Finfanfun.fi

Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: kaaos - 18.01.2019 18:47:15

Otsikko: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 18.01.2019 18:47:15
Otsikko: Ystäväkoru 2.0
Ikäraja: S
Fandom: Harry Potter, next generation, yrittää olla canon compliant kirotun lapsen kanssa... ainakin periaatteessa, en usko spoilaavan silti yhtään.
Paritus: Albus/Scorpius
Genre: UST (jotain sinne päin) ja fluff
Vastuuvapaus: Lainaan vain.
Sanoja: noin 2000
Yhteenveto: Albus ja Scorpius ovat seitsemännellä Tylypahkassa. He ovat parhaita ystäviä ja siksi Albus haluaa antaa tärkeän lahjan bestikselleen tämän syntymäpäivänä. Scorpius on syntynyt ilmeisesti 13.01.2006, joten tämä sijoittuu laskujeni mukaan vuoteen 2024!


A/N: Tämä on Salainen Ystävä IV (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=47706.0) -teksti Violetulle, toivottavasti pidät! Poimin hänen toiveistaan genren (UST ja fluff) ja parituksen. Yleensä kirjoitan originaalia, mutta nyt mulla on selvästi tällainen yritys uskaltaa kirjoittaa fanfictionia, koska toinen fikki heti perään ja eka HP-fikki. Lisäksi osallistun tällä haasteeseen Teelusikan tunneskaala II (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=47336.0) tunteella huojentuneisuus.



y s t ä v ä k o r u 2.0

 

Albus Potter viimeisteli rautapadassa hautuvaa rohdosta. Se ei liittynyt mitenkään hänen seitsemännen vuoden opintoihinsa, mutta oli muuten tarpeen. Hän aikoi nimittäin valaa lahjan ja sitä varten Albus tarvitsi kolme osaa: rohdon, muodonmuutoksen ja loitsun. Muodonmuutoksissa (ja loitsuissakin) Scorpius oli valovuosia Albusta parempi, mutta käytännössä ensimmäistä kertaa hän ei voinut pyytää apua Scorpiukselta, sillä lahja oli Scorpiukselle.

Tippa kuhnuriuutetta ja keitos olisi valmis tekeytymään kahdeksi vuorokaudeksi. Albus napautti padan reunaa taikasauvallaan ja asetti muistutuksen kännykkäänsä. 

Älypuhelimet olivat Tylypahkassa kiellettyjä oppitunneilla, mutta professorit eivät voineet estää oppilaitaan selailemasta velhonettiä vapaa-ajallaan tai lähettämästä viestejä toisilleen.

Al, illallinen!

Albus hymyili kirkkaalle ruudulle ja tunki puhelimen kaapunsa taskuun ja sauvan hihaansa. 

 

✧✧✧

 

Vihreä solmio roikkui rennosti Albuksen kaulan ympärillä ja poskipäitä kutittelivat liian pitkiksi kasvaneet, vallattomat ja mustat kiharat, kun hän pysähtyi ystävänsä eteen ja heitti ylävitosen. Albus oli kuluneen vuoden aikana venähtänyt melkein Scorpiuksen mittaiseksi. Kaksi pitkänhuiskeaa poikaa hengittivät keuhkonsa täyteen herkullisia tuoksuja ja Scorpiusta hymyilytti Albuksen tyytyväinen ilme.

Kesäisin Albus oli liikuttavan kesakkoinen, mutta nyt oli tammikuun ensimmäinen viikko ja Albus oli kalpea. Kalpea ja nälkäinen, Scorpius huomioi. Suuressa salissa oli tarjolla talvikurpitsapiirasta, pepperonipitsaa, pähkinäisiä uunijuureksia ja mustajuurikeittoa, Albus haarukoi ja lusikoi vuoroin suuhunsa kaikkea. Scorpius naurahti ja siemaili höyryäävää, kermaisen vaaleaa sosekeittoa suuhunsa, tarkkaillen samalla Albusta. ”Mikä kiire sulla on, kun oot noin hädissäsi syömässä?” 

”Pitää vielä tänään ehtiä, tota, jatkaa yhtä projektia.” 

”Liemien?”

”Mitä?!”

”…No taikajuomat on ainoa sun aineista, jota mä en opiskele?”

Albus punastui pienesti ja nyökkäili rivakasti. Scorpius hymyili ja siristi aavistuksen silmiään. Albus oli luihuiseksi hämmästyttävän surkea valehtelija. Tai sitten Scorpius vain tunsi parhaan ystävänsä jokaisen ilmeenväreen, huulten hermostuneen puraisun ja silmille valuvien kiehkuroiden aiheuttaman ärtymyksen.

 

✧✧✧

 

He ovat olleet ystäviä niin kauan, että syntymäpäivälahjapanokset ovat vuosi vuodelta kohonneet aivan älyttömyyksiin. Mutta minkäs teit, Scorpius täyttäisi kahdeksantoista alle viikon kuluttua ja Albuksen olisi saatava lahja valmiiksi ennen sitä ja onnistua vielä pitämään se siihen asti salaisuutena.

Kumpikin heistä oli melko varakkaasta perheestä, joten he olivat tottuneet kivoihin joulu- ja synttärilahjoihin. Tänä vuonna Albus kuitenkin halusi tehdä jotain itse. Hän oli surffaillut velhonetin jokaisella keskustelupalstalla ja etsinyt sopivaa ideaa, kunnes oli sen keksinyt. 

Nyt Albusta oli kuitenkin alkanut hieman epäilyttää. Mitä jos lahja on Scorpiuksen mielestä ihan nolo? Mitä, jos Albus paljastuu? Hän kuitenkin kuvitteli tuntevansa ystävänsä sen verran läpikotaisin, että uskoi Scorpiuksen olevan vain iloinen merkityksellisestä lahjasta… Toivottavasti.

