Finfanfun.fi

Muiden fandomien ficit ja RPF-tekstit => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: Unohtumaton - 10.01.2017 19:43:03

Otsikko: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Unohtumaton - 10.01.2017 19:43:03
Spoilereita neloskaudelle!

Fandom: BBC!Sherlock
Ikäraja: S
Paritus: John/Sherlock
Disclaimer: BBC ja Gatiss & Moffat ovat mahdollistaneet modernin version. Lainaan.

Tiivistelmä: Toisinaan etsivän on osattava lukea itseään.
A/N: Oli pakkopakkopakko päästä purkamaan neloskauden kakkosjakson aiheuttamia tuntemuksia kohtauksesta, jossa Sherlock halaa Johnia. Niin intiimiä, niin oikeaa.




Rakkauden hiljainen elo

Sherlock ei vaivaudu enää sulkemaan huutavaa sydäntään. Mustelmat ja ruhjeet eivät pysty kamppailemaan samassa sarjassa kivun kanssa, joka myllää hänen sisällään Johnin murtuvan äänen tahtiin. Mies puhuu Marylle, jota ei enää ole, mutta mieli on monimutkainen kokonaisuus ja Sherlock tietää sen paremmin kuin kukaan. Sinne voi rakentaa maailman ja kadota, mutta todellisuus ei koskaan päästä otteestaan kokonaan. Nyt se vyöryy Johnin yli ja tuottaa kyyneleitä, iskee raatelevat kyntensä muistoihin, ja Sherlockin sormet tärisevät näkemästään. John Watsonin kärsimystä hän ei kykene katselemaan.

Ihmisluonto on kummajainen. Se vaatii kantajaltaan paljon, mutta lopulta se on intuitio joka nostaa Sherlockin ylös tuolistaan, ja hän ojentaa kätensä hiljan Johnin olkapäälle. Jos hän haluaa perääntyä, Sherlock ymmärtää sen. Niin ei kuitenkaan käy, ja otsa laskeutuu pehmeästi vasten Sherlockin rintakehää. Sen alla on sydän, joka välittää niin että liian usein sattuu, mutta kun Sherlockin käsi vaeltaa Johnin niskalle, jokin hänen sisällään löytää rauhan. Hän sietää taas kyyneleitä, koska ne kuivautuvat hänen paitaansa vasten ja lopulta kaikki on kovin yksinkertaista. Sherlock lukee muita ihmisiä niin nopeasti, että unohtaa mitä oma keho kertoo, mutta nyt se ei ole enää ohitettavissa. Hän koskettaa eikä halua irrottaa. Hän hengittää, ja se on näinä päivinä eräänlainen ihme.

Vasen käsi koskettaa hellästi Johnin olkapäätä ja Sherlockin mielessä soivat säveleistä kauneimmat. Kuin viulunkieltä painaen hän pitää sormensa Johnin niskassa ja tietää jo mielessään, että toden totta rakkaus parantaa. Se on aloittanut työnsä jo vuosia sitten.

Tekee heistä vielä kokonaisen.   

Kunhan ehtii.
Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Crys - 10.01.2017 20:07:44
Voi apua tämäpä oli surullinen ja ihana!
Ensinnäkin jee neloskausi ja jee tää hali oli kyllä aikalailla paras kohta kakkosjaksosta joten ihanaa että päätit kirjottaa just tästä.
Voi ei haluaisin lainata tästä jokaisen lauseen koska jokainen lause oli kirjotettu niin hienosti mutta pakko nostaa tämä:
Lainaus
Sinne voi rakentaa maailman ja kadota, mutta todellisuus ei koskaan päästä otteestaan kokonaan.
Tämä iski kovaa. Ihanasti muotoiltu lause, en olis itse pystynyt paremmin sanomaan.
Ja tuo loppu, voi että. Yritän nyt kasailla sanoja mutta mielessä pyörii vaan että ah ihanasti kirjotettu :D Oon liian fanityttöfiiliksissä saadakseni ajatukseni kasaan! Ja tuo nimikin sopi täydellisesti tähän ficciin. Rakkaus on tosiaan aina ollut Johin ja Sherlocki välillä, mutta se pysyy hiljaa ja vie aikansa rakentua sanoiksi. Tässä se välittyy hienosti kosketuksen kautta, jota kumpikin kaipaa ja tarvitsee ja viimein siihen he antavat toisilleen luvan. Ja ei sitä tietenkään halua enää irrottaa kuten Sherlock tuossa miettiii.
Kiitos tästä ihanasta palasesta!
Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Unohtumaton - 13.01.2017 10:27:33
Crysted: Sherlockilla jos kellä riittänee ymmärrystä mielen monimutkaisia oikkuja kohtaan ja sitä koitin tässä tuodakin esiin, ihanaa että tykkäsit juuri tuosta kohdasta! Toivottavasti nämä uunot uskaltavat vielä joku päivä puhua samoja asioita, mitä kehonkielellä jo viestitään - rakkautta vain.  :D Kiitos paljon!
Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Ricolette - 17.01.2021 16:36:24
Olipa tämä ihana, sellainen lempeä, rakkaudentäyteinen silitys. Raapalemitta sopi tähän erinomaisesti, sillä mitään ei ollut liikaa (eikä liian vähänkään). Jo aloitus on niin suora ja jopa raastava (jos samaan aikaan voi olla lempeä ja raastava, ehkä voi, siksi tämä niin taitava teksti olikin!), Sherlock joka ei enää hiljennä sydäntään, mainitaan ne mustelmat jotka ovat Johnin tekemiä, ja sitten tämä upea ajatus:
Lainaus
Mies puhuu Marylle, jota ei enää ole, mutta mieli on monimutkainen kokonaisuus ja Sherlock tietää sen paremmin kuin kukaan. Sinne voi rakentaa maailman ja kadota, mutta todellisuus ei koskaan päästä otteestaan kokonaan.
Ooh, niinpä! En olekaan koskaan lukenut ficciä, jossa Sherlock jotenkin katoaisi mielenpalatsiinsa. Mutta lukisin jos vastaan tulisi!

