-
Title: Satumestarin tarinoita
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandoms: originaali (*10), Harry Potter (*10) & Hobitti (*4)
Characters: Dunaidhin perhe: isä Iain, äiti Ailios, poika Seòsaidh (15) ja tytär Catriòna (5)
Pairing: parituskimara!
Beta: -
Genre: sokerisiirappi, johon sisältyy myös fantasiaa ja draamaa
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficceissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa näistä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
A/N: Keksin vahingossa mielestäni ehkä parhaimman joulukalenteri-idean ikinä. Tästä siis tulee omalla tavallaan lyhyt jatkis, vaikkakin erittäin erikoinen sellainen. Toivon kuitenkin, että jaksatte pysytellä matkassa mukana, jos kyytiin nousette. (: Ja, kyllä, tämä on tavallaan jatkis, ja valtaosa tästä on originaalia, mutta tämä on silti muiden fandomien osastolla, koska täältä löytyy ficcejäkin seasta. Tämä varmasti kuulostaa todella sekavalta, mutta kaikki selviää kyllä aikanaan. :D Jos luukun alussa ei lue mitään poikkeavaa, on ”fandomina” originaali ja hahmoina nämä yllä mainitut henkilöt (tai ainakin osa heistä). Kalenterin otsikosta erityiskiitokset Saappaattomalle, vaikka hän tarjosikin sitä vähän eri jutun nimeksi. (; <3
Luukku 1: 1.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg862759#msg862759), S [originaali]
Luukku 2: Kohtaaminen rautatieaseman illassa (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg862837#msg862837), S, omistettu Ronenille [originaali]
Luukku 3: Takkatulen äärellä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg862911#msg862911), S, Luna/Ginny, omistettu Crystedille [Harry Potter]
Luukku 4: Joululahjaongelmia (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg862994#msg862994), S, Draco/Harry, omistettu Dokumentille [Harry Potter]
Luukku 5: 5.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863074#msg863074), S [originaali]
Luukku 6: Tapaaminen mökissä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863161#msg863161), S, Bard/Thranduil, omistettu Seculle [Hobitti]
Luukku 7: 7.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863237#msg863237), S [originaali]
Luukku 8: Luminen poni (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863321#msg863321), S, omistettu Isfetille [originaali]
Luukku 9: 9.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863371#msg863371), S [originaali]
Luukku 10: Paras herätys ikinä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863410#msg863410), S, Kíli/Tauriel, omistettu Ilomietteelle [Hobitti]
Luukku 11: Lämmitystä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863497#msg863497), S, Sirius/Remus, omistettu FrostyFrozenille [Harry Potter]
Luukku 12: Lumisia leikkejä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863572#msg863572), S, Inka/Oona, omistettu Avaruuspiraatille [originaali]
Luukku 13: Tee jotain! (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863643#msg863643), S, Harry/Ron, omistettu Beelsebuttille [Harry Potter]
Luukku 14: 14.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863725#msg863725), S [originaali]
Luukku 15: Unettava arki (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863830#msg863830), S, omistettu Mirrorille [Hobitti]
Luukku 16: Väsyneitä katseita (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg863923#msg863923), S, Molly/Arthur, omistettu rimpsessakerpeeralle [Harry Potter]
Luukku 17: Sinä saat minut hymyilemään (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864010#msg864010), S, Kíli/Tauriel, omistettu Keijulle [Hobitti]
Luukku 18: Kupponen teetä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864092#msg864092), S, omistettu Waulishille [Harry Potter]
Luukku 19: 19.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864163#msg864163), S [originaali]
Luukku 20: Lumisateessa lämmittelyä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864164#msg864164), S, Nymfadora/Charlie, omistettu Lunalotalle [Harry Potter]
Luukku 21: Ansaittu lepohetki (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864503#msg864503), S, omistettu Huurteelle [Harry Potter]
Luukku 22: Pöydälle nostettu kissa (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864504#msg864504), S, omistettu Clearwaterille [Harry Potter]
Luukku 23: Hyvää joulua, pikkuveli (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864625#msg864625), S, omistettu Odolle [Harry Potter]
Luukku 24: 24.12. (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=45964.msg864703#msg864703), S [originaali]
-
1.12.
“Isä, luetko minulle iltasadun?” viiden vanha lettipäinen tyttö kysyy raahaten mukanaan melkein itsensä levyistä, raskasta kirjaa.
”Mikä kirja sinulla siinä on?” Iain ihmettelee nähdessään ruskeakantisen opuksen, joka näyttää siltä, kuin sitä olisi luettu satoja kertoja.
”Äiti antoi sen”, tyttö vastaa ja yrittää ojentaa kirjaa isälleen, mutta teoksen paino on liikaa pienen tytön heikoille käsivoimille.
”Anna kun minä otan sen, niin katsotaan asiaa”, Iain toteaa ja ottaa kirjan Catrìonalta.
”Satumestarin tarinoita”, Iain lukee kannesta, ”vai että sellaista sinä haluat iltasaduksi.”
Catrìona nyökkää ja tapittaa isäänsä niin anovasti, kuin vain ikinä viisivuotiaan tahdolla osaa.
”No, tulepas tänne, niin aloitetaan sitten”, Iain toteaa ja nostaa kirjaa tehdäkseen syliinsä tilaa pienelle tytölle. Nopeasti Catrìona kampeaa itsensä isänsä syliin, ennen kuin möreä-ääninen mies ehtii muuttaa mieltään iltasadun suhteen. Pieni tyttö näyttää suuren miehen sylissä entistäkin pienemmältä, kun Iain avaa kirjan eteensä ja karaisee kurkkuaan.
”Tämä kirja kertoo muista, kaukaisista maista, joissa tapahtuu ihmeellisiä asioita. Jos suljet silmäsi, voit huomata astuneesi ulos omasta todellisuudestasi seuraamaan näitä tapahtumia”, Iain lukee möreällä äänellään.
Catrìona lepuuttaa päätään isänsä rintaa vasten ja seuraa tarkkana riimuja isän tahdissa. Iain kääntää sivua, ja pikkutyttö vahtii tarkkana, ettei isä vain hyppää yhdenkään tarinan yli.
”Satumestarin tarinoita, ensimmäinen luku, Kohtaaminen rautatieaseman illassa”, Iain aloittaa.
-
Uu, onpa hauska idea ja vielä joulukalenteriksi! Tarinat tarinoiden sisällä on aina kiehtovia, joten jännä nähdä, millaisiin maailmoihin, tapahtumiin ja ihmiskohtaloihin tämän tarinan puitteissa pääsee käymään ^.^ Odotan erityisesti "sokerisiirappia" ;-) Jään seurailemaan!
-
Uu, kuulostaa lupaavalta! Jään seurailee. :3
-
Iiiih, jään tänne roikkumaan! Ehdin jo rakastua vanhaan ja painavaan kirjaan täynnä riimumerkkejä <3
-
Mäkin jään seuraamaan, aivan mahtava idea :3
-
Tägäydyn tänne, koska olen odottanut tätä kuin kuuta nousevaa. :D Tykkään muuten nimistä, hirveästi, etenkin Catrìona on nimi, jolla on mun sisällä joku spesiaalipaikka. <3 (Joko voisit julkaista seuraavan, jos oikein nätisti pyydän?)
-
Avaruuspiraatti: Kiitoksia, tykkään itsekin tästä ideastani, vaikka toteutus ei ehkä ihan onnistunutkaan niin hyvin kuin toivoin. :’D Sitä voipi sitten vaan odotella rauhassa, että mitä täältä tulee, ja sokerisiirappia taitaa kyllä olla useammassakin luukussa. :D Kiitti kommentista! (:
mimamu: Toivottavasti tästä tulee odotuksen arvoinen! :D Kiitoksia kommentistasi! (:
Odo: Toivottavasti lopputulos on yhtä lupaava kuin mitä odotat! Kiitti kommentista! (:
Isfet: I KNOW! <3 Mun pitää vääntää kohta itsellenikin sellainen, kun ajatus suuresta ja paksusta riimukirjasta on niin kiehtova! Kiitos kommentista! (:
Lunalotta: Kiitos kehuista ja kommentista! (:
Saappaaton: Kamalaa, kun ihmiset on niin kauheasti odottaneet tätä, että tässähän tulee paineita! :’D Ja sori, mutta en harrasta etukäteisluukkuja kuin vaan hätätilanteissa. Kiitti kuitenkin kommentista! (:
Kohtaaminen rautatieaseman illassa
Fandom: originaali
Characters: Antero, mysteerimies ja muita junan odottajia
A/N: Hyvää (myöhästynyttä syntymäpäivää ja) joulua Ronen! <3
Antero seisoi hytisemässä Seinäjoen rautatieasemalla. Isän luota lähtiessä lämpömittari oli ollut reilusti pakkasella, joten isän uuden naisystävän lahjoittamat lapaset ja pipo tulivat tarpeeseen. Vaikka Anteroa vähän nolottikin pitää suurta tupsupipoa, ei hän sentään niin tyhmä ollut, että olisi ollut näin kylmänä iltana ulkona korvat paljainakaan.
Kuten tavallista, pohjoisesta saapuva juna oli myöhässä, joten Antero joutui odottamaan laiturilla pidempään. Hänen hengityksensä huurustui pakkasilmassa, kun hän yritti lämmitellä itseään hypähtelemällä puolelta toiselle.
Aikansa kuluksi Antero katseli muita laiturilla seisoskelevia ihmisiä ja mietti, mihin he mahtoivat olla matkalla ja mistä tulossa. Eräs ruotsiksi kiistelevä pariskunta oli selvästi matkalla Vaasasta Turkuun, kun taas eräs viisihenkinen perhe oli palaamassa kotiin Tikkurilaan Lapuan mummolasta.
Vaikeimmaksi tapaukseksi osoittautui eräs nuorukainen, joka seisoi yksin nojailemassa tolppaa vasten. Tämä oli vetänyt päähänsä lippalakin, josta roikkui suuri, yhtenäinen läppä peittämään korvia ja niskaa. Käsissä tällä oli suuret nahkarukkaset ja jalassa kanootin kokoiset maiharit.
Vaikka Antero kuinka yritti ja yritti, hän ei vain osannut keksiä, mihin nuorukainen voisi olla menossa, vaikka olikin aika selkeää, että tämä oli lähtöisin maaseudulta. Lopulta Anteroa jäi vaivaamaan asia niin pahasti, että hän ei voinut tehdä muuta kuin napata kassinsa mukaan ja kävellä nuorukaisen luokse.
”Hei, anteeks. Saanko mä häiritä hetken?”
”Hmm, joo”, nuorukainen mörähti.
”Mä oon tässä aikani kuluksi miettinyt, et mihin kaikki ihmiset on menossa, mut mä en osaa keksiä sulle määränpäätä. Et haluisit sä avata, miksi sä oot täällä odottamas junaa etelään?” Antero kysyi tuntien itsensä aavistuksen tyhmäksi.
”Mistä sä päättelit, että mä olen nousemassa junan kyytiin?” nuorukainen puolestaan kysyi.
”Ai, hitto, anteeks, mä luulin…” Antero aloitti nolona, kunnes huomasi nuorukaisen nauravaisen ilmeen.
”Hei! Toi ei ollu hauskaa”, Antero puuskahti naurahtaen.
”Sori, oli pakko. Mut siis, Tampereelle takas menossa.”
”Ei hitsit, niin mäkin.”
Lopun aikaa Antero seisoikin juttelemassa nuorukaisen kanssa, ja olisi varmaan unohtanut koko junan, ellei nuorukainenkin olisi ollut nousemassa samaan junaan.
-
Aww, ihanaa originaalia :3 Ja mun sisäinen parittaja nosti päätään ja alko heti parittaa Anteroa ja tätä mysteerijätkää :D :D Mutta mäkin teen ihan liian usein tuota että mietin minne muut on menossa tai mistä tulossa! Se on hauskaa :3 Ja ihanan uskalias tuo Antero kun rohkaistui juttelemaan. Mäkin oon sellainen että uskaltaisin mennä juttelemaan tai kysymään tuntemattomilta jotain, jos sellainen tilanne tulisi vastaan. (: Mutta ihana luukku taas <3 Ja sun joulukalenterisi on kyllä yksi niistä, joiden luukkuja eniten odotan x3
-
Aww, onpa nyt söpöä! Se on jännä, että vaikkei tässä ole edes halimista tai pusuttelua tai mitään sellaista, niin silti olen ihan höttöfiiliksissä :-D Voi että, Antero on kyllä aikamoinen! Voin vain kuvitella, kuinka kovasti hän on innostunut noita määränpäitä miettimään, että kun yksi jää häiritsemään, sen on pakko mennä sitä ihan hepulta itseltään kysymään. Tai ehkä se on vain tuon mysteerimiehen
hölmö seksikäs lakki, joka Anteron vetää puoleensa ;-)
-
Ei tästä nyt paineita kannata ottaa, höh ja pöh, pois sinusta sellainen!
Tää oli piraattia lainatakseni jotenkin tosi höttöinen, vaikkei tässä tapahdu juuri mitään. :D Itse en samaistunut tilanteeseen siltä osin, etten ikinä uskaltaisi kysellä tuntemattomalta mihin nämä ovat menossa! (Tai ehkä uskaltaisin, haha, olen käynyt kyselemässä mitä paidassakin lukee, niin ei tiedä. Eksyn aiheesta. :D) Ihana pieni tunnelmapätkä ja siis propsit nolottavasta tupsupiposta! Hauska yksityiskohta, joka toi heti kättelyssä Anteroon vähän syvyyttä.