Liemi onnistui kaikesta päätellen juuri nappiin, mutta se olikin Albuksen vahvuuksia ja nyt olisi edessä hankalimmat osuudet, muodonmuutos ja loitsu. Albuksen edessä oli Scorpiuksen ja Albuksen kakkosvuonna toisilleen askartelemat ystävyysnauhat. Oli suoranainen ihme, että molemmat olivat tallessa, mutta niissä olisi juuri riittävästi tunnetta ja puhdasta ystävyyttä nivoutuneena, että ne olisivat täydelliset tähän ystävyyskoru 2.0:aan. 

Ensiksi Albus kopioi monimutkaisella loitsujen sarjalla ystävyysnauhojen ytimen ja ajatuksen, ja upotti ne sitten väreilevänä vanana pöydällä lepäävään messinkikimpaleeseen. Sen jälkeen hän pehmensi messingin ja alkoi valaa sitä uuteen muotoon.



✧✧✧

 

Albus palasi ”läksyjensä" parista myöhään. Scorpius olisi halunnut pelata ystävänsä kanssa, mutta oli sitten uppoutunut kirjaansa sen sijaan, mikä ei ollut kyllä mikään huono vaihtoehto. Scorpius rakasti lukemista. 

Tummahiuksinen, solakka ystävä lysähti Scorpiuksen viereen tummanvihreälle merikäärmeennahkasohvalle ja painoi päänsä toisen syliin. Silmiään pyöritelleen Scorpius jatkoi lukemista ja tuki kirjansa Albuksen otsaan.

”Se painaa mua…”

”Voi voi.”

”Lue mulle.”

”Frithiof Menling oli filosofi ja 1520-luvun merkittävimpiä messingin taikavalajia, häntä luetaan edelleen ja Menlingin urasta..-"

”Mikä kirja tää on", Albus keskeytti ja repi kirjan päänsä päältä, ”mä lainaan tämän sulta.”

Scorpiuksen huulten välistä pääsi pieni ilahtuneen yllättynyt inahdus ja hän antoi Albuksen ottaa kirjan oikein mielihyvin. Albus laski kirjan vatsalleen ja katseli Scorpiusta virnuillen. Tyrmien vihertävä takkatulien kajo sai Albuksen terävöityneet piirteet erottumaan selvemmin. Sillä oli vahvat, tummat kulmakarvat, suuret harrypotterin vihreät silmät, suora nenä ja pehmeännäköiset, turpeat huulet. Aina pureskellut. Ja kesäisin koko naama pisamilla, näin talvisin ja hämärässä Scorpius ei pystynyt erottamaan kuin muutaman nenällä ja poskipäillä.

”Saat lainata”, Scorpius henkäisi ja näpäytti hennosti sormellaan Albuksen nenänpäätä, ”nyt nouses siitä, läskipää, niin mennään meidän tyrmään palelemaan.”

Albus nousi, kuiskasi jotain ja heilautti taikasauvaansa virnistäen. ”No niin, nyt on herralle tilattu huoneeseemme jo kuule iloisesti rätisevä takkatuli.”

Scorpius tuhahti hymyillen. Albus oli niin hassu, jos se tajuaisi kuinka usein teki vahingossa romanttisia juttuja ja kuinka paljon Scorpius niistä ilahtui, niin varmasti lopettaisi heti. 

Vielä edellisvuonna Scorpius ja Albus olivat jakaneet makuuhuoneensa kahden muun pojan kanssa, mutta kaikki seitsemäsluokkalaiset saivat kahden hengen huoneet. Heidän oveensa Albus on kirjoittanut kultaisena hehkuvin kirjaimin Albius ja Scorpus ja se oli Scorpiuksen mielestä niin ääliömäisen söpöä, että hänen poskensa nykivät joka kerta kun hän astui huoneeseen.

Heillä ei ollut huoneessaan edes mitään ”puolia", vaan kiviseinäinen yksiö oli sisustettu ripotellen ja sommitellen sekaisin kummankin tavaroita ja julisteita. Hyvä on, ehkä Scorpiuksen kädenjälki näkyi hieman enemmän kuin Albuksen, mutta yhtä lailla se oli heidän oma paikkansa.

Albus nosti Scorpiuksen alkemiakirjan yöpöydälleen, ripusti olalla roikkuneen solmion naulaan ja riisui kaapunsa. Kaavun alla Albuksella oli harmaa kollari ja kapeat farkut. Albus kurkisti Scorpiukseen päin ja kohautti kulmiaan nauraen, napautti taikasauvallaan kännykkäänsä ja huoneessa alkoi soida musiikki. Albus rakasti ysärijästimusiikkia. Se kertoi tämän biisin olevan Snown Informer. Scorpius ei ollut kuullut kappaletta aiemmin (kuten ei yleensä mitään Albuksen musiikeista), mutta hän tykkäsi siitä heti, sillä rytmikäs biisi sai Albuksen heiluttelemaan olkiaan ja ravistelemaan virnistellen hiuksiaan kasvoilleen.

 

✧✧✧

 

Lahja oli valmis. Albus katseli sitä tyytyväisenä ja pyyhki nihkeällä pyyhkeellä kiiltäväksi. Alkemian oppikirjasta oli ollut hyötyä messingin muodonmuutoksessa ja lopputulos oli siisti. Scorpiuksen syntymäpäivä olisi huomenna. Nyt oli perjantai-ilta ja Luihuisten tyrmissä olisi todennäköisesti jonkinlaiset bileet, joten Albuksen oli kiirehdittävä, ettei herättäisi poissaolollaan huomiota.

Albus kääri lahjan sanattomalla taialla pakettiin ja sulloi kaapunsa taskuun. 

Oleskeluhuoneessa oli pienimuotoiset juhlat käynnissä, kuten Albus oli arvellutkin. Kuutosluokkalaisista muutama oppilas oli perustanut bändin ja he tykkäsivät esiintyä aika usein. Ei se Albusta haitannut, he soittivat ihan hyvää musiikkia. Se oli sellaista vähän psykedeelistä akustisen ja taialla tehostetun yhdistelmää. 

