A/N - Muutaman tunnin hyppy eteenpäin. :)
Mysteeri
Spurttisana - pisama
300 sanaa
Elias makasi nurmikolla hiljaisena. Sen huulilla leikki silti hymy ja posken hymykuoppa oli loivempi kuin aiemmin. Nenän päällä oli pisamia ja vihreät silmät tutkivat Tomin kasvoja.
”Asutsä täällä?” Elias kysyi.
”Joo. Pari kilsaa tästä”, Tomi vastasi huitaisten kädellään epämääräisesti.
Ruohon korret katkeilevat niiden kiertyessä sormien ympärille. Eliaksessa oli jotakin, joka sai hänen olonsa epämukavaksi. Jotain josta ei aivan saanut kiinni, vaikka näennäisesti se oli rento ja avoin, tuntui kuin sisällä olisi tuhansia mysteereitä, joita se ei koskaan avaisi. Siksi Elias ehkä kiehtoikin häntä. Arvoituksellisen hymyn takana oli jotain minkä Tomi tahtoi selvittää.
”Mikki Hiiri vai Aku Ankka?” Elias kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen.
Tomi tyrskähti nostaen katseensa Eliakseen, joka oli sulkenut silmänsä hymyn leikkiessä huulilla.
”Kyseletkö sä vaan vai kysymyksiä?” hän kysyi huvittuneena.
”Ehkä", Elias virnisti.
Tomi käänsi katseensa kauempana terassilla oleskelevaan porukkaan. Ne on laittaneet grillin päälle auringon laskettua ja Joonan nauru kantautui pihan poikki.
”Aku", hän vastaa viimein. Elias naurahtaa. ”Sä?”
”Aku."
”Miks?”
”No onhan se nyt aika äijä. Kulkee ympäriinsä merimieslakki päässä ilman housuja, mut kun se tulee suihkusta se laittaa pyyhkeen lantiolle", Elias virnisti.
”Just", Tomi nauraa.
”Lähetään jonnekin?” Elias ehdottaa nousten kyynärpäidensä varaan.
”Nyt? Minne?” Tomi kohottaa kulmiaan yllättyneesti.
”Nyt”, Elias toteaa ja nousee ylös. ”Tuu", se toteaa ja tarjoaa Tomille kättään.
Tomi nousee ylös pudistellen päätään. Hän ei osaa päättää onko Elias ärsyttävän vaikea ja tahallaan tuollainen vai onko se helvetin kiehtova ja vain luonteeltaan vähän hullu.
Elias käy sanomassa jotain Joonalle, joka nauroi ja heilautti sitten kättään heille molemmille. Tomi seurasi Eliasta Joonan vanhempien talon läpi etuovelle ja siitä hiljaiselle kadulle.
”Minne me mennään?” Tomi kysyy Eliaksen vilkaistessa häntä silmäkulmastaan.
”Näät kohta.”
Tomi huokaisee, mutta lähtee kulkemaan miehen vierellä. Hän ei ole enää varma oliko Eliaksen tutustuminen sittenkään hyvä idea. Elias hipaisee ohimennen hänen kämmenselkäänsä hymyillen. Ehkä tämä oli ihan hyvä idea, Tomi päätti.
Kosketus
Spurttisana - Kuiva
300 sanaa
”Perillä", Elias julisti levittäen käsiään.
Aurinkolahden rannalla näkyi muutamia ihmisiä kauempana. Joku juoksi vesirajaa pitkin ja Elias riisui kenkänsä. Tomi pudisteli päätään huvittuneena ja kumartui avaamaan omien kenkiensä nauhoja. Hiekka tuntui viileältä varpaissa hänen lähtiessään seuraamaan miestä.
Elias käveli veden rajaan kahlaamaan. Merivesi oli vielä yllättävän kylmää kastellessaan nilkat.
”Uidaanko?” Elias kysyi kohottaen kulmaansa haastavasti.
”Vesi on ihan vitun kylmää", Tomi naurahti.
”Siihen tottuu nopeasti", Elias naurahti vetäen jo paitansa pään yli.
Paita lensi nopeasti juuri ja juuri kuivalle hiekalle, saaden nopeasti peräänsä mustat shortsit. Tomi katsoi hetken hämmentyneenä veteen kahlaavaa Eliasta. Mies ei puhunut paljoa, sai omituisia ideoita ja kiehtoi häntä aivan liikaa. Elias kääntyi, ollessaan jo niin syvällä vedessä, että boksereiden lahkeet kastuivat.
”Tuut sä?”
Tomi kääntyi selin ja riisuutui nopeasti jättäen bokserit itsekin jalkaansa. Hän käveli nopeasti Eliasta kohti, yritti olla ajattelematta kylmyyttä. Kun hän oli metrin päässä Elias jatkoi matkaansa ja sukelsi pian veteen. Vesi sai ihokarvat nousemaan ja viluväristykset kulkemaan niskassa.