Sitten kun sulta joskus loppuu kirjoittaminen kesken (:DDD) niin näistä pojista lisää, vaikka sellaista mukavaa junajutustelua! Joo, pus, lopetan. :D <3
-
Iltasatuhetki ja rautatieasema, oi että <3
Slashin mahdollisuus, junia, pakkasta ja höyryävää hengitystä, snadisti kettuilevaa huumoria... ihan täydellistä. Myttis, oot ihana ja mahtava ja muita ylisanoja, kiitos ihan älyttömän paljon tästä söpöstä pikku synttärilahjasta <333 Jään seurailemaan tietty muidenkin pätkien osalta. Mukavaa joulu(nodotust)a sinnekin!
-
Lunalotta: Parittaminen on ihan okei, minäkin meinasin jotain sen suuntaista, mutta tila loppuikin kesken. :’D Se on kyllä hauska miettiä, että mihin ihmiset on menossa tai mistä tulossa, mutta itse en uskaltaisi käydä juttelemaan uppo-oudoille. Kiitoksia kehuista ja kommentista! :3
Avaruuspiraatti: Hihih, hötöksi se oli tarkoitettukin! (; Antero kävi niin uteliaaksi, että se oli vaan pakko tyydyttää jotenkin, ja kun muu ei auttanut, oli pakko käydä kysymässä! (; Ja, saattaa siinä tietysti jotain muutakin olla taustalla. :D Kiitti kommentista! (:
Saappaaton: Hem, hupsis, paineistun helposti. :’D Se on taitolaji, että osaa kirjoittaa höttöä kirjoittamatta juuri mitään! (; En minäkään uskaltaisi, mutta Antero on vähän uskaliaampi kuin me kaksi (tai minä yksin). Jei, joku nosti nolon tupsupipon esille! Ihan niin kuin multa muka joskus loppuisi kirjoittaminen kesken, mutta pistetään korvan taakse, että näistä halutaan lisää. (; Kiitos kommentista! (:
Ronen: Keh, keh, myönnän ehkä lukeneeni sen sun toivelistan aika tarkkaan ja poimineeni sieltä kaikkea mahdollista tuohon lahjaasi. :D Kääk, mitä ylistystä! :D Ei tällaiseen osaa edes vastata, joten sanon sitten vaan, että kiitoksia kommentistasi, kiva että tykkäsit lahjastasi näin paljon! ((:
Takkatulen äärellä
Fandom: Harry Potter
Pairing: Luna/Ginny
A/N: Hyvää joulua Crysted! <3
Luna istui kaikessa rauhassa sohvan nurkassa ja tuijotteli uneksuvasti takan liekkeihin. Tulen suloinen lämpö levisi olohuoneeseen ja rauhoitti sen tunnelmaa.
Hetkeksi Lunan tuijotteluhetki katkesi, kun Ginny käveli hänen näkökenttäänsä.
”Toin sinulle kaakaota”, punatukkainen tyttö sanoi ja ojensi toiselle höyryävän mukin. Luna otti sen ja suukon vastaan Ginnynkin siirtyessä istumaan sohvalle.
”Meidän pitäisi ostaa uusi sohva, tässä ei saa hyvää asentoa millään”, Ginny puhisi.
”Tarvitset vain lisää pehmustetta”, Luna vastasi ja osoitti sohvalla lojuvia tyynyjä.
Ginny murahti tyynyille, nojasi päätään Lunan olkaan ja kiemurteli itsensä sopivaan asentoon.
”Nyt on hyvä”, hän tuumasi. Luna vain hymähti jotain ja jatkoi takkatulen seuraamista hymyillen.
-
Äh, samaan aikaan rakastan ja vihaan lukea tällaisia "istutaan takan ääressä ja juodaan kaakaota" -tekstejä, koska 1) niistä tulee ihanan höttöinen ja lämmin olo, mutta 2) olen myös mökömökö, koska meillä ei ole takkaa (eikä minulla liiemmin ole kaakaotakaan, jota hörppiä) ;-; Mutta ehkä ihanista asioista lukeminenkin on enemmän kuin ei mitään! Luna ja Ginny on onnekkaita, kun heillä on takan ja kaakaon lisäksi myös toisensa ^.^
// Ai niin! Jos joku haluaa päästä oikein kunnolla tuon pienen pätkän tunnelmaan, niin kehotan kuuntelemaan tätä (https://mynoise.net/NoiseMachines/fireNoiseGenerator.php?c=0&l=4040404040404040404000) siinä samalla! Kyseessä on mynoise.netin fireplace-generaattori (äänigeneraattori? -simulaatio? en tiedä, miksi näitä pitäisi kutsua) ja sieltä voi klikkailemalla noita valmiita asetuksia sivusta tai itse slideja säätelemällä löytää juuri itselleen sopivan takkatuliäänen ^.^
-
Oi, ihana idea tälläinen satukirja! Sitenhän saa mahtumaan vaikka kuinka paljon fandomeita yhteen ficciin luontevasti :)
Tuossa tokassa luukussa mua alkoi ihan kylmettää Anteron puolesta :D Junan odottelu kylmässä on tuttua hommaa :D
Oi ja Ginny/Lunaa, takkatulta ja kaakaota jee! Kiitoksia paljon omistuksesta :3 Edellisen luukun aiheuttama kylmä kyllä suli tätä lukiessa :D Nää kaksi luukkuahan sopii tosi hyvin peräkkäin!
Avaruuspiraatti tuo takkaäänijuttuhan on kivaa kuunneltavaa tuota lukiessa! Kaikellaista sitä onkaan olemassa nykyaikoina :D Kuuntelenpa sitä ihan huvikseni tässä seuraavia luukkuja odotellessa :))
-
Tuo arvailu junaa odottaessa kuulostaa hauskalta.
Itse pohdin välillä kuka ihmisistä sopisi olemaan haltia, gondorilainen, hobitti, kääpiö, entti tms. ja kaikenlaisia on vastaa tullut, myös entti entinaskeleineen, joiden perässä hobitti ei tahtonut pysyä.
Myös minä taisin jo alkaa parittaa poikia ajatuksissani, mutta joo. Kyllä näitä ihmisiä on, jotka aloittavat juttelemaan ventovieraalle keksien juttua vaikka kirveenvarresta.
Takkatuli ja kaakaota. Oih.
Kaakaon voin toteuttaa heti, mutta takkatulen äärelle pääsen vasta jouluna. Mutta ainahan niistä voi lukea ja päästä jo nyt tunnelmaan. Jään lukemaan myös seuraavia luukkuja.
-
Oijoi mitämitä!! <33 Luna/Ginnya! Kieltämättä ensin kun en lukenut A/N:ä mietin että kirjoititko tän mulle mut se olikin Crystedille :D No ei se mitään, ihanaa jos tulee useampi Luna/Ginny (tai mistä minä tiedän mitä sä oot mulle kirjottanut, jos oot ees kirjottanut :D) Kaakao on parasta, ja Luna/Ginny on parasta, ja takkatuli on parasta, ja sohvalle kullan kanssa käpertyminen on parasta. Olikohan tää mahdollisimman hype-jossa-ei-ole-punaista-lankaa-kommentti? :D Rakastin tätä pientä tekstiä ja voisin lukea sen vaikka monta kertaa <3 (niinku varmaan luenkin)
Uusia lukuja odotellessa <3
-
Avaruuspiraatti: Oh noes, anteeksi, tuo höttö-osuus oli tarkoituksellista, mutta ei ollut tarkoitus aiheuttaa takka-kateutta! >: Mutta toivottavasti ihanista asioista lukeminen on ihan riittävää sitten. Kiitoksia kommentista ja tuosta ääni-linkkivinkistä, toivottavasti se auttaa pääsemään tunnelmaan mukaan! (:
Crysted: Joo, tykkään itsekin tästä ideastani ihan sikana! Junan odottelu on jo muutenkin ärsyttävää, mutta sitten kun sen joutuu tekemään vielä kylmässä, niin vähemmästäkin kaipaa jotain muuta tekemistä! :D Ole hyvä, hyvä että tämän osan myötä suli se edellisessä koettu jäätyminen! En ollut edes ajatellut asiaa tuolla tavalla tökätessäni nämä perätysten. :’D Kiitos kommentista! (:
Fairy tale: Se on kivaa, suosittelen kokeilemaan joskus! (; Ooo, tuo sinunkin versiosi kuulostaa varsin hauskalta, pitää kenties kokeilla itsekin sitä joskus! :D Joo, meitä mahtuu moneen junaan. Valitettavasti minäkin pääsen nauttimaan takkatulesta vasta jouluna, mutta ehkä tuo Avaruuspiraatin linkittämä ääni-juttu voi helpottaa sitä kaipuuta? Kiitoksia kommentista! (:
Lunalotta: Juu, ei ollut nyt sinulle tällä kertaa tämä. :D Katsotaan sitten ajallaan, mitä sinä saat, jos saat mitään… Kylläpäs nyt osui paljon parhaita asioita samaan lyhykäiseen raapaleeseen. :D Kiitoksia ihqutus-kommentistasi! (:
Joululahjaongelmia
Fandom: Harry Potter
Pairing: Draco/Harry
A/N: Hyvää joulua Dokumentti! <3
Draco oli surkea keksimään joululahjoja. Etenkin silloin kun piti keksiä joululahja henkilölle, jolla oli jo se kaikista tärkein, eli hänet. Siispä, kun hänen piti ensimmäistä kertaa ostaa Harrylle joululahja, tulivat hyvät neuvot tarpeeseen.
”Tilaa hänelle aika parturiin”, Blaise ehdotti.
”Teetä hänelle alastonkuvakalenteri itsestäsi”, Theodore heitti.
Loppujen lopuksi jouluaattona Draco odotti Harrya erittäin piskuisen paketin kanssa.
”Hyvää joulua!” Draco toivotti heti, kun Harry viimein suvaitsi saapua, ja työnsi pienen avaimen, jota koristi suuri vihreä rusetti, tämän käteen.
”Hyvää joulua!” Harry vastasi, ”mikä tämä on?”
”Malfoyn kartanon avain.”
Hetkeen Harry ei sanonut mitään, tuijotti vain kättään.
”Tarkoittaako tämä...?”
”Haluan sinun muuttavan luokseni.”
-
Voi aws ihana lahja Dracolta! Vaikka kyllä olisi alastonkuvakalenterikin ollut varmasti Harrylle mieleen xD
-
Aww, voisin kompata Crystediä :D Mutta ihanaa että Harry pääsee muuttamaan Dracon kanssa <3 jotenkin kun näin tuon parituksen niin aattelin automaattisesti että se on Dokumentille, vaik on tääl muitakin Drarry-faneja :D Ja huiui, Lillis pelottelee mua etten saa lahjaa, oonko mä ollut liian tuhma tai jotain? :( No jaa, mutta silti ihana luukku taas <3
-
Etenkin silloin kun piti keksiä joululahja henkilölle, jolla oli jo se kaikista tärkein, eli hänet.
Pff ;D
Draco-parka. Mitenköhän hän voi enää koskaan ylittää tuota joululahjaa tulevina vuosina?? Hänen olisi kannattanut aloittaa vaikka sukista ja siitä vuosien varrella vähän nostaa rimaa. Minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että alastonkuvakalenteri olisi ollut Harrylle mieleen. Toisaalta: miksi katsella kalenteria, kun voi katsella ihan sitä itseään ;-)
-
"Mä kommentoin vielä tänään!" Thing you should never say out loud. :D Mutta olen täällä taas!
Takkatulen äärellä oli söpöisä. Paras tyynyhän on tietenkin se toinen, ei sitä mitään höyhenpalleroita siihen enää kaivata tekemään asioita monimutkaisiksi vai miten se meni. ::) Nää parisuhdehöttöilyt on kovin kivaisia, ihana, että olet näitä jaksanut kirjoittaa. :D
Sillä kyllähän Joululahjaongelmia jatkaa ihan samaa rataa. :P Se on jotenkin aika perusasetelma, että ei osata ostaa toiselle lahjaa, ja huvittavaa, millaisia ideoita kavereilta tulee. :D Piraatin kommentista poimin nyt takertumisen kalenteriin, koska minäkin olen sitä mieltä, että se olisi varmasti ollut hyvä (tai perinteisempi rusetti sen itsensä ympärillä, kröhöm). ;)
Lutuja ovat, palajan taas. :P <3
-
Crysted: Joo, Dracon lahja oli aika suloinen. Eikä Harry taatusti olisi sanonut ei:tä sille alastonkalenterillekaan! (; Kiitti kommentista! (:
Lunalotta: Hihih. <3 Minä en pelottele ketään, totesin vain, että joudut odottaa saadaksesi selville, että saatko jotain vai et. (; Kiitti kommentista! (:
Avaruuspiraatti: Musta jotenkin tuntuu, että Draco ei hirveästi ajatellut sen pidemmälle, piti vain saada joku kiva lahja tähän hetkeen. :D Voi olla, että vuoden päästä Dracoa jo kaduttaa tämä lahja, kun pitää yrittää keksiä joku parempi. :D Se on kyllä hyvä pointti, että miksi katsella kalenteria, jos voi katsella samaa livenä, ehkä Draco sen takia jättikin sen ostamatta? Kiitoksia kommentista! (:
Saappaaton: Noo, eipä tässä nyt mitään katastrofia sattunut kuitenkaan. :D Hahah, joo höyhenpallerot vain vaikeuttaa sitä oloa, kyllä sitä siihen toiseen paljon mieluummin nojaa. Kyllä mulla aina jaksamista piisaa hötöille, oli se sitten millaista höttöä tahansa! (; En usko, että oikein mikään minun ideoistani täällä on kovinkaan ”uniikki lumihiutale”, vaan menen aika perussetti-linjalla. :’D Rusetti ympärillä -jutun tein viime vuonna, toki se taisi olla koko miehen, eikä vaan sen ympärillä, mutta tänä vuonna lähdin sitten vähän toisille urille. Kiitos kommentista! (:
5.12.