Normaali kalsea vihreä sävy oli taiottu kimmeltämään kaikin sateenkaaren värein ja sohvapöydillä oli punssia ja rivissä pulloja tuliviskiä. Albus bongasi Scorpiuksen kaatamassa itselleen lasillista boolia. Vaalea tukka oli jotenkin erilainen kuin yleensä. Se oli jotenkin... lennokas. Vaikka Scorpius käänsi päätään nopeasti, hiukset seurasivat liikettä hitaammin. Hiukset käyttäytyivät kuin ne olisivat veden alla.

“Mikä tää on?” Albus naurahti asteltuaan Scorpiuksen kanssa kuuloetäisyydelle ja työnsi sormensa ilmassa uiviin, platinanvaaleisiin hiuksiin. Scorpius laski katseensa ja suu mutristui mietteliääksi.

“Se on semmoinen, bileloitsu...” Scorpius vastasi ja Albus veti kätensä takaisin.

Scorpiuksella on ollut nyt viimeisellä vuodella useita tällaisia, uusia juttuja. Se pukeutui eri tavalla, se saattoi laittautua aamuisin ties miten kauan ja se jakoi Albukselle kummallisia ilmeitä. Nyt Scorpiuksella oli uusi tukka ja silmissä jotain hohtavaa. Sillä oli jalassaan mustat nahkakengät, korkeat mustat polvisukat ja mustat polvien yläpuolelle jäävät housut. Niiden kanssa musta, myös polvien yläpuolelle jäävä kaapu. Albukselle tuli kiire vaihtaa itsekin paremmat vaatteet, jos kerran Scorpiuskin oli laittautunut niin hienoksi. Hän ei halunnut jäädä kakkoseksi.

Palatessaan oleskeluhuoneeseen, oli musiikki vaihtunut tasaisemmaksi ja basso voimakkaammaksi. Scorpius tanssahteli jonkun ykkösluokkalaisen tytön kanssa ja Albusta hymyilytti. Hän istui vihreälle sohvalle, joka oli siirretty seinän viereen, jotta lattiatila olisi avarampi. Albus kutsui käteensä lasinpohjallisen tuliviskiä ja alkoi siemailla sitä seuraten parasta ystäväänsä tanssilattialla. Scorpius oli sulava. Albus muisteli ystäväänsä nuorempana, jolloin toinen oli ollut varsinaisen kömpelö. Pari kulunutta vuotta oli tehnyt Scorpiukselle hyvää, se oli oppinut kantamaan hoikkaa kehoaan, sen kasvot olivat sopusuhtaistuneet ja aikaisemmin jotenkin möllöttävän isot silmät olivat nyt vain, sopivat ja kauniit.

“Albus! Sä tykkäät tanssia, miksi vaan nökötät täällä?” Scorpius kysyi istahdettuaan Albuksen viereen. Scorpius nojasi päätään Albuksen olkaan ja uiskentelevat hiukset silittelivät pehmeästi Albuksen leukaa. Se tuntui oikeastaan aika mukavalta, kuin joku paijailisi höyhenillä poskea.

“Sä olit niin vallannut koko lattian, etten tohtinut tulla viemään huomiota mun uskomattomilla muuveilla.”

Me oltaisi voitu yhdessä valaista tanssilattia”, Scorpius virnisti ja kumpikin nauroi.

“Ehkä vielä jonain päivänä”, Albus sanoi ja pussasi ystävänsä otsaa hymyillen. Scorpius pyöräytti silmiään ja Albus tarkisti kännykästään kellonajan. Kymmentä vaille puolenyön jo.  “Sä oot kohta kahdeksantoista.”

“No kappas!” Scorpius oli yllättyvinään ja Albus tunsi poskiensa lämpenevän. Vaikka he viettivät käytännössä kaiken aikansa samassa tilassa, hän ei saanut tarpeekseen. Scorpiuksen huumori oli hauskaa, Scorpius oli nokkela ja Scorpius sai Albuksen tuntemaan itsensä taitavaksi ja tärkeäksi.

“Sun pitäisi varmaan kaataa itsellesi joku täksi illaksi, ei hätää, voin vaikka leiriytyä tähän sohvalle siksi aikaa”, Albus sanoi, eikä voinut katsoa Scorpiusta silmiin, “kato, synttäreiden kunniaksi joku sängynlämmittäjä.”

“Mitäh”, Scorpius nauroi ja Albuksen oli vähän kurkistettava, sillä nauravaa Scorpiusta oli vaikea vastustaa, “juuri sellainenhan mä olen. Aina kaatamassa muijia. Mitä ihmettä nyt, Al? Onko tää sun hätälahja mulle? ‘Voin nukkua sohvalla’?”

“En mä tiiä, kahdeksantoista vuotta kuulostaa sellaiselta, että peuhaaminen ois sopivaa. Ja ei, mulla on sulle oikea lahja.”

Scorpius nosti viimein päänsä Albuksen olalta ja kiersi käsivartensa toisen ympärille ja taputteli vähän. “Eiköhän me olla tuomittuja vaan seuraamaan muita tältä sohvalta.”

 

 
✧✧✧

 

Scorpiuksen syntymäpäiväaamu sarasti järviveden läpi ikkunasta. Hän heräsi vuoteessaan ja huoneessa oli poikkeuksellisen lämmin. Albus oli kohentamassa kamiinan tulta sauvallaan ja kääntyi katsomaan Scorpiusta hymyillen.

“Huomenta, päivänsankari.”

Jokin kamiinan tulta lämpimämpi valui Scorpiuksen vatsaan ja hymy kiipesi suupielestä silmäkulmiin. Ehkä se oli Albuksen unesta pehmeät kasvot ja pörröinen tukka. Ehkä se, että Albus oli noussut lämmittämään heidän huoneensa, koska Scorpius aina paleli aamuisin.

