mulle tuli siitä vähän mieleen Roope/Kultu-ficisi, koska niissäkin on tosi elävää ja taidokkaasti kirjoitettua dialogia - ja kaksi erittäin mielenpainuvaa ja keskenään erilaista hahmoa, joiden välinen vuorovaikutus ei todellakaan ole pliisua :D Samanlaisia sutkautuksia puolin ja toisin. Mä kans ihailen sitä, miten hienosti osaat kirjoittaa mielenkiintoisia ficejä hetkistä, joissa ei sinällään edes tapahdu mitään. Pakko johtua dialogista, joka onnistuu tekemään taikansa kerta toisensa jälkeen.

Lainaus
Effien haukansilmät tosiaan tapasivatkin panna merkille yhtä sun toista tyylimokaa harva se minuutti.
Tää huvitti, koska mun silmissä Effien ja muutenkin koko se "Capitol-tyyli" on yhtä isoa tyylimokaa 😂 En oo Nälkäpeli-leffoja nähnyt, niin en tiedä, millaista se niissä on, mutta kirjojen perusteella oon kehitellyt siitä niin jännät kuvat päähäni, että ei pahemmasta (tai paremmasta) väliä. Ja ihan jo pelkästään se, miten Effie tässä ficissä on pukeutunut, kertonnee tarpeeksi :D En tuu koskaan tajuamaan paikallista muotia. Mutta ainakin Effie on erittäin omistautunut tyylilleen!

Lainaus
“Parsakaalikin kai sopisi kuvioon –”
Tässä kohdassa näin mielessäni Effien ja Haymitchin sellaisissa parsakaalimaskottipuvuissa, ja ehkä tukehduin nauruun :D

Lainaus
“Ehkä se tosin menee siinä määrin metsään, että kaikkialla on loppujen lopuksi tarjolla samanlaista metsikköä, josta on hankala löytää kirveelläkään mitään uutta ja mielenkiintoista.”
Höhöhöö, niin hyvää puuta :D Arvostan.

Lainaus
Tästä piti alun perin tulla raapale, mutta loppujen lopuksi teksti otti ja eli vähän eri suuntaan.
Tää on kyllä yks iso mood. Mulle on monesti käynyt niin, että tekstistä tuleekin monta kertaa pidempi kuin eka ajattelin, varsinkin jos oon uskaltanut ajatellakin kirjoittavani jotain raapalemittaista :D

Tämän lukeminen sai hymyn kasvoilleni ja siellä se häälyilee edelleen :)  Sun ficistä kun on kyse niin ei kyllä ole ihmekään. Oikein kiva piristys tähän alkuiltaan! Kiitos~