”Eiköhän tämä riitä jo tältä illalta”, Iain tuumaa, kun Catriònan silmät alkavat lupsahdella umpeen.
”Ei vielä isä, ei minua vielä…” tyttö aloittaa ja haukottelee sitten erityisen makeasti.
”…väsytä”, Catriòna lopettaa lauseensa saatuaan suunsa taas hallintaansa.
”Huijari”, Iain sanoo ja kutittaa pientä tyttöään leuan alta. Catriòna kiemurtelee miehen sylissä ja nauraa hersyvää nauruaan.
”Isä, ole kiltti, vielä yksi tarina”, Catriòna pyytää kuitenkin taas kohta.
”Hyvä on, yksi vielä, mutta sitten menet jo nukkumaan”, Iain myöntyy tietäen, että lopulta hän kuitenkin joutuu myöntymään, koska ei osaa kieltäytyäkään. Catriòna vain nyökkää ottaessaan taas paremman asennon isänsä sylissä.
”Satumestarin tarinoita, neljäs luku, Tapaaminen mökissä.”
-
Oi, jälleen suloista originaalia. :3 Catriona on niin suloinen! Ja sen nimikin on tosi erikoinen ja kaunis. :3 Voin niin kuvitella kuinka pienet lapset haluu vaan koko ajan kuulla lisää, itekin taisin sellainen olla :D Kiitos tästäkin luukusta, ja minä jään odottelemaan lisää tekstejä! (: Oot ihana! <3
-
En kestä tätä isä-tytär-suhdetta tässä, tännehän sulaa. <3_<3 Lukaisin tän taas jo aiemmin päivällä, ja nyt uudestaan ja olen ihan aivomössöä ja tuitui.
(Eikä niiden ideoiden tarvi olla mitään uniikkeja lumihiutaleita, riittää että niissä on hyvä ja hattarainen toteutus. ;) <3)
Ei tän järkevämpää tänään, sori. :D
-
En olekaan kerennyt (tai no, olen viime aikoina ollut vähän huono) kommentoimaan, mutta täällä taas! Lyhyesti virsi kaunis, sanotaan, joten tulin vain kertomaan, että seurailen edelleen ja ficit ovat olleet vallan kivaisia. Eniten oon tykännyt noista originaaliosuuksista, kun satukirjaa luetaan, mutta vallan mainiota muutkin! <3
-
Taitaa Iainin loppuilta/-yö mennä "Isi vielä yksi! – "Ei" – "Pliis" – "Okei" -merkeissä :-D
-
Lunalotta: Catriòna on kyllä tosi söpö, sekä nimenä että ihmisenä! (: Eiköhän aika lailla kaikki lapset halua vaan lisää tarinoita, kun kerran aloittaa lukemisen. :D Kiitos kommentista! <3
Saappaaton: Mun olisi varmaan pitänyt laittaa varoituksiin, että ”sulamisvaara”. :D Hyvä, että se hattarainen toteutus riittää, muutoin olisin pulassa tämän kanssa. :D Kiitti kommentista! (:
Odo: No worries, en odotakaan, että aina ehtisi kommentoida, koska näitä uusia tulee kuitenkin joka päivä! Kiitoksia kommentista ja kehuista, hienoa että satuhetket on kelvanneet! ((:
Avaruuspiraatti: Hahah, en yhtään ihmettelisi, vaikka joku ilta menisikin siinä, että isä yrittää lopettaa, mutta tyttö haluaa aina vaan lisää. :D Kiitti kommentista! (:
Tapaaminen mökissä
Fandom: Hobitti
Pairing: Bard/Thranduil
A/N: Hyvää joulua Secu! <3
Bard istui pienessä mökissä metsän keskellä ja työnsi lisää puita valkeaan. Hän ei ymmärtänyt yhtään, miksi heidän piti tavata näin syrjässä, mutta Thranduil oli vaatinut sitä.
Mökin hiljalleen lämmetessä jousimies astui peremmälle ja kiskoi raskaat talvisaappaat jaloistaan. Ainoa merkki haltiakuninkaan saapumisesta oli oven narahdus ja viileä tuulahdus.
”Sinä tulit”, Bard sanoi aivan kuin olisi olettanut muuta.
”Tietenkin”, Thranduil vastasi pehmeästi.
Pari pitkää askelta riitti tuomaan haltiakuninkaan jousimiehen selän taakse. Bard seisoi hiljaa paikoillaan, kun Thranduilin viileät huulet koskettivat hänen niskaansa. Värähdys kulki ihmismiehen koko kehon läpi tämän kääntyessä katsomaan haltiakuningasta.
”Auta minua unohtamaan.”
”Mielelläni”, Thranduil vastasi kaataessaan jousimiehen mökin lattialle.
-
Oooh, vaikuttaa mielenkiintoiselta kalenterilta! Thranduil/Bard-paritus minut tänne veti ;) mutta päätinkin sitten lukea kaikki järjestyksessä ;D
Veikeä alku! Tämmöinen riimukirja, jossa luvataan alussa ihmeellisiä asioita ja astumista ulos omasta todellisuudesta. Kuulostaa must-jutulta omaan kirjahyllyyn, mulle kans! O.O
Onneksi Antero ei ole tyhmä, koska paljas pää on pahinta, mitä voi aivoilleen tehdä, koska pipot ja lämpimät korvat on vain <3 ja saman tietää myös mysteerimies! koska on talvilippalakein varusteltu! ;D Plus hyvä, että joku sentään muisti, että junaanhan tässä oltiin menossa. Mut hei, siellä saattoi juttu jatkua, kun kerta sama määränpääkin oli poikasilla \o/ komppaan Saapsia, ehdottomasti näistä voi jatkaakin!
Awww, onpas suloista takkatulen tuijottelua Luna/Ginnyllä [mulla ääniefektien kanssa, piraattikiitos!] <3 Lunan käytännölliset vinkit kaikuu kuin kuuroille korville, koska mikä parempi lököttelualusta Ginnylle kuin Luna itse \o/
OOOH, mikä lahja Dracolta! Kyllä varmasti kelpaa Harrylle, onhan tuo nyt suurensuuri luottamuksen ja jatkuvuuden osoitus <3 vaikka ei Harrya varmaan ois haitannut se alastonkalenterikaan (parturin lahjakortista ois voinut tulla kylmää kyytiä Dracolle ;D)
Suloinen Catriòna <3
Oooh, tosiaankin paritus oli jotenkin jännä! Olen mielessäni parittanut Bardia jollekulle muulle, kauhea aivopieru/ajatusblokki tuli plus Hobittien katsomisesta on liikaa aikaa. Thorinille? Legolasille? Mut tooodella jännää ja varsin canoninmukainen ajatus, että nämä kaksi salatapaavat pienessä mökissä metsän keskellä. Vähän jänskätti toi kohta, kun Bard ei tajunnut, miksi heidän piti tavata niin syrjässä. Ilmeisesti kyseessä ei olekaan mikään salasuhde? Hmm! Ehkä Bard on vain kova pitämään ääntä \o/ mutta joka tapauksessa, viileä tuulahdus ja viileät huulet, mainiosti kuvastavat jääkylmää Thranduilia <3
Jee, joka päivä tätä nannaa luvassa \o/
-
Miksiköhän ketussa tämä teksti ei ollut viimeisimmissä viesteissä. :o No jaa, löysinpäs tieni tänne kuitenkin. o/ Hobitti on mulle (edelleen) vieras fandom, mutta tää lyhyt tekstinpätkä onnistui silti lämmittämään mieltä, koska eihän haltiakuninkaan ja ihmismiehen välinen rakkaus voi olla muuta kuin söpöä kuviteltavaa <3
-
Ooooh, Bard/Thranduil <3 Olipas kiva pätkä ja pidin siitä, ettei tämä ollut kuitenkaan ihan niin fluffuinen, vaikka herkkää olikin. Sellaista sopivaa draamaa ja hyvä fiilis, vaikka olikin lyhyt!
-
En oikein tiedä lämpesinkö tälle paritukselle, koska en vain näe sitä. :D Bard on kyllä ihana, ja kyllä minullekin Bard jossain syrjäisessä mökissä kelpaisi. ;)
Kohtauksena oikein toimiva ja kivaisa, mutta paritus tosiaan haraa vastaan (mikä on musta tosi hassua, koska olen lähes kaikkiruokainen). :D Sitten jotenkin kiinnitin huomiota noihin ihmismies/haltiakuningas/mitä näitä sanoja sulla nyt oli, millä olit pitänyt kovin selkeänä sen, kummasta on kyse milloinkin.
Jep, kyllä sä kirjottaa osaat. <3
-
Beelsebutt: En voi luvata sulle ihan samanlaista riimukirjaa kuin Catriònalla on, mutta ehkä tästä saisi hienon joululahjavinkin ensi vuodelle. (; Antero ja mysteerimies on kyllä fiksuja, koska hyiset korvat on kamalinta ikinä! Ehkä jatkoakin voisi olla luvassa jossain kohtaa, jos saan kivoja ideoita… Kuka mitään käytännöllisyyttä kaipaa, jos voi nojailla siihen toiseen? :D Joo, eiköhän Harry ollut ihan O_O lahjastaan, vaikka varmasti se kalenterikin olisi saanut kivan vastaanoton. :D Kertokaa nyt hei joku, please, että mikä tässä Barduilissa on niin hienoa, että puolet porukasta shippaa sitä, kun minä en tajua? :’D Kenties tämä ei tosiaankaan ole salasuhde, tai sitten se on salasuhde, mutta Bard ei haluaisi salata sitä? (; Kiitoksia kehuista ja kommentista! ((:
Lunalotta: En tiedä, Fini varmaan jekkuili vaan jotain? Sun selkeästi pitää nyt kyllä tutustua Hobittiin muutenkin kun vain mun ficcien kautta, että saat jotain kosketuspohjaa niihin! :D Kiitti kommentista kuitenkin! ((:
Odo: Barduil-fluffy ei nyt vaan jotenkin lähtenyt, kun en muutenkaan oikein osaa kirjoittaa näitä kahta yhteen. :’D Kiva kuitenkin, että siitä pidettiin ja kiitos kommentista! (:
Saappaaton: Hallelujaa, joku toinenkin on kummissaan näistä, koska en vaan tajua tämän parin lumoa. :’D Secun toiveiden takia päätin kuitenkin kokeilla… Olisikohan seuraavaksi sitten vuorossa Bard/Saapas..? xD Kiva, että pidit vaikka paritus ei oikein iskenytkään, ja kiitoksia kommentista! (:
7.12.
Iain sulkee kirjan nopeasti neljännen luvun jälkeen, sillä sellainen ei ole sopivaa kuultavaa pienille tytöille. Hänen järkytyksensä on kuitenkin aivan turhaa, koska Catriòna on nukahtanut hänen syliinsä, eikä tajua enää mistään mitään.
Mies laskee paksun kirjan vieressään olevalle pöydälle varoen herättämästä sylissään nukkuvaa tytärtään. Hyvin varovaisesti hän nostaa sitten viisivuotiaan tytön syliinsä ja lähtee kantamaan tätä vuoteeseen. Catriòna vain tuhisee isänsä sylissä.
Iain laskee tytön hellästi vuoteeseen ja peittelee tämän paksulla täkillä. Hän asettelee vielä vanhan ja kuluneen nallen Catriònan kainaloon, ennen kuin poistuu huoneesta.
”Nukkuuko hän?” Ailios kysyy mieheltä tämän palatessa takan äärelle.
”Kuin tukki”, mies vastaa vaimolleen istuessaan keinutuoliinsa.
”Hyvä, sitten on minun vuoroni istua sylissäsi”, Ailios naurahtaa.
”Mitä ihmettä minä olen tehnyt ansaitakseni tämän?” Iain nauraa Ailioksen toteuttaessa lupauksensa.
”Olet olemassa?” nainen ehdottaa.
”Olin olemassa eilenkin, eikä kukaan eilen istunut sylissäni”, Iain vastaa.
”Voin minä kyllä noustakin, jos et halua minua syliisi”, Ailios toteaa ja on jo liikahtamassa kauemmas.
”Ei, en minä niin sanonut”, Iain sanoo hätäisenä ja vetää naisen tiukemmin itseään vasten. Ailios vain nauraa painautuessaan miehen tuttua rintakehää vasten.
Lasten mentyä nukkumaan voivat Ailios ja Iain hetken aikaa olla aivan kuin he olisivat taas talossa vain kahden kesken, eikä tarvitsisi pelätä lasten heräävän kesken kaiken.