“Yksi suortuva leijuu edelleen”, Albus sanoi ja osoitti Scorpiuksen tukkaa, “hmm. Tässä. Hyvää syntymäpäivää.”

Albus etsi arkustaan pienen, siniseen paketoidun lahjan ja ojensi sen Scorpiukselle. "Kiitos", hän sanoi ja alkoi avata pakettiaan. Käärön sisältä paljastui kullanvärinen laite. Scorpius ei oikein tunnistanut, mikä se oli, mutta Albus neuvoi Scorpiusta painamaan laitteen ainoaa nappulaa. Albus vaikutti hermostuneelta ja Scorpius painoi. Laite raksui hiljaa ja sen pienistä rei’istä alkoi nousta vihreää höyryä.

“Voi ei, ei!” Albus huudahti ja nappasi laitteen Scorpiuksen kädestä kasvot silminnähden pettyneinä. Albus alkoi vääntää sitä kahdesta ruuvista, kuiskaili ja koski laitetta (vai korua?) taikasauvallaan.

“Mikä se on?” Scorpius kysyi ja halusi lahjansa takaisin. Hän ei voinut uskoa, että Albus oli tehnyt itse tämän laitteen.

“Ystävyyskoru kaksi piste nolla”, Albus mutisi harmissaan, “mutta se on jotenkin rikki.”

Albus selitti Scorpiukselle, että hän oli valanut messingistä heidän ystävyytensä esineellistymän ja että sen oli tarkoitus höyrytä punaisena, kun Albus tarvitsisi Scorpiuksen apua, tai olisi pulassa. Pelkästään ajatus oli Scorpiuksesta aivan käsittämättömän liikuttavaa, ei häntä lainkaan haitannut, ettei Albuksen keksintö toiminutkaan oikein.

Albus laski korun Scorpiuksen yöpöydälle ja istahti sängylleen huokaisten. 
 
“Sä saat sen vielä toimimaan. Ethän sä voinut tietää toimiiko se, ennen kuin pääset testaamaan käytännössä”, Scorpius lohdutteli ja nappasi laitteen takaisin kämmeneensä, “ja mun mielestä tää on tosi kaunis ainakin. Sä oot taitava.”

Albus hymyili hieman ja laitteesta alkoi taas höyrytä vihreää. Nyt Scorpius antoi höyryn muodostua kauemmin ja hän haistoi sen myös. Se tuoksui hyvältä. Hän ei osannut edes heti sanoa, mikä se tuoksu oli. Se oli vaan hyvä

“Tää tuoksuu ihanalta! Mitä sä oot laittanut tähän? Voidaan pitää tätä huoneenraikastajana”, Scorpius naurahti ja hengitti lisää palavan puun, puhtaiden vaatteiden, laventelisaippuan ja Albuksen tuoksua.

“Mä en haista mitään. Se on ihan rikki. Ei sen kuulunut tuoksua miltään...”

Scorpius oli välkky. Hän yhdisti langanpäät tavallisesti nopeasti. Silmiä siristäen ja arkaillen hän kysyi Albukselta, kuinka hän oli tarkalleen valmistanut ystävyyskorun. Ja Albus kertoi.

“Viimeisessä vaiheessa, mekaniikkaloitsussa, mun oli tarkoitus ajatella sua ja meitä. Tuota, jotta se olisi henkilökohtainen.”

“Ja mitä rohtoa sä käytit? Mihin laite upotettiin? Musta tuntuu, Albus... että teit tähän vähän vahvemman loitsun, kuin tarkoitit.”

Albuksen kasvot valahtivat ja sitten punastuivat. Se piiloutui käsiensä taakse ja heittäytyi selälleen sängyllään. Scorpius tahtoi vain sanoa, että samoin samoin, muttei saanut sanoja suustaan. Laite tuprutti vaan ihanan tuoksuista huumavaa höyryä lisää huoneeseen ja Albus ulisi, että sulje se.

Scorpius painoi nappulaa ja laski korun pöydälle. Hän asteli varovasti Albuksen sängynreunalle ja silmäkulmastaan huomasi, kuinka yksi villi ja vaalea kiehkura kurotteli kohti tummaa poikaa. Niinpä. Scorpius huokaisi ja veti Albuksen kädet tämän kasvoilta ja solmi sormensa sormiin. Kaunis, kaunis Albus Severus. Kyllähän Scorpius oli tiennyt, aikakausia ja tunteja ja päiviä ja kuukausia. Rakas ihana Albus.

“Ajattelin, kuinka tärkeä sä olet. Ajattelin kaikkea sitä, mistä me ollaan selvitty. Ajattelin, että millaista olisi ilman sua. Ajattelin, kuinka kuuma sä olet”, Albus sanoi ja puri alahuultaan. Vihreissä silmissä oli haastava palo ja Scorpius vastasi katseeseen. 

“Kiitos, se on ihana. Sä oot uskomaton”, Scorpius kuiskasi, puristi Albuksen käsiä ja ojentautui purtuja huulia kohti. Albus naurahti huoahtaen Scorpiuksen suuta vasten. Se oli hellä, sopiva, odotettu ja yhteenkuuluva suudelma.

Kaikenkattava, näkymätön painolasti vierähti Scorpiuksen niskalta ja harteilta suutelun syventyessä. 

