Nimi: Köyhät suonet (ja hengitän)
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: synkkä draama
Sanamäärä: 100
Haasteet: Originaali10 #4
A/N: En ole taas vähään aikaan kirjoittanut muuta kuin koulujuttuja, mutta tänään tuntui, että voisin taas kokeilla. Pyysin irkissä insposanoja ja Ronen kovin kiltisti antoi minulle kourallisen, joista tämä sitten syntyi. Vähän tällainen "kirjotan mitä mieleeni juolahtaa ja yritän purkaa kirjoitussolmuja" raapale tänään!
Köyhät suonet (ja hengitän)
Sankka sumu tuntui raskaalta paljailla käsivarsillani. Sydän tykytti kuin se olisi vedellyt viimeisiään. Lihaksiani kivisti, kämmenet olivat rakoilla, hiki kuivui iholleni ja sai minut hytisemään. Nojasin lapiooni. Metsä oli haudanhiljainen.
Hengitin.
Niinä hetkinä, kun tunnit köyhdyttivät adrenaliinin suonistani ja minulle jäi (liikaa) aikaa ajatella, pelkäsin tasapainottelevani liian lähellä reunaa. Yksi vika-askel ja se olisi sitten siinä: vapaapudotus ilman turvaköyttä. Kai pelko oli täysin inhimillistä tällaisessa tilanteessa. Se oli samanlaista pelkoa kuin kotoa lähtiessä. Muistinhan sulkea vessan hanan? Muistinhan painaa kahvinkeittimen pois päältä ja lukita oven? Muistinhan kuurata lattialankkujenkin väleistä?
No, ei sille enää mitään voisi, vaikka olisinkin unohtanut.
Jatkoin paloittelua.