-
(höö, voi Bard-parkaa, siinähän tulee aivan alemmuuskompleksi, jos haltiakunkku ei halua muiden itsestään tietävän... no, ehkäpä Bardin ego kestää sen, Thranduil on varmasti sen arvoinen ;) ja joo! Mä lukisin kyllä Bard/Saapastakin XDDD)
Hahaa, mä mietinkin että mitäs sitten tapahtuu kun luukussa parisuhteillaan ja lukuja luetaan kuitenkin pikkulapselle x) mutta joo, hienosti selitetty tilanne plus mitäpä harmia siitäkään on, että vihjaistaan henkilöiden x ja y tykkäävän toisistaan ja pussaavan niin kuin aikuiset pussaa <3
AWWWW, onpa ihana vanhempien yhteinen hetki lopussa, miltei haistan mausteisen piparihaisun ja tunnen takkatulen lämmön omalla ihollani ja ah, ihastuttavaa! <3
Kiitos tästä ja lisää! ;D
-
Erityisen kaunis tämän päivän luukku. Sellainen sopivan suloinen ja pehmeä.
Mahtavaa lukea näitä teemaltaan laidasta laidasta vaihtelevia tekstejä. Kiitokset. :)
-
Okei, ehkä mä luen ne Hobitit jossain vaiheessa! xD TSH:ssa on tietääkseni kolme kirjaa (?) mut oliko Hobitti-sarjasta erikseen omia kirjoja vai oliko niistä vaan joku elokuva? Vai muistelenko omiani? :D Mukava kuitenkin taas tämä tän päivän luukku. (: Ihanaa, että aikuisetkin saa välillä kahdenkeskisiä hetkiä <3
-
Oi jestas, joululahja, minulle, vieläpä Bard/Thranduilia! <3
Olen vaivihkaa tonttuillut tätä joulukalenteria, vaikken olekaan jättänyt kommenttia aiemmin. Tämän idea on kerrassaan ihana! Pidän siitä, että vaikka originaalipätkät ovat selkeästi sijoittuneet vanhaan aikaan, niin tarinoita kerrotaan kuitenkin useilta eri aikakausilta menneestä nykyhetkeen/tulevaan. Tuollainen satukirja olisi mukava omistaa omassakin hyllyssä ^^ Ajattelin ensin joulukalenterin otsikon perusteella, että Iain olisi tarinankertoja ja varsinainen kirja olisi vain rekvisiittaa, jolloin tarinat tulisivat Iainin omasta mielikuvituksesta ja mielenmaailmoista, mutta todella kutkuttava ja monitahoinen idea näinkin ^^ Seuraan ehdottomasti loputkin luukut :3
Nyt Hobitin pariin: Suuri kiitos yllätyslahjasta, pidin siitä kovasti! Lyhykäisyydestään huolimatta siihen oli saatu mahdutettua paljon tunteita ja mystiikkaa. Luulin ensin, että herroilla on virallinen tapaaminen, mutta onhan se ymmärrettävää, ettei Thranduil halua joutua pelkäämään paljastumista, siispä syrjäinen sijainti :) Pidin siitä, ettei avattu sen enempää, oliko näillä tunteita pelissä ja miten tilanteeseen oli päädytty. Vähän kyllä säälitti Bardin yritykset saada mökki lämpimäksi, kun Thranduil sitten tuo talven tuulahduksen sisään - tuli vähän jääkuningatar ja Muumien Mörkö mieleen, apua ^^" Jäin miettimään myös sitä, minkä Bard haluaa unohtaa? Vaimonsa menetyksen tuoman tuskan, yksinäisyyden, onko jotain lukijalle tuntematonta tapahtunut? Kaiken kaikkiaan kiehtova pieni pätkä.
Kiitos vielä paljon lahjasta <3
-
Beelsebutt: (Niin varmasti tuleekin, ehkä tässä olisi ainesta pidemmällekin ficcille? :D) Joo, pussailussa ei ole mitään ongelmaa pienen Catriònan kanssa, mutta sitten kun tarina meinaa lähteä muille urille, niin sitten tulee isällä kiire sulkea kirja. :D Kiitoksia kehuista ja kommentista! (:
Fairy tale: Kiitoksia kehuista ja kommentista, kiva että tykkäilet näistä! ((:
Lunalotta: Hobitti on yksi kirja, kolme elokuvaa, ja TSH on yksi kirja, jossa on kolme osaa. Kiitti kommentista, kiva että pidät näistä! (:
Secu: Joo, nuo tarinat nyt on valikoituneet vähän sen mukaan, että mitä ihmiset on toivoneet, mutta se oli aikomuskin, että ne on vähän sieltä sun täältä ajallisesti. (: Nyt kun sanoit, niin tuo olisi voinutkin olla kivampi idea, että Iain olisi vetänyt nämä tarinat hatustaan, mutta meni jo. :D Mä tykkään jättää juttujani tosi avoimiksi, joten siksi tuossa sun luukussa ei ollutkaan sen erityisemmin avattu, että mitä herrojen välillä oli, vaan jokainen saa miettiä sitä itse. (: Hups, ei Thranduilista sentään pitänyt ihan noin viileät ajatukset tulla mieleen. :’D Kiitoksia kommentista, hienoa että pidit yllätyslahjastasi! <3
Luminen poni
A/N: Hyvää joulua Isfet! <3
Catrìonan punaiset letit heiluvat tuulessa, kun hän yrittää pysyä Seòsaidhin tahdissa. Isoveljen suuret saappaat liikkuvat niin nopeasti, että tytön pitää ottaa melkein kolme askelta yhtä veljen omaa kohti.
”Älä juokse niin kovaa”, Catrìona pyytää. Seòsaidh ei vastaa, kääntyy vain ympäri ja nostaa kymmenen vuotta nuoremman siskon reppuselkäänsä. Nopeasti tyttö kietoo kätensä veljen kaulaan ja yrittää olla puristamatta liikaa.
Jonkin matkaa kuljettuaan Seòsaidh pysähtyy ja laskee viisivuotiaan tytön taas omille jaloilleen. Catrìonan pienet saappaat uppoavat oitis kinokseen, kun hän katselee ihmeissään ympäristöään. Kaikkialla on valkoista, niin paljon valkoista! Silmiä häikäisee auringon heijastuessa lumelta, mutta Catrìona on liian ihmeissään valittaakseen.
”Tein sen sinulle”, Seòsaidh sanoo, ja Catrìona ihmettelee, miten veli on tehnyt lunta, kunnes hän huomaa veljen osoittavan pientä lumesta muovattua ponia. Tyttö ilahtuu niin paljon, että sanat pettävät hänet, joten hän vain halaa veljeään tiukasti.
”Haluatko ratsastaa sillä?” Seòsaidh kysyy, ja Catrìona nyökkää haltioituneena. Isoveli nostaa pikkusiskon lumisen ponin selkään, jotta Catrìonakin voi leikkiä ratsastavansa. Oikeasti hän on liian pieni ratsastamaan ponilla, joten lumiponin on riitettävä vielä hetkeksi.
Kohta on kuitenkin aika palata mökille, ettei Catrìona jäädy ulkona talvipakkasessa. Tyttö kuitenkin alkaa vastustella heti, kun veli nostaa hänet ponin selästä.
”Tulemme huomenna taas ratsastamaan”, Seòsaidh lupaa. Vasta sitten tyttö suostuu lähtemään.
-
Voi, kiitoskiitos! Olipas ihana hyvänmielenpalanen!
Sisarusjutut on aina kivaa luettavaa, ja Catriona (tyhmä puhelin ei anna heittomerkkiä) on tosi suloinen tenava <3 Ihana isoveli teki lumiponin!
Kiitos paljon lahjasta, edelleen tätä seuraillen <3
-
Oikein suloisia ja mieltä lämmittäviä osia jälleen!
Iain sulkee kirjan nopeasti neljännen luvun jälkeen, sillä sellainen ei ole sopivaa kuultavaa pienille tytöille.
Ha, uskaltaakohan Iain enää Satumestarin kirjaa lukea enää tämän jälkeen ;D Saa myös pohtimaan, millainen rouva tahi herra tahi joku muu tuon kirjan takana on tässä universumissa näiden tarinoiden perusteella!
-
Ihania luukkuja tosiaan, on jäänyt kommentointi vähän vähemmälle oman laiskuuden takia, mutta täällä mä yhä seurailen! Suloinen sisarushetki tämän päivän luukussa varsinkin jäi mieleen, ja sitten tietysti ihana Barduili-luukku tuolta aikaisemmalta <3
-
Vöeee, siellä sitä pikkusiskoa kanniskellaan lumessa ja viedään ratsastamaan lumiponilla, aws <3 meinasin sanoa, että ei mulla vaan tuommoisia isoveljiä oo ollut, mutta sitten muistin että isoveljeni pelasti mut kerran hukkumasta, joten ehkä sekin oli ihan jees ;D
Söppeli tunnema luukussa, oikein semoinen luminen ja talvinen ja jouluinen ja havuinen ja ahh <3 tykkäsin myös siitä, kuinka Catrìona joutuu ottamaan kolminkertaisesti askeleita Seòsaidhiin verrattuna x) sellaista on pienten elämä <3
Aws, en uskalla laskea kaikkia sydämiä tästä viestistä, mut usko pois että fiilis on juuri semmoinen, että niitä pitää olla paljon! Yhtä hymyä ja nuunuttelua \o/
-
Awww, niiiin söppänää <3 lumiponilla ratsastelu, isoveljen selässä oleminen ja punaiset letit heilumassa <3 tää oli niin suloinen! Ja mistä sä muuten oikein keksit tai löydät näin ihanat nimet näille hahmoille? :-* kiitos taas luukusta <3
-
Isfet: Ole hyvä vain, sisarusjutut ovat itsellenikin tosi lähellä sydäntä, joten kun olin lukenut sun toiveet, oli aika helppo päättää, mitä kirjoitan sulle lahjaksi. :D Mahtavaa siis, että tämä upposi näin hyvin ja kiitoksia kommentista! <3
Avaruuspiraatti: Pakko se taitaa olla uskaltaa, musta kun tuntuu, että tämän jälkeen ei Catriòna varmaan suostu nukkumaan ilman satuja. :D Olisi kyllä mielenkiintoista pohtia, että millainen kirjoittaja tällä satukirjalla olisi. Kiitti kommentista! (:
Crysted: Kivaa, että olet vielä matkassa mukana! (: Kiitoksia kommentista! (:
Beelsebutt: Kyllä sunkin veljesi taitaa olla tuon perusteella ”ihan jees”! :D Pienillä on välillä vähän vaikeaa, kun isommat ei muista ottaa huomioon, että pienemmillä on myös pienemmät jalat. :’D Aww! Kiitoksia kommentista! (:
Lunalotta: Söpöily on parasta ja sisarukset on mahtavia, joten yhdistin kaksi hienoa asiaa superhötöksi. :D Nämä nimet taas on kaivettu täältä (http://www.fantasynamegenerators.com/celtic_names.php#.Wiql1Upl9PY), eivät siis ole minun keksimiäni. Kiitti kommentista! (:
9.12.
Leikittyään koko päivän isoveljensä kanssa lumessa on Catriòna jo valmiiksi illalla väsynyt. Silti pikkutyttö vaatimalla vaatii isältä lisää satuja ennen nukkumaanmenoa. Eikä Iain ikinä pysty kieltämään tyttäreltään yhtään mitään, joten tälläkin kerralla isä taipuu ja ottaa taas paksun satukirjan syliinsä.
”Mihinkäs me jäimme viime kerralla?” hän kysyy.
”Me luettiin siitä kuninkaasta ja jostain jousimiehestä”, tyttö muistuttaa, vaikka onkin unohtanut nimet jo aikoja sitten.
”Aivan niin, siispä siirrymme tänä iltana viidenteen lukuun”, Iain myöntää Catriònan parannellessa asentoaan isänsä kainalossa sohvalla.
”Miten olisi mukilliset kuumaa kaakaota lukuhetkeä piristämään?” Ailios kysyy keittiön ovelta, ennen kuin Iain ehtii edes avata kirjaa.
”Mikä ettei”, mies vastaa ja ottaa vastaan tarjotun mukin. Catriòna hörppää varovasti omastaan ja irvistää sitten poltettuaan kielensä kaakaoon.
”Varovasti sen kanssa”, Ailios varoittaa tytärtään liian myöhään.
”Joo, äiti”, tyttö lupaa ja puhaltaa mukiinsa kaikin voimin, niin että kaakao uhkaa läikkyä reunojen yli.
”Älä leiki kaakaosi kanssa”, Iain kieltää.
”En, en”, tyttö lupaa.
-
Annamme synninpäästön veljelleni o7
Kaakaota ja lämmin kainalo ja jotain mukavaa luettavaa/kuunneltavaa, kuulostaa täydelliseltä <3
-
Kaakao mainittu. Olet Lilla jumalattareni <3 Söpöä, nyt on sitten ihanaa juotavaakin juotavaksi satuja kuunnellessa :3
-
Beelsebutt: Heh, joo, kaakao, lämmin kainalo ja jotain kivaa luettavaa kelpaisi kyllä mullekin right about now. :3 Kiitti kommentista! (:
Lunalotta: Älä nyt sentään hei ihan överiksi vedä… :’D Kiva kuitenkin, että tykkäilet näistä, ja kiitti kommentista! (:
Paras herätys ikinä
Fandom: Hobitti
Pairing: Kíli/Tauriel
A/N: Hyvää joulua Ilomiete! <3
Kíli heräsi parhaaseen tunteeseen ikinä! Nimittäin Taurielin sormiin silittämässä hänen takkuisia hiuksiaan. Kääpiö yritti parhaansa mukaan olla virnuilematta typerästi, kun hän vaihtoi toiselle kyljelleen kääntyäkseen haltiaa kohti.