 

Spoiler: näytä

A/N2: Siis Scorpius Malfoy = blondi Troye Sivan or???
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Violetu - 19.01.2019 00:25:44
Aölsfdjhjdfkghdlöfgkhldf.
Ai herranjestas. Kiemurtelen tuolillani kun nää kaksi on niin söpöjä etten ehkä kestä.
(Miten nää sun ficit onkin onnistuneet löytämään tiensä luokseni juuri tänään (no, melkein), kun olen tarvinnut jotain tuoretta ja piristävää<3)

Koko ficci oli niin täynnä herkullisia yksityiskohtia, että tuli tosi elokuvalliset mielikuvat monesta asiasta.
Fanitan Scorpiuksen bilehiusloitsua, kerrassaan nerokas keksintö.
Olit kivasti myös tuonut Tylypahkan nykyaikaan kännyköineen ja "jästivaatteineen", ja bonuksena seiskojen kahden hengen huoneet ja muut omat twistit Tylypahkan elämään (esim ruuat). Ja merikäärmeennahkasohva! Ilostuttavia bongattavia kaikki tuollaiset yksityiskohdat.
Puhekieltä repliikeissä kohtaa ficcipuolella ihan liian harvoin, sekin oli virkistävää ^^

Sairaan sööttejä nuo kaksi, kun silleen randomisti haetaan toiselta läheisyyttä uskaltamatta myöntää, että ehkä siinä on joku pieni (tai ei niin kovin pieni) ihastus taustalla, Albuksen romanttiset eleet ja kaikki, ahh, kyllä <33

~Violet kiittää <3
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Vendela - 19.01.2019 09:24:06
Söpö ja ihana ja suloinen ja kaikkea muuta pörröistä! Se tästä ficistä nousi päällimäiseksi :)

Pidin tosi paljon siitä, että olit ottanut jästiteknologiaa mukaan kännyköiden muodossa. Minusta velhojen on jo aika siirtyä eteenpäin ja ottaa mallia jästien keksinnöistä :D Samoin pidin Scorpiuksen hiuksista noissa bileissä, minä tahdon myös tuollaisen tukan!

Näiden kahden ystävyys ja kemia oli ihanaa. Kaikki suloiset ja romanttiset teot Albuksen puolelta ja etenkin tuo koru. Mahtavaa kun se 'epäonnistui' tuolla tavalla <3 Ja loppu oli täydellinen suukon kera!

Kiitos,
Vendela
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 19.01.2019 11:56:35
Violetu, ooh miten hyvä jos pidit! Mä niin jännitin, kun en oikein saanut ympättyä tekstiin paljoa sun toiveita... no ainakin tässä piisaa söpöilyä :,D

Yksityiskohtia oli hauska keksiä. Velhomaailma on niin metka, kun melkein mikä vaan voi olla siellä totta heh. Joo biletaikatukka-Scorpius kiherrytti ajatuksena niin paljon, että se oli pakko saada.

Mulla on tosiaan fikkipuolelta kirjoittajana nyt juuri näiden kahden fikin (jotka sä eilen luit) verran kokemusta, joten puhekieli tuli mukaan aika vahingossa...

Jee kiitti kovin kommentista!

Ja Vendela, samoin sulle! Joo todella, ei ole angstia todella nähnytkään tämä fikki :,,,D jännitin vähän miten jästiteknologiaan suhtauduttaisi, mutta ajattelin, että salee niillä voisi jo olla puhelimet ja jotain taikakännypelejä hahah. Mutta miellän, ettei teknologia ole niiden mielestä niin special kuitenkaan, vähän tylsää jne.

Tukkataika jakoon kaikille!

Kiitiii <3
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: FractaAnima - 18.02.2019 21:54:37
Ahihi, kääk. Tämä on hurjan hykerryttävän hurmaavan suloinen! <3___<3 Luen hyyyyvin vähän kolmatta sukupolvea, joten oon iloinen, että tämä tuli mulle jotain kautta luettavaksi. Nää pojat on jotain tosi lutua. Ja kaikki ne upeat taikajutut, ja yksityiskohdat, erityisesti Scorpiuksen biletukka ja sen yksi yhä leijuva suortuva, eiiii. Mulla oli niin hauskaa ja hykerryttävää tämän tekstin kanssa, huh hei. Ainoa aavistuksen häiristevä tekijä oli älypuhelimet Tylypahkassa (koska muistikuvieni mukaan sähkölaitteet eivät toimi siellä), mutta onnistuin kiertämään sen kierouden mielessäni ja pystyin nauttimaan kaikesta muusta, mitä tämä antoi ja tämä antoi todella paljon. Ihana ihana teksti täynnä tosi freshejä kuvailuja ja juttuja, nykypäivää Tylypahkan kuluneisiin tapoihin ja malleihin. Hieno teksti, ihana. Jee! <3

Kiitos paljon tästä!

- Frac
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 19.02.2019 14:12:12
Hahah ounou, vai ei sähkölaitteet toimi Tylypahkassa. No ihan loogista. Mä ite muistin vaan, että velhot ja noidat ei vaan oo kiinnostuneita jästielektroniikasta :D no mutta mikäli olet oikeassa (varmaan olet), niin tämä onkin siltä osin AU sitten!

Kiva, että pidit ja kiitos ihanasta kommentistasi, FractaAnigma <3
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Pura - 28.07.2019 23:13:35
Vaihdokkaista hyvää iltaa! Oon melkein myöhässä, kovasti anteeksi siitä.

Tämäpä oli söpö ficci! Kolmannesta sukupolvesta lukemani ficit voisi varmaankin laskea yhden käden sormilla, jotenkin en oo koskaan oikein tullut tarttuneeksi niihin, joten oli hauskaa saada tämä vaihdokkaista ja tutustua johonkin uuteen. Tiedän hahmot ennestään, mutta oli kivaa tämän ficin kautta tutstua heihin ja tähän vähän uudenlaiseen maailmaan, jonka oot kehittänyt heidän ympärilleen. Puhekieli ja elektroniikka olivat jännä lisä, jota en osannut odottaa, mutta joka toimi aika hyvin.