Ja lopetus, voiiii, rakkaus parantaa! Voi näitä kahta, voi minun sydäntäni. Kiitos, että olet kirjoittanut tämän!
Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Unohtumaton - 24.01.2021 00:57:29
Ricolette: Tosi kiva että löysit tämän raapaleen! Musta tuo on ollut yksi sarjan kauneimpia kohtauksia ja se johtunee siitä, että se on puhdasta tunnetta alusta loppuun - jopa raastavassa mielessä. Kiitos kun kommentoit! <3
Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Thelina - 18.04.2021 15:50:15
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta! Halusin lukea lisää Johnlockia sinulta ja voi miten ihana ja kipeä raapale tämä olikaan! Raapalemitta tosiaan sopii tähän niin hyvin, kun kuvataan vai pientä hetkeä, johon kuitenkin mahtuu niin paljon. Ihastelin sitä, miten kuvaat kosketusta ja tuota halausta sekä sitä, miten Sherlock ei Johnin kivun nähdessään voi enää padota omia tunteitaan. Tuntui, että jokainen lause oli tarpeellinen, upea ja tärkeä, eikä tämä kaivannut dialogia toimiakseen.

Lainaus
mieli on monimutkainen kokonaisuus ja Sherlock tietää sen paremmin kuin kukaan. Sinne voi rakentaa maailman ja kadota, mutta todellisuus ei koskaan päästä otteestaan kokonaan.
Tämä oli hieno kohta!

Lainaus
kun Sherlockin käsi vaeltaa Johnin niskalle, jokin hänen sisällään löytää rauhan.
Lainaus
Hän koskettaa eikä halua irrottaa. Hän hengittää, ja se on näinä päivinä eräänlainen ihme.
Rakastan tällaisia rakkaudentäyteisiä kosketuksia<3

Lopussa oli kuva tuo viittaus viulunkieleen ja viimeisistä lauseista välittyi aivan ihanan lohdullinen toiveikkuus. Kiitos tästä, ihana pikku palanen!

Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Angelina - 18.04.2021 17:46:37
Oiii miten ihana tunnelmapalanen tää oli ♥ Oot saanut raapalemittaan kyllä niin paljon hienouksia - tässä oli kaikkea just tarpeeksi, eikä mitään liikaa. Nautin kovasti siitä, miten tuo alun surullinen tunnelma vaihtuu lopun toiveikkuuteen ja musta oli tosi mielenkiintoista lukea Sherlockin ajatuksia tuossa tilanteessa! Tästä niin huokuu se, miten paljon Sherlock oikeasti Johnista välittää <3

Lainaus
ja Sherlockin sormet tärisevät näkemästään. John Watsonin kärsimystä hän ei kykene katselemaan.

Nyyh, en kestä!

Lainaus
Vasen käsi koskettaa hellästi Johnin olkapäätä ja Sherlockin mielessä soivat säveleistä kauneimmat.

Ai että, tää oli ihan mun suosikkikohta! Viuluviittaukset ja vertaukset vaan toimii aina, ei voi mitään ;D

Tää oli just mitä tarvin tähän hetkeen, kun välttelen parhaani mukaan kirjoittamista :''D Kiitos!
Otsikko: Vs: BBC!Sherlock: Rakkauden hiljainen elo, John/Sherlock, raapale, S
Kirjoitti: Unohtumaton - 24.04.2021 19:47:36
Thelina: Tämä kohtaus oli koko kauden kohokohta ja ehdottomasti eniten tunteita herättävä, joten kiva kuulla, että tunnekuohut välittyvät tässäkin! Oli myös kiva lukea lempilainauksiasi! Kiitos kun kommentoit. <3

Angelina: Oli kiva tarjoilla tämä tunnelmapalanen ja samalla itsekin palata tähän kohtaukseen! Kiitos paljon kun kommentoit. <3