”Huomenta”, hän murahti. Tauriel kumartui suutelemaan kääpiön huulia sanomatta mitään.
”Paras. Herätys. Ikinä”, Kíli totesi haltian huulia vasten.
”Paras on vielä edessä.”
”Ai niinkö?”
Siihen Tauriel ei enää vastannut, eikä Kílikään saanut enää sanaa suustaan, koska haltian huulet olivat liimautuneet kääpiön omia vasten.
Kun Tauriel viimein irrottautui, oli Kíli jo melkein unohtanut miten hengittää. Hänen piti kasata itseään hetken saadakseen hengityksensä normaaliksi. Tauriel vain hymähteli tyytyväisenä vieressä, kun kääpiö oli kerrankin jäänyt sanattomaksi.
-
Ai että miten ihana yllätys! :D
Kiitos kiitos tästä ihan parhaasta herätyksestä, oon nyt aivan sanaton mutta kiitollinen :-* Hyvää joulua myös sinulle LillaMyy!
-
Aww, Kíli on vähän liian söppänä! Tauriel on kyllä mainiosti kietonut sen pikkurillinsä ympärille ;D
-
Aw, yhdyn kyllä Kilin sanoihin: "paras herätys ikinä" <3 tykkäsin ehdottomasti piste-stoppareista Kilin julistuksessa! Oikein mukavasti korostavat ja antavat äänen dialogille.
Tauriel rokkaa! \o/
-
Snif, en mä överiksi vedä, sä oot jumalatar tai lähes ainakin :( :D mutta ihana teksti taas, vaikkakin tää on yhä mulle vieras fandom (en oo tässä parin päivän aikana saanut aikaiseksi hobittia lukea/katsoa :D)
-
Ilomiete: Apua, nyt minä menin sanattomaksi. xD Kiitoksia siis paljon kommentista, mahtavaa että tykkäsit yllätyksestäsi näin paljon! ((:
Avaruuspiraatti: Kíli on ihana! Ja Tauriel taitaa kyllä olla se, joka näistä määrää kaapin paikan. :D Kiitti kommentista! (:
Beelsebutt: Joo, tuollainen herätys kelpaisi kyllä minullekin! :D Ja Tauriel ON aika mahtis! Kiitoksia kommentista! (:
Lunalotta: Ai, et vai? :D Minä mikään jumalatar ole… Kiitti kommentista kuitenkin! (:
Lämmitystä
Fandom: Harry Potter
Pairing: Sirius/Remus (https://i.pinimg.com/originals/b8/38/26/b838264c9af503276766c20b7ce28d13.jpg)
A/N: Hyvää joulua FrostyFrozen! <3
Eräänä täysikuuta seuraavana iltana Sirius kurkisti makuusalin puolelle, kun Remus oli vetäytynyt muita Kelmejä aiemmin. Remus näyttikin nukahtaneen jo, ja kuka tahansa muu olisi saattanut jättää asian sikseen.
Mutta Sirius huomasi Remuksen tärisevän peittonsa alla, joten hän sulki varovasti makuusalin oven, ettei vain herättäisi Kuutamoa. Sitten hän keräsi kaiken tahdonvoimansa, muutti muotoaan koiraksi, ja tassutteli sitten muitta mutkitta Remuksen sängyn luokse.
Sängylle kiipeäminen neljällä jalalla herättämättä toista osoittautui hieman hankalammaksi kuin Sirius oli olettanut, mutta hän onnistui kuin onnistuikin siinä. Lopuksi hän asettautui lepäämään Remuksen päälle lisälämmitykseksi mahdollisimman mukavaan asentoon.
Niin Remus lopetti tärisemisensä, ja Sirius keksi parhaan nukkumapaikan ikinä.
-
Voi höntsäke-Siriusta! Supersuloista lämpöpatteriutta! Melkein, siis melkein aloin itsellenikin toivoa koiraa, mutta kyllä se kissakin lämmittää, kun tuohon uumaan käpertyy kehräämään, ihan lähelle <3
Mutta tosi söppänää, että Sirius menee Nuuhkuna hoitamaan homman kotiin, naw <3 ehkä mä luen liian vähän kelmificcejä mut musta tuntuu, että tätä asetelmaa käytetään liian vähän!
Kiitos tästä aamunavauksesta <3
-
Awww, Sirius koirana on jotain niin söpöä <3 ja ihana lämmike Remukselle varmasti, toivottavasti ei vaan kuolaa Remuksen kaulalle xD
-
Beelsebutt: Varmasti eläin kuin eläin voisi toimia tällä tyylillä patterina, jos se vaan jaksaa pysyä paikoillaan hetken. :D Että siinä mielessä varmaan animaagi-patteri olisi vähän toimivampi kuin lemmikkipatteri… Mäkään en kyllä ole kovin usein tällaiseen törmännyt. Kiitti kommentista! (:
Lunalotta: Siitä ei ikinä tiedä, mitä Sirius keksii tehdä koirana. :D Kiitti kommentista! (:
Lumisia leikkejä
Fandom: originaali
Pairing: Inka/Oona
A/N: Hyvää joulua Avaruuspiraatti! <3
Kun Inka nousi sinä aamuna, oli Oona mystisesti kadonnut. Mysteeri kuitenkin selvisi nopeasti, kun Inka lähti makuuhuoneesta, sillä Oona oli kovaa vauhtia kiskomassa ulkovaatteita niskaansa. Inka katsoi tyttöystäväänsä kummissaan, mutta ainoa vastaus, minkä hän Oonalta sai, oli:
”Lunta.”
Inka ei juuri muuta tarvinnutkaan, vaan hän painui takaisin makuuhuoneeseen, vaihtoi pois yövaatteistaan ja käveli eteiseen kiskomaan toppavaatteita ylleen. Oona oli sillä välin jo kadonnut, joten Inka nopeutti tekemistään liittyäkseen nopeammin tämän seuraan ulos.
Inkan kävellessä ulos Oona oli niin keskittynyt lumiukkoonsa, ettei huomannut Inkaa, joten hän muotoili nopeasti lapastensa välissä pallon ja nakkasi sen Oonaa kohti. Lumipallo osui tyylikkäästi kohteeseensa.
Oona ei sanonut mitään, kumartui vain maahan ja muovasi itselleenkin pallon. Inka yritti väistää, mutta Oonan sihti oli liian hyvä, joten lumipallo osui maaliinsa.
Puolta tuntia myöhemmin Inka kuitenkin nosti kädet pystyyn.
”Armoa, en jaksa enää”, hän nauroi.
”Hahaa, minä voitin!” Oona riemuitsi. Inka ei vastannut, vaan palkitsi vain voittajan suukolla.
-
Ai kamala, kerkesin nyt vasta kommentoimaan, piti eilen mutta uni tuli ennen sitä. Joka tapauksessa, jos nyt tuohon eiliseen tekstiin palaamme: hurjasti kiitoksia tästä ihanasta pikku tekstistä! ♡ Siis ai että miten suloinen! Minäkin haluan hauva-Siriuksen lämpöpatteriksi viereen, eilenkin oli kovin kylmä. Onnenpekka tuo Remus, kun kelmitoveri huolehtii, että palelu häippäsee ja nukkuminen luonnistuu vailla tärinää :3 Ja Sirius itsekin loppujen lopuksi hyötyi. Kiitos vielä kertaalleen! ♡
Ja kommentoidaanpa saman tien tätä tämänpäiväistäkin! Lunta! Siinäpä hyvä syy suunnata suoraan pihalle (vailla aamupalaa? Aijaijai ::)) Toisaalle huomionsa suunnanneiden kansaeläjien heittely lumipalloilla on huveista parhaita, sikäli mikäli se pallo osuu maaliinsa :'D Nää peribteiset lumisodat on aina mukavaa luettavaa, vaikka näin lyhyissä teksteissäkin, niin tiiviisti talveen kuuluva asia. Loppu on kyllä suloinen. Hyvä palkinto se suukko on :3
Ei mulla muuta, Frosty kiittää ja kuittaa ja toivottaa hyvää joulun odotusta itse kullekin! ♡
-
Aaaaäääöä <3 femmeä ja varsinkin Inka/Oonaa, mikä ihana yöpala (kun kaikelta touhuilulta pääsin vasta nyt selailemaan finin lukemattomia viestejä, näiden jälkeen onkin hyvä suunnata nukkumaan :D) Mä en ehkä oikeesti kestä näitä kahta <3 palkintosuukot on ehkä söpöin tapa palkita toinen syystä x. Ja lumisota on hauskaa :D Ja Oona ihanan innoissaan voitostaan! (: Kiitos <3
-
FrostyFrozen: Ei se mitään, kiva kuitenkin, että kävit kommentoimassa lahjaasi! (: Sirius-lämpöpatteri kelpaisi kyllä varmasti monelle muullekin. (; Tässä taitaa molemmat olla aika onnenpekkoja, kun näin hyvä tuuri kävi. Lumen takia voi kyllä ihan hyvin skipatakin hetkeksi aamupalan! :D Hahah, joo, toisten kanssa lumisotailu on kyllä oikeasti hauskaa, jos osaa osua johonkin… Joillekin se suukko voisi olla jopa paraskin palkinto! (; Kiitoksia kommentista! (:
Lunalotta: Inka/Oonalle on aina hyvä kohta?! :D Koita nyt vaan kestää näitä kahta, ei elämästä muuten mitään tule. :D Oona ehkä myös tiesi, millä lailla innostus palkittaisiin, että ymmärsi innostua tarpeeksi voitostaan palkinnon toivossa. (; Kiitti kommentista! (:
Tee jotain!
Fandom: Harry Potter
Pairing: Harry/Ron
A/N: Hyvää joulua Beelsebutt! <3
Harry istui Ronin sängyllä Kotikolossa ja tuijotti Kadlein Kanuunoilla koristeltuja seiniä. Hän saattoi melkein tuntea huispauspelaajien tuijottavan häntä ja käskevän hänen tehdä jotain.
”Ron”, Harry aloitti.
”Niin?”
”Minä, tuota, ööö… Ei mitään sittenkään.”
”Ai, okei.”
Se kaatui aina siihen, kun Ron kääntyi katsomaan Harrya, että hän jänisti. Hän oli jo viimeisen lukukauden ajan yrittänyt kertoa parhaalle ystävälleen, että piti tästä.
Hermionekin oli tuntunut ennen joululomaa aavistavan jotain, joten hän oli ilmoittanut menevänsä sittenkin vanhempiensa luokse loman ajaksi.
”Ron.”
”Niin?”
”Minätykkäänsinusta”, Harry sanoi niin nopeasti, että oli tukehtua kieleensä.
”…Samoin…” Ron suhautti korvat niin punaisina, ettei voinut tarkoittaa sitä vain kaverillisesti.
-
Aww, mä jotenkin arvasin jo parituksesta että tää on Beelselle (kaikki muut sanoo Buttis, niin mä sanon sit Beelse! eiku...) :D Mutta äwwäwwä, ihanaa että saivat molemmat kerrottua tunteistaan. Se on aika pirhanan vaikeeta välillä kertoa toiselle että tykkää siitä, mut sit kun sen on saanut sanottua niin se helpotuksen tunne on lähes euforinen (no ei nyt ihan, mut sellanen tyytyväisen rauhallinen kuitenkin)
Kiitos tästäkin luukkusesta Lils ihana! (: <3
-
!!!! RARRYA !!!!
Mut ekaksi tää Inka/Oona :) ihanaisia ihanaisia! Lumen tulo on iso juttu, nää on varmaan jotain etelän hetelmiä koska mulle alkaa lumi jo riittää, tänäänkin sain lapioida itteni hikeen kahdesti! Mut joo, kyllä mä siitä huolimatta tavoitan tunnelman ja sellaisen tietyn ihkutusilon, kun saa vihdoin ja viimein telmiä lumessa ja tehdä kaikkee kivaa (kuten lumipalloja ja -ukkoja ja -akkoja ja lumipesuja :P).
Ja sit pääpalkinnon kimppuun <3
WÄWäWäWäWÄWÄWwwwäää! Tuommoiset söpöt pojat, lutuiset könsikkäät ja nuuppuset <33 kuinka ihanaa, että Hermionekin on järjestänyt itsensä pois paikalta ja antanut poikien keskenään setviä välinsä, tai siis tunnustaa tunteensa, koska ultimaattinen vakio maailmassa kuitenin on, että Harry tykkää Ronista ja Ron tykkää kans Harrysta <3 sulan :-* <3
Kiitos pikkuinen, ihana herkkupala ja mielen lämmittäjä <33
Aww, mä jotenkin arvasin jo parituksesta että tää on Beelselle (kaikki muut sanoo Buttis, niin mä sanon sit Beelse! eiku...) :D
;D ;D ;D Sano vain Beelse tai Belsuakin oon "kuullut" :D
-
Lunalotta: Parituksesta on kyllä jo helppo arvata, kuka on lahjan saaja. :D Sen kertominen on lähes tulkoon mahdotonta, eikä aina sen jälkeen ole kyllä edes euforinen olo, mutta jos saa tuollaisen vastaanoton kuin Harry sai, niin miksikäs ei. :D Kiitti kommentista! (:
Beelsebutt: Lumen tulo ON iso juttu, mutta ehkä tässä ollaan tosiaan jossain vähän etelämpänä. :D Lumipesut on kans kyllä kovin kivoja, jos olisi joku, joka pestä siellä lumessa! :D Hermione tuntee pojat liian hyvin, joten hän osaa aavistella, koska on parempi olla jossain muualla. :D Kivaa, että tykkäät tuosta noin paljon, koska en turhan usein kirjoittele Rarrya! Kiitos kommentista! (:
14.12.