Tässä oli paljon kivoja yksityiskohtia, kuten esimerkiksi se, kun Albus muitta mutkitta pisti päänsä Scorpiuksen syliin. Niin söpöä <3

Lainaus
Albus selitti Scorpiukselle, että hän oli valanut messingistä heidän ystävyytensä esineellistymän ja että sen oli tarkoitus höyrytä punaisena, kun Albus tarvitsisi Scorpiuksen apua, tai olisi pulassa.
Aivan ihana lahjaidea <3

Tää oli kaikenkaikkiaan suloinen teksti jonka kruunasi ihana loppu. Kiitos tästä!
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 30.07.2019 11:16:41
mimamu: joo samaa mieltä, canonia on :,D ja elektroniikka-AU vahingossa... x) juu eka hp-fikki oli tämä ja siksikin ehkä vähän hassu. Puhekielen yms osilta. Kiva silti, että maistui! <3

Pura, kiits kommentista! Joo siis en itsekään ole kovinkaan paljoa näitä next gen fikkejä lukenut, mutta se kirottu lapsi oli kyllä kunnon albus/scorpius-slashkirja hahah. Ja siis mulla on niin vahva originaalitaista, että puhekieli tuli oikeastaan tähän vahingossa. mutta ei kai ole mitään sääntöjä fikkeihin heh.

Mun mielestä nää tyypit oli jo pieninä (kirottu lapsi) niin koskettelevaisia ja läheisiä toisilleen, että oli ihan luontevaa jatkaa samalla linjalla myöhemminkin.
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Waulish - 20.09.2019 23:21:10
Tervehdys Kommenttikampanjasta, ja kiitokset lisäajasta! :-* Valitsin tämän tekstin listauksestasi siksi, että halusin kerrankin lukea kolmatta sukupolvea ja etenkin tätä paritusta, joka on kyllä tosi suloinen ja toimiva. En siis juurikaan ole kolmannesta sukupolvesta lukenut, mutta ajatuksen tasolla se kiinnostaa kovasti, ja siksipä päätinkin nyt tilaisuuden tullen tarttua tuumasta toimeen!

Ensinnäkin minusta on aivan mahtavaa, miten tässä tarinassa on mukana myös palasia jästimaailmasta, jästien musiikista ja teknologiasta ja sen sellaisesta! On helppo uskoa, etteivät jästi- tai taikamaailmat ole aivan täysin erillään, vaan ne sekoittuvat toisiinsa, tai siis etenkin jästimaailma taikamaailmaan. On uskottavaa, että Albuksen ja Scorpiuksen ikäluokan velhoilla ja noidilla on älypuhelimia käytössään, ja toisaalta on myös uskottavaa, että niitä voi ainakin jossain määrin hallinnoida taialla, kuten Albus tekee musiikkia puhelimestaan soittaessaan. Mainio keksintö on myös bändi, jonka musiikissa yhdistyy perinteinen akustisuus ja taikuus, voi että! Lisäksi ilahduin siitä, että Tylypahkassa on tarjolla pepperonipitsaa. ;D Jotenkin sitä ei miellä taikaväen suosimaksi ruoaksi, mutta hei, miksi ei - varmastihan se nuorisolle maistuu, olipa se lähtöisin mistä hyvänsä!

Albuksen ja Scorpiuksen välinen ystävyys lämmittää sydäntä. Tässä tarinassa heidän välisestään vuorovaikutuksesta käy koko ajan ilmi se, miten paljon he toisistaan välittävät ja miten he toisiaan arvostavat. He vaikuttavat hyväksyvän toisensa sellaisina kuin ovat ja viihtyvän aidosti toistensa seurassa, ja se jos mikä on hyvä lähtökohta suhteelle. ♥ Syvempien tunteiden tajuaminen ja tunnustaminen tapahtuu kutkuttavalla mutta ihanan turvallisella tavalla. Voi että, mitä kaikkea ihanaa näillä pojilla vielä onkaan edessään tulevaisuudessa!

Nykyaika ja hahmojen nuoruus tulevat ihanasti esiin tässä tekstissä. Esimerkiksi Scorpiuksen bileloitsu ja hahmojen puhekieli istuvat aikaan ja paikkaan aivan mainiosti. Nykyisyyden (tai itse asiassa tulevaisuuden) Tylypahka oppilaineen on helppo kuvitella juuri tällaiseksi.

Kiitos kovasti tästä ihanasta tekstistä, tykkäsin! :-* -Walle
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Larjus - 10.12.2019 19:52:50
Oijoi, täähän oli todella herttainen ja suorastaan söötti fici. Parituksen kautta tää alkoi kiinnostaa, sillä vaikka mulle ei oo Kirotusta lapsesta oo muutaman vuoden takaisen lukukokemuksen jälkeen paljoa mieleen, Albus ja Scorpius sekä heidän välinen ystävyytensä lämmitti koko näytelmän ajan. Ja voi että miten se lämmitti tätäkin lukiessa. Kaikki pienet huomiot toisistaan... oijoi, niin ihania. Niissä oli myös selvä kontrasti siihen, miten he puhuivat toisilleen, mikä sopii mainiosti UST:hen. Koska eihän sitä voi ääneen todeta, miten toisella on kauniit silmät, tai miten se tekee romanttisia juttuja :3c

Muiden tapaan tykkäsin siitä, että velhomaailmaa oli hieman päivitetty nykyaikaan. Vaikka se vanhanaikainen velhomaailma on omalla tavallaan viehättävä ja mielenkiintoinen, tykkään tosi paljon siitä, miten esim. teknologia on ujutettu taikamaailmaan ja miten ne on laitettu toimimaan yhdessä. Ja kyllä ne älypuhelimet vaan sopii hyvin joka teinin käteen, velhoja tai ei :D Anyway, tässä nykyajan ihmeet oli hyvin yhdistetty velhomaailmaan ja kuitenkin pidetty pääpaino ja mielenkiinto siinä taiassa. Ettei mene liian jästiksi tai jotain :D (Ja asdf Scorpiuksen biletukkaloitsu oli ihana.)