”Tää on kylmää", Tomi totesi, kun Elias ui lähemmäksi.
”Vähän", Elias virnisti ja suki kosteita hiuksia taaksepäin.
Vettä pitkin kantautui nuorisoporukan huudot ja nauru. Tomi vilkaisi niitä kohden, mutta ne eivät katselleet heitä. Hän tunsi kosketuksen kyljellään. Elias oli uinut vierelle.
”Sussa on jotain tosi kiehtovaa", Elias totesi. Hymy toi jälleen kuopan poskeen.
Tomi ei voi olla miettimättä tekikö Elias useinkin sellaista. Kuinka monelle se oli sanonut ne sanat. Jotenkin se oli niin outo ettei siitä ottanut selvää.
”Sussakin", Tomi kuitenkin vastasi.
”Hyvä", Elias kuiskasi.
Suola maistui Eliaksen huulilta. Tomi hämmästyi, hän ei ollut odottanut sitä. Tosin hän oli jo todennut, että mieheltä saattoi odottaa mitä tahansa. Eliaksen huulet liikkuivat hellinä, jotain kiusoittelevaa suudelmassa oli, joka sai toivomaan enemmän. Elias vetäytyi hymyillen. Tomi ei ole ennen suudellut ketään niin lyhyen tuntemisen jälkeen selvin päin. Tilanne oli niin absurdi, että hän naurahti Eliaksen iskiessä silmää.
A/N - Kolme viimeistä tuleekin putkeen. :)
Luonnollinen
Spurttisana - Tänään
300 sanaa
Hiekka tarttui ikävästi kosteaan selkään. Kesäillan tuuli tuntui viileältä iholla ja Tomi värähti. Elias makasi hänen vierellään kyljellään.
”Miks Aasiaan?” Elias kysyi.
”Aasia on mielenkiintoisempi. Vihaan jenkkien politiikkaa, yhteiskuntaluokkaeroja ja sitä kaupallisuutta. Toki on Aasiassakin, mut Jenkit on pahin. Aasiassa on paljon mielenkiintoisia kohteita.”
Elias naurahti, pudisti vähän päätään piirrellen hiekkaan kuvioita sormellaan.
”Sä oot mielenkiintoisempi kuin ajattelinkaan”, Elias virnisti.
”Mä en kyllä ollut ajatellut et tänään olis tälläinen päivä", Tomi sanoi.
”Millainen sit olis pitänyt olla?” Elias kysyi kierähtäen vatsalleen.
”Perus juomaa, grilliruokaa ja lisää juomaa?” Tomi ehdotti hymyillen.
”Vaihtelu virkistää. Voin mä sut takaisin viedä, jos haluat", Elias sanoi ilkikurisesti.
”Enköhän mä selviä.”
Tomi ei ymmärtänyt miten Eliaksen seurassa oli niin helppoa olla. Monesti uuden ihmisen kanssa oli vaivaantuneita hiljaisuuksia ja puheenaiheita oli vaikea keksiä. Hän ei tuntenut Eliasta, mutta tämän seurassa oli luonnollista olla, vaikka Eliaksen itsevarmuus saikin hänet hiukan varpailleen ja koko tilanne oli hämmentävä. Ei hän silti tuntenut oloaan epämukavaksi.
”Mistä sä tunnet Joonan?” Elias kysyi hiljaisuuden jälkeen. Mitä pidemmälle ilta oli edennyt sitä puheliaammaksi Elias oli käynyt.
”Se on mun serkku. Te pelaatte yhdessä?”
”Joo ainakin viime kauden.”
”Entäs ens kausi?”
”Mulla loppu sopimus viime kauteen. Pitää vähän neuvotella", Elias hymyili.
”Mihin haluisit?”
”Ei sillä väliä, kunhan saa pelata."
Tomi nyökkäsi. Joona taas tahtoi aina pelata Helsingissä. Hän muisti kuinka kaksi kautta sitten Joona oli ollut paniikissa, kun miehen sopimusta ei oltu meinattu jatkaa. Pelaajat joukkueissa vaihtuivat usein ja osa lähti ulkomaillekin, mutta Joona tahtoi pysyä täällä.
”Mennäänkö vielä uimaan?” Elias kysyi koskettaen kylkeä.
”Mennää vaa."
Elias kuitenkin kumartui ensin painamaan huulensa toista kertaa hänen huulilleen. Tomi oli odottanut tilaisuutta suudella, muttei ollut osannut tehdä sitä luontevasti. Elias kuitenkin osasi. Tomista tuntui, että Elias jätti tahallaan suudelmat kesken, nytkin mies vetäytyi liian aikaisin nousten samaa vauhtia ylös. Tomi jäi makaamaan huulet raollaan hiekalle.
”Mennään.”
Eriskummallinen
Spurttisana - Merkitys
250 sanaa
Tomi katseli rannalla olevia ihmisiä heidän kävellessään poispäin. Hän mietti kuinka moni oli nähnyt heidän suutelevan ja mitä mieltä ihmiset olivat. Hän oli ihan sinut itsensä kanssa, mutta silti.