”Isä, miksi tämä Harry on kahden eri ihmisen kanssa?” Catriòna kysyy uteliaana ja laskee tyhjentyneen kaakaomukinsa pöydälle.
”Onko?” Iain kysyy ihmeissään, sillä häneltä on mennyt ihan ohi koko juttu. Hänkin kurottaa laskemaan kaakaomukinsa pöydälle ja tutkailee satukirjaa tarkemmin.
”Joo, se oli tässä viimeisessä sadussa ja sitten siellä jossain, missä joku ei keksinyt sille mitään joululahjaa”, tyttö vastaa.
”No, kappas, niinpäs olikin”, Iain myöntää selailtuaan sylissään olevaa kirjaa.
”Mutta miksi?” Catriòna inttää.
”Kenties nämä sadut sijoittuvat eri aikoihin”, Iain selittää.
”Eli toisessa ne on aikuisia ja toisessa lapsia?” Catriòna varmistaa hetken kuluttua ymmärtäneensä oikein.
”Esimerkiksi”, Iain vastaa.
”Okei”, tyttö haukottelee leveästi.
”Ja sitten unille”, mies toteaa nähdessään haukotuksen.
”Joo”, Catriòna myöntyy ja ojentaa käsiään isälleen.
Iain huokaisee, nousee sohvalta ja nostaa sitten viisivuotiaan tytön syliinsä. Catriòna kiemurtelee parempaan asentoon ja sulkee silmänsä.
Iain kävelee kohti tytön huonetta tasaisin askelin, ja Catriòna on simahtanut jo paljon ennen kuin mies peittelee tämän sänkyynsä.
Seuraavana iltana Iain istuu jo valmiiksi sohvalla satukirja edessään odottamassa Catriònaa satuhetkeen. Tyttö saapuukin punaiset hiukset hulmuten resuinen nalle kainalossaan isän vierelle, sillä tällä kertaa Seòsaidhkin tulee kuuntelemaan tarinoita. Hän on jo niin vanha, ettei tarvitse iltasatuja, mutta haluaa kuitenkin kuulla niitä isän lukemana. Etenkin, kun Catriòna on kehunut niitä.
-
Luin itseni taas kartalle. Nämä ovat kyllä vallan sokerisia, mutta hyväntuulisia! :) Tykkään edelleen ehkä eniten noista originaalipätkistä, ne on jotenkin niin somia ja kalenterin paras oli just tuo viimeisin.
”Isä, miksi tämä Harry on kahden eri ihmisen kanssa?” Catriòna kysyy uteliaana ja laskee tyhjentyneen kaakaomukinsa pöydälle.
Nauroin. :D :D Ihan huippua ja tässä näkee just sen, miten lapset on usein tarkkanäköisempiä ja uteliaampia kuin aikuiset. Mielestäni hyvä lapsikuvaus, mutta myös hauska, kun Harrya tosiaan paritetaan vähän kaikille. Isältä kuitenkin hyvä vastaus, voihan sitä tosiaan elämän aikana olla useampia suhteita.
-
Awww taas Catrionaa. Sen punainen tukka <3 tykkään punatukkasista ihmisistä (samoin kuin vaaleatukkaisista tosin), ja punapää-lapsi on niin söpö <3 osaisinpa piirtää niin voisin tehdä Catrionasta kuvan :D Ihanan tarkkanäköinen vaikka väsyttääkin! Ja nukahti isän syliin <3 kiitos tästä
-
Nöf Catriònaa <3 juuri siksihän siellä on kaksi eri Harrya, eri ikäisiä ovat! :E
Mutta söpöilyä tämä on, tuommoista isä-tytär-likeisyyttä, ihan kateeksi käy <3
Kiitos taas tästä! :-*
-
Odo: Joo, kuten aina, niin se alun sokerisiirappi ei ole siellä ihan vain huvin vuoksi, koska nämä on nimenomaan juuri sitä! :D Kivaa, että tykkäilet niistä originaalipätkistä, kun vähän pelkäsin, että niistä tulisi lopulta vain kalenterin täytettä. Lapset huomaa kyllä yllättävän helposti asioita, jotka menee aikuisilta ohi. :D Ajattelin tässä kuitenkin päästää isän vähän helpommalla, ettei nyt aivan syntyjä syviä tarvitse lähteä availemaan. :D Kiitti kommentista! (:
Lunalotta: Punainen tukka on kyllä kiva, ja jotenkin pidän sitä erityisen söpönä pienillä ihmisillä, en tiedä oikein itsekään miksi. :D Catriòna on fiksu tyttö, joka huomaa helposti asioita, vaikka vähän väsyttääkin. Kiitoksia kommentista! (:
Beelsebutt: Joo, eri ikäisiä ovat, tietenkin. :D Perhesöpöily on parasta ikinä, siksi viljelen sitä joka paikassa liiankin kanssa! Kiitti kommentista! (:
Unettava arki
Fandom: Hobitti
Characters: Thranduil & Legolas (https://s1.zerochan.net/The.Lord.of.the.Rings.600.1692375.jpg)
A/N: Hyvää joulua Mirror! <3
Thranduil istui kaikessa rauhassa valtaistuimellaan kuuntelemassa Elrosia, kun hän tunsi nykäisyn kaapunsa helmassa. Hän katsoi alaspäin ja huomasi Legolasin vaativan huomiota pienen kettunsa kanssa. Nopeasti kuningas nappasi pienen prinssin kettuineen päivineen syliinsä.
Elros vain jatkoi selitystään hämähäkkien lisääntyneestä aktiivisuudesta metsässä kuin olisi aivan normaalia, että kuningas istui pitämässä hovia prinssi sylissään.
”Kiitos, Elros, huolehdi asiasta”, Thranduil totesi, kun Legolas alkoi nuupahdella hänen sylissään. Nuori prinssi oli selvästi väsynyt jostain syystä, joten kuningas halusi antaa lapselle mahdollisuuden nukkua.
Kun Elros muutaman tunnin kuluttua palasi kertomaan kuninkaalleen kaartin ajaneen hämähäkit kauemmas, ei hän kuitenkaan saanut uutisiaan kerrottua, sillä kuningas oli itsekin nukahtanut.
-
Vöeee, Legolas <3 pikkuinen Legolas <33 pikkuinen Legolas isänsä syliin nukahtaneena <3333
Ihana aamu(päivä)n avaus kun tälleen voi alkaa jatkaa hommia lämmin tunne sydämessä <3
Mun pitäis varmaan hävetä, mut en muista yhtään kuka on Elros O.o tai siis nimi on tuttu, mut en osaa paikantaa sitä. Elrondin veli? Köh. Ehkä uusintalukukierros olis paikallaan...
-
Oi ja voi kun on suloista <3 Vaik en taaskaan silleen hahmoista paljoa mitään tiedä (paitsi Tranduil oli vissii jossai toisessaki luukussa) niin on kyl ylisöpöä kun pieni lapsi nukahtaa syliin :3 ja sitten nuukahti Tranduil itsekin :D
-
Beelsebutt: Joo, pikkuinen Legolas on aikas söppänä! <3 Ei suinkaan tarvitse hävetä, minun pitäisi pikemminkin hävetä, kun sotkin sinut. Elros siis on kyllä myös Elrondin veli, MUTTA tässä itse asiassa viittaankin toiseen Elrosiin (http://lotr.wikia.com/wiki/Elros_the_Guard), joka oli Thranduilin avainten vahti tokassa Hobitti-leffassa. Pahoittelut siis tästä sekaannuksesta! Kiitoksia kuitenkin kommentista! (:
Lunalotta: Joo, Thranduile esiintyi myös kuudennessa luukussa. (: Selvästi pikkupojan uninen tuhina nuupautti isänkin. :D Kiitti kommentista! (:
Väsyneitä katseita
Fandom: Harry Potter
Pairing: Molly/Arthur
A/N: Hyvää joulua rimpsessakerpeera! <3
Molly istahti kärttyisenä aamupalapöytään. Taas oli yksi valvottu yö takana, kun kaksoset heräilivät vuoron perään ties mistä syystä. Arthur oli auttanut parhaansa mukaan, mutta jostain kumman syystä kaksoset rauhoittuivat helpommin Mollyn sylissä, joten miehestä ei juuri ollut apua.
Kun Arthur vuorostaan kömpi vaimonsa seuraksi pirteänä, ei Mollylta juuri hyviä huomenia liiennyt. Arthur saikin esittää toivotuksensa kolmesti, ennen kuin Molly huomasi hänen edes saapuneen, ja sittenkin hän sai ärtyneen tiuskauksen osakseen, ennen kuin Molly katosi yläkertaan kaksosten taas huutaessa.
Koko päivänä ei Arthur saanut vaimoltaan muuta kuin väsyneitä katseita ja turhista asioista äksyilyä, joten hän päätti yllättää Mollyn iloisesti.
Sinä iltana, kun kolme vanhinta poikaa olivat saaneet ateriansa syötyä ja Molly lähti heitä nukuttamaan, sanoikin Arthur yllättäen:
”Lepää sinä vain, minä vien pojat unten maille.”
Molly kiitti miestään ensimmäisellä hymyllään koko päivänä ja jäi alakertaan istumaan ja kutomaan. Siitä, kutimen vierestä, Arthur löysikin vaimonsa nukkumasta, kun hän oli saanut pojat unille.
-
Awww, suloista että Arthur auttoi <3 mä niin tiedän millasta elämää on pienten lasten kanssa ja tiiän että se vie voimia. Ei itelläni siis kokemusta, mutta kaverilla kyllä :D Ja niinpä Molly sitten lopulta nukahti itsekin kutomustensa ääreen, voi toista <3
-
Ei mitään hätää mistään sekaannuksista, eihän haltianimet kai uniikkeja oo, joten voi olla samannimisiä useampiaki :D
Onpas rimpsessainen ficci! Aw, herttaista, että Arthur yrittää auttaa, vaikka vähän selektiivisiltä kaksoset vaikuttavatkin x) Yay, Mollykin pääsi vihdoin uneen - toivottavasti ei puikko tuikannut! <3
-
Onpa väsynyttä menoa - ja jo tässä vaiheessa! Ihania höppänäluukkuja on taas ollut! Nams maisks, fluffyvatsan täydeltä.
Kiitos <3
(PS. 15. luukun kuva! Todellinen sydämen sulattaja, ja teksti sopi siihen täydellisesti!)
-
Lunalotta: Joo, elämä on vähän hankalaa pienten lasten kanssa. Ei mullakaan kyllä mitään kokemusta ole tästä, jos sitä ei lasketa, että näin neljä vuotta nuoremman pikkusiskoni tuottavan kaikille välillä harmaita hiuksia. :’D Kiitos kommentista! (:
Beelsebutt: Joo, ei haltianimetkään ole uniikkeja, on niistä muitakin esimerkkejä. (: Kaksoset ovat selvästi päättäneet, että äiti osaa nukuttamisen paremmin kuin isä. :D Kiitti kommentista! (:
Isfet: Kyllä, nyt meni hieman väsyneeksi tämä meno, mutta kyllä se siitä vielä piristyy! :D Joo, se kuva oli niin söpö, että sitä oli pakko hyödyntää heti, kun se käveli vastaan! <3 Kiitoksia kommentista! (:
Sinä saat minut hymyilemään
Fandom: Hobitti
Pairing: Kíli/Tauriel
A/N: Hyvää joulua Keiju! <3
Kíli makasi sairastuvan laverilla ja piteli kipeää kylkeään. Hän oli saanut harjoituksissa komean tällin, ja Óinin mielestä hän oli onnekas, ettei ollut murtanut kylkiluitaan.
Sairastuvan ovi autessa Kíli pakotti itsensä nousemaan istumaan. Tunnistaessaan tulijan hänen kasvoilleen kuitenkin nousi leveä hymy, koska tulipunaisista hiuksista ei voinut erehtyä.
”Miten voit?” Tauriel kysyi.
”Paremmin nyt, kun tulit”, Kíli vastasi tietäen kuulostavansa niin siirappiselta, että Fíli olisi yökännyt. Hän kuitenkin aivan tosissaan tarkoitti sitä, sillä vain pelkkä Taurielin näkeminen sai hänen olonsa paranemaan.
Tauriel istui Kílin laverin reunalle ja tarttui kääpiön käteen. Siinä he istuivat vieretysten, käsi kädessä, kunnes Óin käski potilaansa taas pitkälleen.