Pakko myöntää, että aloin jossain vaiheessa, ehkä puolivälissä, ficiä miettimään, että mitä jos se Albuksen päivitys ystäväkoruista onkin kaksi sormusta :D Ja sitten ihan vaan "joo ei todellakaan mitkään kihlasormukset tai mitään romantiikkaa, no no, ihan vaan kaverikoru parhaalle brolle, no homo ja silleen". Mutta se, mitä Albus loppujen lopuksi teki, oli niin söpöä <3 Vaikkei se sitten mennytkään ihan niin kuin Albus ajatteli :D Mutta lopputulos ainakin oli mahtava, just sitä mitä noi kaks selvästikin halusi ja tarvitsi.

Lainaus
Scorpius nosti viimein päänsä Albuksen olalta ja kiersi käsivartensa toisen ympärille ja taputteli vähän. “Eiköhän me olla tuomittuja vaan seuraamaan muita tältä sohvalta.”
Tässä ficissä oli monta ihanaa kohtaa, mutta jotenkin tää jäi eritoten mieleen. Voi niitä kahta <3 Onneksi heillä nyt on tämän ficin valossa toisensa :D (Ja niin on selvästi about aina ollutkin, vaikkeivät sitä olekaan tajunneet.)

Ihana fici, kiitän söötistä lukukokemuksesta!


Spoiler: näytä
Ehdottomasti! Cannot unsee.
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 11.12.2019 12:59:17
Voi Waulish, kokonaan olin onnistunut missaamaan sun upeen kommentin. Kiitos siitä näin jälkikäteen! Mahtava kuulla, että tulevaisuuden kuva tuntu susta uskottavalta. Haluan ite uskoa, että tämä post-war 2020-luvun tylypahka vois olla paikka tollaselle "normiteineilylle" :---P Nää on mun mielestäkin aika herttainen parivaljakko, mutta tälleen vanhuksena on joskus vaikea muistaa kuinka nuoria 17-18-vuotiaat todella ovat, mut hyvä jos eivät tuntuneet myöskään liian nuorilta tässä.

Larjus, ihih <3 kiitos ihanasta palautteesta. Mä oon lukenut kirotun lapsen (ehkä kokonaan.. en välttämättä edes) yhtenä jouluna vuorotellen ääneen mun pikkuveljen kanssa, ja oltiin kovasti vakuuttuneita, että kunhan nämä kaksi kasvavat niin ne tajuavat kyllä todelliset tunteensa toisiaan kohtaan ;)

Kiva, että sulle nappasi toi teknologian tuominen tylypahkaan, vaikka mua itseä vähän nyt ärsyttää se kun opin tuossa, ettei tylypahkassa TOIMI jästielektroniikka :D vaikka mistäs sitä tietää jos TULEVAISUUDEN tylypahkassa toimiikin ¯\_(ツ)_/¯. Haha toi sormusjuttu ei ollut mitenkään kaukaa haettu, miksei! Ehkä sit 3.0 on hääsormukset :P Kiitos vielä!
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Sielulintu - 05.04.2020 11:50:33
Kommenttiarpajaisista hei :)
En kestä, miten ihana tämä on! Albus/Scorpius on Potterparitusten parhaimmistoa, joten loistavaa, kun tällainen löytyi. :) Välittäminen ja toisen tärkeys tuli tästä niin vahvana, että piristi ihan koko päivää.

Musta olit tuonut tähän mielenkiintoisella tavalla mukaan uusia elementtejä pottermaailmaan. Tai siis kaikki oli todella tunnistettavaa ja tunnelma sopi hyvin Tylypahkaan, mutta kuitenkin piristyksenä oli jotain vähän erilaistakin. Esimerkiksi toi kännykän käyttö myös velhomaailmassa oli kiehtova yksityiskohta, joka näyttää, miten aika on kulkenut eteenpäin sitten sen, kun Harry oli koulussa. :D

Ystäväkoruajatus oli myös älyttömän ihana ja välittämisestä kertova lahja. Siinäkin tykkäsin yksityiskohdista, kuten vaikka alkemiasta tekovaiheessa ja tuoksusta, jota se alkoi tuottaa. Varmasti ikimuistoinen lahja tuollainen. :)

Pidin siitä, miten näkökulma vaihteli Albuksen ja Scorpiuksen välillä. Siinä pääsi vähän niin kuin näkemään kummatkin toisen silmin ja ymmärtämään, mitä molemmat tunsivat. Se toimi tässä musta todella hyvin samoin kuin hahmojen välisen suhteen kuvaus ylipäänsäkin. Onneksi epävarmuuden ja kaiken muun jännitteiden rakentumisen jälkeen loppu oli niin fluff ja supersuloinen.
Kiitos valtavasti tästä! :)
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Alice Katarina - 05.04.2020 15:46:14
Kommenttiarpajaisista hei! Valkkasin tämän oikeastaan hauskan nimen ja parituksen takia. Kirjoitat Scorpiuksesta ja Albuksesta hauskasti ja nokkelasti. Heidän suhteensa tuntuu hyvin todelta ja on ihanaa, että otat tässä juuri sellaisen syvästä ystävyydeksi joksikin vielä suuremmaksi muuttuvan suhteen käsittelyyn.

Erityisesti tykkäsin Alin stressaamisesta sen kanssa, millainen korusta tulee ja miten sen pystyy pitämään salassa parhaalta ystävältä. Vaikka lopputulos ei ollut ihan sitä, mitä Albus ajatteli, on se joka tapauksessa ihana yllätys ja Scorpius on perustellusti onnellinen huomaavaisesta lahjasta. Tykkäsin myös jo aiempienkin kommentoijien mainitsemasta velhomaailman tuomisesta nykyaikaan: olisi kumma ajatella, ettei älylaitteilla olisi velhomaailman nuorten parissa menekkiä.

Lainaus
”Sä olit niin vallannut koko lattian, etten tohtinut tulla viemään huomiota mun uskomattomilla muuveilla.”

“Me oltaisi voitu yhdessä valaista tanssilattia”, Scorpius virnisti ja kumpikin nauroi.