”Mitä mietit?” Elias kysyi hipaisten Tomin käsivartta.
”Ääh ei sillä merkitystä", Tomi mutisi. Elias oli niin itsevarma ettei hän tahtonut tuoda omia epävarmuuksiaan esiin.
”Totta kai on."
Tomi pyöräytti silmiään hymyillen. He pukivat kengät rannan loppuessa ja Tomista tuntui, että hiekkaa oli joka puolella hänen kehoaan. Kengissä olevat muruset hiersivät epämukavasti ja joka askelella tuntui, että hiekkaa varisi shortsien alta.
”Oli mukava ilta ja mielenkiintoinen” Elias hymyili koskettaen taas hänen kylkeään.
”Niin oli."
Tomia häiritsi hiukan Eliaksen saama viesti. He olivat suudelleet rannalla, kun Eliaksen puhelin oli piipannut viestin merkiksi. Eliaksen luettua viestin, toiselle oli tullut kiire lähteä. Elias ei ollut selitellyt asiaa mitenkään, eikä Tomi ollut viitsinyt kysyä. Eihän asia hänelle kuulunut, mutta hän ei voinut olla miettimättä odottiko miestä kotona joku.
Heidän tiensä erosivat kilometri ennen Tomin kotia, bussipysäkillä.
”Pistetään koodia ja nähdään uudelleen?” Elias ehdotti.
”Joo."
”Hyvä", Elias hymyili.
Bussi kaarsi jo kulman takaa ja Elias painoi nopeasti huulet vielä vasten Tomin huulia, ennen kuin hypähtää kauemmas ja viittoo bussin pysähdyksiin. Aivan kuin Eliaksen suudelmat, niin tämän lähtökin sai aikaiseksi tunteen, että Tomi halusi lisää. Hän tahtoi nähdä Eliaksen uudelleen. Samassa hän tajusi ettei hänellä ollut edes miehen numeroa. Ehkä hän voisi pyytää sen Joonalta.
Tomi ei voinut estää pientä virnettä joka hänen huulillaan leikki koko matkan kotiin. Ilta todella oli ollut eriskummallinen, mutta hän oli nauttinut siitä.
Tunne
Spurttisana - Pahantahtoinen
250 sanaa
Tomin aamu alkoi verkkaisesti. Silmät tahmautuivat kiinni toisiinsa ja makuuhuoneeseen paistoi ikävästi aurinko. Se oikein tunkeutui sälekaihtimien pienen pienistä rei’istä pahantahtoisesti juuri Tomin silmiin.
Hän potki peiton pois ja huoahti tyytyväisesti pienestä viileydestä iholla. Tomi kierähti vatsalleen ja onki käteensä puhelimen yöpöydältä. Keho tuntui edelleen raskaalta, mutta eilisen mielikuvat toivat hymyn huulille. Hänestä tuntui kuin hän olisi pudonnut takaisin teinivuosiin. Pieniä suudelmia melkein selvin päin ja kotiin nukkumaan. Mystisyyttä ja huolettomuutta, jota hän ei ollut harrastanut vuosiin. Silti ilta oli ollut paras aikoihin.
Tomi avasi puhelimensa lukituksen. Joonalta oli tullut kaksi viestiä ja yksi oli tullut tuntemattomasta numerosta. Tomi luki ensimmäisenä Joonan viestit.
Miten meni ilta? 10.40
Hyvin vissiin, annoin just Manniselle sun numeron. ;) 11.33 |
Tomi tuijotti hetken tyhjästi Joonan viestejä ennen kuin palaset loksahtelivat paikoilleen. Joona oli antanut hänen numeronsa Eliakselle. Tomi sulki keskustelun vikkelästi avaten nopeasti vieraasta numerosta tulleen viestin.
Lähdetkö huomenna syömään korealaista? 11.48
Vai maistuuko ennemmin vietnamilainen vai intialainen? 11.48 |
Tomi naurahti, lisää vai-kysymyksiä Eliakselta. Hänen ei pitäisi olla yllättynyt. Hymyillen Tomi vastasi, lähtevänsä mielellään syömään ja Elias saisi päättää mihin Aasialaiseen ravintolaan he menisivät. Tomi kiipesi ylös sängystä ja lähti keittämään kahvia hymyillen. Hän ei voinut kuin todeta, että päätös lähteä Joonan bileisiin oli ollut ainakin sen vuoden paras päätös. Hän oli meinannut perua lähdön aivan viime hetkillä, mutta lähtenyt kuitenkin. Hän ei tiennyt vielä mitä jutusta Eliaksen kanssa tulisi vai tulisiko yhtään mitään, mutta hän tahtoi katsoa sen kortin loppuun saakka. Mahdollisuuksiin täytyi aina tarttua. Edes vaalealle matolle pudonnut kahvimuki ei pilannut sitä aamua.