-
Awwwwwww <3
Kíli vastasi tietäen kuulostavansa niin siirappiselta, että Fíli olisi yökännyt
veljekset kuin ilvekset <3
Mä niin tykkään tollasista pikkusnippeteistä, mistä parista sanasta käy ilmi toooosi hyvin veljesten välinen kemia ja semmoinen <3 ja onhan se söpöä, että pelkkä Taurielin läsnäolo teki paremman olon <3
Óinista tuli pikkasen poppymainen fiilis ;) liekö tavallista kaikilla parantajankaltaisilla olennoilla ;D
-
Siirappia siirappia <3 sun joulukalenteri on siitä ihana, että täältä jos jostain saa sokeriyliannostuksen vaikkei joulukarkkeja hollilla just oliskaan :D Ihanaa, kun toinen tuli huolehtimaan kun Kíli on kipeänä <3 söpöä. Kädestä pitäminen on niin söpöä ja romanttista <3
-
Beelsebutt: Veljekset kuin ilvekset, todellakin! <3 (Ja, muuten, kiiitoksia Buttis, että linkkasit sen Reino Nordinin – Antaudun irkissä joskus, koska se inspasi tuohon edelliseen luukkuun! ;)) Hyvin mahdollista, että se on tavallista kaikilla parantajankaltaisilla olennoilla. :D Kiitti kommentista! (:
Lunalotta: Joo, tämä joulukalenteri kyllä huolehtii siitä sokerin määrästä, vaikka ne karkit puuttuisivatkin. :D Kiitti kommentista! (:
Kupponen teetä
Fandom: Harry Potter
Characters: Minerva ja Kelmit
A/N: Hyvää joulua Waulish! <3
Minerva istui työhuoneessaan räiskyvän takkatulen äärellä höyryävän teekupposensa kanssa. Ulkona pakkanen paukkui, mutta sisällä oli ihanan lämmin.
Ikkunastaan Minerva näki oppilaiden leikkivän lumessa Tylypahkan pihamaalla. Erityisesti neljä Rohkelikon punakultaisin huivein varustautunutta poikaa kiinnittivät hänen huomionsa. Nelikko näytti pistäneen pystyyn oikein kunnon lumisodan. Keskelle pihamaata oli noussut kaksi lumilinnaketta, joiden suojista lumipallot lentelivät puolin ja toisin.
Korkealta ikkunastaan Minerva katseli poikien sodan päättyvän siihen, kun mustatukkaisen pojan silmälasit lensivät lumihankeen. Oitis tämän toverit riensivät metsästämään toisluokkalaisen pojan laseja, koska ilman niitä tämä oli ongelmissa.
Minerva hymyili poikien löydettyä lasit ja iloittua sitä ryhmähalauksen muodossa. Viilentynyt teekupponen kilahti lautasta vasten työhuoneen hiljaisuudessa.
-
Leppoisa raapale Minervan arjesta. Varmasti siitä huoneen ikkunasta näkee kaikenlaista :D Ja aww, toisluokkalainen James <3 lumisota on parasta! Voi kun sitä oikeastikin jaksaisi rakentaa sellasen lumilinnakkeen, taian avulla se olis paljon nopeampaa ja helpompaa :D Kiitos taas tästäkin luukusta (näitä on enää kuus jälellä, voi ei! :()
-
Ihania mieltä lämmittäviä pätkiä.
Tykkään hirmuisesti noista Kili/Tauriel sattumuksista. Nuo kaksi vain ovat niin söpöjä kahdestaan.
Sirius koirana (ja lämpöpatterina) aivan ihanaa Remuksen kannalta.
Olin myös sanaton, kun sait piirrettyä mieleenki kuvan ylväästä haltiakuninkaasta, joka on nukahtanut ja jonka syliin pieni haltiaprinssi on nukahtanut.
Siinäpä oikea perhefluffyinen hetki.
-
Oi, taas oli tosi söpöjä luukkuja! Tätä on kyllä tosi kivaa seurata, vaikken ihan joka välissä ehdikään kommentoimaan. On tullut aina luettua useampi luukku kerralla, kun jotenkin joulukalenterien seuraaminen oikeassa tahdissa ei suju, vaikka finitänkin päivittäin. :D Mut parempi pysytellä kärryillä edes vähän hitaammin, kun iloa tästä joka tapauksessa on!
-
Sisältä lämpimästä lumileikit vasta parhaimmalta näyttääkin! Vaikka onhan sitä joskus ihan kiva omatkin tassunsa lumeen kastella. Hyvä vain, että Jamesin lasit saatiin takaisin Jamesin päähän, se taisi olla aika puolisokea ilman niitä, ainakin jos Harry on isäänsä tullut x)
Aws, Minerva ja kupponen teetä <3
-
Lunalotta: Varmasti sitä näkee vaikka ja mitä, jos vain katsoo oikeaan aikaan. :D Kiitti kommentista! (:
Fairy tale: Mainitsemasi kaksikko osaa tosiaan olla aika söpö! Oi, kiitoksia kehuista ja kommentista! ((:
Odo: Näitä on varmasti hyvä lueskella aina sopivissa väleissä, kun nämä eivät ole kovin pitkiä! (: Kiitti kommentista! (:
Beelsebutt: Hahah, joo, sisältähän niitä lumileikkejä on varmasti kivoin seurata, kun pysyy itse lämpimänä. :D Kiitti kommentista! (:
19.12.
Pieni punatukkainen tyttö on nukahtanut ennen kuin Iain pääsee viimeisimmän tarinan loppuun. Iain ojentaa satukirjan varovasti Seòsaidhille, joka laskee sen aivan yhtä varovasti pöydälle, ettei van herättäisi siskoaan.
Sitten Iain nousee sohvalta ja noukkii Catriònan syliinsä. Hän kantaa tytön tämän huoneeseen Seòsaidhin kävellessä perässään resuinen, sohvalle tipahtanut, nalle mukanaan. Iain peittelee tytön huolellisesti, ja Seòsaidh laskee nallen siskonsa viereen.
Seuraavana iltana Catriòna on taas yksin kuuntelemassa tarinoita, koska Seòsaid on auttamassa äitiään laittamaan joulua. Iain ja Catriòna ovat hetkellisesti vapautuneet joulun valmistelusta, koska on pikkutytön nukkumaanmenoaika, eikä hän suostu nukkumaan ilman iltasatuja.
”Katsotaanpas, mitä meillä on seuraavaksi edessä”, Iain toteaa.
-
Lumisateessa lämmittelyä
Fandom: Harry Potter
Pairing: Nymfadora/Charlie
A/N: Hyvää joulua Lunalotta! <3
Nymfadora hytisi Tylypahkan pihamaalla tuijotellen taivasta. Lunta sateli hiljakseen ja maa alkoi vähitellen peittyä valkoiseen untuvaan. Lumi narskui jonkun kenkien alla, kun Nymfadora kuuli tutun äänen.
”Unohdit kaulahuivisi”, Charlie sanoi, ja kohta Nymfadora tunsikin jotain pehmeää kaulassaan.
”Se on väärän värinen”, hän tokaisi vilkaistuaan huivia.
”Anteeksi, mutta minulla on vain Rohkelikon huivi”, Charlie pahoitteli.
”Ei se mitään”, Nymfadora vastasi, suukotti Charlien poskea ja kietoi sitten punakultaisen huivin tiukemmin kaulansa ympärille.
Lunta alkoi tupruttaa sakeammin, mutta kumpikaan ei hievahtanutkaan lähteäkseen sisätiloja kohden. Charlie vain otti pari askelta lähemmäs Nymfadoraa ja kietoi kätensä tämän ympärille lämmittääkseen toista, koska tiesi tytön vilustuvan herkästi.
-
Catriòna taitaa olla sellainen koko perheen lemmikkilapsi <3 mun pikkuprinsessaltahan se vaikuttaakin! Selkeesti isoveljellekin on tärkeetä, että Catriònalla on kaikki hyvin, näkihän sen jo siitä lumihevonen ficletistä :) ja haa! Vaikuttaa siltä, että iltasatutuokiot on muutenkin Iainille tärkeitä, eikä vain Catriònan kautta, kenties ne toimii Iainillekin hengähdystuokiona ja pysähtymisen hetkenä.
Aw, herrasmies!Charlie <3 mut se kyllä huokuu ihan gentlemaniutta vähintään mun headcanonissa, mut aika helposti sellaisen vaikutelman saa kirjoistakin, eikö? Ehkä mun pitäis lukea ne uudelleen, on jo pitkä aika viime kerrasta O.O
Kyllä Tonks saattaa hetken aikaa pitää rohkiskaulaliinaakin kaulassaan ;) ja jännä muuten, että käytit kerronnassa nimeä Nymfadora! Jotenkin iskostunut omaan päähäni niin, että Tonks inhoaa etunimeään, mutta ehkä se ei ole kouluaikana vielä niin vakiinunutta. Ja vaikka olisikin, eihän sitä dialogissa mainita! En siis todellakaan tarkoita että se olisi mitenkään väärin, mutta jännää! ;D Nyt kun asiaa tarkemmin mietin, niin olisipa ollut myös jännää nähdä, miten Tonks olisi reagoinut, jos Charlie olisikin sanonut etunimen ääneen asti ;D ;D ;D
Hei! Tuli mieleen kans, että kun Suomessahan (ainakin silloin kun minä ja maailma olimme nuoria) haalarikansa saattaa vaihtaa lahkeita, siis ommella toisen lahkeen omaan haalariinsa, jos seukkaavat. Ja jopa jättää palan vanhaa, jos eroavat ja alkavat seukkaa jonkun toisen kanssa. Toimiskohan samanlainen Tylypahkassa? Että esim. nämä kaksi vaihtaisivat puolet kaulahuiveista pääksytysten ja sit ois kaksivärinen tupakaulahuivi? :P Hei, mä haluun kirjoittaa tästä jotain XDD
Jee, inspiroiva ja makoisa aamupala, kiitos :-*
-
Kiitos kovasti eilisestä joululahjayllätyksestä! :-* Se ilostutti kovin, ja ilostuttaa tietenkin vieläkin. Minerva on yksi lempihahmoistani Pottereissa, ja hänestä on aina ihanaa lukea. Voin hyvin kuvitella hänet työhuoneessaan takkatulen ääressä teetä hörppimässä ja ulos katselemassa. Siinä on jotain ihastuttavan kodikasta, kun ulkona on paukkupakkanen mutta sisällä lämmintä ja turvallista. Takkatuli ja tee oikein kruunaavat kaiken. Ihana teehetki!
Myös kelmien lumisota saa minut hymyilemään. On hellyttävää, ettei sodankaan tiimellyksessä unohdeta toisen auttamista vaan silmälasit etsitään oitis yhteistuumin ja lopuksi vielä riemuitaan ryhmähalauksessa. Ihanat kelmit, oikeat tosiystävykset!
Täytyy vielä sanoa tästä kalenterista yleisesti, että tässä on kyllä ihana idea. Hauskaa, miten saman tarinakehyksen sisään mahtuu useampaa fandomia. Ihana joulunajan piristys. Kiitos paljon ihanasta luettavasta! :-* -Walle // Eikä, laskin että tähän pieneen kommenttiin tuli yhteensä kuusi "ihana"-sanaa. Tosi monipuolinen sanavarasto mulla... ;D Mutta kun tämä vain on niin ihana!
-
Uijuiiii, nyt pääsin minäkin kommentoimaan <3 Olithan sinäkin mulle jotain kirjoittanut, kiitos paljon siitä ihana Lillis <3 Nymphadora/Charlie on kiva paritus, ja yllätyin positiivisesti kun olit kirjoittanut heistä etkä OTP:stani Luna/Ginnysta, vaihtelu virkistää ja silleen (vaikkei se otp mihinkään koskaan muutu ;D)
Aww, toisen lämmittäminen on niin suloista <3 ja toi Beelsen kaulahuivi-idea kuulostaa kyllä hauskalta. Ja oi, lumisade <3 ihanasti kivoja asioita oot mun sekavasta toiveesta poiminut xD Kiitos, oon ihan höpönä täällä <3
-
Beelsebutt: Juu, Catriòna on koko perheen pikkuprinsessa! (: Kyllä nämä varmasti ovat myös Iainille tärkeitä hetkiä, että pääsee vähän huilaamaan jouluhulinan keskellä. (: Minäkään en muista millainen Charlie on kirjoissa, mutta hänestä tuli nyt vähän herrasmies. :D Kerronnassa oli kans pakko käyttää Nymfadoraa, kun tuntui hassulta puhua Tonksista, mutta kenties hän päätti koulun jälkeen pyytää kaikkia kutsumaan itseään sukunimellä? :D Edelleenkin on haalarikansan keskuudessa ihan mahdollista vaihtaa lahkeita, ei ole mikään vanhojen juttu vain tämä! Ja siis, olisi niiiin siistiä, jos Tylypahkassa olisi samanlainen traditio (lue: jos sinä et kirjoita tästä, niin mun on varmaan pakko ottaa tästä koppi! ;)) Kiitti kommentista! (:
Waulish: Minäkin pidän Minervasta, joten sen takia päädyin kirjoittamaan hänestä toiveittesi pohjalta. (: Se on kyllä aina tosi ihanaa istua sisällä lämpimässä, kun näkee toisten telmivän ulkona pakkasessa! Totta kai Kelmit auttavat kaveria hädässä, vaikka ehkä olikin sota kesken, koska eihän se nyt olisi reilua, että sotaa jatketaan, jos yksi urpo ei näe mitään. :D Kiitoksia kommentista, ja ihanaa saa kyllä ylikuluttaa tämän kalenterin merkeissä, koska se on aika ihana sana! (;
Lunalotta: Ole hyvä vain! :D Luna/Ginny oli jo kertaalleen kalenterissa, niin halusin sitten keksiä jotain muuta sulle, joten tartuin sitten tuohon Nymfadora/Charlieen, jonka olit lisännyt toivelistalle. (: Myönnän ehkä kirjoittaneeni tuota sun toive koko ajan näkyvillä, joten sen takia siellä on aika montakin juttua sun listalta. :D Kiitti kommentista! (:
Ansaittu lepohetki
Fandom: Harry Potter
Character: Draco
A/N: Hyvää joulua Huurre! <3
Draco istui Malfoyn kartanon suuressa oleskelutilassa etukäteisjoululahjaksi saamansa villasukat jaloissaan. Hän ei ollut aiemmin ymmärtänyt, miksi joku kulkisi sisällä mieluummin sukat kuin kengät jalassa, mutta nyt hän ei vaihtaisi villasukkia talvisaappaisiin, vaikka maksettaisiin.