“Ehkä vielä jonain päivänä”, Albus sanoi ja pussasi ystävänsä otsaa hymyillen. Scorpius pyöräytti silmiään ja Albus tarkisti kännykästään kellonajan.
Niin hienovaraisia vihjeitä molemmillla ja silti kumpikaan ei tajua, mitä toinen oikeasti haluaisi. Voi rassukat.

Kiitos tästä varsin suloisesta tarinasta!

AK
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 06.04.2020 09:38:08
Kiitos kommentista Sielulintu! Kiva kuulla että löysit mieleistä luettavaa. Mustakin Scorbus on aika söötti (ja lähes canon) potterparitus! Kännykät Tylypahkassa ovat kyllä jakaneet mielipiteitä :Dd suloinen palaute, pus!

Ja samoin sulla Alice Katarina, kiitos! Mukava kuulla, että tykkäsit juuri ystävyydestä kehittyvästä romanttisesta suhteesta. Se on mun mielestä loogisin vaihtoehto näiden kohdalla! Ja jep, ovat tässä vaiheessa kumpikin ollut toiseen ihastunut varmasti vuosia huoh :)
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: Thelina - 04.10.2020 18:27:56
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta! Muistin nähneeni tämän fikin jo aiemminkin, mutta en ollut tainnut lukea ihan loppuun asti aiemmin, nyt on sekin asia korjattu! Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin fluffyisen söpö ja ihana :-*

Minusta oli kivaa, että Tylypahka oli tullut vähän nykyaikaisemmaksi kolmannen sukupolven kouluvuosiin mennessä, oli pizzaa ja uuden muodin mukaisia vaatteita, musiikkimakuna muutakin kuin Kohtalottaret ja vielä puhelimetkin. Ehkä söpöintä ikinä oli tuo Albuksen ja Scorpiuksen oma huone, jonka kylttiin Albus oli halunnut kirjoittaa Albius ja Scorpus ♥ Näiden kohdalla tällainen friends to lovers -teksti toimii aivan erityisen hyvin, varsinkin tällaisessa Tylypahkaan sijoittuvassa fikissä. Lahjaa piilotteleva ja salaileva Albus ja se, että Scorpius oli paremmin perillä tämän tunteista kuin tämä itse, olivat myös lempparijuttujani tässä fikissä ♥ Kiitos tästä, toivottavasti intoudut kirjoittamaan näistä kahdesta vielä lisääkin, lukisin mielelläni!
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: kaaos - 06.10.2020 09:43:15
Jee kiittii!

Ehkä kirjoitankin, jos inspis iskee! Nää on mun lempparein ”canon”-pari :D mukava kuulla, mistä pidit tässä ja että sulle taas tää nykyaikaistaminen toimi. Se vähän jakaa mielipiteitä. Oon samaa mieltä, että näillä friends to lovers toimii, vaikka onkin vähän pliisu asetelma x) no fluffiin se käy hyvin.

Kiitos vielä!
Otsikko: Vs: Ystäväkoru 2.0 ✧ Albus Severus / Scorpius ✧ S ✧ UST ja fluff ✧ oneshot
Kirjoitti: hiddenben - 14.11.2022 20:41:27
Mitä, oliko tämä sun ensimmäinen HP-ficci?! :D Olen pitänyt sua ficcikonkarina ihan siitä lähtien, kun aloin lukea HP-ficcejäsi, mutta että aloitit vasta 2019... Huippua siinä tapauksessa päästä lukemaan tämä ensimmäisesi ;) Koska tämä ja kaikki tämän jälkeen ovat olleet ihanaa, kepeää luettavaa ja kekseliäisyytesi taikamaailman yksityiskohtien suhteen on noussut lentoon tämän myötä.

Luen vähän vaihdellen näitä kolmannen sukupolven ficcejä ja parhaiten tykkäänkin näistä silloin, kun mukana on myös vanhempaa sukupolvea. Tässä ficissä pelkkä kolmas sukupolvi kuitenkin toimii, koska tässä tapahtumapaikkana on astetta modernimpi Tylypahka, joka sallii teknologian (vaikkei katsokaan hyvällä velhonetissä surffaamista) ja sen tuomiin mahdollisuuksiin en oikein näe Harryn ja Dracon täysin sulautuvan :P Albus ja Scorpius ovat juuri sopivan kokeilunhaluisia ja nuoria, että tämä asetelma toimii! Kuin myös puhekielimäisempi kerronta.

Niin kuin muissakin HP-ficeissä, tämän tekstin parhainta antia olivat yksityiskohdat ja miltä moderni 2020-luvun Tylypahka näyttää. Scorpiuksen hiuksissa oleva bileloitsu oli huippu, kuten myös innokkaan bändin jästi-velhomusiikkifuusio :P Ja nautin myös valtavasti tuosta ystäväkorun teknisestä kehittämispuolesta. Tuollaiset yhteensattumat, jossa paras ystävä sattuu lukemaan sellaista kirjaa, josta on suuresti apua toiselle, ovat melkein liian hyviä ollakseen totta, mutta tässä kohtaa sanon, että great minds think alike ja sen takia tämä yhteensattuma oli vain oivallinen.

Albus ja Scorpius ovat ihanan rentoja keskenään ja tästä välittyi vahvana se, miten syvä ystävyys heidän välillään on jo ennen kuin tunteet alkavat kehittyä. Etenkin tuo yhteinen huone ja kultaisena hehkuvin kirjaimin Albius ja Scorpus sulatti sydämeni kokonaan, kuin myös Albus kohentamassa tulta Scorpiuksen syntymäpäiväaamuna! Ihania pieniä fluff-elementtejä ja sen lisäksi tuo vankkumaton tuki ja rohkaisu, kun syntymäpäivälahja olikin vähän enemmän kuin vain ystäväkoru. Tämä oli ihana piristys sateiseen iltaan! Kiitos tästä ja että uskaltauduit tämän myötä kirjoittamaan lisää HP-ficcejä ♥