Draco oli pyytänyt tonttuja lämmittämään hänelle lasillisen tonttuviiniä ja hän nautiskeli siitä nyt sohvallaan makoillen. Ulkona pyrytti lunta, joten oli varsin sopiva ilta istua sisällä takkatulen loimusta nauttien tekemättä mitään.
Ikkunasta näkyi pihamaalla seisova joulukuusi, jonka valot loistivat pimeyden keskellä. Draco nautti kaikin siemauksin vaivalla ansaitsemastaan vapaapäivästä, sillä työpäivät Pyhässä Mungossa vaativat veronsa. Nyt hänellä oli kuitenkin aikaa vain olla ja nauttia hetkestä, mitä hän juhlisti tonttuviinillä.
-
Pöydälle nostettu kissa
Fandom: Harry Potter
Characters: Sirius & Remus (https://i.pinimg.com/236x/5b/73/cf/5b73cf7339c2fe45ee2a340f3a776d45--marauders-era-harry-potter-stuff.jpg)
A/N: Hyvää joulua Clearwater! <3
”Anturajalka, miksi ihmeessä meidän pöydällämme on häkki, jossa oleva kissa näyttää aivan Minerva McGarmiwalta?” Remus kysyi eräänä iltapäivänä.
”Ehkä siksi, että se kissa onkin itse asiassa Minerva McGarmiwa, rakas Kuutamo”, Sirius vastasi ilmeenkään värähtämättä.
Remus hiljeni hetkeksi yrittäen sulatella uutista, kunnes hän parahti järkyttyneenä:
”Godrickin tähden, Anturajalka! Et voi kidnapata Minerva McGarmiwaa!”
”Älä nyt, Kuutamo. Minun oli ikävä häntä! Ja tiedän, että hänellä oli ikävä meitä!” Sirius sanoi vakavissaan.
Remus vain katsoi häntä pitkään tuimana kulmiensa alta sanomatta mitään.
”Voimmeko pitää hänet?” Sirius kysyi välittämättä katseesta.
Remus jatkoi hiljaisuuttaan katsoen Siriusta niin pitkään, että tämä viimein lupasi päästää kissan vapaaksi.
-
Ootpa söpön joulukalenterin kehitellyt! Luin tässä koko kalenterin, kun linkin omaan lahjaani sain ja onpa tämä ihana! Viimeisin on myös hyvin suloinen! Nauroin ääneen, kun näen tuon tapahtuvan. Kiitos joululahjasta, ihanainen <33 Siellä oli Wolfstar ja kissa, kaksi asiaa siitä loputtomasta listasta otsikolla "Mitä Cleru rakastaa?" Kiitos vielä hurjasti! McGarmiwa parka, tosin. Toivottavasti ei ihan kauheasti suutahtanut.
-
Draco <3 villasukat <33 Draco villasukissa :-* :-* :-* Ihana yksityiskohta myös, että Draco oli pyytänyt tontuilta palveluksen <3 jotenkin toi heti pehmeämmän fiiliksen (jota toki villasukat jo alustivat)! Ja vielä vissiin parantaja!Draco, vau! ;D
Sirius & Remus, jösses ja Merlinin pihkuraiset pöksyt! Yksi: miten ihmeessä Sirius sai kissa!Minervan vangituksi häkkiin?! Kaksi: voi poikaparkoja, kun vihdoin päästävät kissa!Minervan ulos, koska hotdääm! sieltä tulee yksi kiukkuinen nainen silmille XDDD
Kävi kyllä mielessä, että näinköhän seuraavaksi Remus havahtuisi siihen, kun Sirius päästi kissan ulos ;)
Vau että sulla on rikas mielikuvitus! Aivan mahtavia ideoita näissä pikkuficceröissä kaikissa! Ja aww, ollu ikävä sun Joulukalenteria, onneksi pääsin nyt nauttimaan näistä lopuista ihan rauhassa <3
-
Iii, kaksi tekstiä samalta päivältä <3 Villasukat on kyllä ihanan lämmittäviä! Ja tonttuviinin juonti sohvalla villasukat jalassa kuulostaa niin rentouttavalta, että melkeenpä kateeks käy :D Ja voi Minerva-parka xD itekin mietin samaa, että mitenköhän Sirre on sen häkkiin saanut? Mutta varmasti tulee äkäinen tiukkanutturainen palaute kun vapaaksi pääsee... ;D
-
Clearwater: Jee, hienoa, että tykkäilet kalenterista ja omasta lahjastasi! <3 Sieltä listalta nuo asiat oli nostettukin tänne ihan tarkoituksella, että varmasti lahja osuisi ja uppoaisi. (; Tuskin McGarmiwa sentään ihan suuttui tuosta, vaikka ehkä vähän tiukasti saattoikin sanoa Siriukselle tapauksen jälkeen. :D Kiitoksia kommentista! (:
Beelsebutt: Draco ja villasukat, juu. :D Hän on myös selvästi aikuistunut sen verran, että osaa pyytää, eikä vain käske tonttuja tekemään asioita. Oli myös pakko änkeä mukaan tähän parantaja!Draco-fanoniin, jota tumblr ainakin yhteen aikaan syyti ilmoille. :D Sitä sopii kysyäkin, miten Sirius onnistui nappaamaan Minervan, mutta siitä kiukkuisuudestakin voidaan olla montaa mieltä. Tietenkään ei Minerva varmasti ole iloinen häkissä olostaan, mutta… Hyvin voi olla. :D Munkin mielikuvituksella on rajansa, siksi hyödynnän pinterestiä aika paljon ideointiin. xD Kiitoksia kommentista ja kehuista! ((:
Lunalotta: Kateeksi käy minullekin vähän! :D Siriuksella on varmasti ollut aikamoiset konnankoukut meneillään, kun on saanut Minervan narrattua häkkiinsä jotenkin. :D Ellei sitten Minervalla ole ollut itsellään jotain mielenkiintoista mielessään… mene ja tiedä. :D Kiitti kommentista! (:
Hyvää joulua, pikkuveli
Fandom: Harry Potter
Character: Regulus
A/N: Hyvää joulua Odo! <3
Ensimmäisenä jouluna Kalmanhanaukio 12:ssa ilman Siriusta oli tavallistakin hiljaisempi tunnelma. Sirius ei ollut ennenkään erityisemmin osallistunut Mustien joulunviettoon ensimmäisen Tylypahkan vuotensa jälkeen, mutta silloin Regulus todella tunsi isoveljensä karanneen kotoa.
Talossa kävi sinäkin jouluna samat vieraat kuin ennenkin, mutta nyt Sirius puuttui joukosta aivan kuin ei olisi ikinä joukkoon kuulunutkaan. Eikä ollut varmaan koskaan kunnolla kuulunutkaan, jos Regulukselta kysyttiin.
Vieraista kukaan ei maininnut sanallakaan Mustien vanhinta poikaa, joten Reguluskin piti suunsa kiinni. Oikeasti hän olisi halunnut lähettää isoveljelle jouluterveiset, mutta ei kehdannut.
Joulujuhlapäivän iltana Reguluksen huoneen ikkunan lasiin koputti suuri sarvipöllö mukanaan pieni pergamentin rullalle kääritty palanen.
Hyvää joulua, pikkuveli!
-
Tässä vähän kiireessä tulen taas kommentoimaan jotain! Regulus ei kuulu mun lempihahmoihin, se jää kirjoissakin niin etäiseksi että en oikein osaa sanoa mielipidettä koko tyypistä. Mutta ilmeisesti kaipaa kuitenkin veljeään, se huokuu tästä tekstistä kyllä! Ihana tuo loppu, missä Sirius on kirjoittanut pienen joulutervehdyksen. Parempi ja suloisempi sekin kuin ei mitään <3
-
NAWWW, vähänkö söpöä, että Sirius edes pikkuveljelleen lähetit jotain <3 mä nään näiden kahden suhteen (kans) vähä sellasena ristiriitaisena, että joo ollaan samaa sukua (mut eri maata, heh) mut riidellään eikä olla asioista samaa mieltä, mut onhan se kuitenki oma veli <3 varmaan aivan kamalaa, kun sitten ajautuivat ihan eri puolille :F
Mut söpö ficceröinen taasen, kiitos :-*
-
Lunalotta: Regulus ei ehkä ole omianikaan lemppareita, mutta hän on aivan älyttömän mielenkiintoinen hahmo! Voin kuitenkin vain kuvitella, kuinka paljon itse kaipaisin sisaruksiani hänen housuissaan, joten se ehkä huokuu tästä läpi. Olen myös aika varma, että Sirius vähät välittää siitä, että hänen vanhempiaan ei kinosta, kunhan vain Regulusta vielä kinostaa! Kiitti kommentista! (:
Beelsebutt: Mä olen aika lailla sun kanssa samoilla linjoilla tuosta veljessuhteesta, mutta silti näen sen niin, että siitä huolimatta Sirius ainakin yrittäisi pitää välinsä kunnossa veljeensä. Regulus menee sitten ehkä vähän enemmän sen mukaan, että mitä vanhemmat toivoisivat. Kiitoksia kommentista! (:
24.12.
A/N: Hyvää joulua kaikille finiläisille, toivottavasti nautitte tästä kalenterista! <3
Viidennentoista luvun myötä Iain sulkee satukirjan viimeistä kertaa varoen herättämästä pientä tyttöä, joka on nukahtanut isänsä syliin. Hän laskee kirjan varovasti viereiselle pöydälle ja nostaa tytön hellästi ylös. Iain kantaa viisivuotiaan sänkyynsä ja peittelee lämpimästi.
Seuraavana aamuna Seòsaidh ja Catriòna heräävät molemmat aamulla valkoiseen maailmaan. Yön aikana on satanut valtavat röykkiöt lisää lunta, eivätkä lapset malta odottaa pääsyä ulos pyörimään koskemattomassa puuterissa. Sitä ennen on kuitenkin kurkistettava kuusen alle, josko tontut olisivat käyneet tuomassa pieniä paketteja yön aikana.
Etenkin Catriòna nousee innoissaan kurkistamaan paketteja, joissa on punaista, koska tietää niiden kuuluvan hänelle. Seòsaidh tietää jo vanhempana, että lahjat tulevat oikeasti sukulaisilta, eikä tontuilta, mutta silti hänkin odottaa pääsevänsä availemaan niitä.
Iain katsoo vierestä, kuinka lapset metsästävät omia pakettejaan ja keskittyvät niiden availuun huomaamatta mitään muuta. Ailios tuo kaikille mukilliset kuumaa juotavaa ja istuu sitten miehensä vierelle. Vaikka lapset tekevätkin omia juttujaan lahjojen kimpussa, on koko perhe silti kerääntynyt yhteen paikkaan.
-
Kiitos LillaMyy koko joulukalenterista. Kovasti olen tykännyt odotella joulua ja tulla näitä tänne lukemaan.
Draco villasukissa on jotain ylisöpöä. Catriònaan ja hänen perheeseensä olen tutustunut näiden
pienten kurkistusten myötä.
-
Kiitoksia tosiaankin LillaMyy tästä kalenterista, on ollut hurjan kivaa seurata tapahtumia!
Oikein makoisaa ja varsin rentoa joulua <3
-
Fairy tale: Kiitoksia kivoista kommenteista, joita olet tänne aina välillä tiputellut! Ne ovat kyllä piristäneet kivasti! ((: Tykkään muutenkin tosi paljon, että olet tykkäillyt tästä ideasta, kun aloin tosiaan jossain kohtaa vähän epäillä omaa ideointikykyäni, kun kaikilla alkoi olla odotukset turhan korkealla... :'D Kiitti vielä kommentista! (:
Beelsebutt: Ah, armas ahkera kommentoijani! <3 Toivottavasti sinullakin oli oikein mainio joulu (ja vielä sitäkin mainiompi loppuvuosi!)! Kiitoksia kommentista! (:
mimamu: Pehmoiset paketit on parhaita, etenkin näin tarinallisessa muodossa! (; Hyviä jouluja ja loistokasta uutta vuotta sinullekin! Ja kiitoksia kommentistasi! (:
-
Aww, viimeinen luku oli herttainen. <3 Kiitos Lilla tästäkin joulukalenterista, toivottavasti ilahdutat meitä taas uudella ensi vuonna :) Ja kuten jo totesin aiemmin, sun joulukalenterit on aina mun suosikkeja! (:
-
Lunalotta: Enköhän mä ensi joulunakin jonkunlaisen kalenterin väännä, olen jäänyt koukkuun näihin. :D Ensi vuonna vaan pitää vähän mietiskellä sitä tyyliä enemmän... Kiitoksia kehuista ja kommentista! ((: